Mitä mieltä, miten henkilökohtainen kännykkä on suhteessa, (kun on oltu jo hyvän aikaa)? Esimerkki tapauksessa, kun kumppanini kännykkä soi tai piippaa yhdessä ollessamme ja toinen sitten siihen puhelee/vastailee, niin jos/kun kysyn että kuka siellä oli, niin jos toinen sanoo että se on hänen henkilökohtainen asiansa, niin mitä mieltä?
Avoimuus
180
55610
Vastaukset
- kettuilua
Mielestäni kännykkä on henkilökohtainen, esim. toisen viestejä ei tulisi ikinä lukea.
Kertomassasi esimerkissä sen sijaan vastaaja kettuilee kysyjälle.. Ei kyse ole kännykän henkilökohtaisuudesta vaan jostain ihan muusta.- näin meillä
no mulla ja miehelläni ei ole salaisuuksia sillee, ni jos toinen kysyy et kuka on ni olishan se vähintäänkin huomiotaherättävää jos sanos et on mun asia. syö luottamusta moinen salailu, ikään kuin ei saisi tietää omasta naisesta, miehestä ja sen menemisistä jne.
- Riukkula murre
Mitäs hankitte moisen puolison joka ei salli mitään yksityisyyttä! Kyllä ihmisellä pitää olla vapaus omiin asioihin, oli sitten parisuhteessa tai ei! Enkä tarkoita tällä että sallisin pettämisen, vaan normaaleja yksityisiä asioita. Itse olen vapautunut moisesta pallosta jalassa, ei kiitos enää parisuhdetta, aina jotain ihme rajoitteita ja epäilyjä.. Vapaus nyt tehdä tai olla tekemättä, ja hyvä niin..
- Puol Iso
Riukkula murre kirjoitti:
Mitäs hankitte moisen puolison joka ei salli mitään yksityisyyttä! Kyllä ihmisellä pitää olla vapaus omiin asioihin, oli sitten parisuhteessa tai ei! Enkä tarkoita tällä että sallisin pettämisen, vaan normaaleja yksityisiä asioita. Itse olen vapautunut moisesta pallosta jalassa, ei kiitos enää parisuhdetta, aina jotain ihme rajoitteita ja epäilyjä.. Vapaus nyt tehdä tai olla tekemättä, ja hyvä niin..
Aika mielenkiintoinen tilanne, että halutaan parisuhteeseen, muttei kuitenkaan oikeasti haluta. Ei puoliso voi enää mennä ja tulla, niinkuin sinkkuna.
Ei ihme, että nykyään nämä "parisuhteet" eivät kestäkään mitään, kun ei edes olla missään oikeassa suhteessa puolisoon. Asutaan vain saman katon alla ja pylsitään silloin tällöin. Muuten mennään, kuin sinkkuna.
- kännykästä...
Jännä juttu sinänsä, itseäni ärsyttää jos minun puheluitani tai tekstareitani kysellään - ja vastaavasti en ikinä kysy kumppanilta "kuka soitti" tms, koska a) yleensä tunnistan keskustelusta kenen (tai mihin ihmisryhmään kuuluvan henkilön) kanssa hän juttelee, b) useimmiten hän kertookin itse juteltuaan, kuka se oli ja c) mikäli hän ei kerro kenen kanssa jutteli, oletan, että kyseessä on jokin yksityisasia, jonka ehkä kertoo myöhemmin tai ehkä ei. Sitäpaitsi tuntisin itseni typeräksi, uteliaaksi, mustasukkaiseksi ääliöksi, jos kysyisin kuka soitti. Eivätkä minunkaan kaikki asiani kuulu kumppanille. Näin meillä.
- luutu
Ajattelen näin, että on viisaampi olla utelematta..
- Nainen jo yli 50 v.
Chätit on täynnä naimisissa olevia miehiä ja naisia. Minulle on monesti aviossa ollut ehdottanut salaista suhdetta, kertovat, että on hyvä avioliitto, mutta haluavat vaihtelua. Monella on olemassa kännykkä, jonka olemassa oloa puoliso ei edes tiedä, koska sen puhelu-ja viestimäkasut voi suoraveloituksella ilman että laskua tulee kotiin. Tai sillä R-kioskista saadulla suoralla soittoajalla, mikä maksetaan etukäteen. Eihän näitä puhelimia edes pidetä kotona auki, tai jos pidetään, on äänettömällä puhelin. Älkää ihmiset olko niin naivia, tämä on tosi yleistä. Sitten muka ollaan rehellisiä, kuten noissa seuranhakuilmoituksissa mainitaa. Rehellinen..... mutta etsii seuraa puolison selän takana. Miettikään vähän, mikä avioliitossa tulisi olla julkista, mikä salaista, miksi yleensä mikään on salainen?????? Kokeilakaa itse chatissä tai vastatkaa noihin ilmoituksiin. Kokemuksesta kerron.
- on naisen rehellisyyttä - t...
Nainen jo yli 50 v. kirjoitti:
Chätit on täynnä naimisissa olevia miehiä ja naisia. Minulle on monesti aviossa ollut ehdottanut salaista suhdetta, kertovat, että on hyvä avioliitto, mutta haluavat vaihtelua. Monella on olemassa kännykkä, jonka olemassa oloa puoliso ei edes tiedä, koska sen puhelu-ja viestimäkasut voi suoraveloituksella ilman että laskua tulee kotiin. Tai sillä R-kioskista saadulla suoralla soittoajalla, mikä maksetaan etukäteen. Eihän näitä puhelimia edes pidetä kotona auki, tai jos pidetään, on äänettömällä puhelin. Älkää ihmiset olko niin naivia, tämä on tosi yleistä. Sitten muka ollaan rehellisiä, kuten noissa seuranhakuilmoituksissa mainitaa. Rehellinen..... mutta etsii seuraa puolison selän takana. Miettikään vähän, mikä avioliitossa tulisi olla julkista, mikä salaista, miksi yleensä mikään on salainen?????? Kokeilakaa itse chatissä tai vastatkaa noihin ilmoituksiin. Kokemuksesta kerron.
Vuosien seurannan jälkeen olen tehnyt johtopäätöksen, että monet miehet roikuttavat "epäkuranttia" naista saadakseen seksiä koska haluaa ja koko ajan väijyvät tutka ilmassa josko löytyisi parempi. Paras tähän asti oli mies, joka etsi ja tarvitsi sivutoimimaatilalleen avovaimoa=työntekijää, koska nykyinen oli saanut reuman eikä pystynyt enää täyspainoisesti työskentelemään. Virkamiehenä hänellä olisi ollut varaa palkata apulainen mutta nainen oli ilmeisesti hänelle vain objekti yleensä mutta työntetkijänä subjekti. Hän ei voinut avoimesti kertoa avopuolisolleen, että tämä oli "passee" eli entinen - koska tämä kuitenkin antoi seksiä ja teki edes jotain työtä.
En tahdo yleistää, mutta valitettavan moni ukkomies etsii koko ajan uusia. - Nimetön
Nainen jo yli 50 v. kirjoitti:
Chätit on täynnä naimisissa olevia miehiä ja naisia. Minulle on monesti aviossa ollut ehdottanut salaista suhdetta, kertovat, että on hyvä avioliitto, mutta haluavat vaihtelua. Monella on olemassa kännykkä, jonka olemassa oloa puoliso ei edes tiedä, koska sen puhelu-ja viestimäkasut voi suoraveloituksella ilman että laskua tulee kotiin. Tai sillä R-kioskista saadulla suoralla soittoajalla, mikä maksetaan etukäteen. Eihän näitä puhelimia edes pidetä kotona auki, tai jos pidetään, on äänettömällä puhelin. Älkää ihmiset olko niin naivia, tämä on tosi yleistä. Sitten muka ollaan rehellisiä, kuten noissa seuranhakuilmoituksissa mainitaa. Rehellinen..... mutta etsii seuraa puolison selän takana. Miettikään vähän, mikä avioliitossa tulisi olla julkista, mikä salaista, miksi yleensä mikään on salainen?????? Kokeilakaa itse chatissä tai vastatkaa noihin ilmoituksiin. Kokemuksesta kerron.
Metsään meni... Suoraveloituksesta tulee lasku kotiin, täytyyhän sitä saada erittelyt yms puhelin ja muista kuluista mitä se lasku koskee. Sitä laskua ei vain tarvi mennä pankkiin tai nettiin maksamaan. Että hyvä tään naisen mielikuvitus näkyy laukkaavan... =)
- <Mies29>
"jos toinen sanoo että se on hänen henkilökohtainen asiansa,"
Raivostun. Ei tuo herätä minkäänlaista luottamusta.- Vaikka esimerkiksi
Jos toinen ei halua valehdella niin sanoo että hänen henkilökohtainen asiansa. Tuskin kukaan sanoisi muutaman kuukauden tuttavalleen "Psykiatri soitti mielentilatutkimuksesta" tms.
T: miekkkonen vain - kyse
Vaikka esimerkiksi kirjoitti:
Jos toinen ei halua valehdella niin sanoo että hänen henkilökohtainen asiansa. Tuskin kukaan sanoisi muutaman kuukauden tuttavalleen "Psykiatri soitti mielentilatutkimuksesta" tms.
T: miekkkonen vainei ollut mistään parin kuukauden tuttavuudesta.
"Tuskin kukaan sanoisi muutaman kuukauden tuttavalleen "Psykiatri soitti mielentilatutkimuksesta" tms. " - ei sairaalloisen luottavain...
Näinhän se menee.. ole luottavainen ja sinisilmäinen, niin huomaatkin pian olevasi se toinen nainen (vaikka olisitte kihloissa), jolle näytetään ovea.
Käyttäkää järkikultaanne. Yhdessä asuessa ei ole salaisuuksia.
- on..
että kännykkä ON henkilökohtainen eli sinne ei toisilla ole menemistä, varsinkaan omin päin. MUTTA jos sekin on salaista, kenen kanssa sitä yhteyttä pitää esimerkiksi mainitsemassasi tilanteessa, niin on jotain hämärää tekeillä. Joko mies sitten pelaa jotain selkäsi takana tai sitten vaan piruuttaan jättää kertomatta (vaikka olisi äiti, joka soitti). Siis ihan kiusatakseen sinua, mikä ei sitten sekään kyllä oikein reilulta vaikuta..
- yksinkertaista
Yksinkertaista kumppanini saa käyttää puhelintani kuin omaansa. Ei mitään salattavaa eikä henkilökohtaista, luuri kun vain on.
- Yleensä ei ole..
yksinkertaista kirjoitti:
Yksinkertaista kumppanini saa käyttää puhelintani kuin omaansa. Ei mitään salattavaa eikä henkilökohtaista, luuri kun vain on.
Kirjoitit että hän saa käyttää sun kännykkääsi, mutta sinä et saa käyttää hänen omaan - saatko vai etkö saa käyttää hänen kännyä?
Yleensä nainen levittää kaikki salaisuudet levälleen mutta mies paljastaa vain 30 % omistaan. Hän tahtoo ja saa olla mekeinpä yhtä vapaa kuin olisi sinkku, naiset suorastaan yllyttävät meitä siihen - kenen syy??
- ei salaile
Miksi parisuhteessa pitäisi olla salaisuuksia ?
- nimimerkki
Sitten se on hänen henkilökohtainen asiansa.En ala kyselemään,hän kertoo itse jos on jotain kertomista.En itsekkään tykkää siitä,että kysellään kuka soittaa tai tekstaa.Jos jotain hämärää olisi menossa,niin saisin sen selville muutenkin,kun tutkimalla/kuuntelemalla toisen puhelinta.
- kiribati
"yksityisasia" on eri asia kuin "salaisuus". Myös parisuhteessa molemmilla on oikeus yksityisasioihin.
Toiseksi: soittajalla/tekstiviestin lähettäjällä on lupa odottaa, että hänen asiansa jää vain sen henkilön korviin, jolle hän on sen kertonut.
Kolmanneksi: moni on allekirjoittanut työpaikallaan sopimuksen, joka velvoittaa pitämään työasiat salaisina. Sen rikkominen ei ole mikään pikkujuttu.
Neljänneksi: jos haluaa pettää, siihen ei tarvita kuin kakkoskännykkä ja -liittymä. Sen jälkeen voi antaa puolison lukea ihan huoletta toisen kännykän puhelutietoja ja viestejä ja teeskennellä, että "meidän suhteessa luotetaan toisiimme niin paljon, että kaikki on yhteistä". - nimimerkki
kiribati kirjoitti:
"yksityisasia" on eri asia kuin "salaisuus". Myös parisuhteessa molemmilla on oikeus yksityisasioihin.
Toiseksi: soittajalla/tekstiviestin lähettäjällä on lupa odottaa, että hänen asiansa jää vain sen henkilön korviin, jolle hän on sen kertonut.
Kolmanneksi: moni on allekirjoittanut työpaikallaan sopimuksen, joka velvoittaa pitämään työasiat salaisina. Sen rikkominen ei ole mikään pikkujuttu.
Neljänneksi: jos haluaa pettää, siihen ei tarvita kuin kakkoskännykkä ja -liittymä. Sen jälkeen voi antaa puolison lukea ihan huoletta toisen kännykän puhelutietoja ja viestejä ja teeskennellä, että "meidän suhteessa luotetaan toisiimme niin paljon, että kaikki on yhteistä".Itse todellakin odotan,että soittaessani esim.ystävälle,puhelun sisältö jää vain ystäväni ja minun väliseksi. Jos ihan laissa on erikseen määritelty kirjesalaisuus,mikä koskee myös kännyköitä ja sähköposteja,niin ei avo/aviopuolisolla ole erityislupaa sitä rikkoa.
- tapauksessa
kiribati kirjoitti:
"yksityisasia" on eri asia kuin "salaisuus". Myös parisuhteessa molemmilla on oikeus yksityisasioihin.
Toiseksi: soittajalla/tekstiviestin lähettäjällä on lupa odottaa, että hänen asiansa jää vain sen henkilön korviin, jolle hän on sen kertonut.
Kolmanneksi: moni on allekirjoittanut työpaikallaan sopimuksen, joka velvoittaa pitämään työasiat salaisina. Sen rikkominen ei ole mikään pikkujuttu.
Neljänneksi: jos haluaa pettää, siihen ei tarvita kuin kakkoskännykkä ja -liittymä. Sen jälkeen voi antaa puolison lukea ihan huoletta toisen kännykän puhelutietoja ja viestejä ja teeskennellä, että "meidän suhteessa luotetaan toisiimme niin paljon, että kaikki on yhteistä".oli kyse vain siitä kuka soitti. Voi vastata esim. "Mikko(kaveri siis) tai "töistä" ja se jäänee siihen. Ei riko kenenkään luottamusta.
- KATEELLISIA
tapauksessa kirjoitti:
oli kyse vain siitä kuka soitti. Voi vastata esim. "Mikko(kaveri siis) tai "töistä" ja se jäänee siihen. Ei riko kenenkään luottamusta.
Ite olen huomannu että naiset yleensä vaatii selityksiä asiassa. Luulen että se johtuu huonosta itsetunnosta. Eivät usko että he riittävät. Itse kyllä puhuvat siitä kuinka miehen kanssa voi myös olla ystävä, mutta sitten huomaavat että myös heidän miehellä voi olla ystävä jpoka vastakkaisen sukupuolen edustaja, niin jo menee suu myttyyn ja vaaditaan todisteita ja vakuuttelua. Miehille neuvoisin että pitäkää naispuoliset ystävänne omana tietonanne vaikka kuinka olisi puhtaasta ystävyydestä kyse!
t. kokenut - pinjatar69
nimimerkki kirjoitti:
Sitten se on hänen henkilökohtainen asiansa.En ala kyselemään,hän kertoo itse jos on jotain kertomista.En itsekkään tykkää siitä,että kysellään kuka soittaa tai tekstaa.Jos jotain hämärää olisi menossa,niin saisin sen selville muutenkin,kun tutkimalla/kuuntelemalla toisen puhelinta.
Itse koin saman, 17.v suhteemme lopussa mieheni piippaili koko ajan puhelimensa kanssa, se soi koko ajan ja hän meni muualle puhumaan, työasioita sanoi. Myöhemmin paljastui että se oli toinen nainen joka lopulta sai suhteemme poikki. Uskoin , typerä ku olin, lisääntyneeseen työpaikka puheluihin..
