Ei tästä tule mitään

Totta on, että vaimokin väsyy. Jos käy työssä ja pitää perheestään ja kodistaan huolen, niin se on aika rankkaa. Mies aina ymmärrä sitä, että pitäisi olla auttavainen kotitöissä ja huolehtia kaikesta vaimon kanssa yhdessä. Sänkyhommatkaan ei luista, jos alati on väsynyt.Ja monesti miehet haluaakin jo vanhempana nuorta naista. Ei ne vanhaan tyydy. Ne vaan odottaa, että kotona on liesi lämmin, kun iltamenoilta tulee. Näin on ainakin minun 50-vuotiaan ukkelin kanssa. Oma eukko muka tympii, on lihava, vanha, ruma ja inhottava. Se vaan siivoaa ja paistaa kotona, eikä sen kanssa huvita enää ees sänkyhommat.

Kiitos pitkästä viestistä. Kyllä siinä on paljon huomioimisen arvoista, mietin jokaista kohtaa.

Unohdin muuten sanoa, että vaimoni on vasta 33. Hirveän nuori ...

Sellainen vielä, että en mä oikein kestä ajatusta vaimostani onnellisena jonkun toisen kanssa, jonkun toisen sängyssä. Mustasukkaisuus on kyllä älyttömän huono syy olla eroamatta.

M 44 kirjoitti:

Kiitos pitkästä viestistä. Kyllä siinä on paljon huomioimisen arvoista, mietin jokaista kohtaa.

Unohdin muuten sanoa, että vaimoni on vasta 33. Hirveän nuori ...

Sellainen vielä, että en mä oikein kestä ajatusta vaimostani onnellisena jonkun toisen kanssa, jonkun toisen sängyssä. Mustasukkaisuus on kyllä älyttömän huono syy olla eroamatta.

Lue lisää

Oletko tullut ajatelleeksi, että tässä on jonkinlainen murroskohta, jossa teidän 11 vuoden ikäero alkaa näkyä. Vaimosi on vielä iältään nuori ja sinä taas...no, faktahan on se, että olet keski-ikäinen mies. Ehkä vaimosi ajattelee, ettei ole vielä valmis laskeutumaan keski-ikäsiyyteen, vaan haluaa edelleen olla nuorehko nainen ja kokea nuorehkon naisen elämää. Hän ehkä ajattelee, että minkälaista on elämä sinun kanssasi tästä eteenpäin.

mieleeni eräs juttu kirjoitti:

Oletko tullut ajatelleeksi, että tässä on jonkinlainen murroskohta, jossa teidän 11 vuoden ikäero alkaa näkyä. Vaimosi on vielä iältään nuori ja sinä taas...no, faktahan on se, että olet keski-ikäinen mies. Ehkä vaimosi ajattelee, ettei ole vielä valmis laskeutumaan keski-ikäsiyyteen, vaan haluaa edelleen olla nuorehko nainen ja kokea nuorehkon naisen elämää. Hän ehkä ajattelee, että minkälaista on elämä sinun kanssasi tästä eteenpäin.

Lue lisää

Johan on vallat. Enhän mä ole kuin 44. Muita numeroita: penkiltä nousee oma paino, painoindeksi alle 25, Cooper 2700, kolme panoa päivässä kun tarve vaatii (jos sais). Ei fysiikka ainakaan ole rapistunut.

Ja vittu miten niin henkisesti keski-ikäinen? Munaa löytyy myös kuvannollisessa mielessä. Esimerkiksi vaikka mitä.

Noh, oikeassahan sä tietysti olet. Keski-ikä ... tottahan se on.

M 44 kirjoitti:

Johan on vallat. Enhän mä ole kuin 44. Muita numeroita: penkiltä nousee oma paino, painoindeksi alle 25, Cooper 2700, kolme panoa päivässä kun tarve vaatii (jos sais). Ei fysiikka ainakaan ole rapistunut.

Ja vittu miten niin henkisesti keski-ikäinen? Munaa löytyy myös kuvannollisessa mielessä. Esimerkiksi vaikka mitä.

Noh, oikeassahan sä tietysti olet. Keski-ikä ... tottahan se on.

