Pehmein kosketuksin

Olipas yllätys, että Sinä olet käynyt kommentoi-
massa. Ja vielä niin pian sen jälkeen, kun olen
runoni tänne jättänyt.

Olin ihan tokkurassa aamulla, kun toin runon tän-
ne, je menin takaisin nukkumaan - lääkkeet. Nyt
tässä yritän pikku hiljaa heräillä tähän uuteen
päivään.

Niin, kaikkea tuota mainitsemaasi runossani var-
maankin on. Jos koit sen lukuelämyksenä, olen
otettu sanoistasi kuin siitäkin, että taisin saa-
da kunnian olla ensimmäinen jolle kommentoit.

Paljon kiitoksia, ja hyvää päivän jakoa. Tutkai-
len jossain vaiheessa runosi.

oikein hyvää huomenta.

Kiitos kuuluu aina kommentoijalle, Sinulle.
Miellyttävää kuulla, että runoni miellytti.

no höpsistä, eihän tällainen runo nyt voi miten-
kään saada haukkomaan henkeä !
Vanha runoni, joka tosin ei ole täällä aiemmin
ollut ja jonka eilen illalla sitten otin uudel-
leen käsittelyyn, kun en ollut siihen alkuperäi-
sessä muodossaan oikein tyytyväinen - liian
" lälly " Ja ajattelin nytkin sen jäävän sellai-
seksi.

Kuinka niin " omaa luokkaasi " En suinkaan, kyllä
tuo sanomasi nyt on enemmän, kuin mihin olen
oikeutettu Padme.

Vai " lukuhämmästys " No, olihan se ainakin jon-
kin verran poikkeava tavanomaisimpiini, siitä
olen samaa mieltä. Tämän tyyppiset runot eivät
kyllä ole sitä ominta minääni, mutta ajattelin
että voihan sitä linjasta joskus poiketakkin.

Kiittäen jälleen kerran ylistävästä palautteesta-
si.

jälleen kerran sanojesi edessä olen.

> tuotanto paranee koko ajan <
Voi hyvä ihme Kobo Sinunkin kanssasi. Itse
kirjoitat aivan mahtavia rakkausrunoja, minua
ihan nolottaa sanomasi.

Pyrkimyksenä, siis pyrkimyksenä nimenomaan on ai-
na saada runoon jotain uutta - ennen käyttämätön-
tä ja tuoretta. Ehkäpä nytkin onnistuin siinä,
kun Padmekin siitä taisi mainita.

Älä kysy mistä kielikuva tuli, koska en osaa sa-
noa siihen mitään. Mistä lie pääkopan sopukoista
kaikkea aina putkahtelee mieleen kirjoittaessa.
Ja toki joitain hämäriä mielikuvia varmaan sieltä
täältä luettujen oikeiden runoilijoiden runoista.
Milloinkaan en ole plagioinut ketään, vaikka mi-
nua on siitäkin täällä syyttävällä sormella osoi-
tettu. Jos olen löytänyt jonkun mainion tavan il-
maista joku asia toisin, kuin totutusti, niin
sellaisesta yritän sitten vääntää oman versioni.
Sillä tavoin aika moni runoni aines on saanut
syntynsä.

Et tiedä kuinka ihanaa on aina lukea palauttei-
tasi, taisin kai eilenkin mainita siitä. Joten-
kin löydät aina yhtä nautinnollisia sanoja kuvaa-
maan runojani joista tulee hyvä mieli.

Toivotan Sinullekkin hyvää päivän jatkoa.
Ainakin palautteesi sai minun päivästäni hyvän.

Siis aivan mahtava vastaruno Mari - Sinä olet
kyllä taituri noiden kokoamisessa, ihan niin kuin
Kaarukin.

Vastarunollasi peittoat kirjoittamani, sehän on
kuin puron solinaa - suloista rakkauden sanomaa.

Lopetat nyt justiinsa, perkule vieköön ! Mie en
ole mikkään proffa, etkä Sie mikkään harjoitteli-
ja nainen. Runoni ei ole mykkyytesi arvoinen,
saa puhua vapaasti.

Mutta kiitokseni lähetän, ja rutistan ihan perku-
leen kovaa jahka päästään face to face.
Oot ihanuus.

täytyy kyllä sanoa, etten olisi juuri Sinun usko-
nut kommentoivan tätä runoani. Ihan siksi, että
olet ymmärtääkseni mieltynyt enemmälti
sellaisiin melankolisiin ja ravisuttaviin runoihin.

Mielestäni omiani olet juuri silloin
kommentoinut noin yleensä, kun niissä on
samankaltaista ravisuttavaa
tuskaa tai muuta koskettavuutta kuin omissa runoissasi.

