Muistelen lukeneeni taannoin että Vantaan kartanonkoskesta tehtiin gallup.
Kansalaisista 95% piti sitä hienona.
Arkkitehdeistä 95% piti sitä järkyttävänä.
No nyt Ruotsiin, Lundin kupeeseen rakennettiin vanhan Hansa-arkkitehtuurin mukainen kaupunki ja kas kas, asuntoihin oli hakijoita 10 kertaa enemmän mitä niihin mahtui. Arkkitehdit tod.näk haukkuivat koko hankkeen.
Miten voi olla näin suuri ero mielipiteissä maallikon ja ammattilaisen välillä? Ihmiset lähtevät Tallinnaan ihailemaan vanhaa kaupunkia ja toivovat asuvansa siellä. Miksi tällä mallilla ei rakenneta suomeenkin enemmän uutta vanhaa kun kaikki (paitsi arkkitehdit) siitä tykkäävät?
"vanhan" näköisestä rakentamisesta
Nimimerkki-erkki
17
2329
Vastaukset
- helsinki tehdä
silvolaan kuninkaantielle juuri tuota vanhaa kaupunkia hevostalleineen lähivuosina. Ja kapeat kujat joissa pyykkinarut talojen välissä.
Arkkitehdit ei oikein tykkää hyvää jos pitää kopioida vanhaa. - tuhertelija
Jos keskelle ei-mitään rakennetaan 2000-luvun taitteessa kertaustyylinen kerrostalolähiö, on melko selvää etteivät alan ammattilaiset innostu, vaikka talot olisivatkin kapeammasta näkökulmasta katsottuna suorastaan ihania. Yksi hyvä asia Kartanonkoskessa kylläkin mielestäni on, värin käyttö. Värejä soisi käytettävän rohkeammin rakentamisessa.
Ruotsin arkkitehtuuri on melko lailla "väritöntä, hajutonta ja mautonta", sellaista joka menettelee suurimman osan mielestä eikä kukaan viitsi nostaa isoa haloota. Moiset pyrkimykset kuulostavat varmasti jonkun korvaan hyviltä, mutta asioiden kehittämisen puute vaivaa.
Maallikon ja ammattilaisen mielipide-erot johtuvat kenties pääosin näkökulmaeroista: siinä missä toinen on oppinut todennäköisesti vanhemmiltaan mikä on "rumaa" ja mikä "kaunista", toinen on jo opiskeluaikanaan tutustunut niin ulkomaisiin kuin kotimaisiinkin virtauksiin ja näkee asiat melkolailla eri kantilta. Kaiken kaikkiaan rakentamisessa on niin monta määräystä ja määräävää tekijää, etteivät kaikki ole niistä kuulleetkaan.
Tallinnan vanhassa kaupungissa, kuten Tuhkholman vastaavassa ja Helsinkin vanhoilla alueilla vierailevat arkkitehditkin. Sen sijaan on täyttä itsepetosta olla tekevinään vanhaa uudelleen. Tässä asiassa mielipiteeni on jyrkkä myös rekonstruktioiden suhteen.- uusvanhaa
vai jo tuhanteen kertaan kierrätettyä modernisimia?
- A.Lanmies
uusvanhaa kirjoitti:
vai jo tuhanteen kertaan kierrätettyä modernisimia?
Kertaustyylejä Suomessa ovat 20-luvun uusklassismi ja sitä aiemmat uus-alkuiset tyylit (uusrenesanssi, uusbarokki jne.). Mutta edellinen komentti herätti ajatuksen, että 90-luvulla alkanutta uutta modernismin kautta voitaisiin hyvin kutsua uusmodernismiksi, koska postmodernismi katkaisi modermismin kauden.
Elämmekö taas kertaustyylin aikaa?! - taittui täällä
A.Lanmies kirjoitti:
Kertaustyylejä Suomessa ovat 20-luvun uusklassismi ja sitä aiemmat uus-alkuiset tyylit (uusrenesanssi, uusbarokki jne.). Mutta edellinen komentti herätti ajatuksen, että 90-luvulla alkanutta uutta modernismin kautta voitaisiin hyvin kutsua uusmodernismiksi, koska postmodernismi katkaisi modermismin kauden.
Elämmekö taas kertaustyylin aikaa?!kuten totesit suureen lamaan.
Suomessa on kuitenkin ollut suunnittelijapolvesta toiseen, vuosikymmeniä, dominoinut koulukunta, joilla vanha levy on hirttänyt päälle ja joiden päässä postemodernimiskään ei herättänyt uusia ajatuksia.
Niin, miksi muuksi voisimme modernismia kutsua omana aikanamme kuin kertaustyyliksi. Se on yhtä herkullinen kuin kuusi kertaa lämmitetty makaroonivelli...terveisiä kultaiselta 50-60 luvuilta.