KATEELLISIA kirjoitti:
Ite olen huomannu että naiset yleensä vaatii selityksiä asiassa. Luulen että se johtuu huonosta itsetunnosta. Eivät usko että he riittävät. Itse kyllä puhuvat siitä kuinka miehen kanssa voi myös olla ystävä, mutta sitten huomaavat että myös heidän miehellä voi olla ystävä jpoka vastakkaisen sukupuolen edustaja, niin jo menee suu myttyyn ja vaaditaan todisteita ja vakuuttelua. Miehille neuvoisin että pitäkää naispuoliset ystävänne omana tietonanne vaikka kuinka olisi puhtaasta ystävyydestä kyse!
t. kokenut...naisia tuntuu suunnattomasti haittaavan jos miehellä on niitä "salaisuuksia"/luottamuksellisia asioita naispuolisten ystävien kanssa, joita tyttöystävän/vaimon ei tarvitse tietää. :/
- nainen 32
Wish kirjoitti:
...naisia tuntuu suunnattomasti haittaavan jos miehellä on niitä "salaisuuksia"/luottamuksellisia asioita naispuolisten ystävien kanssa, joita tyttöystävän/vaimon ei tarvitse tietää. :/
tuo on just sellainen tilanne kuitenkin naisen kannalta et siinä luulee jäävänsä paitsioon ns kolmanneksi pyöräksi, eiköhän se kuitenkin miehen elämässä kuuluis vaimo olla se ykkönen jonka kanssa asiat jaetaan eikä olla mitään sellaisia asioita jotka jaettais vain jonkun ystävä naisen kanssa. jos siis jonkun asian jakaa ystävä naisen kaa niin mikä siinä on sit jos vaimolle ei voi kertoa!!
- Pimatsuikka
KATEELLISIA kirjoitti:
Ite olen huomannu että naiset yleensä vaatii selityksiä asiassa. Luulen että se johtuu huonosta itsetunnosta. Eivät usko että he riittävät. Itse kyllä puhuvat siitä kuinka miehen kanssa voi myös olla ystävä, mutta sitten huomaavat että myös heidän miehellä voi olla ystävä jpoka vastakkaisen sukupuolen edustaja, niin jo menee suu myttyyn ja vaaditaan todisteita ja vakuuttelua. Miehille neuvoisin että pitäkää naispuoliset ystävänne omana tietonanne vaikka kuinka olisi puhtaasta ystävyydestä kyse!
t. kokenutJoo, miehet laukkaa vieraissa ylen aikaa ja brassaavat sillä ja pitävät naisia alempi arvoisina...ja sitten ihmetellään "huonoa itsetuntoa" ja miksi nainen ei luota miehen ja naisen väliseen puhtaaseen ystävyyteen.
nainen 32 kirjoitti:
tuo on just sellainen tilanne kuitenkin naisen kannalta et siinä luulee jäävänsä paitsioon ns kolmanneksi pyöräksi, eiköhän se kuitenkin miehen elämässä kuuluis vaimo olla se ykkönen jonka kanssa asiat jaetaan eikä olla mitään sellaisia asioita jotka jaettais vain jonkun ystävä naisen kanssa. jos siis jonkun asian jakaa ystävä naisen kaa niin mikä siinä on sit jos vaimolle ei voi kertoa!!
Jos nyt ei puhuta juuri kyseisestä tapauksesta niin vaikka se oma kulta olisi se kaikkein rakkain/tärkein/läheisin ihminen, niin muitakin ihmisiä saa toki mahtua elämään ystävinä, joille voi puhua omista asioistaan/huolistaan ja kuunnella vastaavasti heitä, puolison tarvitsematta tietää niistä (keskusteluista).
Itse vetäisin rajan siihen että omaan itseen tai omaan suhteeseen liittyviä asioita ei voi puhua VAIN jollekin ystävälle, vaan niistä pitää voida puhua kumppanin(kin) kanssa tai mielellään AINOASTAAN juurikin kumppanin kanssa.
Muut asiat saa säilyä "salaisina". Vähän sitä luottamusta peliin! :D- joku
KATEELLISIA kirjoitti:
Ite olen huomannu että naiset yleensä vaatii selityksiä asiassa. Luulen että se johtuu huonosta itsetunnosta. Eivät usko että he riittävät. Itse kyllä puhuvat siitä kuinka miehen kanssa voi myös olla ystävä, mutta sitten huomaavat että myös heidän miehellä voi olla ystävä jpoka vastakkaisen sukupuolen edustaja, niin jo menee suu myttyyn ja vaaditaan todisteita ja vakuuttelua. Miehille neuvoisin että pitäkää naispuoliset ystävänne omana tietonanne vaikka kuinka olisi puhtaasta ystävyydestä kyse!
t. kokenutei kaikki naiset ole samanlaisia joten ei kannattaisi yleistää.itse olen nainen ja seurustelen ja meidän suhteessa ei ole salaisuuksia ja me puhutaan kaikista asiosta.mulla ei tulisi edes mieleen että tutkisin mieheni puhelinta,sähköposteja jne.johonki se raja pitää vetää.pitää pystyä luottamaan toiseen.kyllä miehillä saa myös olla naisia ystävinä ja siitä on turha olla mustasukkanen se ei hyödytä ketään.onhan naisillakin miehiä ystävinä ja ei sekään saa aiheuttaa mustasukkasuutta.no ihan ihtä lailla on miehiä jotka ei hyväksy että omalla muijalla on miehiä ystävinä.kokemusta on entisestä suhteesta.
- ilmasto vaikuttaa
KATEELLISIA kirjoitti:
Ite olen huomannu että naiset yleensä vaatii selityksiä asiassa. Luulen että se johtuu huonosta itsetunnosta. Eivät usko että he riittävät. Itse kyllä puhuvat siitä kuinka miehen kanssa voi myös olla ystävä, mutta sitten huomaavat että myös heidän miehellä voi olla ystävä jpoka vastakkaisen sukupuolen edustaja, niin jo menee suu myttyyn ja vaaditaan todisteita ja vakuuttelua. Miehille neuvoisin että pitäkää naispuoliset ystävänne omana tietonanne vaikka kuinka olisi puhtaasta ystävyydestä kyse!
t. kokenutMoni suomalainen häpeää itseään uskoakseni ison kokonsa vuoksi. Jos vaikka vertaa naisellisiin neitoihin joita joskus saamme ihailla Venäjän tai Eestin puolella niin onhan ero hurja.
Silti, minusta suomalainen nainen on paras mahdollinen kaveri. Luotettava "jätkä" selvinpäin ollessaan. - SYYTä miestä
Pimatsuikka kirjoitti:
Joo, miehet laukkaa vieraissa ylen aikaa ja brassaavat sillä ja pitävät naisia alempi arvoisina...ja sitten ihmetellään "huonoa itsetuntoa" ja miksi nainen ei luota miehen ja naisen väliseen puhtaaseen ystävyyteen.
Vanhin ja kömpelöin tapa on väistää vastuu ja syyttää toista. Kyse on vain siitä, tuleeko naiselle kertoa jos miehellä parisuhteessa on vastakkaisen sukupuolen edustajia ystävinä. Tämä on vaikeaa koska naisen on tällöin hyvin vaikeaa uskoa että hän itse riittää suhteessa seksin antajana/saajana. Ettei siis ystävien kesken harjoiteta seksiä.
Paras on miehen pitää ystävyyssuhteet omana tietona ja pitää arvokkuutensa = antaa seksiä vain omalle naiselleen.
Make - luottavainenko
kiribati kirjoitti:
"yksityisasia" on eri asia kuin "salaisuus". Myös parisuhteessa molemmilla on oikeus yksityisasioihin.
Toiseksi: soittajalla/tekstiviestin lähettäjällä on lupa odottaa, että hänen asiansa jää vain sen henkilön korviin, jolle hän on sen kertonut.
Kolmanneksi: moni on allekirjoittanut työpaikallaan sopimuksen, joka velvoittaa pitämään työasiat salaisina. Sen rikkominen ei ole mikään pikkujuttu.
Neljänneksi: jos haluaa pettää, siihen ei tarvita kuin kakkoskännykkä ja -liittymä. Sen jälkeen voi antaa puolison lukea ihan huoletta toisen kännykän puhelutietoja ja viestejä ja teeskennellä, että "meidän suhteessa luotetaan toisiimme niin paljon, että kaikki on yhteistä".kun se vaan on niin että parisuhteesta ei tule mitään jos ei ole luottamus kohdallaan. ja sillehän ei mitään voi jos toinen on epäluotettava kumppani, eikä se olekkaan kumppani enää jos on epäluotettava, vaan vihollinen...parisuhteessa pitää pitää yhtä, eli kaksi on yksi!!!!!!
- naiseus hukassa
KATEELLISIA kirjoitti:
Ite olen huomannu että naiset yleensä vaatii selityksiä asiassa. Luulen että se johtuu huonosta itsetunnosta. Eivät usko että he riittävät. Itse kyllä puhuvat siitä kuinka miehen kanssa voi myös olla ystävä, mutta sitten huomaavat että myös heidän miehellä voi olla ystävä jpoka vastakkaisen sukupuolen edustaja, niin jo menee suu myttyyn ja vaaditaan todisteita ja vakuuttelua. Miehille neuvoisin että pitäkää naispuoliset ystävänne omana tietonanne vaikka kuinka olisi puhtaasta ystävyydestä kyse!
t. kokenutTasa-arvo on monen mielestä sekottanu lopullisesti aikasemman luonnollisen menon. Nyt kun naisista on jees olla "hyvää jätkää" niin monet miehet yrittää sitten olla pehmoja ja olla naisille ihan väärälla tavalla mieliks. Samalla kuiteki naisemme katsoo juuri niitten miesten perään jotka omissakin maissaan on tosi sovinisteja. Juuri tällaset miehekkäät miehet on kysyttyjä.
Naiset toivoo että miehet olis helliä ja tunteellisia ja sitte ku ne on, niin mennään tosi miesten luo. Tietenki.
Vastaus: mä pitäisin tietyt asiat omana tietonani.
Monet asiat ei kuulu vaimolle.
- kiribati
Itse en edes kysy kuka soitti/tekstasi, koska se ei kuulu minulle. En myöskään automaattisesti kerro kumppanilleni, kuka minulle soitti tai tekstasi, eikä hän kysele. Hän tietää myös, että tarvittaessa voi siirtyä toiseen huoneeseen puhumaan ja laittaa oven kiinni perässään, eikä siinä ole mitään epäilyttävää.
(Molempien työhön liittyy salassapitovelvollisuus eivätkä työkontaktit aina rajoitu pelkästään virka-aikaan.)- avoimesti....
En ymmärrä mitä pahaa siinä on ettei kerro et se oli työkamu Kalle, ystävä Ville, ystävä Maija, sisko/veli tai äiti/isä??? Eihän sitä juttua tartte kertoa jos ei pysty tai halua. Itse kerron kuka soitti ja niin kertoo myös puolisoni.
Ollaan jo suhteen alussa (2v.yhdes.) kerrottu nais/mies ystävistä ja käyty kaffeil ni ei oo toisen tarvinnu miettiä et mitäs vipinää säpinää ystävil on ku soittelevat tai tekstaavat.
Avoimuus ja rehellisyys on mun mielest parisuhteen peruspilari. :) - kiribati
avoimesti.... kirjoitti:
En ymmärrä mitä pahaa siinä on ettei kerro et se oli työkamu Kalle, ystävä Ville, ystävä Maija, sisko/veli tai äiti/isä??? Eihän sitä juttua tartte kertoa jos ei pysty tai halua. Itse kerron kuka soitti ja niin kertoo myös puolisoni.
Ollaan jo suhteen alussa (2v.yhdes.) kerrottu nais/mies ystävistä ja käyty kaffeil ni ei oo toisen tarvinnu miettiä et mitäs vipinää säpinää ystävil on ku soittelevat tai tekstaavat.
Avoimuus ja rehellisyys on mun mielest parisuhteen peruspilari. :)ja meillä on yhteisiä ystäviä, jotka soittaessaan lähettävät terveisiä kumppanilleni, joten tottakai välitän ne hänelle. Mutta varsinkin tekstarit ovat sellaisia, ettei yksinkertaisesti juolahda mieleen, että tästä nyt pitäisi toiselle kertoa. Tai tuntuu jopa typerältä sanoa, että nyt se-ja-se tekstasi. Voisi kumppanikin olla hoomoilasena ja ihmetellä, että "niin - mitä sitten?", jos alkaisin aina ilmoittaa keneltä viesti tuli. Enhän minä tee tiliä niistäkään puheluista ja viesteistä, joita vastaanotan silloin kun emme ole yhdessä.
- työpuhelin
privaattikäytössäkin ja todellakin olisi törkeää tutkia kumppanin työpuhelinta, varsinkin jos siinä näkyy myös työsähköpostit. Mustasukkaisuus ei oikeuta laittomiin tekoihin, vaikka monet niin tuntuvat kuvittelevan.
- teillä
kiribati kirjoitti:
ja meillä on yhteisiä ystäviä, jotka soittaessaan lähettävät terveisiä kumppanilleni, joten tottakai välitän ne hänelle. Mutta varsinkin tekstarit ovat sellaisia, ettei yksinkertaisesti juolahda mieleen, että tästä nyt pitäisi toiselle kertoa. Tai tuntuu jopa typerältä sanoa, että nyt se-ja-se tekstasi. Voisi kumppanikin olla hoomoilasena ja ihmetellä, että "niin - mitä sitten?", jos alkaisin aina ilmoittaa keneltä viesti tuli. Enhän minä tee tiliä niistäkään puheluista ja viesteistä, joita vastaanotan silloin kun emme ole yhdessä.
ei taida olla enää mitään yhteistä. Olette kasvaneet erilleen.
- kiribati
teillä kirjoitti:
ei taida olla enää mitään yhteistä. Olette kasvaneet erilleen.
Olemme sitten olleet erillämme alusta saakka, koska aiheesta ei ole koskaan tarvinnut edes keskustella vaan on ollut itsestäänselvyys, että molemmilla on myös oma elämänsä.
- Nimetön
teillä kirjoitti:
ei taida olla enää mitään yhteistä. Olette kasvaneet erilleen.
Puheluiden referointiinhan aika menisi, jos kaikki kertoisi... ja mikä ero sillä on, että tuleeko se puhelu silloin kun on yksin tai silloin kun puoliso on paikalla... Mulle tulee päivittäin n. 30-40 puhelua, osa työasioita osa kavereilta ja osassa on molempia samassa puhelussa. Ei millään jaksa jokaisesta kertoa, mutta toki jos puoliso kysyy, niin sanon kuka soitti, mutta ei hänkään kyllä jaksa noista kysellä =)) Eikä me olla tuon takia erilleen kasvaneet.
- on ok
Kyllä puhelin on ilman muuta henkilökohtainen asia, jota ei aleta kyttäilemään tai tutkiskelemaan. En yleensä (siis yleensä, joskus ohimennen kyllä) kysele kumppaniltani kukas sieltä soitteli mikäli hän puhelimeen juttelee silloin kun olemme yhdessä. Normaalisti hän puhelun loputtua sanoo kuka soittaja oli (tyyliin se ex-poikaystävähä Perahan sieltä taas soitteli, sisko kaipaili, työasioita tms.). Toisin päin sama juttu. Ei terveessä suhteessa ole mitään syytä salailla tuollaisia asioita mutta terveessä suhteessa ei myöskään ole mitään syytä alkaa erikseen tivaamaan ja tenttaamaan noista asioista. Itseäni ainakin suunnattomasti ärsyttäisi jos toinen ihan joka puhelun jälkeen kysyisi "kuka se oli" ennen kuin kunnolla ehtii puhelinta taskuun laittaa. Kun asiat on kunnossa eikä asia ole em. kaltainen tapa kysyä voi ja pitääkin jos välillä sellainen olo on, ja tottakai toinen silloin kertoo.
- yleisyys
Kysymyksestäsi jäi epäselväksi, että kyseletkö aina/usein mieheltäsi, että kuka soitti/tekstasi? Oliko sinulla jostain syystä tarpeen saada tietää, kuka soittaja oli?
Minua ainakin kävisi vähitellen ärsyttämään, jos toinen kovinkin usein ilman syytä kyselisi, että kukas siellä nyt taas olikaan. Tulisi helposti tunne, että tekemisiäni vahditaan/tarkkaillaan eikä se herätä juurikaan luottamusta. Tosin myöskään se, ettei esitettyyn kuka siellä oli -kysymykseen vastata, herätä myöskään luottamusta.