Lue lisää

ja asiaa objektiivisesti tarkastellaan, niin et ole enää nuori. Et, vaikka tuntisitkin niin. Ei sille mitään voi, kun vuodet kuluu. Ja vaimosi taas on sinua 11 vuotta jäljessä. Se on kuitenkin aika pitkä aika ja ero alkaa tuntua tietyssä vaiheessa. Ehkä vaimosi ajattelee 6 vuoden päässä häämöttäviin 50 vuotispäiviisi, jolloin hän on vasta simpsakka 39 v - nainen alkaa olla parhaimmillaan.

rehellisiä ollaan kirjoitti:

ja asiaa objektiivisesti tarkastellaan, niin et ole enää nuori. Et, vaikka tuntisitkin niin. Ei sille mitään voi, kun vuodet kuluu. Ja vaimosi taas on sinua 11 vuotta jäljessä. Se on kuitenkin aika pitkä aika ja ero alkaa tuntua tietyssä vaiheessa. Ehkä vaimosi ajattelee 6 vuoden päässä häämöttäviin 50 vuotispäiviisi, jolloin hän on vasta simpsakka 39 v - nainen alkaa olla parhaimmillaan.

Lue lisää

Anteeksi alkup., tämä on aivan OT.

Suomessa 44v on NUORI. Jossain kehitysmaan viimeisessä kolkassa 44v on yleensä jo vainaa. Itse olen 42v, suvusta, jossa 95v mummut polkee 5km uimahallille uimaan. Omat lapset kysyvät joskus, että milloinkas sinä äiti aiot kasvaa aikuiseksi - no en koskaan!

Kyllä ikääntymis-tieteessä lasketaan ikääntymistä vaiheissa, kolmas ikä alkaa 65 -vuotiaana, ensimmäinen vaihe neljänkympin vaiheilla. Mutta milloinkas tiede on ollut lopullinen totuus, tuokin on lähinnä muutaman tutkijan kannanotto. Niin tiedeuskovainen kuin olenkin, en sentään ole aivopestävä, se kuuluu muihin uskontoihin!

44v voi olla yhtä "nuori" kuin 33v, niin kropaltaan kuin mieleltäänkin. Onhan meillä räsyjä selkävaivaisia teinejäkin, tietsikan ääressä makailemassa!

Voi jestas, pitäiskö tässä alkaa sopivia tummia huiveja katteleen valmiiksi? Jos siis tuota kommentoijaa kuuntelee...

Suomessa, hohoi! kirjoitti:

Anteeksi alkup., tämä on aivan OT.

Suomessa 44v on NUORI. Jossain kehitysmaan viimeisessä kolkassa 44v on yleensä jo vainaa. Itse olen 42v, suvusta, jossa 95v mummut polkee 5km uimahallille uimaan. Omat lapset kysyvät joskus, että milloinkas sinä äiti aiot kasvaa aikuiseksi - no en koskaan!

Kyllä ikääntymis-tieteessä lasketaan ikääntymistä vaiheissa, kolmas ikä alkaa 65 -vuotiaana, ensimmäinen vaihe neljänkympin vaiheilla. Mutta milloinkas tiede on ollut lopullinen totuus, tuokin on lähinnä muutaman tutkijan kannanotto. Niin tiedeuskovainen kuin olenkin, en sentään ole aivopestävä, se kuuluu muihin uskontoihin!

44v voi olla yhtä "nuori" kuin 33v, niin kropaltaan kuin mieleltäänkin. Onhan meillä räsyjä selkävaivaisia teinejäkin, tietsikan ääressä makailemassa!

Voi jestas, pitäiskö tässä alkaa sopivia tummia huiveja katteleen valmiiksi? Jos siis tuota kommentoijaa kuuntelee...

Lue lisää

selittää ihan miten vain: "ikä on asenne", "olet juuri sen ikäinen miksi itsesi tunnet", "ikä on vain numeroita"...jne. Turha sitä nyt on kuitenkaan kiistää, että 44 vuotiaalla on 44 vuotta elettyä elämää takanaan, kun taas 33 vuotiaalla sitä on 33 vuotta - siis äkkiä laskien 11 vuotta vähemmän. Ajattele mitä ihmisessä, hänen kokemusmaailmassaan tapahtuu tuon 11 vuoden aikana. Ei keski-ikäisyys ole pelkkää kroppaa ja fysiikkaa, se on ennen kaikkea asenteita, elämänkatsomusta, henkistä ikää. Ihminen on oman aikakautensa tuote. 44-vuotias eli nuoruutensa 80-luvulla ja 33 v on taas 90-lukulainen. Suomi oli aika eri näköinen 80-luvulla kuin lähestyttäessä 2000-lukua.