IMHO, tämä uustraditionalismi on fantastinen uusi mahdollisuus suunnittelijoille, jotka haluavat puhdistaa virallisen totuuden kuonat pois piirustulaudalta. Olisi mukava nähdä, että tänne syntyy tarjontaa, tilaustahan Kartonkoksesta päätellen on jo vaikka kuinka paljon. - tuhertelija
taittui täällä kirjoitti:
kuten totesit suureen lamaan.
Suomessa on kuitenkin ollut suunnittelijapolvesta toiseen, vuosikymmeniä, dominoinut koulukunta, joilla vanha levy on hirttänyt päälle ja joiden päässä postemodernimiskään ei herättänyt uusia ajatuksia.
Niin, miksi muuksi voisimme modernismia kutsua omana aikanamme kuin kertaustyyliksi. Se on yhtä herkullinen kuin kuusi kertaa lämmitetty makaroonivelli...terveisiä kultaiselta 50-60 luvuilta.
IMHO, tämä uustraditionalismi on fantastinen uusi mahdollisuus suunnittelijoille, jotka haluavat puhdistaa virallisen totuuden kuonat pois piirustulaudalta. Olisi mukava nähdä, että tänne syntyy tarjontaa, tilaustahan Kartonkoksesta päätellen on jo vaikka kuinka paljon.Hyvä taittui täällä, oletko siis sitä mieltä, että modernismi on tyylisuunta? Voisitko määritellä sen siinä tapauksessa jotenkin? Minä kun luulin modernismin syntyneen juuri halusta lopettaa tyylit kokonaan...
Ja mitä vikaa 50-luvussa on? Se nyt ei ainakaan ollut minkään brutaalin rationaalisuuden vuosikymmen... - toistavat itseään
tuhertelija kirjoitti:
Hyvä taittui täällä, oletko siis sitä mieltä, että modernismi on tyylisuunta? Voisitko määritellä sen siinä tapauksessa jotenkin? Minä kun luulin modernismin syntyneen juuri halusta lopettaa tyylit kokonaan...
Ja mitä vikaa 50-luvussa on? Se nyt ei ainakaan ollut minkään brutaalin rationaalisuuden vuosikymmen...ja erityisen uuttaa, merkittävää ja koskettavaa syntyy enää aniharvoin.
Modernisimilla tarkoitan tyylisuuntia, jotka ovat hylänneet juuret historiallisiin perinteisiin, pelkistävät ilmaisun toiminnallisuuden määräämäksi ja hylkäävät koristeet "tarpeettomina". Noin suurinpiirtein.
Nykyiset modernistiset suuntaukset, etenkin ne joita täällä tunnustetaan, toistavat samoja kliseitä joita on viljelty jo useita vuosikymmeniä. Samaa tyyliä (esim funktionalismi) kerrataan vuosikymmenestä toiseen. Modernismi-käsitteen alla tämä on erityisen yleistä laajemminkin. Vilkaisu ulos ikkunasta riittää.
Mikään ei ole osuvampaa näiden kohdalla kuin puhua kertaustyyleistä.
Postmodernismi oli upea irtiotto modernismin sisäsyntyisesti rappeuttavasta traditiosta. Ennenkaikkea se oli protesti modernismiin juuttuneelle ahdasmielisyydelle ja tylsyydelle.
50-luvun arkkitehtuurissa on paljon helmiä. Kun samoja ideoita kerrataan kuudetta vuosikymmentä, tämä on jo liikaa. Useimmille. - aloittelija.
toistavat itseään kirjoitti:
ja erityisen uuttaa, merkittävää ja koskettavaa syntyy enää aniharvoin.
Modernisimilla tarkoitan tyylisuuntia, jotka ovat hylänneet juuret historiallisiin perinteisiin, pelkistävät ilmaisun toiminnallisuuden määräämäksi ja hylkäävät koristeet "tarpeettomina". Noin suurinpiirtein.
Nykyiset modernistiset suuntaukset, etenkin ne joita täällä tunnustetaan, toistavat samoja kliseitä joita on viljelty jo useita vuosikymmeniä. Samaa tyyliä (esim funktionalismi) kerrataan vuosikymmenestä toiseen. Modernismi-käsitteen alla tämä on erityisen yleistä laajemminkin. Vilkaisu ulos ikkunasta riittää.
Mikään ei ole osuvampaa näiden kohdalla kuin puhua kertaustyyleistä.
Postmodernismi oli upea irtiotto modernismin sisäsyntyisesti rappeuttavasta traditiosta. Ennenkaikkea se oli protesti modernismiin juuttuneelle ahdasmielisyydelle ja tylsyydelle.