Yhteenvetona: kummankaan toiminta mainitussa tilanteessa ei juuri luottamusta herätä. - missss
Meillä ainakin kysellään molemmin puolin kukas soitteli..ja itse monesti huomaan että poikaystävän vanhemmat soittaa ja huomaan että hänen vanhemmat kyselevät meistä niin haluan tietää mitä kysyivät..Varsinkin viime aikoina asiat on liittyneet paljon meidän asunnonvaihtoon..En näe syytä miksi ei voisi vastata toiselle kuka soittaa..monesti myös sanon että "siltä ja siltä tuli viesti"..minua ei ainakaan haittaa jos poikaystävä lukisi kaikki viestini tai selaisi tietokoneeni tiedostoja..
- Tarpeeksi kokenut
Joku nokkaansa joka paikkaan työntävä vainoharhainen ämmä?
Mikään ei raivostuta enempää kuin ihminen joka ei kunnioita toisen yksityisyyttä pätkääkään.
Jos puolisosi haluaa kertoa kuka langan toisessa päässä oli, hän varmaan kertoo sen ilman että sitä häneltä joka kerta erityisesti kysyt. Jos ei kerro niin hänellä on siihen syynsä tai
voihan olla että juuri siksi hän sitä ei kerro kun on kyllästynyt toistuvaan kyselyysi?
Meillä kaatui 3 vuoden suhde siihen kun muija vainoharhaisena tutki aina selkäni käännettyä kännykkäni, asuntoni, tietokoneeni jopa taskuni mikäli olisi sieltä jotakin epäilyttävää löytänyt, vaan koskaan ei mitään "epäilyttävää" löytynyt.. Minulle riitti eikä ikävä ole ollut. - ei hyvä
En ymmärrä sitä ettei parisuhteessa haluta kertoa mitä on töissä tehnyt, kuka soitti, keiden kanssa oli viettämässä aikaa, yms., vaan kommentoidaan ylimielisesti jostain yksityisasiasta tai vaitiolo velvollisuudesta. Kaikkihan on yksityisasioita jos sille linjalle lähdetään.
Tietty jos suhde on aluillaan ja joku soittelee jonkun intiimin asian tiimoilta (esim. lääkäri) niin silloin saatan jotenkin ymmärtää moisen tokaisun.- Nimetön
Ei kaikki voi, eikä saa kertoa mitä on "tullut töissä tehtyä". Ei tarviis sen jälkeen enää mennä töihin jos siitä kiinni jäisi... no tietty voi kertoa, että söin kanasalaatin ruokatunnilla ja Pera jäi lomalle... mutta se ärsyttää, kun jotkut yrittää udella kaikkea, vaikka tietävät, että työasioista en voi puhua. Vai miltäs tuntuis, jos lääkärikin kotiin mennessään kertoisi vaimolleen, että tuolla naapurinkin rouvalla sitten oli kuppa... mistä lie saanut... Toki tyydyttäisi jonkun tirkistelytarvetta, mutta "naapurin" rouvalla ei niin kiva juttu...
- tiipadaah
Meidän suhteessa saa katsoa toisen kännykkää ihan rauhassa..mikä siinä oikein on että ei sais katsoa. Mua eikä kumppania haittaa ollenkaan että kattooko toinen kännykkää vai jättääkö kattomatta. Jos ei oo mitään salaisuuksia, ni miks sitä kännykkää pitäis jotenkin varjella. Ja kyllä meillä luottamus pelaa, ei kyse ole siitä. En oikeastaan edes muista milloin viimeksi katsoin mieheni kännykkää, mutta jos katsoisin niin se olis meille kummallekkin ihan yks hailee..
- pera
Teillä varmaan käydään samaan aikaan paskallakin kun toinen on pesemässä hampaitaan. Haloo!?
- mies ja vaimo
pera kirjoitti:
Teillä varmaan käydään samaan aikaan paskallakin kun toinen on pesemässä hampaitaan. Haloo!?
Meillä voi ihan rauhassa pestä hampaitaan,kun toinen on paskalla.
Kännykkäsalaisuutta ei ole..Luen vaimon tekstiviestejä,sekä vastaan hänen puhelimeensa..sama toisinpäin.
Kirjesalaisuutta ei myöskään ole.
Eikä muuten muitakaan salaisuuksia.
Pankkitileilläkin voi surffailla miten tykkää. - assdads
pera kirjoitti:
Teillä varmaan käydään samaan aikaan paskallakin kun toinen on pesemässä hampaitaan. Haloo!?
Mitä salaista tai peiteltävää paskantamisessa on? Kaikille on varmasti selvä, että vessassa pissataan ja kakkataan, mutta mitään salailtavaa tuskin peräaukosta tai pissareiästä tulee, eipä silti, ei varmasti ole kovin yleistäkään että kukaan haluaisi katsella tai olla paikalla kun ulostamista tapahtuu. Eri asia on näiden kännyköiden kanssa sitten. Ei yhteyttä paskantamisen seuraamiseen.
- jgdhfg
pera kirjoitti:
Teillä varmaan käydään samaan aikaan paskallakin kun toinen on pesemässä hampaitaan. Haloo!?
ainakin käydään vessassa vaikka toinen sattuisi siellä istumaan, ovet on auki yleensä ja kiire hässäköissä aamulla on ihan ok että vessaan pääsee vaikka siellä joku paskoo. Vessan ovi on lukossa vain silloin jos on vieraita paikalla. En ymmärrä mitä salailemista on tuossakin vessa-asiassa. Käydäänhän saunassakin yhdessä(tosin on niitäkin jotka eivät kuulemma käy puolison kanssa saunassa, vaan ylhäisessä yksinäisyydessään...sori vaan minusta se on aika kummaa).
Miten pareilta jotka ovat niin ahdistuneita, etteivät voi mennä toisen kanssa vessaan, sujuu esimerkiksi seksi? no, kysyn vaan.
Sitten kännykkä asiaan. Meillä on täysi vapaus toisen kännykkään ja yleensä tulee kyllä sanottuakin että kuka siellä soitteli tai tekstaili. Ei siis välttämättä asiaa, vaan KUKA.
Näkeehän kirjekuorestakin monessa tapauksessa että kuka kirjeen on lähettänyt. Se ei siis ole kovin salaista. Asiat voivat olla salaisia.
Parisuhteessa yleensä tiedetään toisen asioista, joten on aika kummallista että toinen sanoo asian olevan henkilökohtainen. Luottamus perustuu mun mielestä avoimmuuteen. - LUOTTAMUSTA
mies ja vaimo kirjoitti:
Meillä voi ihan rauhassa pestä hampaitaan,kun toinen on paskalla.
Kännykkäsalaisuutta ei ole..Luen vaimon tekstiviestejä,sekä vastaan hänen puhelimeensa..sama toisinpäin.
Kirjesalaisuutta ei myöskään ole.
Eikä muuten muitakaan salaisuuksia.
Pankkitileilläkin voi surffailla miten tykkää.Mahtavaa, minusta tuohon on pyritävä. Ei itsestäni ainakaan olisi kivaa jos joutuisi epäilemään kumppaniaan jostakin, salaamisesta.
Teillä on varmasti huimasti yhteistä elonpolkua takananne kun pystytte tuohon :)
En ole mikään friikki joka väen vängällä tahtoo istua paskalla miehen pestessä hampaitaan, ehei, mutta tuo kuvastaa luottamuksesta ja osittain häpeilemättömyydestäkin. Uskon, että teillä myös uskaltaa pieraista kumppanin viekussa ja hänen kuullensakin ..
Me olemme itse edenneet suhteessa jo aikaa sitten tähän vaiheeseen vaikka yhteistä polkua on takana vasta 1v :)
Tästä on hyvä jatkaa. - jeppa jep
jgdhfg kirjoitti:
ainakin käydään vessassa vaikka toinen sattuisi siellä istumaan, ovet on auki yleensä ja kiire hässäköissä aamulla on ihan ok että vessaan pääsee vaikka siellä joku paskoo. Vessan ovi on lukossa vain silloin jos on vieraita paikalla. En ymmärrä mitä salailemista on tuossakin vessa-asiassa. Käydäänhän saunassakin yhdessä(tosin on niitäkin jotka eivät kuulemma käy puolison kanssa saunassa, vaan ylhäisessä yksinäisyydessään...sori vaan minusta se on aika kummaa).
Miten pareilta jotka ovat niin ahdistuneita, etteivät voi mennä toisen kanssa vessaan, sujuu esimerkiksi seksi? no, kysyn vaan.
Sitten kännykkä asiaan. Meillä on täysi vapaus toisen kännykkään ja yleensä tulee kyllä sanottuakin että kuka siellä soitteli tai tekstaili. Ei siis välttämättä asiaa, vaan KUKA.
Näkeehän kirjekuorestakin monessa tapauksessa että kuka kirjeen on lähettänyt. Se ei siis ole kovin salaista. Asiat voivat olla salaisia.
Parisuhteessa yleensä tiedetään toisen asioista, joten on aika kummallista että toinen sanoo asian olevan henkilökohtainen. Luottamus perustuu mun mielestä avoimmuuteen.Täysin samaa mieltä parisuhteen kuuluisi olla avoin ja oishan se naurettavaa myöhästellä töistä sun muista tapaamisista jos toisella on vessa hätä ei ois varmaan kiva mennä suu paskan hajusena tärkeeseen bisnes miitinkiinkään eli kyllä sopu sijaa antaa ja suhteen avoimuus on kaiken a ja o mielestäni... toki ei ole asiallista puhelinta salaa kyttääillä mut jos joku tahtoo lukasta ja siihen luvan kysyy niin senkus lukee...
- suhteessa
Kännykkä ja liittymä ovat henkilökohtaisia ja niitä koskevat kirjesalaisuus, olit sitten kuinka läheisessä suhteessa tahansa. Käytännössä kohteliasta olisi kertoa kumppanilleen kuka soitti tai lähetti viestin, jotta luottamus säilyy. Oman tuntuman mukaan uteleminen toiselta ei ole hyvää käytöstä.
- siis...
jos ollaan pitkään oltu yhdessä (ja varsinkin jos asutaan yhdessä) niin eikö saa kysyä, että kuka soitti. minä yleensä kysäisen, ja niin kysyy miehenikin.
en näe tuota mitenkään ongelmana. pitäisikö siitäkin jo tehdä ongelma?? ettei saisikaan enää kysyä.
tietty puhelun sisältöä ei tarvitse kenenkään ruveta yksityiskohtaisesti selittämään (vaikka jos ystävä kertonut huoliaan)
mutta voiko olla väärin, jos huikkaa että kuka soitti...
mikä suhde se sellainen on, jos kaikki asiat on vain omia? kummallakin siis tavallaan ihan oma toinen elämä, josta toinen puolisko ei tiedä mitään...
- mielestäni
olen ainakin sitä mieltä että se ON hänen henkilökohtainen asiansa kertoa että kuka siellä on?!? Vai mikä htin vaihtoehtokaan tuossa olisi mahdollinen? Väitätkö pystyväsi PAKOTTAMAANKAAN jonkun ilmoittamaan henkilöllisyytensä puhelimen välityksellä? Hohhoijaa taas ...
Mutta toisaalta tottahan se on samoin kuin vaikka sähköposti, ei sekään muille kuulu. Vai haluatko lukea puolisosi kirjeetkin. Voisitte keskustella siitä onko salailuun joku syy. Ei se silti tarkoita että hänen pitäisi kertoa sinulle aina kenen kanssa puhuu.
- mattila
Sillä on joku toinen. Siksi se salailee..
- Liina
Joo...itse olen ärhäkämpi pitämään puhelimen omanani, vaikka sinne ei epäilyttäviä puheluita tulekkaan. Vähän sama kuin oma pankkitili. Periaatteessa aikuisella ihmisellä pitäisi olla omat rahat ja oma puhelin. Piste. Mieheni kertoo kaikki puhelut ja tekstiviestit minulle vaikka sanonkin että ei oikeasti tarvitse kertoa! Eikä hänen puhelunsa kiinnosta tippaakaan.
Sitten jos suhteeseen tulee ulkopuolista hässäkkää, on tilanne toinen. Mutta eihän me siitä voida lähteä että toinen pettää. Annetaan tilaa kumppanille olla aikuinen ja kiehutaan sitten vasta jos on aihetta. Luulisin että suhde toimii paremmin tältä pohjalta kuin että toinen ryhtyy poliisiksi aina puhelimen soidessa...- Ooooo
Minusta se menee tai pitäisi olla juuri noin.
- Posteljooni1
Hei kaikki yksityisyydet!
Olen mies. Olen melko varma, että kaikki naiset (vaimonikin) - ainakin ne, joilla rakkautta vielä puolisoonsa on - kiinnostuvat asiasta, jos kumppanille tulee kirje, joka tuoksuu naisen hajuvedelle tai sinetiksi on laitettu huulipunasuukko ja josta kirjeestä ei kumppani halua kertoa mitään tai kiivastuu kysyttäessä. Se jää vaivaamaan ja kalvaa suhdetta, aivan varmasti. Luulen että vähän sama asia on kännykkäyksityisyydessä. Jos salaillaan, se herättää kysymyksiä ja kuvitelmia. Moni ei halua kärjistää suhdetta kyselyillä, mutta epäilyksen siemen on kylvetty...- vaatisi keskustelua
Kyllähän rehellisyyden nimissä jokainen jo tuossa vaiheessa vaatisi selityksen. Jokaisella on siihen kyllä jo oikeus. Kaikella on rajansa. Jos meidän miehelle tulisi huulipunalla sinetöityjä kirjeitä vaatisin kyllä selityksen. Ja takaan ja alleviivaan että niin tekisi jokainen miestään rakastava aviovaimo. Hei haloo, rehellisyyttä peliin. Ajatelkaa tilanne omalle kohdallenne. Että samaa mieltä olen posteljoonin kanssa.
- et omista toista
Avioliitto ei tarkoita sitä ettei voisi olla ystäviä. Eihän työssäkään voi olla puhumatta ilman että puoliso tietää kaikkea. Omia kavereita saa olla sekä mies että naispuolisia. Kaikkea EI TARVITSE kertoa , ei myöskään kukaan saa tutkia kirjeitäni ei s-posteja ei kännykkää. Haluan pitää ystäväni jopa salaisetkin myös avioliiton aikana. Jos kysyisi puolisoni kuka soitti , sanoisin-eipä kertonut edes sinulle terveisiä-eipä kysy muuta kertaa.
- ollessa
tulee jokaisella olla myös ns. omia kavereita - molempia sukupuolia riippumatta omasta. Ns. salakaverit on kyllä aikamoinen kummallisuus ja työjutut (on esim. palvelualalla ja tapaa paljon ihmisiä) on sitten taas ihan eri juttu... Puhelusta voi sanoo "työjuttu", "kaveri soitti" tms - kertomatta asiaa sen tarkemmin - ja tulee ns. luottamus tunne ;) S-postin ja tekstarien katsominen luvatta kiellettyä, ja myös lähettäjän kannalta pitäisi olla kirjesalaisuus...
- omaa!
meillä on kaikki omaa,puhelin,sähköpostit,pankkitilit ja aivan kaikki.toinen ei urki eikä kysele eikä ole ongelmia ollut.luottamus pelaa.asunto on minun-auto puolison jne..moni pitää kummana mutta näin meillä..
- R.E.H. Ellinen
omaa! kirjoitti:
meillä on kaikki omaa,puhelin,sähköpostit,pankkitilit ja aivan kaikki.toinen ei urki eikä kysele eikä ole ongelmia ollut.luottamus pelaa.asunto on minun-auto puolison jne..moni pitää kummana mutta näin meillä..
että kuinka paljon sinulle tulee sellaisilta vastakkaisen sukupuolen edustajilta viestejä, joita et puolisollesi halua paljastaa? Ole meille rehellinen nyt.
- SUHTEESSA
Toista ei voi omistaa. Avioliitto perustuu luottamukseen ja jos se puuttuu, ei litto kauan kestä. Asioista pitää keskustella ja antaa myös toisen mielipiteelle tilaa. Voihan taustalla epäilijällä olla uskottomuutta edellisessä liitossa tai oma itsetunto ei ole terveellä pohjalla. Juttutuokioilla kumppanin kanssa asiat selvitetään.Kuitenkin kummallakin on oltava omaa tilaa, omia juttuja liitossa. Ja puhun kokemuksesta, itsellä 25-vuotias avioliitto.
- pikkujiiii
KAIKKI liitot tulee perustua yhteiseen haluun olla yhdessä, ei vain avioliitto ( 25v on pitkä aika nykyään, osaat toimia oikein, oikein pitää onnitella ) vaan myös kaveruus ja ystävyys suhteet perustuvat yhteiseen haluun.
Pakottamalla saa vain pahaa aikaan, olipa suhde esimies-alainen, avioliitto tai vaikka jonkin poppoon jäsenyys/alaisuus.