asioita voidaan kirjoitti:

selittää ihan miten vain: "ikä on asenne", "olet juuri sen ikäinen miksi itsesi tunnet", "ikä on vain numeroita"...jne. Turha sitä nyt on kuitenkaan kiistää, että 44 vuotiaalla on 44 vuotta elettyä elämää takanaan, kun taas 33 vuotiaalla sitä on 33 vuotta - siis äkkiä laskien 11 vuotta vähemmän. Ajattele mitä ihmisessä, hänen kokemusmaailmassaan tapahtuu tuon 11 vuoden aikana. Ei keski-ikäisyys ole pelkkää kroppaa ja fysiikkaa, se on ennen kaikkea asenteita, elämänkatsomusta, henkistä ikää. Ihminen on oman aikakautensa tuote. 44-vuotias eli nuoruutensa 80-luvulla ja 33 v on taas 90-lukulainen. Suomi oli aika eri näköinen 80-luvulla kuin lähestyttäessä 2000-lukua.

Lue lisää

Olin kiertänyt maailman ristiin rastiin muutaman kerran 20 -vuotiaana, reppu selässä. Minulla on tuttuja, jotka eivät ole vieläkään käyneet Helsingissä.

On ihmisiä, joiden elämässä tapahtuu valtavasti hyvää ja huonoa, ja sitten niitä, joiden elämä on tasapaksua puuroa. Sisältää ulkoisen ja sisäisen kokemusmaailman.

Kaikesta kokemasta kertyy se kokonaisuus. On helppoa tuhlata vaikka viisi vuotta elämästään makaamalla tietokoneen äärellä, se siitä kokemusmaailmasta... Toisaalta aktiivinen elämä ja sattumukset, yllättävät asiat, hyvät tai huonot, voivat antaa elämänkokemusta nuoremmallekin, kun se vanhemmalta voi puuttua täysin.

Ja nyt kun vanhat bänditkin ovat taas lavoilla, ei tietyn vuosikymmenen musiikkikaan ole mikään rajoittava tekijä ;).

Älä ota niin vakavasti tätä elämää! Tottahan toki sinä saat elää kaavan mukaan, mutta älä kaikilta muilta sitä tylsyyttä odota!

Ja muista, että ikä, vuosi, koko helkkarin ajanlasku on ihmisen keksimä tuote, keinotekoinen sopimus, jolla alamaiset saadaan kuriin. Katsopas koiran leikkiä ja mieti, muistaako se, että hups! ei 10-vuotiaana saa enää riehua pallon kanssa...

Suomessa, hohoi! kirjoitti:

Olin kiertänyt maailman ristiin rastiin muutaman kerran 20 -vuotiaana, reppu selässä. Minulla on tuttuja, jotka eivät ole vieläkään käyneet Helsingissä.

On ihmisiä, joiden elämässä tapahtuu valtavasti hyvää ja huonoa, ja sitten niitä, joiden elämä on tasapaksua puuroa. Sisältää ulkoisen ja sisäisen kokemusmaailman.

Kaikesta kokemasta kertyy se kokonaisuus. On helppoa tuhlata vaikka viisi vuotta elämästään makaamalla tietokoneen äärellä, se siitä kokemusmaailmasta... Toisaalta aktiivinen elämä ja sattumukset, yllättävät asiat, hyvät tai huonot, voivat antaa elämänkokemusta nuoremmallekin, kun se vanhemmalta voi puuttua täysin.

Ja nyt kun vanhat bänditkin ovat taas lavoilla, ei tietyn vuosikymmenen musiikkikaan ole mikään rajoittava tekijä ;).

Älä ota niin vakavasti tätä elämää! Tottahan toki sinä saat elää kaavan mukaan, mutta älä kaikilta muilta sitä tylsyyttä odota!

Ja muista, että ikä, vuosi, koko helkkarin ajanlasku on ihmisen keksimä tuote, keinotekoinen sopimus, jolla alamaiset saadaan kuriin. Katsopas koiran leikkiä ja mieti, muistaako se, että hups! ei 10-vuotiaana saa enää riehua pallon kanssa...

Lue lisää

tai väittää? Sitäkö, että sinä olet tehnyt sitä taikka tätä ja vaikka olet 45 vuotias, et kuitenkaan ole 45 vuotias. Kysymys kuuluu; minkä ikäinen sitten olet? 20 vuotias, vai?