50-luvun arkkitehtuurissa on paljon helmiä. Kun samoja ideoita kerrataan kuudetta vuosikymmentä, tämä on jo liikaa. Useimmille.Olen itse täysin amatööri näissä -ismi tyyleissä jne mutta kun tästä puusta yritän hahmottaa koko keskustelun menoa niin onkohan niin että koko tyylikeskustelun ongelma on itse termistössä, eli sanassa moderni.
Sanahan moderni tarkoittaa aina samaa huolimatta siitä milloin sitä lausutaan. Jos modernin aikakausi on 1900-luvun alusta ja jatkuu vielä 2000 luvulla niin olisiko esim 100 vuoden päästä helpompaa puhua millenium-tyylistä?
Käytettiinkö esim. barokki- ja rokokoon aikana näitä tyylinimiä vai keksittiinkö ne vasta myöhemmin, entäs viktoriaaninen tyyli? Tulkittiinko tyylien suunta ja ominaispiirteet tyylin vallitsevan aikakauden aikana vai vasta jälkeen? Onko meillä edes tänäpäivänä tarpeeksi tietoa nykyisen vallitsevan tyylin sisällöstä että voimme jo nyt lyödä lukkoon sen historiallista määrittelyä. - Etu-Töölöläinen
Täytyy olla sokea tai pissapää,jos asuu mieluummin Ruoholahdessa,kun Töölössä.Siis verratkaa vähän miten nämä paikat eroavat toisistaan!Nykyiset "arkkitehdit" eivät todellakaan ole mitään arkkitehtejä,vaan rakennuspiirtäjiä.
- Ruoholahtelainen
Etu-Töölöläinen kirjoitti:
Täytyy olla sokea tai pissapää,jos asuu mieluummin Ruoholahdessa,kun Töölössä.Siis verratkaa vähän miten nämä paikat eroavat toisistaan!Nykyiset "arkkitehdit" eivät todellakaan ole mitään arkkitehtejä,vaan rakennuspiirtäjiä.
Täytyy olla sokea tai pissapää,jos asuu mieluummin Töölössä kuin Ruoholahdessa. Siis verratkaa vähän miten nämä paikat eroavat toisistaan! Entiset "arkkitehdit" eivät todellakaan olleet mitään arkkitehtejä,vaan rakennuspiirtäjiä.
- tuhertelija
aloittelija. kirjoitti:
Olen itse täysin amatööri näissä -ismi tyyleissä jne mutta kun tästä puusta yritän hahmottaa koko keskustelun menoa niin onkohan niin että koko tyylikeskustelun ongelma on itse termistössä, eli sanassa moderni.
Sanahan moderni tarkoittaa aina samaa huolimatta siitä milloin sitä lausutaan. Jos modernin aikakausi on 1900-luvun alusta ja jatkuu vielä 2000 luvulla niin olisiko esim 100 vuoden päästä helpompaa puhua millenium-tyylistä?
Käytettiinkö esim. barokki- ja rokokoon aikana näitä tyylinimiä vai keksittiinkö ne vasta myöhemmin, entäs viktoriaaninen tyyli? Tulkittiinko tyylien suunta ja ominaispiirteet tyylin vallitsevan aikakauden aikana vai vasta jälkeen? Onko meillä edes tänäpäivänä tarpeeksi tietoa nykyisen vallitsevan tyylin sisällöstä että voimme jo nyt lyödä lukkoon sen historiallista määrittelyä.Olet aivan oikeassa, että yksi suuri ongelma keskusteluissa on termistö. Ismit eivät koskaan ole täysin täsmällisiä, mutta niiden käyttökin voi olla taitavaa tai taitamatonta. Modernismin, brutalismin ym. viljely tarkoittaen milloin mitäkin sijoittuu jälkimmäiseen.
Barokki- ja rokokootyylit ovat käsitteinä vakiintuneet vasta jälkeen päin. Etenkin barokki tulee (kielitaitoisemmat valistakaahan) alun perin haukkumasanasta, jolla taidesuuntaa arvosteltiin.
Mielestäni ei pitäisi puhua mikä tyyli on voimassa nyt - sehän on ilmiselvästi nykyaika - jälkipolvet voivat sitten määritellä sen objektiivisemmin. Sen sijaan olen vahvasti sitä mieltä, että arkkitehtuurin saralla modernismi ei ole tyyli ensinkään. Sen sijaan se saattoi olla aloitus monelle muulle tyylille.
- Håkan Svensson
tämä siitä tulee kun rahvas saa sanoa mielipiteensä.
Osaavatkohan edes oikein-kirjoituksen vai ovatko yhtä kouluttamattomia amislaisia kuin tänne kirjoittavat.