Vapaaehtoinen ja halu olla on se koossa pitävä voima, muuten käy kuin elannon ja muinaisen neuvostoliiton, eikä se ole hyvä, ellei sellaista juuri tavoiteltu.
- parisuhteessa :)
ollu niin et jos toinen sanoo ettei viestejä jne. saa lukea niin silloin sitä kunnioitetaan ja toisen puhelin jätetään rauhaan mut yleensä kyl ei kumpikaan ole kieltänyt kumpaakaan toisen kännykkään vastaamisesta/viestin lukemisesta jne.
Sama on kirjeiden jne. kanssa. Mut molemmat kyl sen verta toisen yksityisyyttä kunnioitetaan etten minä lue mieheni viestejä ja toisinpäin... mieheni puhelimeen voin vastata ja ottaa soittopyynnön jos mieheni ei satu juuri paikalla olemaan ja tulee vaikka tärkeä työpuhelu...jne.
Mut jos mieheni sanoo et nyt et urki mun puhelinta niin tietenkin kunnioitan myös sitä päätöstä. Enkä epäile miestäni silloinkaan mistään epäilyttävästä...ainakaan kun yleensä ne ajat jolloin en kännyyn saa koskea ovat joulun, synttäreiden tai vuosipäivän aikaan heh ;)
Ja kyllä minäkin aina kysyn kuka soitti ja mitäs sillä oli assiita jne. ja varmaan jos noin vastais...menisin hämilleni mut antaisin asian olla, eteenkään kun mieheni näiden vuosien aikana ei kertaakaan noin ole sanonut...ja vuosia on paljon.- Tietoisuus2
Niinpä: Juuri joulun ja synttäreiden aikaan on erittäin hyvä tilaisuus "listata" ne kaikki potentiaaliset uhkahenkilöt, joita kumppanilla mahdollisesti "vielä" on. Olkaa siis tarkkana...epäilyksen polttopisteessä!
- Vialla
Kyllä suhteessa on jotain vialla jos pitää toisen kännyä tutkiskella tai udella soittojen alkuperää. 30 hyvän avioliitto vuoden jälkeen meillä on edelleen sanaton sopimus siitä että kummallakin on yksityiselämänsä ja asiansa ja kumppani kertoo jos kertoo. Myös toisen lompakko kuuluu tähän henkilökohtaisiin asioihin kategoriaan
- Nimetön
... se kutakuinkin noin menee. Mekään ei olla sovittu, että ei katsota toisen tekstareita tai avata toisen kirjeitä, mutta niitä ei vain katsota/avata ilman toisen lupaa. Jos vaimo on työmatkalla ja tulee kirje, josta ei heti nä, että se on lasku tms. niin illalla soitellessamme kerron siitä ja hän sitten sanoon (kysymättä) olisiko se syytä avata jo ennen kuin hän tulee. Sama toimii molemminpäin. Toisen kännykkään vastataan, jos se soi eikä "omistaja" ole paikalla, mutta tekstareista ei availla. Molemmilla omat pankkitilit, mutta olemassa myös yhteinen tili, johon säästetään hankintoja varten, mutta kaikki tilit samassa pannkiohjelmassa, joten kaikki näkyy molemmille ja yhdessä sovitaan mitä laskuja kumpikin milloinkin maksaa (kummalla on rahaa sillä kertaa =) Mielestäni parisuhteessa(kin) pitää kunnioittaa toisen yksityisyyttä ja olla käytöstapoja. Näin meillä on toimittu 22 vuotta (kännykköjä ei ole kyllä ollut niin kauan ;) Mutta tuohon uteluun vielä, kyllä minä vastaan jos vaimo kysyy kuka soitti, mutta onneksi hän ei aina utele. Ei siksi, että olisi salattavaa, vaan siksi, että tuollainen utelu alkaa pidemmän päälle varmasti ärsyttää ja toisaalta usein hän kyllä "hoksaa" kenen kanssa puhun ja usein tulee sanottua, että "Repa" soitti tms.
Tää toimii meillä, mut kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee.
- Käytöstavat kunniaan
Tosiasiassa kännykkäuteliaisuus-syndroomassakin on kyse pelkästään käytöstavoista.
Mikäli ollaan toisen kanssa jossakin ja vastataan puhelimeen ja aletaan keskustella puhelimeen - on normaalia ja luonnollista ja ennen kaikkea hyvien käytöstapojenkin mukaista sanoa kenen kanssa keskusteli. Millään muulla asianhaaralla ei ole väliä - eli toisen uteliaisuudella tai toisen salaamispyrkimyksillä.
Kyse on siitä haluaako käyttäytyä hyvin vai ei.
Toiseksi kännykkää ei kuitenkaan voi mennä lukemaan toisen antamatta lupaa. Kyse ei edelleenkään ole salaamisesta tai uteliaisuudesta vaan hyvistä tavoista ja niiden noudattamisesta tai ei noudattamisesta.
Tälläisistäkin asioista tehdään kärpäsistä härkäsiä kun ihmiset eivät vaan osaa tänä päivänä enää käyttäytyä solidaarisestikaan ympäristöään kohtaan. Monelta turhalta urputtamiselta, poraamiselta, epäilyiltä ja tappeluilta säilyttäisiin, jos vaan vanhemmat osaisivat pienestä pitäen kasvattaa lapsistaan hyvin käyttäytyviä nuoria ja aikuisia.
Piste. - Bittitaivas
Luottamus kuuluu parisuhteeseen ja yksityisyys aivan muille.
Salaisilla puheluilla, ei myöskään kasvateta luottamusta.
Ja jos ei puhelut ole parisuhten yhteisiä asioja, niin onko salailu sitten koko suhdetta tärkeämpää.
Meillä ainakin, puhelimet ovat salaamattomia soittoineen ja viesteineen, sekä vieläpä samanlaiset päällepäin, joten jopa joskus vaihtuvat vahigossa.- miehet huijaa
Totta on, että suuremmalla osalla miehistä on aivan toinen kännykkä, jota vaimo tai tyttäystävä ei koskaan edes näe. Se on autossa tai työpaikalla ja sen kanssa soitetaan vain ne jutut, joista oma kulta ei saa tietää. Naiset, pitäkää sama linja.
- dilemmax
miehet huijaa kirjoitti:
Totta on, että suuremmalla osalla miehistä on aivan toinen kännykkä, jota vaimo tai tyttäystävä ei koskaan edes näe. Se on autossa tai työpaikalla ja sen kanssa soitetaan vain ne jutut, joista oma kulta ei saa tietää. Naiset, pitäkää sama linja.
Puhelinta ja sähköpostia tätyy saada ihmisen pitää yksityisinä. Minua harmittaa mm. se, että on pariskuntia jotka kertovat salaisest huom. saloaisia työasioita toisilleen. Minä en koskaan pohdi työasioitani kulloisille kumpaneilleni. Jotkut liitot ovat niin hiton avoimia ja paskat, luottamuspula siellä on. Jos toinen petttää se pettää vaikka kännyä ja mailia toinen ratsaisikin se on nähty. Ehkä ei pettäisi jos ei vangittaisi. Annetteisiinpa toisille oma vapaus ja luotettaisiiin.
- Paikkansa pitävä
miehet huijaa kirjoitti:
Totta on, että suuremmalla osalla miehistä on aivan toinen kännykkä, jota vaimo tai tyttäystävä ei koskaan edes näe. Se on autossa tai työpaikalla ja sen kanssa soitetaan vain ne jutut, joista oma kulta ei saa tietää. Naiset, pitäkää sama linja.
Tuo nyt on aivan heitto, joka ei perustu mihinkään faktaan! Minä en tiedä yhtään mieskavereistani, joilla olisi toinen kännykkä salarakastaan varten! Täysin absurdi väite! Sitäpaitsi: Kyllä toisen kännykän laskut jotenkin tulisivat ilmi.
On sitten aivan toinen asia, jos esim työkännyä käytetään suhdeasioihin, mutta senkin käyttö ainakin minun ystäväpiirissäni on melkein 100% vain työasioihin.
Jos siis väitetään jotakin, esittäkää faktaan pohjaavat todisteet! - sacro.sanct
dilemmax kirjoitti:
Puhelinta ja sähköpostia tätyy saada ihmisen pitää yksityisinä. Minua harmittaa mm. se, että on pariskuntia jotka kertovat salaisest huom. saloaisia työasioita toisilleen. Minä en koskaan pohdi työasioitani kulloisille kumpaneilleni. Jotkut liitot ovat niin hiton avoimia ja paskat, luottamuspula siellä on. Jos toinen petttää se pettää vaikka kännyä ja mailia toinen ratsaisikin se on nähty. Ehkä ei pettäisi jos ei vangittaisi. Annetteisiinpa toisille oma vapaus ja luotettaisiiin.
Tottakai todellista avoimuutta on olemassa. Se että jakaa asioita kumppanilleen, ei automaattisesti tarkoita sitä, että tarve kertoa kumpuaa luottamuspulasta. Kertomiselle tosin voi olla monenlaista toisenlaista syytä; ei osaa/pysty pitämään salaisuuksia, jokin "juoru" on liian herkullinen jne. Täytyy muistaa, että jaetuilla "salaisuuksilla =eli yleensä toisten salaisuuksilla" on pariskunnan läheisyyttä vahvistava vaikutus, samalla keskustelu esim. vaimoaan pettävästä ystävästä, avaa salaisuutta jakavien puolisoiden välille mahdollisuuden oppia oman puolisonsa maailmankuvasta ja reagointitavasta lisää. Ikävällä juoruilulla on siis ainakin se yksi hyvä puoli.
Itse olen avoin asioissani koska en tunne kamalaa yksityisyyden tarvetta. Olen kyllä olemassa vaikka kaikki läheiseni tietäisivätkin minusta kaiken. Puolisosta en tietenkään voi vannoa samaa, hän pitää tai on pitämättä yksityisyyttään. Asioita joita ei kerrota en voi tietenkään tietää.
MInun puhelimeni ja sähköposti ovat avoimia, jopa päiväkirjojani saa lukea. Avokki ei lue. Avokkini taas ei pidä siitä että hänen puhelinta tutkittaisiin mutta puheluihin saan kyllä vastata jos hän ei ole lähellä. Tottakai joskus sellainen yksityisyyteen suhtautumisen eriarvoisuus vaivaa koska sitä omaa yksityisyyttään ei tarvitse samalla lailla kuin toinen, ei osaa ymmärtää miksi se on toiselle niin tärkeää.
Mutta, koska kyse on omasta puolisosta ja itselleen rakkaasta ihmisestä, sitä haluaa kunnioittaa toisten tarpeita ja toimia toisen hyväksi. Erilaiset elämäntavat pitää saada sopimaan toisiinsa :)
Tuli mieleen, että onhan sitä mullakin yksi yksityisyyteen tähtäävä tavara johon kukaan muu ei saa koskettaa. Mun lompakko. Lompakot on omia, ne sisältävät kuitteja, rahaa ja muovirahaa, se jos mikä on henkilökohtaista. - kiribati
Paikkansa pitävä kirjoitti:
Tuo nyt on aivan heitto, joka ei perustu mihinkään faktaan! Minä en tiedä yhtään mieskavereistani, joilla olisi toinen kännykkä salarakastaan varten! Täysin absurdi väite! Sitäpaitsi: Kyllä toisen kännykän laskut jotenkin tulisivat ilmi.
On sitten aivan toinen asia, jos esim työkännyä käytetään suhdeasioihin, mutta senkin käyttö ainakin minun ystäväpiirissäni on melkein 100% vain työasioihin.
Jos siis väitetään jotakin, esittäkää faktaan pohjaavat todisteet!PrePaid -liittymä tulisi ilmi? En ole itse sellaista koskaan käyttänyt, mutta ymmärtääkseni puheaika ostetaan kioskilta eli mitään laskua ei tule kotiin.
Tietysti varman päälle pelatessa kannattaa sitten maksaakin käteisellä, muuten se "avoimuutta" kannattava puoliso saattaa alkaa kysellä mikä maksu tiliotteella näkyy...
Edelleen olen itse sitä mieltä, että LUOTTAMUS tarkoittaa nimenomaan sitä, että molemmilla on oikeus yksityisyyteen. - Olen puhunut, ugh.
kiribati kirjoitti:
PrePaid -liittymä tulisi ilmi? En ole itse sellaista koskaan käyttänyt, mutta ymmärtääkseni puheaika ostetaan kioskilta eli mitään laskua ei tule kotiin.
Tietysti varman päälle pelatessa kannattaa sitten maksaakin käteisellä, muuten se "avoimuutta" kannattava puoliso saattaa alkaa kysellä mikä maksu tiliotteella näkyy...
Edelleen olen itse sitä mieltä, että LUOTTAMUS tarkoittaa nimenomaan sitä, että molemmilla on oikeus yksityisyyteen.totuus on se, että jos et pysty puhumaan asioitasi puolisosi kanssa, salailet jotakin. Salailu johtaa epäilyihin ja epäily johtaa luottamuspulaan. Mitä enemmän salaillaan, sitä enemmän häviää luottamus.
- kiribati
Olen puhunut, ugh. kirjoitti:
totuus on se, että jos et pysty puhumaan asioitasi puolisosi kanssa, salailet jotakin. Salailu johtaa epäilyihin ja epäily johtaa luottamuspulaan. Mitä enemmän salaillaan, sitä enemmän häviää luottamus.
nimittäin asioita, jotka on kerrottu minulle luottamuksellisesti.
Jos olisit asiakkaani, et varmaan olisi kovin hyvilläsi, jos kertoisin asiasi kumppanilleni. Tai jos olisit ystäväni ja lavertelisin yksityisasiasi eteenpäin.
En minä omia asioitani salaile, vaan niitä, mitä minulle puhelimessa kerrotaan. Noilla kahdella on vissi ero.
- Soitot
Tuntisin kyllä itseni loukatuksi jos puolisoni noin käyttäytyisi.Kyllä avoimmuus on tärkeää avioliitossa. Miksi salailla mitään siltä jonka kanssa elää yhdessä. Tuossa sinun tapauksessa voi vaan alkaa käyttäytyä samalla tyylillä,miltä tuo sitten hänestä tuntuisi? Ja jos ei miltään tunnu, on mielestäni turha jatkaa.
- mä n
viestit,puhelut,mailit ja ihan kaikki..tosin oon sit kai antunut siihen aiheenkin.mutta joku yksityisyys pitäs olla vaikka saatana ois naimisssakin!
tuommoisesta "samalla mitalla takaisin -asenteesta" ei kyllä ainakaan paista mikään toisesta välittäminen..
- kuitenkin!
mä n kirjoitti:
viestit,puhelut,mailit ja ihan kaikki..tosin oon sit kai antunut siihen aiheenkin.mutta joku yksityisyys pitäs olla vaikka saatana ois naimisssakin!
Mielestäni myös sähköposti on henkilökohtaista!!!
Sitä EI OLE minusta lupa lukea toisen vaikka ei mitään "selän takana"-peliä olisikaan puolisoa kohtaan, mutta joskus voi olla joitakin asioita joita ei halua puolisonsa välttämättä tietävänkään. (En tarkoita mitään vakavia, vaan pikkujuttuja)
Että NÄIN!
Puhelin ja Sähköposti on YKSITYINEN! ja JOS sitä joku muu henkilä menee lukemaan toisen posteja/ puhelina ronkkimmaan se on RIKOS! - sen pitää ollakki
kuitenkin! kirjoitti:
Mielestäni myös sähköposti on henkilökohtaista!!!
Sitä EI OLE minusta lupa lukea toisen vaikka ei mitään "selän takana"-peliä olisikaan puolisoa kohtaan, mutta joskus voi olla joitakin asioita joita ei halua puolisonsa välttämättä tietävänkään. (En tarkoita mitään vakavia, vaan pikkujuttuja)
Että NÄIN!
Puhelin ja Sähköposti on YKSITYINEN! ja JOS sitä joku muu henkilä menee lukemaan toisen posteja/ puhelina ronkkimmaan se on RIKOS!Mun mielestä puhelin, sähköposti, kukkaro ja olkalaukku on niitä joihin ei ole kellään muulla mitään asiaa. Ne on henk.koht.juttuja.
Oli sitte aviossa taikka ei.
- on MUN
asioita. Hänen asiat, ovat MEIDÄN asioita. Yksinkertaista.
- KUNNIAAN
Minun (jo mennyttä aikaa) avopuolisoni tutki kerran minulta salaa puhelintani koska minun oli "pakko" soittaa erääseen työpaikkaan, jota en itse edes tahtonut. Silloin meillä oli muutenkin huono rahatilanne. Noh, tämä ikuinen kysely minulta "soititko sinne...?" Sai minut valehtelemaan. Sanoin soittaneeni vaikka TODELLISUUDESSA EN OLLUTKAAN. Sanoin vain että paikka oli jo mennyt.