Onko sinulla joku ongelma oman keski-ikäisyytesi kanssa, kun sitä noin kovasti yrität kieltää? Mikä saa sinut ajattelemaan, että sinun elämäsi on vilkasta ja nuorta, mutta meidän muiden ei ole. Tai: muilla paitsi sinulla se on jotenkin "tylsää". Tylsää minulla olisi vasta sitten, jos yrittäisin keski-ikäisenä esittää jotain takavuosien teiniä.

yrität oikeastaan selittää kirjoitti:

tai väittää? Sitäkö, että sinä olet tehnyt sitä taikka tätä ja vaikka olet 45 vuotias, et kuitenkaan ole 45 vuotias. Kysymys kuuluu; minkä ikäinen sitten olet? 20 vuotias, vai?

Onko sinulla joku ongelma oman keski-ikäisyytesi kanssa, kun sitä noin kovasti yrität kieltää? Mikä saa sinut ajattelemaan, että sinun elämäsi on vilkasta ja nuorta, mutta meidän muiden ei ole. Tai: muilla paitsi sinulla se on jotenkin "tylsää". Tylsää minulla olisi vasta sitten, jos yrittäisin keski-ikäisenä esittää jotain takavuosien teiniä.

Lue lisää

nimim. rehellisiä ollaan tms...

Joka vihjaisi 44v miestä vanhaksi. Huh huh.... Vanhuus ei todellakaan ole niin yksiselitteinen käsite, ja mies 44v on kyllä taatusti lähempänä nuorta kuin vanhaa.

Itse olen 42v, täysin tyytyväinen elämääni, ilman kriisejä tms., joita osa ystävistäni on käynyt läpi jo 30 -vuotiaana. Lähinnä kai, koska en edes ajattele ikä-asioita... Ja miksi pitäisi olla kriisi? Katotaan sitten 90v kun alan lähestyä vanhuutta... jos se kriisi sitten iskisi.

Lähinnä kerroin, että elämänkokemus ei katso ikää, vaan ihmistä. Yksi voi kuolla vanhana ilman kokemusta elämästä, toinen voi olla henkisesti vanha jo alle 30v...

Ja avioliitossa luulisi tämän henkisen iän merkitsevän enemmän kuin fyysisen, keinotekoisesti määritellyn iän. Me emme todellakaan ole samanlaisia samanikäisinä!

Kuka sanoi, että muiden ei ole vilkasta? Minulla on omat kokemukseni, myös tuskani ja kärsimykseni. Muilla on omansa. Joillakin enemmän, joillakin vähemmän. Lisäksi, jotkut oppivat niistä, kehittyvät, toiset ei. Oma elämäni voi nyt näyttää tylsältä, yh-äidin arkea. Minulle siinä on omat ylellisyytensä.

Miksi keski-ikäisen pitäisikään esittää teiniä? Kuka haluaisi edes olla uudelleen teini, kaikkine epävarmuuksineen jne.? Kerta riittää, kiitos. Mutta toisaalta teinin on turha yrittää selittää, että 44v on liian vanha mies 33v naiselle. Se jos mikä on älytöntä. Ja mikä on keski-ikä, mistä se alkaa, mihin se päättyy? Kuka sen määrittelee? Ja onko elämä silloin loppu? Mikä on ajatuksesi? Pelkäätkö itse vanhenemista niin kovasti? Voin lohduttaa, paremmaksi menee. 40v ympärillä on siitä mukavaa, että kroppa ja naama on edelleen nuoret, mieli sopivan lapsekas, ja rohkeus olla oma itsensä kohoamassa huippuunsa. Hyvä yhdistelmä.

Suomessa... kirjoitti:

nimim. rehellisiä ollaan tms...

Joka vihjaisi 44v miestä vanhaksi. Huh huh.... Vanhuus ei todellakaan ole niin yksiselitteinen käsite, ja mies 44v on kyllä taatusti lähempänä nuorta kuin vanhaa.

Itse olen 42v, täysin tyytyväinen elämääni, ilman kriisejä tms., joita osa ystävistäni on käynyt läpi jo 30 -vuotiaana. Lähinnä kai, koska en edes ajattele ikä-asioita... Ja miksi pitäisi olla kriisi? Katotaan sitten 90v kun alan lähestyä vanhuutta... jos se kriisi sitten iskisi.

