Siirtopurjehdus

Saksasta

Ensimmäinen purkkari allekirjoituksia vaille ostettuna Saksassa. Pitäisi tuoda kotimaahan mutta purjehduskokemusta on vähänlaisesti. Uskaltaako lähteä tuomaan jo pääsiäisenä? Mikä paras reitti kun tarkoitus on yöpyä ankkurissa ja vastatuulella joutuu ajelemaan koneella (kun siis ei ole kokemusta) ja täytyy varautua tankkauksiin.

68

10515

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • määräsatama on

      Parainen

      • riittää matkan varrella,

        mutta ankkurointipaikkoja on alkumatkalla vähänlaisesti. Se miten paljon pysähtelet satamiin riippuu tietenkin aikataulustasi. Et kertonut seilaatko veneesi Pohjanmeren puoleisesta vai Itämerenpuoleisesta Saksasta.

        Kielistä Paraisiin menee alle viikossa, jos et paljoa pysähtele. Toisaalta voit saada kulumaan parikin viikkoa, jos odottelet säitä ja nukut öitä satamissa. Navakassa vastatuulessa täytyy olla melkoisesti konetehoa, jos todella aiot ajaa avomerta vastatuulissa. Eikö ole fiksumpi jättää koneajo heikkojen tuulien varalle?

        Jos siis tulet Kielistä tai Kielin kanavasta Itämerelle, suorin reitti on Fehmarnin pohjoispuolitse. Gedserissä voi pysähtyä, mutta paikka ei ole kovin viihtyisä. Myös Klintholm on ok, ellet halua painella suoraan Bornholmiin (esim. Rönneen tai pieneen Hammerhavniin). Monet tykkäävät Utklippanin majakkasaaresta, jossa on suojainen satama-allas eikä mitään muuta ja sisäänmeno kovalla tuulella ehkä hiukan pelottava. Sitten on Kalmarsundetin eteläpäässä pieni Sandhamn, pohjoisempana Kristianopel. Molemmista on saanut polttoainetta. Kalmar on oma suosikkini, koska satamaan voi mennä kaikissa olosuhteissa ja pimeän aikana, kaupatkin on vieressä. Meribensikset ovat aika rajoitetusti auki pääsiäisen seutuvilla, mutta silloin ei satamissakaan yleensä ole kerätty satamamaksuja. Öölannin Byxelkrookissa saa polttoainetta, koska kalastusaluksetkin tankkaavat siellä. Huviveneiden sesonkihan alkaa vasta kesäkuussa.
        Ylös voit tulla Ruotsin rannikkoa pitkin, jos vaihtoehto on kryssi Pohjois-Itämeren yli. Ruotsin rannikolla niitä ankkuripaikkojakin on runsaasti, jos haluat välttää satamia (tungosta satamissa ei todellakaan ole vielä siihen aikaan). Kalmarista voit purjehtia suoraan tai Gotlannin kautta Utöseen, jos tuuli on suotuisa.

        Aika kylmää purjehdusta on joka tapauksessa tiedossa! Viime vuonna huhtik. lopulla meillä oli -3 astetta Landsortia lähestyessä eikä lämppäri toiminut (myöhemmin asennettiin kamiina, joka toimii aina). Ajettiin sillä kertaa saaristoväylää non-stopia, tosin yksi nukkumispysähdys ankkurissa.


      • omat riskinsä
        riittää matkan varrella, kirjoitti:

        mutta ankkurointipaikkoja on alkumatkalla vähänlaisesti. Se miten paljon pysähtelet satamiin riippuu tietenkin aikataulustasi. Et kertonut seilaatko veneesi Pohjanmeren puoleisesta vai Itämerenpuoleisesta Saksasta.

        Kielistä Paraisiin menee alle viikossa, jos et paljoa pysähtele. Toisaalta voit saada kulumaan parikin viikkoa, jos odottelet säitä ja nukut öitä satamissa. Navakassa vastatuulessa täytyy olla melkoisesti konetehoa, jos todella aiot ajaa avomerta vastatuulissa. Eikö ole fiksumpi jättää koneajo heikkojen tuulien varalle?

        Jos siis tulet Kielistä tai Kielin kanavasta Itämerelle, suorin reitti on Fehmarnin pohjoispuolitse. Gedserissä voi pysähtyä, mutta paikka ei ole kovin viihtyisä. Myös Klintholm on ok, ellet halua painella suoraan Bornholmiin (esim. Rönneen tai pieneen Hammerhavniin). Monet tykkäävät Utklippanin majakkasaaresta, jossa on suojainen satama-allas eikä mitään muuta ja sisäänmeno kovalla tuulella ehkä hiukan pelottava. Sitten on Kalmarsundetin eteläpäässä pieni Sandhamn, pohjoisempana Kristianopel. Molemmista on saanut polttoainetta. Kalmar on oma suosikkini, koska satamaan voi mennä kaikissa olosuhteissa ja pimeän aikana, kaupatkin on vieressä. Meribensikset ovat aika rajoitetusti auki pääsiäisen seutuvilla, mutta silloin ei satamissakaan yleensä ole kerätty satamamaksuja. Öölannin Byxelkrookissa saa polttoainetta, koska kalastusaluksetkin tankkaavat siellä. Huviveneiden sesonkihan alkaa vasta kesäkuussa.
        Ylös voit tulla Ruotsin rannikkoa pitkin, jos vaihtoehto on kryssi Pohjois-Itämeren yli. Ruotsin rannikolla niitä ankkuripaikkojakin on runsaasti, jos haluat välttää satamia (tungosta satamissa ei todellakaan ole vielä siihen aikaan). Kalmarista voit purjehtia suoraan tai Gotlannin kautta Utöseen, jos tuuli on suotuisa.

        Aika kylmää purjehdusta on joka tapauksessa tiedossa! Viime vuonna huhtik. lopulla meillä oli -3 astetta Landsortia lähestyessä eikä lämppäri toiminut (myöhemmin asennettiin kamiina, joka toimii aina). Ajettiin sillä kertaa saaristoväylää non-stopia, tosin yksi nukkumispysähdys ankkurissa.

        ja epämukavaa siitä tulee jokatapauksessa. Vermeet on mitoitettu kestämään pakkastakin - alle kerrasto, sitten paksu sukeltajan fleece haalari ja päälle mpxää - liikumaan noissa ei kylläkään enää pysty. Äärimmäisessä kelissä voi vielä vetää neopreenihupun pään suojaksi. Vene on uudehko joten lämppäriin pitäisi voida luottaa mutta taidanpa silti hankkia pienen petrolilämppärin varalle - joskus sitä tarvitaan kuitenkin. Koneessa on hiukan ylimääräistä tehoa ja jos menee saaristoväyliä pitkin niin selviytyy vastaisesta hyvin. Houkutus hyödyntää pääsiäisen vapaat on suuri. Siskonmies lähtee kaveriksi mutta hänellä ei ole lainkaan purjehduskokemusta. Toistaalta paljonko sitä nyt pitää ollakaan että pysyy kurssissa. Voisi purjehtia pari yötäkin läpeensä mutta silloin olisi helpompaa avomerellä.
        Aikaista siirtoa puoltaa se ettei muuta liikennettä juuri ole vielä - koko väylänleveys käytössä. Ainakin olisi stressittömämpää.
        Lähinnä epäilyttää juuri tuo säiden arvaamattomuus - jos vaikka takatalvi vielä jäädyttää satamat. Pahimmassa tapauksessa täytyy vene jättää pariksi viikoksi Ahvenanmaalle vierassatamaan poijuun ja jatkaa siitä kun kelit taas sallii.


    • Meripoika

      Vaikka sait edelliseltä vastaajalta monta hyvää vinkkiä suojasatamiksi, älä silti lähde noin vähällä purjehduskokemuksella ja noin aikaisin. Pahimmassa tapauksessa palellutat itsesi ja miehistösi, sekä kyllästyt purjehtimiseen heti alkuunsa. Eikä kannata olettaa, että selviäisit viikossa kotiin; varaa kaksi viikkoa. Jos sattuu kunnon vastatuuli, se on varmasti kylmä tuohon vuodenaikaan ja hyvin epämieluisa kokemattomalle kipparille. Onhan se hyvin epämieluisa kokeneellekin. Koneajonkin voit unohtaa silloin käytännössä kokonaan, ellei veneesi moottori ole erittäin tehokas ja lompakkosi paksu.

      Voihan olla tietysti hyvällä onnella, että tuulee vähemmän viileästi etelästä, lounaasta tai kaakosta jo pääsiäisenä, mutta en laskisi sen varaan mitään. Eteläinenkin Itämeri on melko pohjoisessa ja monesti kesäkuuhun saakka kylmä. Malta vielä.

      • odottaa lämpimiä tuulia

        mutta epämukavuutta on koettu ennenkin - esim. merikajakilla kierretty lofootteja ja sukellusta harrastanut nuorempana kymmenkunta vuotta jäämerellä. Meri ei niinkään arveluta (vaikka toki pitäisi) vaan tuo satamien jäätyminen ja mahdollinen kova koillistuuli sekä vähäinen purjehduskokemus. Nyt on koko talven tuullut lounaasta ja vene olisi tullut virsikirjalla koko matkan vaan miten jatkuu.

        Aikaa olisi edellisestä Lauantaista 2. pääsiäispäivään asti eli peräti 10 päivää.
        Jos purjehtii 14 tuntisia päiviä ja matkaa Lubeckistä tulee 600nm (lienee tätä luokkaa?) niin jo keskinopeus 4,3 solmua riittää.