Sitten asiasta paljon myöhemmin avomieheni sanoo, :
"Et sinä ole sinne työpaikkaan soittanut, katsoin puhelimestasi soitetut puhelut, eikä siellä ollut sitä numeroa"
(Ei sillä käynyt mielessä että olisin voinut tyhjentää "soitetut" numeroiden listan joskus)
Tuollainen tuntuu melkoiselle kyttäämiselle!
Ja vaikka itse joskus kysynkin "Kuka soitti/ keneltä tuli viesti" Asia jää kohdaltani siihen, mutta en vaadikkaan tietää puhelun / viestin sisällöstä mitään.
Asia on 2-piippuinen, joskus joku voi herättää turhia epäilyjä asian suhteen vaikka aihetta ei olisikaan.
Mutta se mun AVOMIES OLI SIKARÖYHKEÄ!
Eli mielestäni puhelin on YKSITYINEN ESINE.- sacro.sanct
Sanotaanko näin, että joskus voi olla syytäkin tutkia jonkun puhelin jos tämä on tunnettu valehtelusta/välttelystä. En puolusta miestäsi (enkä itse lue avokkini viestejä) mutta moni kaveri on päässyt petturimiehen ikeestä löytäessään todistusaineistoa. Ei tarvitse enää epäillä vaan voi tietää ja tehdä varmasti sen oikean ratkaisun -lähtemisen. Niinä hetkinä homma varmasti tuntuu oikeutetulta.
Tavallaan ymmärrän avokkiasi jos olet ollut työtön ja hän on yrittänyt elättää teitä kahta, ja sinä homman luonteen tai epämiellyttävyyden takia olet omasta vastuustasi yrittänyt luikahtaa.
- hhhhhhhhhhhhhhhh
herätä ainakaan luottamusta tuollainen, jos et aivan joka mutkassa ole kyselemässä kaikkea ja hän olisi esim. kyllästynyt uteluihisi?!
JOs vain kysyt ohimennen ja saat tällaisia vastauksia, niin luulempa että puolisollasi on jotain salattavaa. Henkilökohtaiset tavarat ovat tietysti henkilökohtaisia, mutta ihmisyys toista kohtaan pitäisi silti olla. Entä jos hän haluaakin kiusata sinua, herättää mustasukkaisuutta...sekin on mahdollista.
Kuitenkin kirje ja puhelinsalaisuus, mistä täällä suurin osa kirjoittaa, tuskin tarkoittaa sitä että me kaikki siihen vedoten saamme suhteessamme tehdä ihan mitä vaan. Kyllä meillä ainakin kumppani kysyy jos en hoksaa sanoa että kuka soitti ja toisinpäin. Tekstailut samoin. Eikä siitä auta ärsyyntyä sillä sehän on normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.
Jos suhteessa on vaan henkilökohtaisia asioita, niin mistäs tälläiset parit saa sitten keskenään puhua??
Ex-mieheni vei salailun huippuunsa, hän lähti työmatkalle kolmeksi viikkoa, eikä kuulemma saanut kertoa minne ja soittaisi kun kerkeäisi. Sanoin että tuskin se työpaikanasioiden salailu tarkoittaa kuitenkaan sitä, ettei saa perheelleen kertoa missä on tai että jos jotain sattuu, en voisi minnekkään soittaa.. No järkiintyi sitten ja sanoi minne matkusti. Luulen että se oli vaan eräänlaista tärkeilyä häneltä. Hän myös rikkoi minun puhelinsalaisuutta tavalla joka ei todella ole suotavaa. Hän vaihtoi tietämättäni sim-korttini toiseen korttiin ja otti omani toiseen puhelimeen, jotta saatoi lukea viestit ja katsoa kenen kanssa yleensä puhun puhelimessa.
Tästä suutuin kyllä, koska huomasin tämän vasta työpaikallani ja olisin tarvinnut numeroita joita oli omassa kännykässäni.....no hän on siis entinen mies nyt.
Nykyisen kanssa ei ole ongelmia, vaan avoimmuus on kaikkialla suhteessamme. Ja hänellä on omia ystäviä ja minullakin on omia, muttei se tarkoita ettei voisi sanoa kuka soitti. - S u P o
Valtiovalta salaa kirjeet, jotka katsotaan aiheuttavan julkitullessaan haittaa jommalle kummalle osapuolelle, lähettäjälle tai vastaanottajalle.
Yksityishenkilöt salaavat viestinsä kolmansilta osapuolilta (aviokumppaneiltaan), jos he katsovat viestin julkituonnista olevan haittaa itselleen, tavalla tai toisella.
Kun tämä kolmas osapuoli kuulee, että viesti tuli, niin uteliaisuus alkaa, uskokaa tai älkää. Ei niin paatunutta ihmistä olekaan, joka ei haluaisi tietää, kuka oli viestittäjä ja - kun pidemmälle mennään - mitä viesti sisälsi.
Jos otetaan valtiovalta esimerkiksi - suuremmassa salausasteessa - haluaa jokin kolmas osapuoli - vieras valta - tietää, mitä paperissa lukee tai viestissä on. Näinhän tehokas tiedustelu haluaa toimia.
Jos aviokumppani ei ole - ainakaan näennäisesti - kiinnostunut puolisonsa viestiliikenteestä, se on joko välinpitämättömyyttä (mene siis vieraisiin ihan vapaasti) tai tyhmyyttä (kerro, että se on vain eräs blondi serkkusi) tai sitä, että hän itsekin käy vieraissa ihan vapaamielisesti!- s nevala
"Jos aviokumppani ei ole - ainakaan näennäisesti - kiinnostunut puolisonsa viestiliikenteestä, se on joko välinpitämättömyyttä (mene siis vieraisiin ihan vapaasti) tai tyhmyyttä (kerro, että se on vain eräs blondi serkkusi) tai sitä, että hän itsekin käy vieraissa ihan vapaamielisesti!"
No ei ihan noinkaan voi sanoa. Taitaa sulla olla oma lehmä ojassa. - kiribati
koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin toisen ihmisen kunnioittaminen?
- Kuuliainen...
kiribati kirjoitti:
koskaan kuullut sellaisesta asiasta kuin toisen ihmisen kunnioittaminen?
Toisen kunnioittamista on sekin, että kertoo viesteistään itse, ettei toinen ala epäillä.
- EI OLE MITÄÄN
mitään salaisuuksia tai se ei muuten toimi siis avioliitossa pitää uskaltaa kertoa kuka soittaa tai soitti mistä viesti on tullut ja millä asialla se oli minä ainakin oamlle vaimolle kerron ja jopa usein näytän viestit jotka on tulleet kännyyni koska se on reilua ja avointa häntä kohtaan, varsinkin kun on kyseessä henkilö jota oikeasti rakastan ja kunnioitan suuresti ja hän toimii minun kanssa samoin olemme olleet naimisissa onnellisesti jo reilun 5 vuotta ja onni jatkuu se pohjautuu oikeaan rakkautteen ja vastuuseen toisesta ja ennen kaikkea rehellisyyteen ja avoimmuuteen.
Samoin menettelemme jos meillä on vaivoja ja sairauksia emme salaa vaan reilusti vain puheeksi jos on vaikka ko. intiimi vaiva alussa oli todella vaikeaa puhua intiimi asioista reilusti mutta sitten kun opimme luottamaan on sekin hoittunut ja viennyt suhdetta lujemmaksi.
Opikkaa kunnioittamaan oppikaa rakastamaan ja oppikaa olemaaan rehellisiä, toisillenne ja lopettakaa kaikki "saippuaooppera" hommat parisuhteessa.- RtYuIoP
Edellinen kirjoittaja kirjoittaa hienosti luottamuksen merkityksestä parisuhteessa. Huomasin, että omalla kohdallani asenne tähän "yksityisyys"-kysymykseen tulee perintönä omilta vanhemmiltani ja lapsuuden kodistani. Kuten edellinenkin kirjoittaja, korostan kunnioituksen, rakkauden, avoimuuden, puhumisen ja parisuhteen toisen osapuolen huomioonottomisen merkitystä. Se on pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa parisuhde.
Itse kertoisin, "kuka soitti/kuka lähetti viestin", jos kumppani kysyisi. Jollei kysyisi, luultavasti kertoisin oma-aloitteisesti. Jos ei yhteydenotossa ole mitään salaista, niin miksi en kertoisi. Jos on salaista, on syytä molempien miettiä syytä tähän.
Jos kyse on työasiasta, josta ei saa puhua, sanoisin, että "puhelu koski työasiaa, josta en voi tarkemmin puhua". Jos asia koskisi kaverini Kalevin intiimia sairautta, josta tämä ei välttämättä haluaisi juoruttavan eteenpäin, sanoisin, että "puhelu koski kaverini sellaista yksityistä asiaa, josta tämä ei halua puhuttavan". Toisaalta pitkässä parisuhteessa kumppanista tulee ykkösluotettu, jolle usein voi puhua myös "salaisistakin" asioista ja tietää, että tieto ei mene häneltä eteenpäin. Kyllä yhteispeli on tärkeää parisuhteessa.
Vanhempien liitto on ollut kestävä, ovat olleet naimisissa 35 vuotta. Heidän esimerkkinsä mukaiseen luottamuksen rakentamiseen minäkin pyrin. - Keskustelu tärkeää!
RtYuIoP kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja kirjoittaa hienosti luottamuksen merkityksestä parisuhteessa. Huomasin, että omalla kohdallani asenne tähän "yksityisyys"-kysymykseen tulee perintönä omilta vanhemmiltani ja lapsuuden kodistani. Kuten edellinenkin kirjoittaja, korostan kunnioituksen, rakkauden, avoimuuden, puhumisen ja parisuhteen toisen osapuolen huomioonottomisen merkitystä. Se on pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa parisuhde.
Itse kertoisin, "kuka soitti/kuka lähetti viestin", jos kumppani kysyisi. Jollei kysyisi, luultavasti kertoisin oma-aloitteisesti. Jos ei yhteydenotossa ole mitään salaista, niin miksi en kertoisi. Jos on salaista, on syytä molempien miettiä syytä tähän.
Jos kyse on työasiasta, josta ei saa puhua, sanoisin, että "puhelu koski työasiaa, josta en voi tarkemmin puhua". Jos asia koskisi kaverini Kalevin intiimia sairautta, josta tämä ei välttämättä haluaisi juoruttavan eteenpäin, sanoisin, että "puhelu koski kaverini sellaista yksityistä asiaa, josta tämä ei halua puhuttavan". Toisaalta pitkässä parisuhteessa kumppanista tulee ykkösluotettu, jolle usein voi puhua myös "salaisistakin" asioista ja tietää, että tieto ei mene häneltä eteenpäin. Kyllä yhteispeli on tärkeää parisuhteessa.
Vanhempien liitto on ollut kestävä, ovat olleet naimisissa 35 vuotta. Heidän esimerkkinsä mukaiseen luottamuksen rakentamiseen minäkin pyrin.Jatkan vielä...
Tuli mieleen, että tästäkin asiasta kannattaa keskustella etukäteen tai viimeistään silloin, kun tilanne on päällä.
Eli... kun tietää mitä kumppani ajattelee (vaikka kännypuheluista) asiasta ja kun lisäksi on saanut kerrottua, että mitä itse ajattelee/miltä itsestä tuntuu, se itsessään synnyttää luottamusta ja helpottaa.
Voi sanoa, että minusta tuntuu pahalta/hassulta, kun et kerro kuka soitti. Tai jos kumppani on omaan makuun liian utelias, voi sanoa, että "ethän pahastu, jos en aina selvitä puheluitani. Sinun ei tarvitse huolestua puheluistani.". Myös yhteiset pelisäännöt voi tehdä.
Jos asiasta ei puhuta ja toista osapuolta harmittaa, niin asiasta voi alkaa kehkeytymään isompikin ongelma.
ELI PUHUKAA IHMISET TOISTENNE KANSSA!
Ja RAKASTAKAA! :) - llllllllllllllllll
RtYuIoP kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja kirjoittaa hienosti luottamuksen merkityksestä parisuhteessa. Huomasin, että omalla kohdallani asenne tähän "yksityisyys"-kysymykseen tulee perintönä omilta vanhemmiltani ja lapsuuden kodistani. Kuten edellinenkin kirjoittaja, korostan kunnioituksen, rakkauden, avoimuuden, puhumisen ja parisuhteen toisen osapuolen huomioonottomisen merkitystä. Se on pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa parisuhde.
Itse kertoisin, "kuka soitti/kuka lähetti viestin", jos kumppani kysyisi. Jollei kysyisi, luultavasti kertoisin oma-aloitteisesti. Jos ei yhteydenotossa ole mitään salaista, niin miksi en kertoisi. Jos on salaista, on syytä molempien miettiä syytä tähän.
Jos kyse on työasiasta, josta ei saa puhua, sanoisin, että "puhelu koski työasiaa, josta en voi tarkemmin puhua". Jos asia koskisi kaverini Kalevin intiimia sairautta, josta tämä ei välttämättä haluaisi juoruttavan eteenpäin, sanoisin, että "puhelu koski kaverini sellaista yksityistä asiaa, josta tämä ei halua puhuttavan". Toisaalta pitkässä parisuhteessa kumppanista tulee ykkösluotettu, jolle usein voi puhua myös "salaisistakin" asioista ja tietää, että tieto ei mene häneltä eteenpäin. Kyllä yhteispeli on tärkeää parisuhteessa.
Vanhempien liitto on ollut kestävä, ovat olleet naimisissa 35 vuotta. Heidän esimerkkinsä mukaiseen luottamuksen rakentamiseen minäkin pyrin.asiaa. Kerrankin järkeviä kirjoituksia täällä.
- avaimet
Tämä teksti tässä on tosi miehen puhetta.Ymmärtää asiat niinkuin ne aikuisen ,vastuuta kantavan ihmisen tuleekin ymmärtää. Avioliitto tosiaankin eletään yhdessä ja jaetaan kaikki asiat.Siihen ei sivullisilla ole osaa eikä arpaa.Onnea edelleenkin teidän perheelle!
- wolfie
llllllllllllllllll kirjoitti:
asiaa. Kerrankin järkeviä kirjoituksia täällä.
Kyllä mielestäni aviopuolisoilla ei saa olla mitään salattavaa kännyköissä, sähköposteissa, kirjeissä, puheluissa, ei missään...
Otetaan vaikka esimerkki:
Vaimon kaveri kertoisi hänelle odottavansa muun kuin poikakaverinsa lasta, niin kyllä hän voi kertoa se minulle tietäen etten puhu siitä kellekään...
EI SAA OLLA MITÄÄN SALAISTA AVIOPAREILLA!
Yhdessähän sitä elämää eletään, onko se mitään yhteistä elämää jos toiselta salaa jotain, mitä tahansa???
- kompastellen
Ylivoimaisen vaikeaa on ymmärtää rakkaan vaimoni sielun elämää.Usein hän kuvittelee minut Jorma Ollilaksi.Toisinaan vahingonilon pilkahtaessa hän kuvittelee minut,ihramahan,kreikkalaiseksi veistokseksi.Joskus rakastelun kiihkeinä hetkinä olen Topi.Epäilen talonmies Toivo Tulvasen liittyvän asiaan.Iltaisin alkaa kännykkä soida.Vaimo ja Topi alkavat informoimaan toisiaan.Yritän ymmärtää mutta en kuitenkaan ymmärrä.Pitäköön peliään,kun kerta kännykkä on keksitty.Hohhoijaa..lähdenkin kaupasta hakemaan HK-sinisen.
- tietenkin
Kyllä mun känny ainakin on mua itseäni varten. Jos ukko joka kerta kysyisi, että kuka soitti, tulisin hulluksi. Ei muakaan kiinnosta ketä sen kanssa tekstailee tai soittelee. Ja jos sulla on epäilyjä kumppanistasi, niin saat ne kyllä ajan kanssa selville muutenkin. Toisen puhelimen ratsaus on todella törkeä teko. Yksityisyys kunniaan! Myös käsilaukku ja lompakko kuuluvat henkilökohtaisiin tavaroihin. Löytyypä sieltä sitten kortsuja tai ei.
- täti sininen
Tottakai parisuhteessakin on toisen oma henkilökohtainen kännykkä todellakin henkilökohtainen. Sitä voisi verrata vanhaan kirjesalaisuuteen.
Avoimmuutta suhteessa on tietysti se, että kun puhuu toisen nähden/kuullen puhelimessa, kertoo kuka ko. soittaja oli, ja vaikka asiankin, mutta miksi pitäisi kertoa?