Lähinnä kerroin, että elämänkokemus ei katso ikää, vaan ihmistä. Yksi voi kuolla vanhana ilman kokemusta elämästä, toinen voi olla henkisesti vanha jo alle 30v...

Ja avioliitossa luulisi tämän henkisen iän merkitsevän enemmän kuin fyysisen, keinotekoisesti määritellyn iän. Me emme todellakaan ole samanlaisia samanikäisinä!

Kuka sanoi, että muiden ei ole vilkasta? Minulla on omat kokemukseni, myös tuskani ja kärsimykseni. Muilla on omansa. Joillakin enemmän, joillakin vähemmän. Lisäksi, jotkut oppivat niistä, kehittyvät, toiset ei. Oma elämäni voi nyt näyttää tylsältä, yh-äidin arkea. Minulle siinä on omat ylellisyytensä.

Miksi keski-ikäisen pitäisikään esittää teiniä? Kuka haluaisi edes olla uudelleen teini, kaikkine epävarmuuksineen jne.? Kerta riittää, kiitos. Mutta toisaalta teinin on turha yrittää selittää, että 44v on liian vanha mies 33v naiselle. Se jos mikä on älytöntä. Ja mikä on keski-ikä, mistä se alkaa, mihin se päättyy? Kuka sen määrittelee? Ja onko elämä silloin loppu? Mikä on ajatuksesi? Pelkäätkö itse vanhenemista niin kovasti? Voin lohduttaa, paremmaksi menee. 40v ympärillä on siitä mukavaa, että kroppa ja naama on edelleen nuoret, mieli sopivan lapsekas, ja rohkeus olla oma itsensä kohoamassa huippuunsa. Hyvä yhdistelmä.

Lue lisää

itse vasta sitten. Missä tekstin kohdassa vihjataan tai väitetään 44 v miestä vanhaksi? On mielestäni aivan eri asia sanoa, että 44 vuotias on 11 vuotta vanhempi kuin 33 vuotias. Tämä on mielestäni jopa tosiasia. Vai mitä?

M 44 kirjoitti:

Kiitos pitkästä viestistä. Kyllä siinä on paljon huomioimisen arvoista, mietin jokaista kohtaa.

Unohdin muuten sanoa, että vaimoni on vasta 33. Hirveän nuori ...

Sellainen vielä, että en mä oikein kestä ajatusta vaimostani onnellisena jonkun toisen kanssa, jonkun toisen sängyssä. Mustasukkaisuus on kyllä älyttömän huono syy olla eroamatta.

Lue lisää

ongelma!
siis, en usko että 11 vuoden ikäero todellakaan aiheuttaa mitään ongelmia, mun mielestä se ei ole edes mikään ikäero sinänsä. suuren ikäeron ongelmat (yleisön reaktioita lukuunottamatta) tulee yleensä huomattavasti myöhempään, mutta se mihin tuo 33 vuotta tosiaan viittaisi on yksi murrosvaihe ihmisen omassa elämässä. se on juuri se pointti kun alkaa olla monien mielestä viimeinen hetki valita ura, kouluun meno uudelleen, tai lapset , kun niitäkään ei ikuisesti saa.

en olisi itse ikinä sanonut että 44-vuotias on mikään vanha (ilmeisesti joku viittasi siihen muissa viesteissä otsikosta päätellen, en ole varma), tarkalleen ottaen biologisestikin mieskin on vielä parhaassa työiässä, jne. 44-vuotiaana voi vielä tehdä ihan mitä vaan... eikä 33-vuotias ole enää mikään lapsi. joten ei se siitä ole kiinni.

mutta tosiaan ikäkriisiä naisystäväsi voi potea, kauanko olette olleet yhdessä (retorinen kysymys vain sulle), että jos se on suhdekriisi, jossain vaiheessahan tulee myös sellainen ns. etääntymisvaihe? missä pitäisi ottaa ja antaa välimatkaa? onko teillä itsenäiset elämät? kun sitten toisaalta tulee mmieleen tuo sinun mustasukkaisuutesi...

omistamisen halu ei ole rakkautta. rakkautta on ajatella sen toisen ihmisen parasta, ja mustasukkainen ihminen ajattelee vain ja ainoastaan itseään. et ehkä siksi pysty auttamaan toista, kun huoli itsestä ja omistauksensa kohteesta on niin suuri. voiko se olla mahdollista? onko mahdollista, että peloissasi puristat liian kovaa ja naisesi tuntee tukehtuvansa?