      • tule ongelmaksi...
        odottaa lämpimiä tuulia kirjoitti:

        mutta epämukavuutta on koettu ennenkin - esim. merikajakilla kierretty lofootteja ja sukellusta harrastanut nuorempana kymmenkunta vuotta jäämerellä. Meri ei niinkään arveluta (vaikka toki pitäisi) vaan tuo satamien jäätyminen ja mahdollinen kova koillistuuli sekä vähäinen purjehduskokemus. Nyt on koko talven tuullut lounaasta ja vene olisi tullut virsikirjalla koko matkan vaan miten jatkuu.

        Aikaa olisi edellisestä Lauantaista 2. pääsiäispäivään asti eli peräti 10 päivää.
        Jos purjehtii 14 tuntisia päiviä ja matkaa Lubeckistä tulee 600nm (lienee tätä luokkaa?) niin jo keskinopeus 4,3 solmua riittää.

        Vaan paleleminen. Hyvä, jos lämmitintä voi käyttää purjehtiessa. Mikäli sinulla on lisänä petroolikamiina, huolehdi sen kunnollisesta kiinnittämisestä (paloriski, jos petroolit valuu turkille). Karvalakit ja toppajalkineet mukaan! Reissu voi olla mukava elämys, jos sää suosii. Tärkein varuste on terve järki. Jätä vene esim. Kalmariin, jos aikataulu muuttuu huonon sään takia. Myös Västervikistä on hyvät yhteydet ja sinne voi jättää paatin turvallisesti.

        Tuntuu hiukan epärealistiselta, että ajattelet selviäväsi vain kahdella yöpurjehduksella. Itse purjehtisin nonstoppia (=24h purjehdusta/vrk) niin kauan kuin tuulen suunta on suotuisa. Yhtään myötätuuliyötä ei kannattaisi kuluttaa satamissa, jos kyseessä on siirtopurjehdus eikä lomailu. Se 10 vrk kuluu helposti, ja ylikin, jos tarkoitus on välttää yöpurjehduksia. Yöpurjehduksia ja muutenkin avomerilegejä helpottaa suuresti, jos veneessäsi on autopilotti.
        Tuuliennusteet ennen starttia voit tarkistaa esim. täältä:
        http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?03&LANG=en&WIND=g193

        Hyvää reissua!


      • Wiki
        tule ongelmaksi... kirjoitti:

        Vaan paleleminen. Hyvä, jos lämmitintä voi käyttää purjehtiessa. Mikäli sinulla on lisänä petroolikamiina, huolehdi sen kunnollisesta kiinnittämisestä (paloriski, jos petroolit valuu turkille). Karvalakit ja toppajalkineet mukaan! Reissu voi olla mukava elämys, jos sää suosii. Tärkein varuste on terve järki. Jätä vene esim. Kalmariin, jos aikataulu muuttuu huonon sään takia. Myös Västervikistä on hyvät yhteydet ja sinne voi jättää paatin turvallisesti.

        Tuntuu hiukan epärealistiselta, että ajattelet selviäväsi vain kahdella yöpurjehduksella. Itse purjehtisin nonstoppia (=24h purjehdusta/vrk) niin kauan kuin tuulen suunta on suotuisa. Yhtään myötätuuliyötä ei kannattaisi kuluttaa satamissa, jos kyseessä on siirtopurjehdus eikä lomailu. Se 10 vrk kuluu helposti, ja ylikin, jos tarkoitus on välttää yöpurjehduksia. Yöpurjehduksia ja muutenkin avomerilegejä helpottaa suuresti, jos veneessäsi on autopilotti.
        Tuuliennusteet ennen starttia voit tarkistaa esim. täältä:
        http://www.weatheronline.co.uk/marine/weather?03&LANG=en&WIND=g193

        Hyvää reissua!

        Ei satamien jäätyminen ole ongelma. Ongelma voi olla veneen kannen jäätyminen ja hiton kylmä siellä on joka tapauksessa. Mutta muuten varmasti mielenkiintoinen keikka.

        Samoin tuohon vuodenaikaaan etenkin kannattaa käyttää hyödyksi suotuiset sääolosuhteet. Siis tuulen voimakkuus ja suunta mutta sen lisäksi lämpötila voivat vaikuttaa siihen että kannattaa etsiä lähintä suojasatamaa. Jos keli menee pakkaselle ja aalto lyö keulan yli niin jäätä kertyy. Jos keli on hyvä, niin silloin ilman muuta yötä päivää kohti kotia! Onnistuu kahden hengen miehistölläkin mutta jos kokemusta on vähän niin yksi tai kaksi lisäksi ei olisi pahitteeksi. 600 mailia = 5-6 vuorokautta, veneestä ja kelistä riippuen.

        Kannattanee ensin vetää Ruotsin rannikon läheisyyteen jolloin varasuunnitelmana on veneen jättäminen lepäämään ruotsalaiseen marinaan, tuskin siellä on ketään rahastamassakaan tähän aikaan.

        Onnittelut venehankinnan johdosta ja menestystä siirtopurjehdukselle!


      • jiiku
        odottaa lämpimiä tuulia kirjoitti:

        mutta epämukavuutta on koettu ennenkin - esim. merikajakilla kierretty lofootteja ja sukellusta harrastanut nuorempana kymmenkunta vuotta jäämerellä. Meri ei niinkään arveluta (vaikka toki pitäisi) vaan tuo satamien jäätyminen ja mahdollinen kova koillistuuli sekä vähäinen purjehduskokemus. Nyt on koko talven tuullut lounaasta ja vene olisi tullut virsikirjalla koko matkan vaan miten jatkuu.

        Aikaa olisi edellisestä Lauantaista 2. pääsiäispäivään asti eli peräti 10 päivää.
        Jos purjehtii 14 tuntisia päiviä ja matkaa Lubeckistä tulee 600nm (lienee tätä luokkaa?) niin jo keskinopeus 4,3 solmua riittää.

        Keväällä kelit voivat olla vielä arvaamattomat. Meri on tuohon aikaan vielä melko hyytävä, veden lämpötilakin on vain muutama aste plussalla. Projektiisi liittyy taustoihin nähden arvaamattomia riskejä. Eikö kannattaisi odottaa esimerkiksi toukokuuhun ja lähteä vasta silloin liikkeelle? Purjehdus ei ole suorituslaji eikä stressilaji.


      • jiiku
        jiiku kirjoitti:

        Keväällä kelit voivat olla vielä arvaamattomat. Meri on tuohon aikaan vielä melko hyytävä, veden lämpötilakin on vain muutama aste plussalla. Projektiisi liittyy taustoihin nähden arvaamattomia riskejä. Eikö kannattaisi odottaa esimerkiksi toukokuuhun ja lähteä vasta silloin liikkeelle? Purjehdus ei ole suorituslaji eikä stressilaji.

        se, että kipparina olet vastuussa myös miehistöstäsi.


    • sen verran,

      että laivoja on kaikkina vuodenaikona. Muista huvivenistähän ei ole mitään haittaa milloinkaan. Joten merellä ollessasi älä tuudittaudu uskoon, että muuta liikennettä on vähän. Erityisesti Bornholmin pohjoispuolella on poikittailiikennettä erittäin paljon. Viime kesänä laskin samanaikaisesti laivoja näkyvän kolmattakymmentä. Huhtikuussa voi lisäksi räntäsade (pahin kaikista, häiritsee tutkaa)tai sumu haitata näkyvyyttä.

      • tutkaa mutta autopilotti

        löytyy. Samoin plotteri. Tutkaa ei tähän hätään saa millään. Osittain juuri tuon liikenteen takia oli ajatus että öisin ei purjehdittaisi, mutta voihan se näkyvyys olla aika rajoittunutta mihin vuorokauden aikaan tahanasa. Jos menee rantoja koluten pääsee aina ankkuriin odottelemaan sumun hälvenemistä. Merellä on sitten vaan jatkettava ja seilattava tuurilla.
        Itämerellä ammattiliikenne on sentään suhteellisen valpasta ja varustautunutta.
        Suunnan säilyttäminen huonossa näkyvyydessä on varmaankin se paras turva - tutkalla varustetut alukset osaavat väistää kun kurssi on ennakoitavissa.


      • sen verran,
        tutkaa mutta autopilotti kirjoitti:

        löytyy. Samoin plotteri. Tutkaa ei tähän hätään saa millään. Osittain juuri tuon liikenteen takia oli ajatus että öisin ei purjehdittaisi, mutta voihan se näkyvyys olla aika rajoittunutta mihin vuorokauden aikaan tahanasa. Jos menee rantoja koluten pääsee aina ankkuriin odottelemaan sumun hälvenemistä. Merellä on sitten vaan jatkettava ja seilattava tuurilla.
        Itämerellä ammattiliikenne on sentään suhteellisen valpasta ja varustautunutta.
        Suunnan säilyttäminen huonossa näkyvyydessä on varmaankin se paras turva - tutkalla varustetut alukset osaavat väistää kun kurssi on ennakoitavissa.

        mukaan näkyvyyden ollessa hyvä, on laivat helpompi havaita yöllä, koska käyttävät valoja. Tuolloin näet laivan heti valon tulessa horisontin yläpuolelle. Havaitessasi kohtitulevan laivan, on aikaa 15 min. kunnes laiva alkaa olla lähellä. Eli voisi sanoa, että jos et näe laivoja, voit olla 15 min. "rauhassa". Nopeimmat laivat kulkevat liki 30 solmua matkavauhdissa.

