Toisenlaista kateutta?

Täällä muutaman ketjun lukeneena rupesin miettimään, että onko kateus nykyään vain sellaista pahantahtoista, jossa selän takana tai ihan suoraankin puhutaan toisesta paskaa, ja syynä juurikin vain se, että toisella menee paremmin, on rahaa enemmän, kauniimmat vaatteet, ihanampi mies tms. Itse olen aina yrittänyt itseäni vierottaa kaikenlaisesta paskanpuhumisesta tilanteessa kuin tilanteessa, ja jos jollekin kaverille tai muulle tapahtuu jotain hyvää, olen vilpittömästi onnellinen ja sanon suoraan, että olen kateellinen hänelle, ilman mitään mustia ajatuksia. Se on minun tapani kertoa ystävälle, että onneksi olkoon, hyvä että sulla on asiat hyvin ja elämä hymyilee.