et kestä ajatella naistasi onnellisena kenenkään toisen kanssa? eikö tärkeintä olisi se, että teistä voisi molemmista tulla onnellisia, tottakai ero aina sattuu, mutta ei se mikään maailman loppu ole, eikä saa olla. jos siltä tuntuu, on sinun todellakin tehtävä paljon töitä itsesi kanssa, sillä ihmisen on vain oltava niin itsevarma, että tietää, että surusta selviää, eikä ihmissuhteita tarvitse perustaa omistamisen pohjalle. rakkaus on vapautta. ja silloin se tarkoittaa myös ihmisen omaa antautumista sille riskille, että rakkaussuhde ei onnistukaan odotetulla tavalla, vaan päättyy.

eikä se pelko ole syy pysyä yhdessä. en sano, että erotkaa, -edelleenkään, koska uskon asioiden selvittämiseen: selvittäkää asia, myös sinun mustasukkaisuutesi, koska se voi olla hyvinkin määräävä asia parisuhteessa.
esimerkiksi yksi ystäväni on elänyt niin mustasukkaisuuden kyllästyttämässä suhteessa, että kun pääsi siitä eroon, on jättänyt kaikki, jotka osoittavat yhtään enempää tuota ominaisuutta: hän koki sen niin ahdistavaksi, että ei voi enää sietää koko ominaisuutta, vaikka se olisi miten inhimillinen.

en siis sano, että sinä olisit huonompi ihminen, vaan sitä, että mustasukkaisuus on todella ihmistä syövä ominaisuus, kuten kateuskin. ne pitää tunnistaa ja poistaa.

no, toivottavasti saatte näitä asioita pohdiskeltua, ja muista se, että vaikka se sattuisi, et voi väkisin ketään omistaa. tottakai ensin tuntuu pahalta ajatella naistaan toisen kanssa, mutta tukahdetussa suhteessa ei kukaan ole onnellinen. toivottavasti uskallat käsitellä omaa menetyksen pelkoasi, ja sitä mistä se juontaa juurensa.

toivottavasti saatte asiat kuntoon.

Niinpä. Joskus olen miettinyt mitä se työpaikallaan tekee. Vaikka ehkä olen piilevästi mustis, niin en kai mä sentään rupea kyttäämään. Jos sillä on joku, niin ei se ainakaan onnea ole tuonut.

M 44 kirjoitti:

Niinpä. Joskus olen miettinyt mitä se työpaikallaan tekee. Vaikka ehkä olen piilevästi mustis, niin en kai mä sentään rupea kyttäämään. Jos sillä on joku, niin ei se ainakaan onnea ole tuonut.

Lue lisää

Yleensähän on niin, että jos ihminen on ihastunut/ rakastunut, se "paistaa" ihmisestä ulospäin. Tosin sekään ei aina pidä paikkaansa. Ihminen saattaa olla lähimmäisiään kohtaan vihainen, aggressiivinen tai poissaoleva.
Tässä tapauksessa en kyllä ensimmäisenä ajattele ns. kolmatta osapuolta, vaan ikäero on saattanut alkaa mietittyttämään vaimoasi,(näin naisnäkökulmasta katsottuna).

iive kirjoitti:

Yleensähän on niin, että jos ihminen on ihastunut/ rakastunut, se "paistaa" ihmisestä ulospäin. Tosin sekään ei aina pidä paikkaansa. Ihminen saattaa olla lähimmäisiään kohtaan vihainen, aggressiivinen tai poissaoleva.
Tässä tapauksessa en kyllä ensimmäisenä ajattele ns. kolmatta osapuolta, vaan ikäero on saattanut alkaa mietittyttämään vaimoasi,(näin naisnäkökulmasta katsottuna).

Lue lisää

Ikäerolla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa jos vaan tunteet toista kohtaan kuolee! Voisi olla aivan sama tilanne vaikka pari olisi saman ikäinen!! Kyllästyminen,arki jne tulee suhteeseen kuin suhteeseen. Ja myös oma kriisi voi naisella tehdä sen että yksinkertaisesti vain kyllästyy elämään ja siihen omaan ukkoonsa!! Ja kun ei haluta niin sitten ei haluta, eikä sille mitään voi, ja joskus tosiaan se ero on ainut ratkaisu. Näin kävi myös meille yli 20 avioliitto vuoden jälkeen!

eronnut 45 -N kirjoitti:

Ikäerolla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa jos vaan tunteet toista kohtaan kuolee! Voisi olla aivan sama tilanne vaikka pari olisi saman ikäinen!! Kyllästyminen,arki jne tulee suhteeseen kuin suhteeseen. Ja myös oma kriisi voi naisella tehdä sen että yksinkertaisesti vain kyllästyy elämään ja siihen omaan ukkoonsa!! Ja kun ei haluta niin sitten ei haluta, eikä sille mitään voi, ja joskus tosiaan se ero on ainut ratkaisu. Näin kävi myös meille yli 20 avioliitto vuoden jälkeen!