Itse olen ollut parisuhteessa liki 14 v. Siitä ajasta noin 10 v on kummallakin ollut omat kännykkänsä. Yleensä olemme kertoneet soittajan, ihan kohteliaisuudesta, varsinkin jos ko. henkilö on kummankin tuntema. Ja on tullut kerrottua, vaikkei toinen tuntisikaan, koska ko. soittajasta kuitenkin jotenkin jossain vaiheessa on puhuttu/puhutaan.
Myös tekstiviesteissä sama juttu.
Jos toinen ei kerro, ei sen tarvitse olla aihe mustasukkaisuusdraamaan. Jotain yksityisyyttä saa olla parisuhteessakin. Ei aina tarvitse pelätä pahinta. Joskus voi olla kyse työasioista, salaisuuksista, joista ei julkisesti puhuta. Tai sen soittajan omista salaisuuksista, joista ei halua yleisesti puhuttavan, mutta haluaa keskustella niistä juuri ko. henkilön kanssa, koska hän voi olla juuri se paras kaveri, joille näistä voi puhua ilman, että ne kuuluu kohta kaikkialta...
Silloin kun on kyse toisesta naisesta/miehestä, on oireet ihan erilaiset. Kyllä ne huomaa...
Pitää pystyä luottamaan toiseen osapuoleen, ilman jatkuvaa ripittämistä. Sen sanon kokemuksesta. Kun ei jatkuvasti tenttaa toista, ei tule sitä uhmamieltä toisellekaan.- viestinsalaisuus
säilyy. Tästä on lakikin. Olet oikeassa. Parisuhteen varjolla ei saa tehdä mitä tahansa. Mustasukkaisuus ei ole mitenkään lieventävä asianhaara.
- Akateeminen nainen 34v.
Mies on selvästi pitämässä haaremia. Kännykät, sähköpostit ym. pitää näyttää kumppanilleen säännöllisesti. Me mieheni kanssa teemme pistotarkastuksia toistemme kännyihin ja sähköposteihin. Näin säilyy luottamus. Jätä se mies!
- muka...
luottamukseen ei todellakaan liity se, että täytyy tarkastaa toisen puheluita, tekstareita tai sähköposteja.
Parisuhteessakaan ei toista voi omistaa. Minulle ei tulisi mieleenkään osoittaa moista epäluottamusta kumppanille. Tarkisteleminenhan todistaa epäluottamuksesta. - vähän akateeminen
Finlexiä ja mieti millainen ohje tuli annettua. Yllytät laittomaan tekoon. Olet varmaan "AMK akateeminen".
- aika typerää sulta
vähän akateeminen kirjoitti:
Finlexiä ja mieti millainen ohje tuli annettua. Yllytät laittomaan tekoon. Olet varmaan "AMK akateeminen".
Aika typerää sulta toi "AMK akateeminen"-kommentti, eiköhän amk:n käyneet ole juuri sopivan käytännönläheisiä, että osaavat soveltaa kirjoista opitun käytäntöön..
Kommenttisi ei liittynyt mitenkään tähän alkuperäiseen aihepiiriin, vaikka oikeassa oletkin ko. lain suhteen
- sa-rah
Se on niin parisuhdekohtaista minusta, ei kaikki vaan halua kertoa toiselle jokaista puheluaan ja tekstiviestiään. Minusta toiselle täytyy suoda yksityisyyttä ja omaa tilaa. Ei kaikkea aina tarvitse tietää. Itse kyllä voin kertoa poikaystävälle kuka viestasi tai soitti ja kertoa mitä hänellä oli asiaa jos sen kertoa saa. Mutta kyllä tunnistan itsestänikin mokoman piirteen että tuntuu kuin väkisin epämiellyttävältä kun toinen ei kerro. Noo, siinä vaiheessa täytyy vain muistuttaa itseä hiukan, ei kaikkea tarvitse aina tietää?
- Huuhuuuuuu.....
Mielestäni ei ole oikein että toinen vastaa toisen puhelimeen jos ei ole lupaa tai käy lukemassa toisen viestejä.Sehän menee jo yksityisyyden puolelle ja yksityisyyslaki on kova nykyään.En voisi ikinä kuvitella edes meneväni kumppanini rahapussille vaikka olisi lupa.Mielestäni se joka tätä harrastaa kuvaa paljon siitä kuin paljon luottaa kumppaniinsa.
- weijo1
Kirjeet, sähköposti ja kännykkä - jokaisen henkilökohtaisia asioita.
musta parisuhteessa pitää olla jotaa yksityisyyttä kuten just sähköposti, kännykkä ja kirjeet... Mulla ei toiminu ku jätkä vahti selän takan ja jos en näyttäny mitä laitoin esim. mailiin. nii se meni ja luki sen ku se arvas mun salasanan.. nyt en oo yhes senkaa koska mua rupes vituttaa.. ei mitää yksityisyyttä ollu..
- kanssa joka kyttää
sada_ko kirjoitti:
musta parisuhteessa pitää olla jotaa yksityisyyttä kuten just sähköposti, kännykkä ja kirjeet... Mulla ei toiminu ku jätkä vahti selän takan ja jos en näyttäny mitä laitoin esim. mailiin. nii se meni ja luki sen ku se arvas mun salasanan.. nyt en oo yhes senkaa koska mua rupes vituttaa.. ei mitää yksityisyyttä ollu..
puheluita, yrittää kurkkia toisen sähköposteja tai lukea salaa tekstiviestejä, ei yhteiselämää voi pitemmalle ajatella. Luottamusta pitää olla sen verran.
- molempien kännykköihin
vastaamme kumpikin, jos toinen on jonkun matkan päässä, tai unohtanut kännykkänsä.
Meillä ei ole mitään salaisuuksia tai salaisia ystäviä.- ????
Oletteko puolisonne kanssa 24/7?Tuo monen hokema "meillä ei ole salaisuuksia" kuulostaa,anteeksi nyt,luottamuspulalta. Jos kännykät,sähköpostit ja muut on niin yhteisiä,niin eikö kyse silloin ole kyse että toiseen ei luota,eikä toisinpäin?
- härkä -67
Jokaisella olevat kännykät on näköjeen tuoneet tuollaisenkin ongelman. Hoh hoijaa. Ennenvanhaan kun oli yksi lankapuhelin, niin siihen vastasi kuka oli lähimpänä. Ja huusi puhelimeen sen, kenelle puhelu oli. Eli ei tullut tuonkaltaisia ongelmia.
Minusta on fiksua kyllä kertoa kuka tai mistä aiheesta soitto tuli. Toisaalta jos kumppani kerran kuulee puhelun sivusta, niin normaalijärjellä varustettu ihminen ymmärtää kyllä keneltä se tulee.
Ilman lupaa ei ole asiallista tutkia toisen tavaroita. Vaikuttaa vainoharhaiselta kyttäilyltä. Ihan kun muuta tekemistä ei olis. - plplplplp
???? kirjoitti:
Oletteko puolisonne kanssa 24/7?Tuo monen hokema "meillä ei ole salaisuuksia" kuulostaa,anteeksi nyt,luottamuspulalta. Jos kännykät,sähköpostit ja muut on niin yhteisiä,niin eikö kyse silloin ole kyse että toiseen ei luota,eikä toisinpäin?
vaan se että jakaa kaiken tarkoittaa sitä että sen tekee luontojaan. Ei siinä ole kyse kyttäämisestä. Sitä vaan luottaa toiseen niin rajattomasti ettei edes käy mielessä ett toinen käyttäs postia, kännyä tms. pettämiseen. Meillä ei edes tarvi kysyä saako ja saako, vaan tottakai saa. Se on luonnollista.
Ja tästä seuraa myös se hyvä asia, ettei tarvitse miettiä saanko puhua tästä ja tästä. Juttu luistaa ja toinen ymmärtää.
Jos haluamme vipinää salaisista suhteista, sovimme siitäkin. Jos chattailee jonkun tyypin kanssa, voi siitä sanoa, koska se on vaan hupia illanratoksi.
Kaikkea ei tarvi ottaa niin hirveän vakavasti...näin siis meillä. Tiedän toki ettei sovi kaikille. - tuisku
???? kirjoitti:
Oletteko puolisonne kanssa 24/7?Tuo monen hokema "meillä ei ole salaisuuksia" kuulostaa,anteeksi nyt,luottamuspulalta. Jos kännykät,sähköpostit ja muut on niin yhteisiä,niin eikö kyse silloin ole kyse että toiseen ei luota,eikä toisinpäin?
Meillä hieman erilainen tilanne jossa todella olemme yhdessä 24/7. Ollaan ns. suhteen alkumetreillä edelleen (alle vuosi) mutta tiedetään mihin perustaa koko suhde. Meillä siis sama työpaikka, asutaan yhdessä ja tehdään asiat yhdessä, toisen naamaa siis joutuu katsomaan koko ajan :) Tässä tapauksessa se ei vituta lain, vaan on ihana silti joka aamu herätä kullan vierestä, valmistautua töihin, rupatella töissä kun on aikaa, tulla töistä kotiin, tehdä sapuskaa ja lopulta mennä nukkumaan yhdessä.
Meillä on tilanteena se, että tämä toinen osapuoli ei ymmärrä suomea, hän on ruotsalainen. Kun hän puhuu puhelimessa, ymmärrän mistä hän puhuu, koska ymmärrän ruotsia, kun minä puhun puhelimessa, hän ei tiedä mitä sanon ja kenelle. Ollaan alusta asti otettu linja, jotta molemmat kertoo kuka soitti tai viestitti. Se ei ole iso asia tehdä ja kasvattaa luottamusta, joka suhteen alussa on tärkeää. Suhde kun ei voi pysyä pystyssä ilman sitä. Eikä tehdä kyseisestä asiasta mitään härkästä, mainitaan vaan, koska se on tärkeää. Me ollaan alusta asti otettu periaatteeksi lause: kohtele muita niinkuin haluaisit itsellesi tehtävän. Se toimii. Ajattelee aina ensin jotta miten itse reagoisi jos tekisi näin, ja siten tietää miten tehdä.
Meillä ei tekosyynä hiljaisuuteen toimisi työasia, sillä todellakin ollaan samassa paikassa töissä, ja melkosen hyvin tiedetään mitä siellä tapahtuu. Voidaan siis keskustella myös näistä asioista yhdessä. Ja näin onkin, meillä ei ole salaisuuksia. Ja suhde toimii. Puhutaan jos joku asia tuntuu pahalta, tai toisen joku kommentti tai tapa tms. ärsyttää tai satuttaa tai jos se on todella hyvä. Puhutaan paljon, ja sillä saadaan asiat selviksi ja molemmat tietää missä mennään. Jos toisella huono päivä, puhutaan jotta miksi, ja toinen piristää :)
En voi sanoa että olen näin avoimessa suhteessa aiemmin ollut, mutten voi sanoa ettenkö olisi moista kaivannut. Siis pointtina, jotta puhukaa ihmiset asioista ja tehkää se luottamus pienillä teoilla. Rakastakaa. :D - vaan luottamusta puolin ja ...
härkä -67 kirjoitti:
Jokaisella olevat kännykät on näköjeen tuoneet tuollaisenkin ongelman. Hoh hoijaa. Ennenvanhaan kun oli yksi lankapuhelin, niin siihen vastasi kuka oli lähimpänä. Ja huusi puhelimeen sen, kenelle puhelu oli. Eli ei tullut tuonkaltaisia ongelmia.
Minusta on fiksua kyllä kertoa kuka tai mistä aiheesta soitto tuli. Toisaalta jos kumppani kerran kuulee puhelun sivusta, niin normaalijärjellä varustettu ihminen ymmärtää kyllä keneltä se tulee.
Ilman lupaa ei ole asiallista tutkia toisen tavaroita. Vaikuttaa vainoharhaiselta kyttäilyltä. Ihan kun muuta tekemistä ei olis.Avoin suhde on paljon parempi.
Meillä 30 v avioliittoa takana, sama linja on ja pysyy.
Miksi pitäisi olla salaista.
- sinisilmä silkohapsi
Kannatan avoimuutta. Mitä on tarvetta salata. Tietysti ymmärrän sen jos on järjestämässä toiselle vaikka syntymäpäiväyllätystä:)
- vastata noin
Olen ollut mieheni kanssa jo useita vuosia yhdessä ja meillä on siten muodostunut yhteinen tuttavapiiri. ja useinkin jos joku viestittelee tai soittaa miehelleni, minun on kyseltävä sitten häneltä, että no kuka se oli ja mitä sanoi. Itse kerron kyllä miehelleni, jos on lähettyvillä, heti automaattisesti koko keskustelun, olettaen että on kiinnostunut tietämään. Olisi häneltäkin kohteliasta kertoa itse ilman kuulusteluja. Usein saattaa sanoa, että ei mitään ihmeellistä, yleistä höpinää vain. Mutta haluan minäkin tietää mitä tuttavillemme kuuluu, onko tupakkalakko pitänyt, ovatko olleet kesälomamatkalla, onko vauva ollut terveenä, ovatko grillanneet, kattoneet hyviä elokuvia tms.
- sacro.sanct
Tuli pikkaisen mieleen oma puolisoni, joka puhelimessa lupaa että "olemme silloin ja silloin vapaana ja tulemme jonnekkin". Ja kun puhelu loppuu, hänen toimintansa jatkuu mitä ikinä olikaan tekemässä. Siinä saa sitten itse hetken päästä kysyä, että kukas sieltä soitti ja mitäs lupasit? Ja että eikö olisi ollu kohteliasta tarkistaa mun omat menot ennen lupausta? Muita puheluita mun ei tarvitse tietää.
- ei salaisuuksia
No näitä käytäntöjä näyttää olevan yhtä montaa, kuin suhteitakin. Meillä taas on niin avoin peli, et toinen saattaa lukea toisen viestin ennen kuin viestin saaja ehtii sitä itse lukea. Samoin sähköpostit sun muut on toisen saatavilla ja ei haittaa jos toinen niitä on käynyt lukemassa. Olenkin kavereille sanonu, et jos on kovin salaista asiaa, niin kannattaa se soittamalla mulle henk. koht. ilmoittaa, koska meille tekstarit ja mailit ei ole millään lailla pyhiä. Meillä ei ole salaisuuksia, mikä mahdollistaa tämän toimintatavan ja luottamuspulasta ei ole kyse - päinvastoin; avoimuus ruokkii luottamusta. Toisaalta ymmärrän senkin, jos joku haluaa pitää kännykkänsä ihan vain itsellään, jokaisella on siihenkin oikeus.
- niin monta on mieltä...
Jokaisen liiton ihku oma juttu. Pari itse päättää omat tapansa. Joka sitä arvostelee voip sanoo et hanki elämä! Se pointti tietty on et kummankin tulee olla samaa mieltä. Hankala jos toinen ei luota ja toinen luottaa. Kannattais liitossa ottaa heti puheeks ettei kärpäsestä härkästä tule.
- nutturaa
Musta se on asioiden salaamista jollei toinen voi kertoa ihan rehellisesti että kuka soitti . Jos sitä ei voi reilusti sanoa , sillon on jotain hämärää menossa. Tänäpäivänä kun ei tiedä mitä vispilän kauppaa on kenekin kanssa menossa . Varsinkin kun on suhteessa . Ihmiset hakee niin paljon ulkopuolista seuraa , että on hyvä jos ollaan avoimia ja vastataan rehellisesti kun toinen kysyy , silloin se luottokin säilyy paremmin .
- henkilökohtaista
mutta henkilökohtainen ei tarkoita samaa kuin salainen. Kyllä me mieheni kanssa tarpeen mukaan käytetään toistemme kännyköitä ja sähköposteja (kummallakaan ei näihin mitään salaisia työasioita tule), sähköposti yleensä niin, että toinen pyytää "katsotko samalla minunkin".
Kännykkä on vain puhelin, siihen voi vastata jos toinen on vaikka vessassa ja soittaa jos vaikka omasta akku on lopussa. Viestejä ei salailla, joskus näytetään toiselle jos on tullut joku hyvä viesti. Kumpikaan ei kuitenkaan selaa toisen kännykkää saadakseen kiinni jostain epäilyttävästä. Jos epäilys joskus kalvaisi, voisi pyytää puolisolta, että "annapa kun katson" eikä siitä sen isompaa showta tulisi. Luottamuksen eteen täytyy toisinaan tehdä jotakin.