        Jos avomerellä tulee sakea sumu, ei kannata ajaa koneella, vaan purjehtia sitkeästi. Purjehtiessa kuulet laivojen moottorieden äänen ja siten tiedät niiden olemassaolosta. Moottorin äänestä voi myös päätellä onko laiva tulossa lähemmäs. Onko veneessä vhf? Sillä voi aina tarvittaessa olla yhteydessä laivoihin, jos alkaa tulemaan epäilyttävän lähellä. Tuohon vuedenaikaan laivat eivät välttämättä oleta kohtaavansa huviveneitä, tutkassa tutkaheijastin saattaa antaa veneestä väärän kuvan ja siten laivassa ei tiedetä minkälainen alus on. Nopeudesta voivat kuvitlla aluksen olevan vaikka kalastusalus tms.

        Et ole vielä kertonut mistä päin Saksaa veneen aiot hakea. Vuodenaika ja kokemus huomioonottaen voisi olla järkevää pyrkiä Ruotsin etelärannikolle mahdollisimman pian jos vain sää sen sallii. Sitten vetäistä esim. Simrishamnista Utklippanin suuntaan, niin todennäköisesti et näe kuin pari laivaa koko loppumkotimatkalla. Suurin osa laivoista ajaa Suomenlahden satamiin ja sieltä takaisin, joten esim. Gotlannista Utöön suuntaan vedettäessä on laivat jo melko harvinaisia.


      • vene345
        tutkaa mutta autopilotti kirjoitti:

        löytyy. Samoin plotteri. Tutkaa ei tähän hätään saa millään. Osittain juuri tuon liikenteen takia oli ajatus että öisin ei purjehdittaisi, mutta voihan se näkyvyys olla aika rajoittunutta mihin vuorokauden aikaan tahanasa. Jos menee rantoja koluten pääsee aina ankkuriin odottelemaan sumun hälvenemistä. Merellä on sitten vaan jatkettava ja seilattava tuurilla.
        Itämerellä ammattiliikenne on sentään suhteellisen valpasta ja varustautunutta.
        Suunnan säilyttäminen huonossa näkyvyydessä on varmaankin se paras turva - tutkalla varustetut alukset osaavat väistää kun kurssi on ennakoitavissa.

        AIS-vastaanottimen tai "AIS-tutkan" voisit saada tuohon hankittua. Saksassa ei omalla näytöllä oleva laite maksa kuin 359 euroa (Busse Yacht Shop) ja pelkkä vastaanotin noin 200. Sen vastaanottimen voi liittää läppäriin, jossa navigointiohjelma pyörii niin saa ne kauppamerenkulun alukset näkyviin kartalle.


    • lisäys vielä

      Vaikka voikin kauheasti tehdä mieli lähteä hakemaan venettä jo pääsiäisenä ja purjehtia sieltä tänne yötäpäivää, niin kannattaa muistaa että tänä vuonna pääsiäinen on epätavallisen aikaisin, 23. maaliskuuta. Pääsiäinenhän liikkuu, vaihtelu tapahtuu välillä 22.3-25.4. Tänä vuonna se on siis juuri kevätpäiväntasauksen jälkeen. Yöt on silloin vielä kovin pimeitä kesään verrattuna. Sama tilanne valoisuuden suhteen kuin syyspäiväntasauksen aikoihin: Oletko harrastanut yöllä merellä likkumista syys/lokakuun vaihteessa? Minä olen purjehtinut paljonkin öisin juhannuksen tienoilla, silloin se on jopa hauskaa. Mutta ei ole enää syyspimeillä.

      Itse en lähtisi noin pimeään ja kylmään aikaan vuodesta avomerelle laivojen sekaan. Ei millään pahalla, mutta jo ajatus siitä että merellä olisi tuohon aikaan väljää kielii valitettavasti kokemuksen puutteesta. Ei itämerellä suomen ja saksan välissä ole koskaan tyhjää. Parhaiten tuosta saa käsityksen kun tekee matkan laivalla ja katselee ympärilleen, muita laivoja pyrkii olevan koko ajan näkyvissä. Paitsi tietysti silloin kun näkyvyys on nollassa, mutta ei ne laivat silti sieltä mereltä ole kadonneet.

      Jonkinlainen kompromissi purjehtimisinnon hillitsemiseen voisi olla että kävisit pääsiäisenä varustelemassa ja harjoittelemassa veneesi käsittelyä saksassa mutta toisit veneesi suomeen vasta myöhemmin kesän kynnyksellä. Joka tapauksessa ennen lähtöä suosittelisin lukemaan klassikkokirjan kovemmissa oloissa purjehtimisesta: K.Adlar Coles, Heavy Weather Sailing.

      • kokeneemmilta. Kiitos niistä.

        Luulen että päädyn jonkinlaiseen kompromissiin - ei ole oikein mahdollisuutta käydä paikanpäällä kahdesti. Esim. lautalla Helsingistä Rostockiin huhtikuun alkupuolella ja Paraisten laituriin osutaan viimeistään 13.4. Kyllä silloin jo tarkenee ja valoakin alkaa riittää. Keskikesää ei voi jäädä odottamaan.
        Purjevene tuli hankittua myös siksi että sillä tällaistenkin retkien pitäisi olla mahdollisia. Pientä poikamaista seikkailua täytyy hommaan sisältyä.


      • tosiasiat
        kokeneemmilta. Kiitos niistä. kirjoitti:

        Luulen että päädyn jonkinlaiseen kompromissiin - ei ole oikein mahdollisuutta käydä paikanpäällä kahdesti. Esim. lautalla Helsingistä Rostockiin huhtikuun alkupuolella ja Paraisten laituriin osutaan viimeistään 13.4. Kyllä silloin jo tarkenee ja valoakin alkaa riittää. Keskikesää ei voi jäädä odottamaan.
        Purjevene tuli hankittua myös siksi että sillä tällaistenkin retkien pitäisi olla mahdollisia. Pientä poikamaista seikkailua täytyy hommaan sisältyä.

        Kyllä nyt kokemattomuus ja poikamainen seikkailunhalu paistaa kuin hätäraketti.

        Tällä palstalla on yleensä vallalla sellainen "eikun kokeileen vaan" meininki. Nyt ollaan aika yksimielisiä, että olet haukkaamassa liian ison palan. Luulisi hälytyskellojen soivan.

        Ei merenkulku ole mitään pelleilyä. Siellä vesillä on muitakin ja veneessäsi on muitakin ihmisiä, joista olet vastuussa. Lukaisepa merilaista, joka koskee sinua siinä kun rahtilaivan kapteeniakin.

        Enemmän kuin kokemattomuutesi minua huolestuttaa asenteesi, ei minkäänlaista kunnioitusta eikä tervettä pelkoa merta kohtaan.

        Lopeta poikamainen seikkailu. Ole mies ja tunnusta tosiasiat.

        Mielestäni sinulla on kolme järkevää vaihtoehtoa.
        1. Tuot veneen rekalla Suomeen tai esim. Tukholmaan (n. 5-6000 euroa)
        2. Palkkaat jonkun ammattilaisen purjehtimaan sen Suomeen (n. 3-4000 euroa). Kukaan ei lähde pääsisäisenä, mutta toukokuuksi saat veneen Suomeen.
        3. Varaat vähintään kaksi viikkoa jostain toukokuusta alkaen ja tuot veneen itse. Yrität hankkia jotain kokeneempaa apua mukaan ja valmistaudut matkaan kevään aikana niin perusteellisesti kuin vain mahdollista.

        Kyllä purjehdus tarjoaa niitä seikkailuja ihan tarpeeksi ilman että tarvitsee ruveta ehdoin tahdoin kerjäämään verta nenästään. Jos tuollaisella reissulla jotain ikävää tapahtuu, mikään selitys ei sitten enää auta, koska on päivänselvää ettei sinulla ole ollut olosuhteisiin nähden riittävää taitoa eikä kokemusta.


      • gaussin käyrän mukaan
        tosiasiat kirjoitti:

        Kyllä nyt kokemattomuus ja poikamainen seikkailunhalu paistaa kuin hätäraketti.

        Tällä palstalla on yleensä vallalla sellainen "eikun kokeileen vaan" meininki. Nyt ollaan aika yksimielisiä, että olet haukkaamassa liian ison palan. Luulisi hälytyskellojen soivan.

        Ei merenkulku ole mitään pelleilyä. Siellä vesillä on muitakin ja veneessäsi on muitakin ihmisiä, joista olet vastuussa. Lukaisepa merilaista, joka koskee sinua siinä kun rahtilaivan kapteeniakin.

        Enemmän kuin kokemattomuutesi minua huolestuttaa asenteesi, ei minkäänlaista kunnioitusta eikä tervettä pelkoa merta kohtaan.

        Lopeta poikamainen seikkailu. Ole mies ja tunnusta tosiasiat.

        Mielestäni sinulla on kolme järkevää vaihtoehtoa.
        1. Tuot veneen rekalla Suomeen tai esim. Tukholmaan (n. 5-6000 euroa)
        2. Palkkaat jonkun ammattilaisen purjehtimaan sen Suomeen (n. 3-4000 euroa). Kukaan ei lähde pääsisäisenä, mutta toukokuuksi saat veneen Suomeen.
        3. Varaat vähintään kaksi viikkoa jostain toukokuusta alkaen ja tuot veneen itse. Yrität hankkia jotain kokeneempaa apua mukaan ja valmistaudut matkaan kevään aikana niin perusteellisesti kuin vain mahdollista.

        Kyllä purjehdus tarjoaa niitä seikkailuja ihan tarpeeksi ilman että tarvitsee ruveta ehdoin tahdoin kerjäämään verta nenästään. Jos tuollaisella reissulla jotain ikävää tapahtuu, mikään selitys ei sitten enää auta, koska on päivänselvää ettei sinulla ole ollut olosuhteisiin nähden riittävää taitoa eikä kokemusta.