Lue lisää

Mitä tiedät, ettei ikäerolla ole väliä, jos te olitte suurin piirtein samaa ikäluokkaa? Tai oliko ikäerolla sittenkin väliä, jos te satuitte olemaan eri ikäluokkaa?

Itse olin pitkässä suhteessa 7 vuotta vanhemman miehen kanssa ja sanoisin, että juuri ikäerosta johtuvista syistä niitä ongelmia syntyi. Ei kai se ikä sinänsä mitään merkitse, vaan ne ikäeron mukanaan tuomat haitat kuten erilainen elämänvaihe.

ikäerolla sitten itse olitte? kirjoitti:

Mitä tiedät, ettei ikäerolla ole väliä, jos te olitte suurin piirtein samaa ikäluokkaa? Tai oliko ikäerolla sittenkin väliä, jos te satuitte olemaan eri ikäluokkaa?

Itse olin pitkässä suhteessa 7 vuotta vanhemman miehen kanssa ja sanoisin, että juuri ikäerosta johtuvista syistä niitä ongelmia syntyi. Ei kai se ikä sinänsä mitään merkitse, vaan ne ikäeron mukanaan tuomat haitat kuten erilainen elämänvaihe.

Lue lisää

Olen samaa mieltä, että kyllä ikäerolla on merkitystä siinä mielessä, että elämän asenne ja maailman katsomus on erilaista eri elämän vaiheissa. Nuoremmilla on aivan erilaiset elämän odotukset kuin vanhemmilla ihmisillä. Henkilökohtaisesti en voisi ajatella eläväni vuosia nuoremman tai vanhemman ihmisen kanssa, koska tapa ajatella asioista on erilainen. Muutaman vuoden ikäero ei haittaa.

iive kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että kyllä ikäerolla on merkitystä siinä mielessä, että elämän asenne ja maailman katsomus on erilaista eri elämän vaiheissa. Nuoremmilla on aivan erilaiset elämän odotukset kuin vanhemmilla ihmisillä. Henkilökohtaisesti en voisi ajatella eläväni vuosia nuoremman tai vanhemman ihmisen kanssa, koska tapa ajatella asioista on erilainen. Muutaman vuoden ikäero ei haittaa.

Lue lisää

Olen itse eroamassa "samanikäisestä" miehestäni, joka elää aivan eri aaltopituudella kuin itse. Hän on vanha nuija, ollut jo syntyessään, tylsimyksistä tylsin, paitsi tietysti omissa huvituksissaan, pettäessään, flirttaillessaan, lyödessään... No hän on historiaa. Tämä kodinkone sai pyörät alleen ja se on menoa.

Kun nyt sitten mietin tulevaa (huom. en ole miestä metsästämässä, olen itselleni erittäin hyvää seuraa!), ei taida ikä olla ratkaiseva juttu. Olen 42v, tunnen mahtavan mukavia 32v miehiä JA 52v miehiä. Kyllä se on ne yhteiset intressit, elämänpalo, ikuinen lapsena pysyminen mitä minä kaipaan. Schopenhauerin sanoin, vain lapsena pysyminen mahdollistaa nerouden, vakaa, hyödyllinen kunnon kansalainen ei koskaan voi olla nero, vaikka älykäs olisikin. Jätän tuon option itselleni ;).

Ja tuo samassa vaiheessa oleminen on naurettava ajatus. Ensinnäkin on jo sukupuoleen liittyvät erot, ei voi olla "samassa vaiheessa". Ja kyllä ystävättärieni joukossakin on erilaisuutta, jollakin oli 30v kriisi, toisella 40v kriisi, kolmannella ei mitään kriisiä, neljännellä jatkuva kriisi... Vedä tuosta sitten vedenpitäviä johtopäätöksiä iän merkityksestä!

Se on syöny niitä jo vuoden!