Toisaalta ihmettelin myös tuota lompakkoasiaa, vaikka siellä nyt kuitit ja kortit onkin.. Kyllä me miehen kanssa käydään myös toistemme lompakoilla tarpeen mukaan. Useimmiten siis toisella on käteistä ja toisella ei, jolloin toinen sanoo "ota mun lompakosta". Kortsuja meistä ei vissiin kumpikaan lompakossa pidä, mutta vaikka pitäisi, ei se minusta tähän vaikuttaisi.. Me olemme valinneet avoimen, kommunikoivan ja luottamuksellisen suhteen, jossa toinen tietää toisen tärkeät asiat. Työasioistakin joskus keskustellaan siinä mittakaavassa että "meillä on töissä hankala tilanne, mietin sitä ja siksi olen vähän poissaoleva..", salassapitovelvollisuuttaan ei tietenkään saa rikkoa, mutta työasiastahan voi aina todeta että se on työasia.
Joskus kysyn mieheltä, kuka soitti, ja useimmiten vastaus on "kaveri" tai joku nimi. Kysyn, koska minua kiinnostaa, ketkä mieheen pitävät yhteyttä ja tietysti jos keskustelevat kiinnostavasta aiheesta niin kiinnostaa keneen se liittyy. Mies joskus kysyy kuka tekstasi, ja minä kerron. Jos toinen vastaisi "se on yksityisasia", tulisi tästä melko varmasti riita - melko loukkaavaa sanoa noin kumppanille, jonka kanssa jaetaan koko elämä ja paljon intiimimmätkin hetket kuin joku puhelinkeskustelu.- lilliputtis
Hienoa luettavaa !! Jatkakaa samaan malliin ja tuo suhde tulee kantamaan ja pitkään . Onnea teille ja tsemppiä elämässä . Näin asian kuuluisi suhteessa olevan joka on kunnossa!!!
- Nainen jo yli 50 v.
Chätit on täynnä naimisissa olevia miehiä ja naisia. Minulle on monesti aviossa ollut ehdottanut salaista suhdetta, kertovat, että on hyvä avioliitto, mutta haluavat vaihtelua. Monella on olemassa kännykkä, jonka olemassa oloa puoliso ei edes tiedä, koska sen puhelu-ja viestimäkasut voi suoraveloituksella ilman että laskua tulee kotiin. Tai sillä R-kioskista saadulla suoralla soittoajalla, mikä maksetaan etukäteen. Eihän näitä puhelimia edes pidetä kotona auki, tai jos pidetään, on äänettömällä puhelin. Älkää ihmiset olko niin naivia, tämä on tosi yleistä. Sitten muka ollaan rehellisiä, kuten noissa seuranhakuilmoituksissa mainitaa. Rehellinen..... mutta etsii seuraa puolison selän takana. Miettikään vähän, mikä avioliitossa tulisi olla julkista, mikä salaista, miksi yleensä mikään on salainen?????? Kokeilakaa itse chatissä tai vastatkaa noihin ilmoituksiin. Kokemuksesta kerron.
- se on oma asia
Minun mielestäni virhe on kysyä. Mitä ihmettä se sinulle kuuluu kuka hänelle soittaa ja päinvastoin. Minä voisin vastata juuri noin pottumaisesti jos minun kumopanini kysyisi minulta noin tyhmän kysymyksen. Jos on aiheellista (esim. joku yhteinen tuttava soittaa) niin kerron muutenkin että se ja se soitti siitä ja tuosta asiasta. Mutta minä saan paljon työpuheluita (minulla on koko ajan kaksi työpuhelinta mukana) ja esim. opiskeluihini liittyviä puheluita jotka eivät millään tavoin kuulu kumppanilleni. Päinvastoin. Varsinkin työpuhelut ovat usein erittäin luottamuksellisia enkä voi edes paljastaa kuka on asiakkaani. Koska olen yrittäjä minun on kuitenkin joustettava työajoissani enkä voi sulkea puhelinta ns virka-ajan päätyttyä vaan puhelin on päällä aina jollei ole jotain ihan erityistä (häät tai hautajaiset tms).
- nainen yli 40
Kyllä parisuhteessa saa olla ja pitää olla hieman omaa hengitystilaa ja yksityisyyttä. Kirjeet ja kännykkä kuuluvat tuohon niinkuin ystävätkin jos he eivät ole yhteisiä ystäviä.Miten sitä muuten ottaa aikaa itselleen.minä en kysy kuka puolisolleni soittaa ja mitä asia koskee.Uteilaisuus ei kuulu parisuhteeseen eikä se ole myös mitään luottamuksen hakua.
- joku.
En ymmärrä teitä...
Yksi selittää yhtä ja toinen toista. Eikö siitä jo voi päätellä, että tämä on sellainen asia, joka on jokaisella parilla omanlainen?!
Ehkä yhdellä parilla ei oo asiaa koskea toisen tavaroihin ja toisella parilla kaikki on yhteistä.
ITSENI mielestä ei ole mitään järkeä, jos kumppani ei saa koskea puhelimeeni tai rahapussiini.
Jos sinulla on sitä paitsi töissä vaitiolovelvollisuus, niin piruako jätät kyseisiä viestejä kännykkääsi tai jos kumppanisi huomaa että puhelu on töistäsi ja tietää että sinulla on vaitiolovelvollisuus, niin tuskin hän siihen vastaa.
Voisitte puhua miehenne/vaimonne kanssa vaitiolovelvollisuuksista. Ja kertoa hänelle keneltä/keiltä tuleviin puheluihin hänen ei tarvitsisi vastata tai keneltä/keiltä tulleita viestejä ei tarvitsisi lukea. Mutta asia on mielestäni aika ns. henk.koht. jokaiselle parille.- Äijä24
Mutta kysyjä kysyy muiden mielipiteitä. Kaikkihan me ollaan erilaisia, mutta kyllähän sitä on asioita jotka ovat ainakin omasta mielestäni niin selkeitä, että...
Miksi ei voisi vastata tuollaiseen kysymykseen? No joo, ainahan voi olla jokin syy niistä miljoonista. Esim. puolison synttärit ja juhlien tai yllätyksen järjestelijä soitti... tms. eikä siksi voi kertoa.
Pointti tässä onkin se kuinka toiselle on vastattu.
Mutta, joo... kyllähän me kaikki tavallamme taaplataan...
- Äijä24
Kysymykseesi vastaten: Jos itse sattuisin puhelukumppania kysymään ja saisin mainitsemasi vastauksen, alkaisi kyllä kieltämättä mietityttää, että mikäs siinä puhelimen toisessa päässä on niin salaista.
On tietysti oma juttunsa kysyä epäluottamuksellisesti(jolloin kumppani saattaa pahoitta mielensä) kuin "ihan mielenkiinnosta" tai "ohi mennen", että kuka siellä oli?
En ymmärrä miksei toiselta voisi kysyä, että kuka siellä oli tai miksei yleensä voisi vastata "kuka siellä oli" kysymykseen??
Itselläni ei ole mitään vaikeuksia vastata toiselle jos sattuu kysymään. Ei ole mitään salattavaa tai syytä miksi en voisi vastata kumppanin kysymykseen. Näin helppoa: Puolisoni: "Kuka siellä soitteli" Minä: "Mikko soitti"
Eri asia on se jos ihminen ottaa kyselyn ajatuksissaan näin: "Nyt se ei luota minuun, kun kysyy noin" tai sitten muuten ärsyyntyy kysymyksestä. Mutta eiköhän ole ihan luontevaa ja sallittua kysyä asioista/ihan mistä vaan omalta kumppanilta!? Miksi ei olisi? Eli miksi ärsyyntyä tai suuttua kysymyksestä? Tiedä sitten...
Tietysti on yksityisiäkin asioita(vaikkapa ystävän asioita) mistä ei voi toiselle kertoa, mutta mitä salaista on puhelukumppanin nimessä/henkilöllisyydessä? No, ehkä jollain on...
Luottamus rakentuu tiedosta/tiedon annosta, ei salailusta! TOTTAKAI salailu aiheuttaa epäilyä. - anskuleena
Kännykkä on mielestäni yhtä henkilökohtainen kuin lompakko tai naisen käsilaukku. En todellakaan pidä siitä, että kysellään kuka soitti tai kuka lähetti viestiä. Siksi pidänkin viestin merkkiäänen äänettömällä. Enkä kysele mieheltänikään kuka soittaa tai lähettää viestiä.
- pete,51v
Hei,
kyllä minusta pitää voida kertoa kumppanille kenen kanssa puhelimessa juttelee. Todennäköisestihän asiassa ei ole mitään vilpillistä, tuskin hän muuten vastaisi/juttelisi soittajan kanssa. Tuollainen käytös aiheuttaa vain turhaa päänvaivaa ja harmia kumppanille.- kuulija
Pari suhde on liitto toisen ihmisenkanssa,niin kauvan kun elämme,puolisolle pitäs voida kertoa mitä milloinkin tapahtuu harvoin asioista joit ei voi kertoa.
- tiiulii
Meillä puhelimen soidessa kyllä kerrotaan, kuka soitti ja yleensä vielä aihekin. Eihän lankapuhelimeen puhutessaankaan ihmiset sano, että "se oli henkilökohtaista".. Siinä mielessä kännykkä on henkilökohtainen, ettei toisten viestejä lueta tai muuten näprätä ilman toisen lupaa. Kyllä mulla ainakin epäilykset heräis, jos toinen ei suostuisi sanomaan kuka soitti!!!
- siis....
jos ollaan pitkään oltu yhdessä (ja varsinkin jos asutaan yhdessä) niin eikö saa kysyä, että kuka soitti. minä yleensä kysäisen, ja niin kysyy miehenikin.
en näe tuota mitenkään ongelmana. pitäisikö siitäkin jo tehdä ongelma?? ettei saisikaan enää kysyä.
tietty puhelun sisältöä ei tarvitse kenenkään ruveta yksityiskohtaisesti selittämään (vaikka jos ystävä kertonut huoliaan)
mutta voiko olla väärin, jos huikkaa että kuka soitti...
mikä suhde se sellainen on, jos kaikki asiat on vain omia? kummallakin siis tavallaan ihan oma toinen elämä, josta toinen puolisko ei tiedä mitään...- styroxenkeli
ärsytti äskeisessä, kumma päivittely, eikö muka SAA kysyä? No saahan sitä ja pitää kysellä, jos siltä nimittäin tuntuu. Mut joskus joku ei vastaa ja senkin saa tehdä. Naiset ei uskalla kysyä ja marttyyrimaisesti ahdistelee sieltä sohvannurkasta... että voi, mitä tehdä uijui... Miehen kanssa keskustelu olisi varman paikallaan. Kysyt siltä, että miksi vastailet mulle noin ja ole sit valmis ottamaan vastaus vastaan.
Ei silti, hyvä aihehan tää on ja tsemppiä vaan teille=)
- -Gaspar-
Itseäni ärsyttää jo sekin, jos kaveri saa mun seurassani puhelun eikä sano, kuka soitti. Oma kaveripiirini käsittää enimmäkseen ihmisiä, joiden kanssa olen yhteyksissä melkeinpä päivittäin. Pidän avoimmuuden puutetta ärsyttävänä. Suhtaudun tuollaiseen omien asioiden tiukasti omina pitämiseen vähän kuin pieneen epäluottamuslauseeseen. :) Onneksi kaveripiirissäni suurin osa ihmisistä kertoo heti, kuka soitti, ja ajattelee vastaavista asioista jokseenkin samoin. Vaikka en kuvittelekaan, että esim. tyttöystävälläni olisi mitään erityisempää salailtavaa, ärsyttäisi mua varmasti, jos hän ei ikään kuin raportoisi asioistaan. Itsekin puhun kaiken ääneen. Ja jos en puhuisi, se varmasti tarkoittaisi jotain.
- mutta odotan vastausta
Kärjistettynä noin.
Eli itte henkkoht en juurikaan kysele kuka soitti, ellei kyseessä aivan selkeästi ole joku yhteinen tuttumme ja muulla tavoin on "hauska ja rento" puhelu. Silloin uskoisin että mulle voi kertoa että oliko se nyt työkaveri vai naapurin Esa ja vanha koulukaveri.. Mutta mieheni inhoaa uteluita joten jätän vähänkään vakavemmat puhelut uteluitta, mies kertoo itse jos tahtoo. Useimmiten kertoo ihan itse :) - Ottakaa opiksi
jos puolisoilla on salarakkaita ja jompikumpi saa asiasta vihiä, tai edes epäilee sellaista, tulee menetellä näin:
Puolisot istuvat keskinäiseen palaveriin, aiheena luottamus. Sovitaan, että kumpikin on velvollinen hoitamaan salarakkaansa pois häiritsemästä.
Olisiko näin yksinkertaista?
Ja sitten uskotaan, ettei toisella enää ole niitä (salarakkaita). - Pohjan-Akka
small talkiin, en pitäisi kyseisen tyyppisestä eliöstä. "Henkilökohtainen", mutta ei kumminkaan mikään työasia. No, jos on käynyt vaikkapa eturauhasnäytteen ottamassa (miehestäpä tietystikin kyse), ja siitä saa tulokset, positiiviset....silloin tuo voisi olla OK-vastaus.
On tilanteita, missä se valkoinen valhekin puoltaa paikkansa.
"henkilökohtainen asia", jos tuon voisi suomentaa se kuuluisi: "v**uakos kyselet!".
Jos kyselet liikaa, jos se ärsyttää...
Joo, ei..."JÄTÄ SE".
Eikö se näin kuulu mennä...tällaiset jutut.- pikkujiiii
just mun nainen, pidän sinusta, taas kerran tuon tokaisen : )
- Pohjan-Akka
pikkujiiii kirjoitti:
just mun nainen, pidän sinusta, taas kerran tuon tokaisen : )
Ajattelin kyllä, että tekstissä lukee. Sä oot....HULLU.
pistelen perkehleitä nettiin, kun minulla on sellainen trauma ettei lapsena saanut kiroilla. Nyt olen omilta pojiltani oppinut. Ensin huusin 10 vuotta. "ei saa kiroilla", sitten pidin lepotauon. nyt osaan jo itsekin sanoa, että "v**tu kun v**uttaa. olen huomannut, että se jotenkin rentouttaa.
laittaisin itsekin osoitetietoni tuohon profiiliini, mutta joku (muukin kuin nassesetä9 voi olla hyvinhyvin vihainen minulle, koskapa tulee kirjoiteltu "politiikkaa"...heh. olen katsonut googlesta, että minussa on saarnamiesten verta, johtuu varhmanki siittä, ettei malta olla sanomatta "mielipidettään".
Son niin hauskaa.
Pusu teille molemmille (katsoin kuvan : ) - pikkujiiii
Pohjan-Akka kirjoitti:
Ajattelin kyllä, että tekstissä lukee. Sä oot....HULLU.
pistelen perkehleitä nettiin, kun minulla on sellainen trauma ettei lapsena saanut kiroilla. Nyt olen omilta pojiltani oppinut. Ensin huusin 10 vuotta. "ei saa kiroilla", sitten pidin lepotauon. nyt osaan jo itsekin sanoa, että "v**tu kun v**uttaa. olen huomannut, että se jotenkin rentouttaa.
laittaisin itsekin osoitetietoni tuohon profiiliini, mutta joku (muukin kuin nassesetä9 voi olla hyvinhyvin vihainen minulle, koskapa tulee kirjoiteltu "politiikkaa"...heh. olen katsonut googlesta, että minussa on saarnamiesten verta, johtuu varhmanki siittä, ettei malta olla sanomatta "mielipidettään".
Son niin hauskaa.
Pusu teille molemmille (katsoin kuvan : ): )
- sama asia..
meillä ukollani soi 3kertta puhelin mihin ei vastannut perustellen, etä syö juuri eikä tunne numeroa..
heti perään tuli vielä viesti samasta numbasta johon ei aikonut regoida mutta ruokailun jälkeen sanoin ettetkö aijo katsoa kuka sinua yritti tavoittaa joten oli ns. pakotettu katsomaan viesti.. jossa kertoi minulle et luki "soita mulle"... ihmetteli kukahan tuo numero on ja sanoi ettei soita.. ihmettelin ettei ollut kiinnostunut soittajasta ja samassa muisti, että se on varmaan ex-aviovaimo joka soittelee toisinaan mitä ihmeellisimmistä numeroista... no. ehdotin et voisin tai hän voisi laittaa numeron tiedusteluun ja saa/saataisiin tietää kuka soittaja oli... tähän hän ei suostunut! väitti, että soittaja oli ex-vaimo jonka kanssa ei halua olla tekemisissä.. uskoisko vai ei? - HTA
Minulla heräisi kyllä epäilykset tuollaisessa tilanteessa,koska toinen ei voi avoimesti sanoa kuka soittaja oli.Jotain salattavaa kumppanilla on.