        Ei se talvipurjehdus nyt ihan noin mahdotonta ole kuin kuvailet. Nythän meri ei edes ole jäässä eikä liikkuvista ahtojäistäkään ole pelkoa!
        Siinä tietenkin olet oikeassa, että kokematonta ei pidä yllyttää ja että mereen pitää aina suhtautua varovaisella kunnioituksella.
        Mutta silti ko purjehdus on täysin toteuttamiskelpoinen - kunhan sää on stabiili. Hyvä jos miehistössä olisi joku, jolla on kokemusta vastaavanlaisista keikoista.


      • sisälukutaito?
        gaussin käyrän mukaan kirjoitti:

        Ei se talvipurjehdus nyt ihan noin mahdotonta ole kuin kuvailet. Nythän meri ei edes ole jäässä eikä liikkuvista ahtojäistäkään ole pelkoa!
        Siinä tietenkin olet oikeassa, että kokematonta ei pidä yllyttää ja että mereen pitää aina suhtautua varovaisella kunnioituksella.
        Mutta silti ko purjehdus on täysin toteuttamiskelpoinen - kunhan sää on stabiili. Hyvä jos miehistössä olisi joku, jolla on kokemusta vastaavanlaisista keikoista.

        Enhän minä talvipurjehduksen mahdottomuudesta sanonut yhtään mitään?!?

        Mutta ilman purjehduskokemusta olevan aloittelijan hommaa ei todellakaan ole lähteä talvella purjehtimaan 600 mailin reissua tiukalla aikataululla.

        Joku kokenut sen voi tehdä ihan hyvin, mutta luulempa että 99 % kokeneemmista pitää koko ajatusta varsin epämiellyttävänä ellei suorastaan idioottimaisena. Mutta kylmyys yms. tuskin on alkuperäiselle kysyjälle mikään ongelma, jos kerran tykkää huippuvuorilla meloa.


      • Toiset ne osaa lukea
        tosiasiat kirjoitti:

        Kyllä nyt kokemattomuus ja poikamainen seikkailunhalu paistaa kuin hätäraketti.

        Tällä palstalla on yleensä vallalla sellainen "eikun kokeileen vaan" meininki. Nyt ollaan aika yksimielisiä, että olet haukkaamassa liian ison palan. Luulisi hälytyskellojen soivan.

        Ei merenkulku ole mitään pelleilyä. Siellä vesillä on muitakin ja veneessäsi on muitakin ihmisiä, joista olet vastuussa. Lukaisepa merilaista, joka koskee sinua siinä kun rahtilaivan kapteeniakin.

        Enemmän kuin kokemattomuutesi minua huolestuttaa asenteesi, ei minkäänlaista kunnioitusta eikä tervettä pelkoa merta kohtaan.

        Lopeta poikamainen seikkailu. Ole mies ja tunnusta tosiasiat.

        Mielestäni sinulla on kolme järkevää vaihtoehtoa.
        1. Tuot veneen rekalla Suomeen tai esim. Tukholmaan (n. 5-6000 euroa)
        2. Palkkaat jonkun ammattilaisen purjehtimaan sen Suomeen (n. 3-4000 euroa). Kukaan ei lähde pääsisäisenä, mutta toukokuuksi saat veneen Suomeen.
        3. Varaat vähintään kaksi viikkoa jostain toukokuusta alkaen ja tuot veneen itse. Yrität hankkia jotain kokeneempaa apua mukaan ja valmistaudut matkaan kevään aikana niin perusteellisesti kuin vain mahdollista.

        Kyllä purjehdus tarjoaa niitä seikkailuja ihan tarpeeksi ilman että tarvitsee ruveta ehdoin tahdoin kerjäämään verta nenästään. Jos tuollaisella reissulla jotain ikävää tapahtuu, mikään selitys ei sitten enää auta, koska on päivänselvää ettei sinulla ole ollut olosuhteisiin nähden riittävää taitoa eikä kokemusta.

        tilannetta aurinkokelloakin tarkemmin.
        Sinulle mahtaa olla rasittavaa seurata edesvastuuttomien ja asennevammaisten pojankloppien hölmöilyjä sinun aluevesillä?

        Oikea tapa veneillä on sinun tapasi - mutta se ei olekaan mitään laittomuuden äärirajoilla häilyvää pelleilyä vaan miehisten miesten valvova ja neuvova tapa. Sellainen tapa josta tunnistaa ne viisaammaat ja kokeneemmat kaverit.
        Mulla oli kerran samanlainen naapuri joka myös tiesi kaiken jotenkin paremmin ja viisaammin. Ettei vaan sukua?

        Nojaa. Jätän tämän


      • tunneperäistä!
        sisälukutaito? kirjoitti:

        Enhän minä talvipurjehduksen mahdottomuudesta sanonut yhtään mitään?!?

        Mutta ilman purjehduskokemusta olevan aloittelijan hommaa ei todellakaan ole lähteä talvella purjehtimaan 600 mailin reissua tiukalla aikataululla.

        Joku kokenut sen voi tehdä ihan hyvin, mutta luulempa että 99 % kokeneemmista pitää koko ajatusta varsin epämiellyttävänä ellei suorastaan idioottimaisena. Mutta kylmyys yms. tuskin on alkuperäiselle kysyjälle mikään ongelma, jos kerran tykkää huippuvuorilla meloa.

        Ensinnäkin on aika epämääräistä viitata "kokeneempiin". Tällä foorumilla niitä tietysti riittää, jos mitään kriteereitä ei ole.
        Toisekseen "kokeneemmistakin" aika harva on itse ylittänyt Itämerta muuta kuin kesäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana ja silloinkin ehkä vain muutamia kertoja.
        Lyypekistä Paraisille maaliskuun lopulla on todennäköisesti paljon helpompi siirtopurjehdus kuin vaikkapa Perämereltä etelään huhti-toukokuussa. Jäiden seassa purjehtiminen lisää vaikeusastetta huomattavasti. Joskus on oltu pikku vaikeuksissa Merenkurkun jäälauttojen kanssa vielä toukokuussakin.
        Kyllähän meistä jokainen on ollut aloittelija joskus. Hyvin talviseilaus voi sujua, jos aloittelija ei tee virheratkaisuja aikataulun pakottamana. Kyllähän veneen voi tarvittaessa jättää johonkin satamaan ja jatkaa siirtopurjehdusta vaikka viikonloppureissuina.


      • Raitsikka
        sisälukutaito? kirjoitti:

        Enhän minä talvipurjehduksen mahdottomuudesta sanonut yhtään mitään?!?

        Mutta ilman purjehduskokemusta olevan aloittelijan hommaa ei todellakaan ole lähteä talvella purjehtimaan 600 mailin reissua tiukalla aikataululla.

        Joku kokenut sen voi tehdä ihan hyvin, mutta luulempa että 99 % kokeneemmista pitää koko ajatusta varsin epämiellyttävänä ellei suorastaan idioottimaisena. Mutta kylmyys yms. tuskin on alkuperäiselle kysyjälle mikään ongelma, jos kerran tykkää huippuvuorilla meloa.

        Itse en ainakaan lähtisi moiselle retkelle... Itämeri on kuitenkin jo "oikea meri"... mutta jos haluaa leikkiä hengellään niin siitä vaan.

        Kesä-heinäkuussa on tilanne ihan toinen.


    • ja kommentti

      Onko vene uusi vai käytetty? Ja onko se telakan tai edellisen omistajan toimesta jo rikattu ja pitkälle matkalle säädetty ja varusteltu?

      Itse piti viime vuonna purjehtia uusi 40-jalkainen (Slovenialainen) matkapursi Saksasta Suomeen, mutta luovuin siirtopurjehdusprojektista kun toimitus siirtyi syyskuun puoliväliin. Onneksi näin, koska uuden veneen laittaminen purjehduskuntoon täällä Suomessa vei 10 päivää! Olin (mielessäni) varannut kuljetuspurjehduksen valmisteluille alunperin aikaa 3-4 päivää ja se olisi siis ollut aivan liian vähän. Ja tuolloin pitkälle kuljetuspurjehdukselle lähteminen puolivalmiilla veneellä olisi ollut silkkaa hulluutta. Todettakoon että tämä on viides purjeveneeni ja että minulla on 48 vuoden purjehduskokemus.

      • ja purjehdusvalmiina laitur...

        Myyjä isohko brokeri joka sanoo veneen juuri saaneen uudet myrkyt pohjaan. Olisivat myös tuoneet veneen Tukholmaan mutta ajattelin säästää 3 tonnia ja tehdä sen itse. Tarjous kuitenkin osoitti sen että uskovat veneeseen itse. Luonnollisesti en "keskeneräisellä" veneellä moiseen ylitykseen ryhtyisi.
        Sopimus sanoo että "Ready to sail" - mikä on ehkä vähän joustava käsite. Myyjä kuitenkin tietää että edessä on Itämeren ylitys ja on luvannut veneen luovuttaa siihen varustettuna.


      • turhaan kait tässä yrittää
        ja purjehdusvalmiina laitur... kirjoitti:

        Myyjä isohko brokeri joka sanoo veneen juuri saaneen uudet myrkyt pohjaan. Olisivat myös tuoneet veneen Tukholmaan mutta ajattelin säästää 3 tonnia ja tehdä sen itse. Tarjous kuitenkin osoitti sen että uskovat veneeseen itse. Luonnollisesti en "keskeneräisellä" veneellä moiseen ylitykseen ryhtyisi.
        Sopimus sanoo että "Ready to sail" - mikä on ehkä vähän joustava käsite. Myyjä kuitenkin tietää että edessä on Itämeren ylitys ja on luvannut veneen luovuttaa siihen varustettuna.