Mie kun pidin tätä meleko mamiksena koko runoo,
ja taas kerran jos vois sanoa, jysähti kyllä kun
tulin tänne ja näin kommentointien määrän.

Vai kumahti :) Helkkarin mukavaa luettavaa ja
todeta sekin, että olen jollain tapaa tehnyt vai-
kutuksen tämmöisellä - hmmm, pehmorunolla.

Huokailehan Sie nyt siellä, mie nyökyttelen kii-
toksia mahottoman monta.

lindalinda1 kirjoitti:

täytyy kyllä sanoa, etten olisi juuri Sinun usko-
nut kommentoivan tätä runoani. Ihan siksi, että
olet ymmärtääkseni mieltynyt enemmälti
sellaisiin melankolisiin ja ravisuttaviin runoihin.

Mielestäni omiani olet juuri silloin
kommentoinut noin yleensä, kun niissä on
samankaltaista ravisuttavaa
tuskaa tai muuta koskettavuutta kuin omissa runoissasi.

Mie kun pidin tätä meleko mamiksena koko runoo,
ja taas kerran jos vois sanoa, jysähti kyllä kun
tulin tänne ja näin kommentointien määrän.

Vai kumahti :) Helkkarin mukavaa luettavaa ja
todeta sekin, että olen jollain tapaa tehnyt vai-
kutuksen tämmöisellä - hmmm, pehmorunolla.

Huokailehan Sie nyt siellä, mie nyökyttelen kii-
toksia mahottoman monta.

Lue lisää

mitä eppäilit mun runomaustani, mut ei tätä voi vastustaa :)

yksinkertaisesti :)

AmandaK kirjoitti:

mitä eppäilit mun runomaustani, mut ei tätä voi vastustaa :)

yksinkertaisesti :)

edes epäilystä oikeastaan, paremminkin tietoa jo.
Mutta helkkarin mukavaa kuulla, että runossani
oli sitä jotain, joka jysähti vai miten nyt sa-
noitkaan.
" mut ei tätä voi vastustaa " oli ihana kuulla.

Moninkertaisesti kiitos tyttöseni :)

se ei paljoa virkkonut, mutta sitäkin lämpöisem-
pää luettavaa.

Kiitoshan kuuluu Sinulle.

arvaa vaan kuinka vaikeaa täälläkin päässä on
miettiä aina, että miten osaa vastata ja antaa
oikean arvon kommentoijan sanoille - ei ole
sekään helppoa.

Nytkin olen ihan puulla päähän lyötynä teidän
kaikkien ihanien palautteidenne edessä.

" sanoja laittaa järjestykseen oikeilla sanava-
linnoilla " En minä tiedä, enkä ole ollenkaan
itse niiden järjestyksen oikeellisuudesta edes
varma runoa kirjoittaessani.

Arvaas mitä. Tuon viimeisen säkeistön synnytin
runoon eilen. Se loppui alkuperäisversiossani
edelliseen säkeistöön, hieman toisenlaisena kyl-
läkin. Halusin siihen jotain " ekstraa " joten
ehkäpä onnistuin siinä, kun te siihen olette
jääneet " jumiin " Ihan niin kuin edellisessä ru-
nossani oli jokin kohta, mihin lähes kaikki sa-
malla tavoin juuttuivat.

Huokaa nyt Sinäkin, minä jään suurin piirtein
haukkomaan henkeä sanoistanne.

k i i t o s

että melkoisen moni on jäänyt tuohon samaiseen
lauseeseen/säkeeseen kiinni, kuin Sinäkin.
Hämilläni minä olen ollut jälleen kerran tulleis-
ta palautteista, niin lämmittäviä ja mieltä nos-
tattavia ovat olleet. Ainakin pysyy
kirjoittamisen halut kannustavista sanoista -
myöskin Sinun.

Kiitos Tarkkis, hyvää mieltä toit sanoillasi.

vähän kuin oli Amandankin otsikko, taisi olla
" jysähti " ellen väärin muista. Ja vielä lisäksi
taisi olla kumahti tai jotain :)

Ei mulle kannata kade olla, mulla oo mitään sel-
laista - höh.

Miten kaikki voi takertuakkin tuohon samaan lau-
seeseen, outoa. Kuin toistoa edellisestä runosta-
ni, jossa oli myös joku lause jäänyt kaikkien
huulille.

Minusta on upeus kaukana, käy optikolla - se
kannattaa * hymy *

Kiitos on vähin, mihin pystyn. Mutta usko, että
se tulee sydämestäni ëmo ystäväin.

Kiitos että olet poikennut ja sanasesi jättänyt.

Olen pyöritellyt tässä sanoja, mitä vastaisin Si-
nun palautteeseesi.

Shakespearen katkelma, tuttu ja niin totta.

Lämmin kiitokseni sanoistasi, ja siitä että
olet poikennut - miellyttävä yllätys.