- suski76
Heippa...
Miehelläni oli aikoinaan toinen nainen, kun ensimmäisen kerran vastasi noin, kun kysyin, että kuka soitti.
nykyisen mieheni kanssa. vastaillaan toinen toistemme puhelimiin, jos toinen ei ole sillä hetkellä lähettyvillä. meillä ei tule ns. salaisia henk. kohtaisia puheluita. minulla ei ole mitään salattavaa, eikä miehellänikään.... - mitään!
Koska kaikki huoraavat kaikkien kanssa eli taudit leviää ja petetään se mikä ehditään!
Oli naimisissa tai ei!
Tummat miehet ovat tulleet valtaamaan lihamarkkinoita ja suomalaiset naiset kuolaavat tumman munan perään ja sitten kun tulee tauti itketään perään!
Näin meillä pelaa suhteet ja avoimmuus suhteissä Suomessa!- BiiSt
Ihme vuodatust tääl :D
- Mies 40v
Itse olen sellaisessa ammatissa,jota sitoo vaitiolovelvollisuus.EN voi sanoa edes vaimolleni soittajan henkilöllisyyttä.Hänen
on tyytyminen ,kun sanon,että työasia.- pullat uunis
sanoisin
- Vihainen mister
ON todella JUNTTIA kysyä "Kuka soitti" jos miehesi ei sano soittajaa niin ole hiljaa ja elä
ala tikomaan vastausta kuin joltain vähä-älyiseltä.
Miehesi kertoo soittajan ilman kyselyitäkin,jos
se on tarpeellista...MUUTEN pidät uteliaan turpasi kiinni.- junt
..ihanasti toinen ihan tuohtui "utelias turpa kiinni" hui kauhistus, miten kroisia kielenkäyttöä, nyt pelottaa ;D)
- johan on..
Hoida itsesi pois moisesta suhteesta..Aikuinen ihminen ei käyttäydy noin huonosti. Anna pikkutyttöjen leikkiä keskenään salailu leikkiään ja etsi itsellesi nainen.
- henkilökohtainen,-
mutta Suomi24 voisi käyttää kuvissaan enemmän suomalaisten näköisiä, vai miten. Noi kuvat jotenki joskus tökkii.
Mutta miten henkilökohtaisia ovat tiedostot tietokoneella.- Näköinen
on suomalainen????????? Ja miten helkkarissa tuo kysymys edes liittyy mihinkään aiheeseen? Oletkos nyt syönyt niitä sieniä joista jo äiti varoitti. Käytä Linuxia, niin tiedostot pysyvät varsin henkilökohtaisina tietokoneessasi ja juo maitoa, olut kangistaa vain aivot.
- ei kun se ei pidä
Näköinen kirjoitti:
on suomalainen????????? Ja miten helkkarissa tuo kysymys edes liittyy mihinkään aiheeseen? Oletkos nyt syönyt niitä sieniä joista jo äiti varoitti. Käytä Linuxia, niin tiedostot pysyvät varsin henkilökohtaisina tietokoneessasi ja juo maitoa, olut kangistaa vain aivot.
mistään sienistä. Mulle menee tosiaan kun oikein kaikkensa yrittää. Joskus helpommin, lähes huomaamatta.
Kanttarellien päälle en kyllä taida ymmärtää, että ne menis sitten aivan harakoille. - se ei kyllä
Näköinen kirjoitti:
on suomalainen????????? Ja miten helkkarissa tuo kysymys edes liittyy mihinkään aiheeseen? Oletkos nyt syönyt niitä sieniä joista jo äiti varoitti. Käytä Linuxia, niin tiedostot pysyvät varsin henkilökohtaisina tietokoneessasi ja juo maitoa, olut kangistaa vain aivot.
tainnu varottaa ihan siinä mielessä.
- ..............................
Olette kyllä kaikki enemmän tai vähemmän vinksahtaneita. Siis tarkoittaako parisuhde nykyään sitä että "ollaan yhtä"-kakkaa?? Mä en todellakaan ymmärrä miksi mun kaverin tyttöystävän, Sirpan, tai miesystävän, Peran täytyisi lueskella Mun laittamia viestejä tai sähköposteja.
Valitettavasti parin hyvän kaverin kanssa on just ton takia täytynyt tarkistaa puhelinkeskeskusteluidenkin aiheet silloin kun tietää että kumppani on vieressä.... tylsä juttu :-/
Ei aina välttämättä ole mistään salarakkaista kyse kun ei kaikkea jaeta. On ihmisillä luottovelvotteet muitakin ihmisiä kohtaan kuin vain sitä omaa Perttiä tai Marjaa... eikä toi duunijuttujen omana tietona pitäminenkään ole mikään vitsi.
Sitäpaitsi, luuletteko todella että toisen asioiden tonkiminen estäisi häntä teitä pettämästä tms?? Kyllä kuulkaa varmasti löytää ja saa toista jos niin todella haluaa- on kai yhteistä
kakkaa?? ja ei kukaan puhunut kenenkän viestien lukemisista
- pikkujiiii
Olen niin hienotunteinen, etten edes kysy kuka se oli. Olisi moukkamaista mennä kysymään, vaikka tavallinen jätkä olenkin ja uteliaisuus olisi, itke en lemmen tähden, joten jos luoja on, varjele minua mustasukkaisuudelta jotten lankeaisi ja satuttaisi polveani, sydämestä ei niin väliä, se on jo tottunut monenlaisiin ei toivottuihin kiemuroihin tunne-elämän rintamilla.
On fiksua jos vaivautuu itse sanomaan, että se oli soitto töistä tai viesti äitiltä tai frendiltä tms. Vaikka se olisi valhe, toinen kuitenkin odottaa jonkinlaista selitystä. Toisaalta, ei kukaan varmasti ole selitys valvollinen, miksi olisi?
Itselläni käy monesti, jotta kun olen treffeillä puhelin piipittelee viestiä tai puhelua, jonka vuoksi puhelin on päällä ( koskaan ei voi tietää, vaikka jollain olisi oikeasti hätä ja avun tarpeessa tai vaikka kuolin vuoteella, olisi ajattelemattomuutta tsekata, kuka soittaa/viestii ja mistä on kyse ). Toisaalta on kohteliasta myös osata vaivautua sanomaan: Anteeksi, mun pitää vastata! Ne hyvät käytöstavat, nepä juuri.
Monesti on käynyt, jotta treffeillä ollessa joku soittaa, hyvä kamu kaukaa menneisyydestä, tai toiset naiset, vaikka vain hyvät kaverit. On lojaalia sanoa luuriin, olen nyt varattu, soitan myöhemmin... kuin vain napsauttaa puhelin kiinni ( mieluummin sen voisi laittaa äänettömäksi jo ennen tapaamiset, mutta jos jollain ihan oikeasti on jotain tärkeää asiaa, siksi en laita äänettömäksi ).
Tässä kuten aina, ne hyvät käytöstavat ratkaisevat. On vaikea olla lojaali joka suuntaan, koska tunneasiat ja ihmissuhteet ovat hienosäikeisiä asioita, mutta jokaisen opittavissa!
Mielestäni on kohteliasta olla kysymättä, kuka se soitti... sillä on tahdikasta olla viisaasti hiljaa kuin näyttää olevansa niin mustasukkainen ja omistuksen haluinen, jotta rehellinen ei kannata olla seurassasi nyt eikä jatkossakaan.
Minä sanoisin tutulle utelijalle paljon suoremmin... mitäs vit*** se sulle kuuluu, mutta minä olenkin vain minä, enkä yllytä olemaan juntti kuten minä, joten älä tee kuten minä, vaan tee kuten sanoin ; )- tulevalle..
avioliitollesi ja erollesi sen jälkeen kun vatsst muijalles et "mitä vi**** se sulle kuuluu...
ei nykyisin kukaan nainen tollasta siedä kun ei ole riippuvainen toisesta - pikkujiiii
tulevalle.. kirjoitti:
avioliitollesi ja erollesi sen jälkeen kun vatsst muijalles et "mitä vi**** se sulle kuuluu...
ei nykyisin kukaan nainen tollasta siedä kun ei ole riippuvainen toisestajos minut tietäisit, tietäisit etten koskaan meinaa mennä naimisiin, ja selibaattikin on kestänyt niin monta vuotta... jotta ei enää ole mitään väliä. Toisaalta, tutut joille saatan sanoa noin, eivät ole vuosien mittaan harventuneet, naureskelevat vain tokaisuilleni, siitä tunnen mä ystävät ja ystävät tuntee minut. Silti, liikutuin siitä kuinka olet huolissani vuokseni, ihan oikeasti sanoit asiasta, ja huojennen sinua kertomalla, vain hyville ystäville saatan heittää asiat töksäytellen, koska me tunnemme toisemme ja tiedämme oman inside huumorimme. Vieraammille en puhu edes suutuspäissäni miten sattuu, siitä voit olla varma, osaan jo käyttäytyä, vaikka en osaa kertomataulua vieläkään ; )
Mitä tarvitsemuuteen tulee, mitä väliä, vaikka kukaan ei tarvitsisi minua, en ole huolissani : )
- perhekeskeisen näkemyksen
tietenkin sinulla on oikeus kysyä koska olette suhteessa ja puntaroitte kumpikin onko toi se oikee ja toinen voinee taas puntaroida saako häneltä kysyä tollasta..
eli on hyvä koko suhteen ajan tarkastella mihin on valmis..
toisaalta jos on kyse ihan oikeesta rehellisetä ja avoimesta suhteesta niin asian ei pitäis vaivata senkummosemmin kumpaakaan teki sit niin tai näin.. parisuhtees varsinkaan avioliitossa ei ole enää juuri henkilökohtaisia asioita vaan ne jaetaan yhdesä ja piste- pikkujiiii
Ei ole olemassa kirjoitettua sääntöä, jonka mukaan jokainen liitto olisi samassa muotissa tehty. Jokainen parisuhde ja perhe määrittelee omat sääntönsä ja tapansa toimia ihan itse, se heille suotakoon.
Mielestäni on ihan turha määritellä rajat joita jokaisen on noudatettava, koska se ei ole yksilön vapautta eikä silloin toteudu vapaatahto.
Emme elä sosialistisessa valtiossa, onneksemme emme, joten turha määrätä mikä on muiden mielestä oikein ja mikä väärin, kukin henkilö ja pari ja poppoo määritelkööt sääntönsä itse, ja niin yleensä tapahtuukin. Mikä on väärin, on se jos kuviot kulkevat pakon ja painostamisen alla, silloin pelko panee toimimaan toisin kuin vapaaehtoinen tahto, se on murheellista ja se näkyy myös väkivalta ja avioero tilastoissa, vaikka tilastojen valossa maailmaa ei tarkistelisikaan.
Mielestäni on parempi yksin kuin huonossa suhteessa, ja jos joku sanoo "näin tehdään ja piste" , on merkki tyranniasta, eikä se ole samaa kuin rakkaus. Olen pahoillani, mutta en saata olla kanssasi samaa mieltä, luottamus kun ei perustu alistamiseen eikä pelkoon, jos se on vapaaehtoinen.
- Ettei tarvitse roikkua mieh...
En tajua miksi yleensä utelet kuka soitti. Jos asia liittyy sinuun miehesi varmaan kertoo sen sinulle muutenkin ja jos ei se ei kuulu sinulle. Niin simppeliä se on.
- Luna~
Jos vastaan kännykkään silloin kun on seuraa, yleensä kommentoin puhelun jälkeen toiselle kuka soittaja oli. Tyyliin "töistä soitettiin" tai "opiskelijatoveri soitti", ihan vaan sen takia et mun mielestä on ihan kohteliasta ettei jätä toista täysin ulkopuoliseksi missään tilanteessa. Jos soittajalla on tärkeetä tai salaista asiaa, niin mun mielestä voi ihan hyvin sanoa että soitellaan myöhemmin eli silloin kun on mahdollisuus olla yksin.
Tää ei oo musta itsetuntokysymys vaan kohteliaisuus- ja huomaavaisuuskysymys ja on verrattavissa siihen, mitä äiti joskus opetti - seurassa ei saa kuiskia (:- pikkujiiii
ja hyvä kotikasvatus on elämässä kultaakin kalliimpaa, sillä nimittäin saa ystäviä : )
- Lillik
Ei tulisi mieleenkään kysellä kuka soitti.Itseäni ärsyttäisi tosi pahasti jos kyseltäisiin vaikka mitään salattavaa ei olekkaan.
- yleensä
kysele ukolta että kuka soitti tai tekstaili, se kertoo sen ihan itse. Ei se ole mulle tilivelvollinen, eikä mulla ole oikeutta udella sen asioita, vapaaehtoisesti se asioistaan kertoo. En todellakaan lue mieheni maileja tai muita viestejä, silti hän kertoo mulle keltä on tullut viestiä ja mitä asiaa ko. henkilöllä on. Tämä siis toimii meillä kumpaankin suuntaan, kyse on kohteliaisuudesta ja arkiasioden jakamisesta eikä toisen kyttäämisestä.
Oli mullakin aikani, jolloin vahtasin mieheni puhelinta ja kyttäsin pienintäkin merkkiä pettämisestä. Se oli varmasti ihan helvettiä kummallekin. Sittemmin kehitin itselleni itsetunnon.
- avoimuutta
Hyvässä suhteessa ei tarvitse kysyäkään, toinen kertoo kyllä. Hyvässä suhteessa ei myöskään tarvitse välittää kaikista puheluista. Toiseen luottaa tuollaisissa pikkuasioissa.
Jos "henkilökohtaisia asioita", joita sinulle ei kerrota, on paljon, onko toinen siis sitoutunut suhteeseenne?
Meillä ei ainakaan ole juuri lainkaan salaisia henkilökohtaisia asioita, koska parhaan ystävänsä ja rakastettunsa kanssa haluaa jakaa lähes kaiken. Kysymättä.- wolfie
ja hyvin sanottu!!!!
- oli!
wolfie kirjoitti:
ja hyvin sanottu!!!!
Tein itse suhteen alussa sen virheen etten ollut tarpeeksi avoin (ollut tottunut olemaan), ja mies joutui itse minulta selvittämään muualta kuultuaan, kehen oikein pidän yhteyttä... en ollut tottunut avoimeen seurusteluun joten pidin omana tietonani kehen pidän yhteyttä ja että minulla on miespuolisiakin ystäviä joihin pidän yhteyttä. Mieheni sen sijaan oletti ettemme pidä vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä ja oli itse katkaissut välit heti alkuun naispuolisiin tuttuihinsa ettei se loukkaisi minua. Se etten ollut avoimesti puhunut noista aiheista vei aikalailla miehen luottamusta, ja ihan turhaan!! hän edelleen miettii mitä muuta olen jättänyt kertomatta, tai tulen jättämään kertomatta...
- Äippä
Kännykkä on jokaisen henkilökohtainen,eikä kuulu toiselle niin myös rahapussi!Voihan sitä kuitenkin itse sanoa kuka soittaa ja miksi ei voisi jos ei ole mitään salattavaa.Mutta ei joka soiton ja viestin jälkeen kuitenkaan kysellä puolisolta kuka oli, kohtuus kaikessa! Olen avioliitossa ollut jo 20v ja hyvin menee.
- rehellisyys maan perii
Ensinnäkin tuo on todella ilkeää töksäyttää asia noin toiselle, jos kohteliaasti kysyy. Toisekseen laittaisi minut ainakin miettimään että kuka niin salainen ystävä on ettei nimeä voi kertoa, tai edes sitä että oliko ystävä vai kuka...
En antaisi kohdella itseäni noin. Meillä ilmoitetaan automaattisesti kysymättä toiselle että kuka soitti. Meistä se on ihan luonnollista. Ei siitä ole tarvinnut sopia erikseen.- mieltä...
on luonnollista että voi avoimesti kysyä ja luonnollista että toinen vastaa siihen kohteliaasti.....
ja
epänormaalia ettei saisi kysyä sekä epänormaalia että toinen vastaa kumppanilleen noin...
täällä puollustellaan kovasti jostain yksityisyydestä parisuhteessa... rajansa kaikella..
- juttuj..
On se kyllä aika outoa, minä ainakin sanon aina kun kysytään tuollaista se tosiaan syö luottamusta.
http://s1.fi.bitefight.org/c.php?uid=20319 - (m)
Minusta on reilua kertoa, kenen kanssa tekstailee ja minkä luonteisista asioista. Viestien tarkkaa sisältöä ei tarvitse kertoa.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista857425- 965374
- 2554544
- 444465
- 623237
- 482656
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222338Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292302- 492252
- 412164