        "Olisivat myös tuoneet veneen Tukholmaan mutta ajattelin säästää 3 tonnia ja tehdä sen itse."

        No voi helvetti. Siis säästääksesi vaivaiset kolme tonnia - muutama hassu prosentti veneesi hinnasta - olet lähdössä matkalle johon on koottu lähes kaikki mahdolliset riskit joita voi typeryyksissään kerätä
        ( kellään ei yhtään purjehduskokemusta / pieni miehistö (2) / tuntematon vene / kylmät talviolosuhteet / pitkä avomerireissu / tiukka aikataulu ).

        Reissussasi ei ole mitään järkeä. Ikävä kyllä sinulla on niin vähän kokemusta ja tervettä järkeä, että et itse ymmärrä, että olet saattamassasi itseäsi ja miehistösi hengenvaaraan. Jos teet reissun suunnitelmien mukaan ja selviydyt siitä , niin älä tule tänne elvistelemään, koska selviydyit vain hyvällä tuurilla, et taitosi tai minkänmuun ansiosta.

        "brokeri joka sanoo veneen juuri saaneen uudet myrkyt pohjaan"
        Tässä yksi osoitus täydestä tietämättömyydestäsi. Sillä onko pohjassa uudet vai vanhat myrkyt vai onko myrkkyjä ollenkaan ei ole tämän siirtopurjehduksen kannalta mitään merkitystä.


      • että skandiveneiden
        turhaan kait tässä yrittää kirjoitti:

        "Olisivat myös tuoneet veneen Tukholmaan mutta ajattelin säästää 3 tonnia ja tehdä sen itse."

        No voi helvetti. Siis säästääksesi vaivaiset kolme tonnia - muutama hassu prosentti veneesi hinnasta - olet lähdössä matkalle johon on koottu lähes kaikki mahdolliset riskit joita voi typeryyksissään kerätä
        ( kellään ei yhtään purjehduskokemusta / pieni miehistö (2) / tuntematon vene / kylmät talviolosuhteet / pitkä avomerireissu / tiukka aikataulu ).

        Reissussasi ei ole mitään järkeä. Ikävä kyllä sinulla on niin vähän kokemusta ja tervettä järkeä, että et itse ymmärrä, että olet saattamassasi itseäsi ja miehistösi hengenvaaraan. Jos teet reissun suunnitelmien mukaan ja selviydyt siitä , niin älä tule tänne elvistelemään, koska selviydyit vain hyvällä tuurilla, et taitosi tai minkänmuun ansiosta.

        "brokeri joka sanoo veneen juuri saaneen uudet myrkyt pohjaan"
        Tässä yksi osoitus täydestä tietämättömyydestäsi. Sillä onko pohjassa uudet vai vanhat myrkyt vai onko myrkkyjä ollenkaan ei ole tämän siirtopurjehduksen kannalta mitään merkitystä.

        omistajia moinen helppous närästää. Eihän siitä mitään tule että veneen ostaminen 20% halvemmalla ulkomailta osoittautuu käteväksi ja luotettavaksi tavaksi hankkia vene.

        Arvatenkin toinen ryhmä joiden kesä menee piloille on tietysti kaikki ns. venekauppiaat. Mitä enemmän järkevänhintaisia veneitä tuodaan sitä enemmän "varaston" arvo laskee.
        Olen muutes viimeiset 5v tilannut kaiken tavaran netistä joko Saksasta, UK:sta tai USA:sta. Aina on säästynyt silkkaa rahaa.

        Ihan ettei olisi mitään väärinkäsityksiä ihmisillä niin kerrottakoon että ikää on yli 40 ja myin juuri viidennen moottoriveneeni. Olen veneillyt Norjassa ja Virossa ja käynyt rannikkolaivurin kurssin.

        Minulle ei näistä "suu vaahdossa" puheenvuoroista ole täysin käynyt ilmi mikä tekee rannikkoa pitkin veneellä kulkemisesta niin äärimmäisen vaarallista juuri purjeveneellä?
        Käsittääkseni matkan voisi tehdä vaikka pikkubusterilla jos sisua riittäisi.

        Hengenvaaraan joutuisin myös purjehtiessani veneen Tukholmasta Paraisille - vai oliko tässä kohti semmoinen turvallisempi osuus?
        Ehkäpä asian kiivaat vastustajat kertovat missä heidän mielestään purjehdusharrastus on soveliasta aloittaa ja myös täsmällisesti milloin on riittävän kokenut purjehtimaan vaikkapa Paraisilta Maarianhaminaan. Tiedän sitten etten enään vaaranna ketään ja tee typeryyksiä.

        Ja tuo 3 tonnin säästö ei johtunut rahasta vaan periaatteesta olla maksamatta kenellekään sellaisesta minkä voi tehdä itse.

        Myrkkyvärin mainitsin siksi että siitä saa sen käsityksen että nimenomaan telakka on siitä huolehtinut - kun kerran edellinen puheenvuoro sitä nimenomaisesti kysyi. Valitan että aiheutin tarpeetonta mielipahaa ja kärsimystä.

        On mainiota että suuri osa purjehtijoista pitää huhtikuuta liian kylmänä aikana purjehtimiseen. Samoin on aivan erinomaista nähdä veneitä nostettavan "talviteloilleen" syyskuussa.

        Ja mene sinä molopää täältä palstalta esittelemästä mielipiteitäsi joilla ei ole muille paskankaan vertaan väliä.


      • sen verran,
        että skandiveneiden kirjoitti:

        omistajia moinen helppous närästää. Eihän siitä mitään tule että veneen ostaminen 20% halvemmalla ulkomailta osoittautuu käteväksi ja luotettavaksi tavaksi hankkia vene.

        Arvatenkin toinen ryhmä joiden kesä menee piloille on tietysti kaikki ns. venekauppiaat. Mitä enemmän järkevänhintaisia veneitä tuodaan sitä enemmän "varaston" arvo laskee.
        Olen muutes viimeiset 5v tilannut kaiken tavaran netistä joko Saksasta, UK:sta tai USA:sta. Aina on säästynyt silkkaa rahaa.

        Ihan ettei olisi mitään väärinkäsityksiä ihmisillä niin kerrottakoon että ikää on yli 40 ja myin juuri viidennen moottoriveneeni. Olen veneillyt Norjassa ja Virossa ja käynyt rannikkolaivurin kurssin.

        Minulle ei näistä "suu vaahdossa" puheenvuoroista ole täysin käynyt ilmi mikä tekee rannikkoa pitkin veneellä kulkemisesta niin äärimmäisen vaarallista juuri purjeveneellä?
        Käsittääkseni matkan voisi tehdä vaikka pikkubusterilla jos sisua riittäisi.

        Hengenvaaraan joutuisin myös purjehtiessani veneen Tukholmasta Paraisille - vai oliko tässä kohti semmoinen turvallisempi osuus?
        Ehkäpä asian kiivaat vastustajat kertovat missä heidän mielestään purjehdusharrastus on soveliasta aloittaa ja myös täsmällisesti milloin on riittävän kokenut purjehtimaan vaikkapa Paraisilta Maarianhaminaan. Tiedän sitten etten enään vaaranna ketään ja tee typeryyksiä.

        Ja tuo 3 tonnin säästö ei johtunut rahasta vaan periaatteesta olla maksamatta kenellekään sellaisesta minkä voi tehdä itse.

        Myrkkyvärin mainitsin siksi että siitä saa sen käsityksen että nimenomaan telakka on siitä huolehtinut - kun kerran edellinen puheenvuoro sitä nimenomaisesti kysyi. Valitan että aiheutin tarpeetonta mielipahaa ja kärsimystä.

        On mainiota että suuri osa purjehtijoista pitää huhtikuuta liian kylmänä aikana purjehtimiseen. Samoin on aivan erinomaista nähdä veneitä nostettavan "talviteloilleen" syyskuussa.

        Ja mene sinä molopää täältä palstalta esittelemästä mielipiteitäsi joilla ei ole muille paskankaan vertaan väliä.

        alkaa mennä tälle tasolle keskustelu.

        Pari asiaa noiden mainitsemieni laivivoje ja huonon näkyvyyden lisäksi. Niin, tässä yhteydessä pitänee mainita, että itse toin Saksasta 2 vuotta sitten purjeveneen (eiollut Bava eikäSkandi, joten se aihe voidaan jättää). Lisäksi olen ollut yhdellä siirtopurjehduksella, jolloin tultiin Kielin kanavan kautta suoraan Hankoon.

        Ensinäkin matka on yllättävän pitkä. Kielistä tulee 4 päivässä Hankoon, mutta sitten ei nopeus putoa alle 6 solmun ollenkaan, eikä mitään siksak-krysimistä sallita, rannakäymisistä puhumattakaan. Rannikkoa pitkin viikossatuleminen on kovaa työtä ja vaatii hyvää tuuria säiden suhteen. Kovassa vastatuulessa ei tahdo mennä laivatkaan, joten miten sitten purkkari?

        Toiseksi kannattaa huomioida, että maalis-huhtikuussa on vielä pakkasen mahdollisuushyvinkin suuri. Jään muodostuminen veneeseen ja erityisesti köysien jäätyminen voi jopa estää purjehtimisen. Huhtikuussa ja lokakuussa on se ero, että lokakuussa vesi on n. 7 astetta, mutta huhtikuussa alle 2. Pienikin pakkanen saa veden jäätymää veneessä. Toissa viikonloppuna olin juuri saaresa veneellä ihmettelemässä, miten pieni pakkanen saa veden jäätymään ja maan rapeaksi.


      • miten hoidit maksupuolen?
        sen verran, kirjoitti:

        alkaa mennä tälle tasolle keskustelu.

