Painostus sai hylätyn väitöskirjan hyväksytyksi

Tämä Peter Prycen on joutunut ennenkin vaikeuksiin - tosin tällöin ilmeisesti ilman omaa syytä:

http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/980522/980522tanner.html

Ilkka Tanner on muuten Suomen entisen ulkoministerin ja sotarikossyytetyn Väinö Tannerin poika et sillei hei!


ps. toivottavasti väitöskirjan hylkäämistä ei käännetä rasismiksi, jos se on oikeasti aivan susi tekele

http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa45.html
Itse työ: http://web.archive.org/web/20070227135752/http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/kaann/vk/pryce/measurin.pdf
Ei muuten ole kovin kummoinen, tuon tasoisen työn voisi tehdä vaikka perusgraduksi.

Olen kuullut, että työ hyväksyttiin juuri siksi koska sitä ei älytty hylätä oikealla hetkellä.

Mutta nuo sitaatit tuosta työstä jo..huh-huh. Miten voin ottaa opinahjoani vakavasti?

Vilkaisin vähän - siis hyvin vähän - tuota työtä, ja jotenkin oudolta se vaikutti. Itsekin olen tutkinut kielikontakteja ja kielenvaihtoa. Olisi siitä tuoreempiakin malleja käytettävissä kuin Haugenin vuodelta 1950. Enkä ole kuullutkaan ennen, että Meren Sanojen synty hyväksytään tieteelliseksi lähdeteokseksi. Tuli mieleen Sigurd Wettenhovi-Aspan teoriat. En ole myöskään vakuuttunut siitä, että varhaisimmat suomi-englanti -liiketekstit ovat vasta vuodelta 1913.
Osa tekstistä on perustelematonta. Se esitetään kuitenkin totuutena, ei omana mielipiteenä.
Lisäksi olin havaitsevani työn läpi kulkevan tendenssin ikään kuin maksaa suomelle ja Suomelle jotakin samalla mitalla, hakea hyvitystä jostakin käsittämättömästä.
Joku jo mainitsi perstuntumasta. Ikävä kyllä tällä tohtorilla ei ole perstuntumaa suomen kieleen, joten tuntuma jäi kuvitteelliseksi - hänen omiin kuvitelmiinsa perustuvaksi.
Jotenkin ymmärrän tarkastajia. Jossakin vaiheessa vahvinkin ihminen nostaa kädet ylös.
Painostusta tuli varmassti, eikä vähiten tohtorin itsensä taholta.
Olisikohan nyt korkea aika Suomen yliopistoissa laatia toimintasuunnitelma näiden ulkomaantohtoreiden ja heidän hengentuotteittensa varalta? Ennustan, että tämä ei jää viimeiseksi lajissaan.

väitöskirjan katsellen sen läpi. Tutkimusmetodi oli ihan hyvin valittu, mutta puutteita syntyi ilmeisesti koska kirjoittaja ei osaa suomea tarpeeksi jotta olisi pystynyt kampaamaan kattavasti aineistonsa läpi.

Johtopäätöksissä oli se puute, että kaikkia selitysvaihtoehtoja ei käyty läpi, vaan tutkimuspremissi oli selvästi nähtävissä; asenne oli ikään kuin valittu etukäteen.

Mutta hylkäys? Mitä enemmän olen lukenut eri alojen väitöskirjoja, sitä enemmän olen vakuuttunut siitä, että varsin monesti johtopäätökset on ennalta valittu. Tutkijankoulutukseen tuntuu kuuluvan monella ei-eksaktilla alalla lähinnä sen jargonin oppiminen, jolla mustakin opitaan osoittamaan valkoiseksi, eli kun kykenet peittämään puutteet ja väittelemään tarpeeksi hyvin, olet hyvä, itse tuloksilla ei ole niin väliä.

En tunne alaa tarpeeksi hyvin tietääkseni, oliko tutkimuksessa todella uutta tietoa. Jos oli, niin silloin se sopii väitöskirjaksi. Huomatkaa, että SÄÄNNÖISSÄ sanotaan, että esim. lisensiaatintutkielman EI tarvitse sisältää uutta tietoa, vaikka käytännössä sitä kuitenkin vaaditaan. Säännöt eivät siis ole ajan tasalla käytäntöjen kanssa, ja tästä kärsii opiskelija.

Opiskelija on myös ohjaajansa ja esitarkastajien armoilla. Kysymys kuuluu, kuka älypää on valinnut esitarkastajiksi suomea osaamattomia henkilöitä? Eihä opiskelija valitse heitä itse.

Prycen maine pilattiin ilman hänen omaa syytään. Väitöskirja on opinnäyte, joten sen laadun vastuu on LOPULTA ohjaajalla ja esitarkastajilla. Tämän yhtälön kiinnostavimmat kysymykset ovat, miksi ohjaaja ei lukenut työtä kunnolla, ja miksi esitarkastajiksi valittiin epäpäteviä henkilöitä?

Yliopistossa on paljon syrjintää, mutta se on vähemmän näkyvää kuin muualla, koska älykkäät ihmiset osaavat pukea sen sellaiseen muotoon, etteivät jää siitä kiinni. En voi keksiä muuta syytä huonojen esitarkastajien valintaan kuin sen, ettei väitöskirjan ollut tarkoituskaan mennä läpi. Ehkä syrjintään on vaikuttanut Prycen ilmeisen poleeminen persoona, sekä hänen suomalaisia kohtaan tuntemansa ennakkoluulot. Arvelen, että taustalla on myös henkilökohtaisia konflikteja, ja joku on sitten päättänyt nöyryyttää Prycea tällä prosessilla.