Onneksi täällä on ammatikunta periaatteen ihmisiä eikä mikä tahansa hömppä pääse tänne rantautumaan paitsi mitä nyt Kartanonkoskelle. - syyyyvältä
Kyllä ainankin suomessa kaupunginsuunnitteluvirastoon saadaan vuosikaudet ne huonoimmat oppilaat palkattua. Juuri ne joilla ei todellakaan ole mitään tajua estetiikasta.
Katsokaa saksaa, siellä uudet talot rakennetaan vanhaa kunnoittaen eikä niin että kahden jugend-linnan väliin ängetään joku betonikuutio. Eihän se näin mene!! Muuta kuin Suomessa...- rentjob
Mutta kun se jugend-linna on taidokkaasti käsin muurattu monikerrosmuurauksena. Jugend-linnan piirtänyt arkkitehti kävi työmaalla ohjaamassa yksityiskohtia. Myös rakennusmestarit olivat jatkuvasti työmaalla kaikki ne vuodet, jotka rakentaminen kesti. Linnaa ei valmistettu parissa kuukaudessa autonostureilla tehtaissa tehdyistä seinistä kokoamalla. Eivätkä muurarimestarin apulaiset ja työmiehet olleet virolaisia vuokramiehiä vaan työhönsä ylpeydellä suhtautuvia ammattilaisia. Isoja talojakaan ei siihen aikaan rakennuttanut kuka tahansa työnorja-perus-pertti, jonka ymmärrys ja mielikuvitus perustuu pelkkiin ennakkoluuloihin.
- Arkkitehdit Alas!
rentjob kirjoitti:
Mutta kun se jugend-linna on taidokkaasti käsin muurattu monikerrosmuurauksena. Jugend-linnan piirtänyt arkkitehti kävi työmaalla ohjaamassa yksityiskohtia. Myös rakennusmestarit olivat jatkuvasti työmaalla kaikki ne vuodet, jotka rakentaminen kesti. Linnaa ei valmistettu parissa kuukaudessa autonostureilla tehtaissa tehdyistä seinistä kokoamalla. Eivätkä muurarimestarin apulaiset ja työmiehet olleet virolaisia vuokramiehiä vaan työhönsä ylpeydellä suhtautuvia ammattilaisia. Isoja talojakaan ei siihen aikaan rakennuttanut kuka tahansa työnorja-perus-pertti, jonka ymmärrys ja mielikuvitus perustuu pelkkiin ennakkoluuloihin.
Luulisi että nykytekniikalla voisi saada elementitkin naamioitua kauniiksi.
En usko että siellä saksassakaan niitä taloja enää rakennellaan useita vuosia?
- asia...
Keskeisin positiivisin asia noissa uusvanhoissa kohteissa on kaavoitus.
Eli rakennukset muodostavat mielenkiintoisia katutiloja ja aukioita. Pysäköinti on hoidettu alueiden laidoilla ja sisäinen liikenne hoidetaan vain kevyen liikenteen väylillä.
Keskustelussa tartutaan liikaa tuohon arkkitehtuuriin (joka on syvältä). - maksoi mitä maksoi
Olkoonpa rakennussuuntauksista, tyyleistä eli ismeistä mitä mieltä tahansa, asuttava on. Tämä kylmä maa ja järjestäytynyt yhteiskunta tarjoavat niiin vähän muunlaisia ruohomaja- tms. telttavaihtehtoja. Lähtökohta nro 1. on RAHA. Pelkästään rakennusmaan arvo niillä aluilla, joilla on muuttovoittoa, on oman kokemukseni mukaan maan hinta noussut jopa kolminkertaiseksi n. 5 vuodessa. Myös maanvuokrat ovat nousseet (myös vanhojen rakennusten maapohja vuokrasopimuksen uusimisen yhteydesä). Rakennuskustannukset ovat samana aikana kohonneet n. 8-10 %:n vuosivauhtia. Kenen rahat kohta riittävät uudistuotannon ostoon? Sarjatuotannolla syntyy säästöä ja sisätiloissa rakentaminen on edullisempaa ja myös varmempaa kuin tässä ilmastossa minään vuodenaikana taivasalla.
Toinen syy on kaavoittajan tahto. Jos katon kaltevuus on korttelissa määrätty esim. 1:3, on aivan turha yrittää sinne saada rakennuslupaa millekään hansa- tai muullekaan käkikellotalolle - vaikka asukkaiden mielestä se pelkästään piristäisi seudun ilmettä.
Kolmas syy on arkkitehtien ammattikunta, vaikkakaan eivät mitään sille voi. Heidän on ansaittava leipänsä ja tehtävä niin kuin kaavoittaja käskee - yleensä. Poikkeuksia ovat ne arkkitehdit, joilla on varaa rakennella muistomerkkejä!
Tee nyt sitten tämmöisessä tilanteessa minkään laisia ismejä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881577
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla121460- 981390
- 691260
- 1111229
- 1161150
Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan
Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n258977- 69971
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o18925- 37907