        Pari asiaa noiden mainitsemieni laivivoje ja huonon näkyvyyden lisäksi. Niin, tässä yhteydessä pitänee mainita, että itse toin Saksasta 2 vuotta sitten purjeveneen (eiollut Bava eikäSkandi, joten se aihe voidaan jättää). Lisäksi olen ollut yhdellä siirtopurjehduksella, jolloin tultiin Kielin kanavan kautta suoraan Hankoon.

        Ensinäkin matka on yllättävän pitkä. Kielistä tulee 4 päivässä Hankoon, mutta sitten ei nopeus putoa alle 6 solmun ollenkaan, eikä mitään siksak-krysimistä sallita, rannakäymisistä puhumattakaan. Rannikkoa pitkin viikossatuleminen on kovaa työtä ja vaatii hyvää tuuria säiden suhteen. Kovassa vastatuulessa ei tahdo mennä laivatkaan, joten miten sitten purkkari?

        Toiseksi kannattaa huomioida, että maalis-huhtikuussa on vielä pakkasen mahdollisuushyvinkin suuri. Jään muodostuminen veneeseen ja erityisesti köysien jäätyminen voi jopa estää purjehtimisen. Huhtikuussa ja lokakuussa on se ero, että lokakuussa vesi on n. 7 astetta, mutta huhtikuussa alle 2. Pienikin pakkanen saa veden jäätymää veneessä. Toissa viikonloppuna olin juuri saaresa veneellä ihmettelemässä, miten pieni pakkanen saa veden jäätymään ja maan rapeaksi.

        Brokeri halusi 20% ennakon ja 4% jos kaupat perutaan. Loput käteisellä (=shekki) kaupanteon yhteydessä. Siirsin rahat SWIFTillä.
        Onko linjassa omien kokemustesi kanssa? Onko vene ollut ok? Mitään harmeja kaasujen kanssa?

        Kova vastatuuli voi sattua kohdalle koska tahansa. Sitä ei passaa jäädä liikaa murehtimaan kun asialle ei kuitenkaan mitään voi - mutta toki aina varasuunnitelma täytyy olla olemassa. Jäätymisongelma sitävastoin poistunee pienellä odottelulla. Reissuun lähdetään vasta n.5 viikon kulutta. Eiköhän silloin jo ole yöpakkasetkin aika harvinaisia.


      • ymmärrettävää
        että skandiveneiden kirjoitti:

        omistajia moinen helppous närästää. Eihän siitä mitään tule että veneen ostaminen 20% halvemmalla ulkomailta osoittautuu käteväksi ja luotettavaksi tavaksi hankkia vene.

        Arvatenkin toinen ryhmä joiden kesä menee piloille on tietysti kaikki ns. venekauppiaat. Mitä enemmän järkevänhintaisia veneitä tuodaan sitä enemmän "varaston" arvo laskee.
        Olen muutes viimeiset 5v tilannut kaiken tavaran netistä joko Saksasta, UK:sta tai USA:sta. Aina on säästynyt silkkaa rahaa.

        Ihan ettei olisi mitään väärinkäsityksiä ihmisillä niin kerrottakoon että ikää on yli 40 ja myin juuri viidennen moottoriveneeni. Olen veneillyt Norjassa ja Virossa ja käynyt rannikkolaivurin kurssin.

        Minulle ei näistä "suu vaahdossa" puheenvuoroista ole täysin käynyt ilmi mikä tekee rannikkoa pitkin veneellä kulkemisesta niin äärimmäisen vaarallista juuri purjeveneellä?
        Käsittääkseni matkan voisi tehdä vaikka pikkubusterilla jos sisua riittäisi.

        Hengenvaaraan joutuisin myös purjehtiessani veneen Tukholmasta Paraisille - vai oliko tässä kohti semmoinen turvallisempi osuus?
        Ehkäpä asian kiivaat vastustajat kertovat missä heidän mielestään purjehdusharrastus on soveliasta aloittaa ja myös täsmällisesti milloin on riittävän kokenut purjehtimaan vaikkapa Paraisilta Maarianhaminaan. Tiedän sitten etten enään vaaranna ketään ja tee typeryyksiä.

        Ja tuo 3 tonnin säästö ei johtunut rahasta vaan periaatteesta olla maksamatta kenellekään sellaisesta minkä voi tehdä itse.

        Myrkkyvärin mainitsin siksi että siitä saa sen käsityksen että nimenomaan telakka on siitä huolehtinut - kun kerran edellinen puheenvuoro sitä nimenomaisesti kysyi. Valitan että aiheutin tarpeetonta mielipahaa ja kärsimystä.

        On mainiota että suuri osa purjehtijoista pitää huhtikuuta liian kylmänä aikana purjehtimiseen. Samoin on aivan erinomaista nähdä veneitä nostettavan "talviteloilleen" syyskuussa.

        Ja mene sinä molopää täältä palstalta esittelemästä mielipiteitäsi joilla ei ole muille paskankaan vertaan väliä.

        Onpa taas mielenkiintoinen viestiketju.
        Suurin osa nÄyttää oleva suht asiallisia, eli siis hieman varoittavia kommenteja perustuen siihen, miten kysyjä kokemustaan esittelee.
        Kysyjäkin näyttää hieman kuuntelevan, mutta tämä viimeinen kommentti kuvaa hyvin asennoitumista.
        Sekä asiallisiinkin neuvoihin että muihin vastaajiin. Kukaan ei ole suu vaahdossa antanut vihjeitään, ainoa on nyt tämä kysyjä joka vaahtoaa
        Tyypillinen uhooja, joita on joka paikassa liikaa.


      • valjeta
        että skandiveneiden kirjoitti:

        omistajia moinen helppous närästää. Eihän siitä mitään tule että veneen ostaminen 20% halvemmalla ulkomailta osoittautuu käteväksi ja luotettavaksi tavaksi hankkia vene.

        Arvatenkin toinen ryhmä joiden kesä menee piloille on tietysti kaikki ns. venekauppiaat. Mitä enemmän järkevänhintaisia veneitä tuodaan sitä enemmän "varaston" arvo laskee.
        Olen muutes viimeiset 5v tilannut kaiken tavaran netistä joko Saksasta, UK:sta tai USA:sta. Aina on säästynyt silkkaa rahaa.

        Ihan ettei olisi mitään väärinkäsityksiä ihmisillä niin kerrottakoon että ikää on yli 40 ja myin juuri viidennen moottoriveneeni. Olen veneillyt Norjassa ja Virossa ja käynyt rannikkolaivurin kurssin.

        Minulle ei näistä "suu vaahdossa" puheenvuoroista ole täysin käynyt ilmi mikä tekee rannikkoa pitkin veneellä kulkemisesta niin äärimmäisen vaarallista juuri purjeveneellä?
        Käsittääkseni matkan voisi tehdä vaikka pikkubusterilla jos sisua riittäisi.

        Hengenvaaraan joutuisin myös purjehtiessani veneen Tukholmasta Paraisille - vai oliko tässä kohti semmoinen turvallisempi osuus?
        Ehkäpä asian kiivaat vastustajat kertovat missä heidän mielestään purjehdusharrastus on soveliasta aloittaa ja myös täsmällisesti milloin on riittävän kokenut purjehtimaan vaikkapa Paraisilta Maarianhaminaan. Tiedän sitten etten enään vaaranna ketään ja tee typeryyksiä.

        Ja tuo 3 tonnin säästö ei johtunut rahasta vaan periaatteesta olla maksamatta kenellekään sellaisesta minkä voi tehdä itse.

        Myrkkyvärin mainitsin siksi että siitä saa sen käsityksen että nimenomaan telakka on siitä huolehtinut - kun kerran edellinen puheenvuoro sitä nimenomaisesti kysyi. Valitan että aiheutin tarpeetonta mielipahaa ja kärsimystä.

        On mainiota että suuri osa purjehtijoista pitää huhtikuuta liian kylmänä aikana purjehtimiseen. Samoin on aivan erinomaista nähdä veneitä nostettavan "talviteloilleen" syyskuussa.

        Ja mene sinä molopää täältä palstalta esittelemästä mielipiteitäsi joilla ei ole muille paskankaan vertaan väliä.

        "Eihän siitä mitään tule että veneen ostaminen 20% halvemmalla ulkomailta osoittautuu käteväksi ja luotettavaksi tavaksi hankkia vene."

        No ei toi sun touhus nyt näiden viestien perusteella mitenkään kauhean kätevältä toiminnalta vaikuta. Penneistäsi olet tarkka, se nyt on selvä.

        "ja käynyt rannikkolaivurin kurssin"

        Wau. Kirjekurssi, jonka läpäisee peruskoulupohjalta, sehän toki pätevöittää avomeripurjehdukseen.

        "Minulle ei näistä "suu vaahdossa" puheenvuoroista ole täysin käynyt ilmi mikä tekee rannikkoa pitkin veneellä kulkemisesta niin äärimmäisen vaarallista juuri purjeveneellä?"

        Ei mikään, eikä kukaan ole sellaista väittänyt. Turvallisempaa se purjeveneellä on kuin millään muulla.

        "Käsittääkseni matkan voisi tehdä vaikka pikkubusterilla jos sisua riittäisi."

        Niin, onhan Tyyni valtamerikin ylitetty soutuveneellä. Onko se sitten turvallista tai järkevää, siitä voi kukin olla mitä mieltä haluaa.

        "Hengenvaaraan joutuisin myös purjehtiessani veneen Tukholmasta Paraisille - vai oliko tässä kohti semmoinen turvallisempi osuus?
        Ehkäpä asian kiivaat vastustajat kertovat missä heidän mielestään purjehdusharrastus on soveliasta aloittaa ja myös täsmällisesti milloin on riittävän kokenut purjehtimaan vaikkapa Paraisilta Maarianhaminaan. "

        Jostain pitää aloittaa. Turvallisuus lähtee siitä, että et lähde olosuhteisiin, jotka ylittävät taitosi. Voit hyvin aloittaa vaikka tuomalla veneen Saksasta Suomeen, kunhan suunnitelma on sellainen, että pystyt toteuttamaan sen purjehtimalla vain aloittelijalle sopivissa olosuhteissa.

        Pienissä pätkissä rannikkoa pitkin purjehtiminen on järkevä suunnitelma. Mutta siunun suunnittelemasi aikataulu ei mahdollista tätä, vaan edellyttää pitkien päivien ajamista kelissä kuin kelissä. Tämä on pahin ongelma, et ollenkaan suunnittele jääväsi tarpeen vaatiessa odottamaan sopivia kelejä. Vaikuttaa aika puhtaalta asenneongelmalta, tyypillinen suomalainen mies.

        Riittävää kokemusta ei tietenkään voi määritellä täsmällisesti. Ensikertalainenkin voi purjehtia Paraisilta Maarianhaminaan, jos sen tekee omien taitojen edellyttämällä tavalla. Esim. lyhyet päivämatkat ja jos on voimassa huomautus veneilijöille tai kovan tuulen varoitus, pysytään rannassa. Aikataulu sen mukaan ja perille tullaan sitten kun ehditään, ei mitään määräpäivää. Paraisilta Maarianhaminaan kahdessa päivässä alkaen X.X. klo 10 perillä Y.Y. klo 17 vaati jo helvetisti enemmän kokemusta.

        "Ja tuo 3 tonnin säästö ei johtunut rahasta vaan periaatteesta olla maksamatta kenellekään sellaisesta minkä voi tehdä itse."

        Sulla taitaa olla aika kantava tuo minä itte periaate.

        "Ja mene sinä molopää täältä palstalta esittelemästä mielipiteitäsi joilla ei ole muille paskankaan vertaan väliä."

        Sinä tulit kysymään.


      • näin se menee
        ymmärrettävää kirjoitti:

        Onpa taas mielenkiintoinen viestiketju.
        Suurin osa nÄyttää oleva suht asiallisia, eli siis hieman varoittavia kommenteja perustuen siihen, miten kysyjä kokemustaan esittelee.
        Kysyjäkin näyttää hieman kuuntelevan, mutta tämä viimeinen kommentti kuvaa hyvin asennoitumista.
        Sekä asiallisiinkin neuvoihin että muihin vastaajiin. Kukaan ei ole suu vaahdossa antanut vihjeitään, ainoa on nyt tämä kysyjä joka vaahtoaa
        Tyypillinen uhooja, joita on joka paikassa liikaa.

        Eiköhän tää asia ole tullut riittävän selväksi.


      • sen verran,
        miten hoidit maksupuolen? kirjoitti:

        Brokeri halusi 20% ennakon ja 4% jos kaupat perutaan. Loput käteisellä (=shekki) kaupanteon yhteydessä. Siirsin rahat SWIFTillä.
        Onko linjassa omien kokemustesi kanssa? Onko vene ollut ok? Mitään harmeja kaasujen kanssa?

        Kova vastatuuli voi sattua kohdalle koska tahansa. Sitä ei passaa jäädä liikaa murehtimaan kun asialle ei kuitenkaan mitään voi - mutta toki aina varasuunnitelma täytyy olla olemassa. Jäätymisongelma sitävastoin poistunee pienellä odottelulla. Reissuun lähdetään vasta n.5 viikon kulutta. Eiköhän silloin jo ole yöpakkasetkin aika harvinaisia.

        käsiraha käteisellä. Eli varattiin rahaa mukaan kun lähdettiin veneitä katsomaan. Kun sitten päästiin kauppoihin, tehtiin paperit samantien ja maksettiin käsiraha, joka kuitattiin kauppakirjaan (Bill of Sale) maksetuksi. Ei mielestäni ollut iso riski, vaikka olikin vähän "orpo" olo, kun rahat ja vene jäi Saksaan. Myyjästä oli riittävät tiedot ja sehän kyllä halusi loputkin rahat.

        Kun tuli veneen haun aika, lensin pojan kanssa päivää aikasemmin Saksaan kun muu perhe. Vene tarkastettiin ja vaimo kävi Suomessa pankissa siirtämässä rahat. Myyjä olisi halunnut meidän pankin faxaavan tiedon suorituksesta, mutta se osoittautui hyvin hankalaksi. Rahat lähetettiin muistaakseni pikana, josta meni ilmoitus saajan pankille. En muista kustannuksia, mutta ei tainnut olla kovin kallista. Tuosta on 2 vuotta aikaa, nyt saataa mennä jo paljon helpommin. Rahaa tai shekkejä en ottaisi mukaan. Silloin sanoivat pankista (Nordea) että voi etukäteen käydä pankissa painkanpäällä valmistelemassa maksun ja sopimassa yksityiskohdat. Sitten kun rahan siirron aika tulee, pelkkä ilmoitus riittää (sovitun henkilön kanssa). Kannattanee siis ottaa yhteyttä omaan pankkiin ja kysyä, miten rahan siirtäminen parhaiten hoituisi.

        En usko, että pääset samana päivänä (etkä ehkä vielä seuraavanakaan) liikenteeseen veneelle saavuttuasi. Ehdottaisin brokerille tuota maksua pankin kautta. Onhan se kiva nähdä vene vielä juuri ennen maksua. Tosin, kaikki tapaamani brokerit olivat kyllä varsin asiallisia ja ammattiatioisia. Mitään kusettamismeininkiä en itse havainnut.

        Saksassa käytetään ainakin kahdenlaisia pulloja. Siitä sinisestä en tiedä mikä se on (saattaa olla Camping Gas), mutta toinen järjestelämä on sivuventtiilillä. Sitä ei juurikaan käytetä Suomessa, joten paineentasausventtiili ja pullot menee uusiksi. Sittemin olen uusinut kaasujärjestelmän kokonaan, ihan vain varmuuden maksimoimiseksi.

        Mitään sen isompia ongelmia veneen kanssa ei ollut. Paitsi että veneen oli rikannut joku borkerin "asiantuntia". No, masto oli pystyssä ja varmaan sopivan kireällä, mutta esim. genoa oli nostettu spinnun fallilla, joten ei lähtenyt auki rullalta kuin pyörittämällä purjetta staagin ympäri. Tämä ei erityisesti herättänyt luottamusta. Kannattaa käydä kaikki mahdollinen läpi ennen kuin lähtee satamasta, purjeet ylös/auki, läpiennit, moottori (vaikka olisi uuden karheita ikävuosina laskettuna). Ei tarvitse sitten sitten kovassa kelissä miettiä miten kaikki pysyy paikoillaan.

        Me otettiin tuominen loman kannalta ja siihen kului aikaa 5 viikkoa (Hampuri-Köpenhamina-Visby-Tukhoma-Marinahamina-Hanko). Mainitseman siirtopurjehdus (ei oma vene) tehtiin toukokuussa. Kyllä uskon reissun onnistumiseen, mutta ehkä en vielä maaliskuussa lähtisi, juuri tuon jäätyymisen takia (köydet ja kaikki muu). Sitten vielä huomioisin tuon laivaliikenteen tuolla Bornholmin pojiuspuolella, kuten jo olen maininnut. Siinähän ei ole mitään muuta, kuin asia pitää tiedostaa.


      • rakentavasti.
        valjeta kirjoitti:

        "Eihän siitä mitään tule että veneen ostaminen 20% halvemmalla ulkomailta osoittautuu käteväksi ja luotettavaksi tavaksi hankkia vene."

        No ei toi sun touhus nyt näiden viestien perusteella mitenkään kauhean kätevältä toiminnalta vaikuta. Penneistäsi olet tarkka, se nyt on selvä.

        "ja käynyt rannikkolaivurin kurssin"

        Wau. Kirjekurssi, jonka läpäisee peruskoulupohjalta, sehän toki pätevöittää avomeripurjehdukseen.

        "Minulle ei näistä "suu vaahdossa" puheenvuoroista ole täysin käynyt ilmi mikä tekee rannikkoa pitkin veneellä kulkemisesta niin äärimmäisen vaarallista juuri purjeveneellä?"

        Ei mikään, eikä kukaan ole sellaista väittänyt. Turvallisempaa se purjeveneellä on kuin millään muulla.

        "Käsittääkseni matkan voisi tehdä vaikka pikkubusterilla jos sisua riittäisi."

        Niin, onhan Tyyni valtamerikin ylitetty soutuveneellä. Onko se sitten turvallista tai järkevää, siitä voi kukin olla mitä mieltä haluaa.

        "Hengenvaaraan joutuisin myös purjehtiessani veneen Tukholmasta Paraisille - vai oliko tässä kohti semmoinen turvallisempi osuus?
        Ehkäpä asian kiivaat vastustajat kertovat missä heidän mielestään purjehdusharrastus on soveliasta aloittaa ja myös täsmällisesti milloin on riittävän kokenut purjehtimaan vaikkapa Paraisilta Maarianhaminaan. "

        Jostain pitää aloittaa. Turvallisuus lähtee siitä, että et lähde olosuhteisiin, jotka ylittävät taitosi. Voit hyvin aloittaa vaikka tuomalla veneen Saksasta Suomeen, kunhan suunnitelma on sellainen, että pystyt toteuttamaan sen purjehtimalla vain aloittelijalle sopivissa olosuhteissa.

        Pienissä pätkissä rannikkoa pitkin purjehtiminen on järkevä suunnitelma. Mutta siunun suunnittelemasi aikataulu ei mahdollista tätä, vaan edellyttää pitkien päivien ajamista kelissä kuin kelissä. Tämä on pahin ongelma, et ollenkaan suunnittele jääväsi tarpeen vaatiessa odottamaan sopivia kelejä. Vaikuttaa aika puhtaalta asenneongelmalta, tyypillinen suomalainen mies.

        Riittävää kokemusta ei tietenkään voi määritellä täsmällisesti. Ensikertalainenkin voi purjehtia Paraisilta Maarianhaminaan, jos sen tekee omien taitojen edellyttämällä tavalla. Esim. lyhyet päivämatkat ja jos on voimassa huomautus veneilijöille tai kovan tuulen varoitus, pysytään rannassa. Aikataulu sen mukaan ja perille tullaan sitten kun ehditään, ei mitään määräpäivää. Paraisilta Maarianhaminaan kahdessa päivässä alkaen X.X. klo 10 perillä Y.Y. klo 17 vaati jo helvetisti enemmän kokemusta.

        "Ja tuo 3 tonnin säästö ei johtunut rahasta vaan periaatteesta olla maksamatta kenellekään sellaisesta minkä voi tehdä itse."

        Sulla taitaa olla aika kantava tuo minä itte periaate.

        "Ja mene sinä molopää täältä palstalta esittelemästä mielipiteitäsi joilla ei ole muille paskankaan vertaan väliä."

        Sinä tulit kysymään.

        Toisin kuin nämä "typerys", "muille vaarallinen" ja "ei-mies" kommentit joiden tarkoitusperiä jää arvailemaan.

        Meillä on nyt 6 viikkoa aikaa valmistautua ja hioa suunnitelmaa. Mikäli sää näyttää pahalta vene jätetään lähimpään marinaan odottamaan ja palaamme myöhemmin jatkamaan siitä. 10 päivää on käytettävissä. Katsotaan mihin asti riittää.
        Ei tässä mihinkään yltiöpäiseen olla ryhtymässä.
        Lyhintä tietä Ruotsin rannikolle ja siitä rantoja koluten eteenpäin Kalmaria kohti. Turvavarusteet ajantasalla, VHF, plotteri, kartat, autopilot, paukkuliivit valjailla, life linet, jne. Johan on perhana jos ei matka etene ja väittäisinpä että turvallisemmin kuin kehä kolmosella.
        Aloitetaan pienesti ja rättejä viritellään vain suotuisissa olosuhteissa vähän kerrallaan. Haetaan tuntumaa outoon veneeseen.
        Eiköhän 10. päivän aamuna "tutustuminen" ole suoritettu. Siitä se lähtee.


      • Meripoika
        rakentavasti. kirjoitti:

        Toisin kuin nämä "typerys", "muille vaarallinen" ja "ei-mies" kommentit joiden tarkoitusperiä jää arvailemaan.

        Meillä on nyt 6 viikkoa aikaa valmistautua ja hioa suunnitelmaa. Mikäli sää näyttää pahalta vene jätetään lähimpään marinaan odottamaan ja palaamme myöhemmin jatkamaan siitä. 10 päivää on käytettävissä. Katsotaan mihin asti riittää.
        Ei tässä mihinkään yltiöpäiseen olla ryhtymässä.
        Lyhintä tietä Ruotsin rannikolle ja siitä rantoja koluten eteenpäin Kalmaria kohti. Turvavarusteet ajantasalla, VHF, plotteri, kartat, autopilot, paukkuliivit valjailla, life linet, jne. Johan on perhana jos ei matka etene ja väittäisinpä että turvallisemmin kuin kehä kolmosella.
        Aloitetaan pienesti ja rättejä viritellään vain suotuisissa olosuhteissa vähän kerrallaan. Haetaan tuntumaa outoon veneeseen.
        Eiköhän 10. päivän aamuna "tutustuminen" ole suoritettu. Siitä se lähtee.

        Tämä on niin jännittävää jo tässä vaiheessa, että on pakko roikkua mukana keskustelussa :)

        Kyllä tämä suunnitelma, anteeksi nyt vain, hiukan yltiöpäiseltä kuulostaa, kun katsotaan, minne olet menossa, millä eväillä ja mihin vuodenaikaan.

        Mieti nyt vielä kerran aivan realistista mahdollisuutta: Kippari ja miehistö liukastelevat jäisellä kannella, yrittävät kilpaa kuivata lähes nolla-asteisen meriveden kastelemia kamppeita ja palelevat kaiken aikaa sekä kannella että kannen alla. Riitaa alkaa syntyä mitättömistäkin asioista, kun kaikki on päin *sensuroitu*.

        Jos tällaista jatkuu neljä tai viisi päivää, olette luultavasti aivan valmiita, kiroatte syntymännekin ja muistelette itkusilmin istuntoja suomi24-palstalla saamassa neuvoja turvallisesti neljän seinän sisällä. Kanoottiretket Lofooteilla korreloivat aika huonosti lopputalven/alkukevään Itämeren-legin kanssa, sillä Lofooteilla sinulla oli luultavasti hotellihuone. Itämeren räntäsateessa olosuhteet ovat vallan toiset.

        Onnea matkaan, jos kuitenkin lähdette. Tulkaa hengissä takaisin. Toivottavasti tuuli on myötä ja aurinko paistaa, sillä silloin reissu voi olla mukavakin. Kerro täällä sitten kokemuksista meille säikyille.


      • on aina, myös
        sen verran, kirjoitti:

        käsiraha käteisellä. Eli varattiin rahaa mukaan kun lähdettiin veneitä katsomaan. Kun sitten päästiin kauppoihin, tehtiin paperit samantien ja maksettiin käsiraha, joka kuitattiin kauppakirjaan (Bill of Sale) maksetuksi. Ei mielestäni ollut iso riski, vaikka olikin vähän "orpo" olo, kun rahat ja vene jäi Saksaan. Myyjästä oli riittävät tiedot ja sehän kyllä halusi loputkin rahat.

        Kun tuli veneen haun aika, lensin pojan kanssa päivää aikasemmin Saksaan kun muu perhe. Vene tarkastettiin ja vaimo kävi Suomessa pankissa siirtämässä rahat. Myyjä olisi halunnut meidän pankin faxaavan tiedon suorituksesta, mutta se osoittautui hyvin hankalaksi. Rahat lähetettiin muistaakseni pikana, josta meni ilmoitus saajan pankille. En muista kustannuksia, mutta ei tainnut olla kovin kallista. Tuosta on 2 vuotta aikaa, nyt saataa mennä jo paljon helpommin. Rahaa tai shekkejä en ottaisi mukaan. Silloin sanoivat pankista (Nordea) että voi etukäteen käydä pankissa painkanpäällä valmistelemassa maksun ja sopimassa yksityiskohdat. Sitten kun rahan siirron aika tulee, pelkkä ilmoitus riittää (sovitun henkilön kanssa). Kannattanee siis ottaa yhteyttä omaan pankkiin ja kysyä, miten rahan siirtäminen parhaiten hoituisi.

        En usko, että pääset samana päivänä (etkä ehkä vielä seuraavanakaan) liikenteeseen veneelle saavuttuasi. Ehdottaisin brokerille tuota maksua pankin kautta. Onhan se kiva nähdä vene vielä juuri ennen maksua. Tosin, kaikki tapaamani brokerit olivat kyllä varsin asiallisia ja ammattiatioisia. Mitään kusettamismeininkiä en itse havainnut.

        Saksassa käytetään ainakin kahdenlaisia pulloja. Siitä sinisestä en tiedä mikä se on (saattaa olla Camping Gas), mutta toinen järjestelämä on sivuventtiilillä. Sitä ei juurikaan käytetä Suomessa, joten paineentasausventtiili ja pullot menee uusiksi. Sittemin olen uusinut kaasujärjestelmän kokonaan, ihan vain varmuuden maksimoimiseksi.

        Mitään sen isompia ongelmia veneen kanssa ei ollut. Paitsi että veneen oli rikannut joku borkerin "asiantuntia". No, masto oli pystyssä ja varmaan sopivan kireällä, mutta esim. genoa oli nostettu spinnun fallilla, joten ei lähtenyt auki rullalta kuin pyörittämällä purjetta staagin ympäri. Tämä ei erityisesti herättänyt luottamusta. Kannattaa käydä kaikki mahdollinen läpi ennen kuin lähtee satamasta, purjeet ylös/auki, läpiennit, moottori (vaikka olisi uuden karheita ikävuosina laskettuna). Ei tarvitse sitten sitten kovassa kelissä miettiä miten kaikki pysyy paikoillaan.

        Me otettiin tuominen loman kannalta ja siihen kului aikaa 5 viikkoa (Hampuri-Köpenhamina-Visby-Tukhoma-Marinahamina-Hanko). Mainitseman siirtopurjehdus (ei oma vene) tehtiin toukokuussa. Kyllä uskon reissun onnistumiseen, mutta ehkä en vielä maaliskuussa lähtisi, juuri tuon jäätyymisen takia (köydet ja kaikki muu). Sitten vielä huomioisin tuon laivaliikenteen tuolla Bornholmin pojiuspuolella, kuten jo olen maininnut. Siinähän ei ole mitään muuta, kuin asia pitää tiedostaa.

        kesäkuukausina, jolloin lisäksi on huviveneliikennettä. Varhaiskevään purjehdus on siitä mukava, että kaikissa satamissa todellakin on tilaa.
        Täällä tunnutaan nyt tuomittavan siirtopurjehdus kokonaan ja sitä pidetään jopa hengenvaarallisena. Ihmetyttää myös aikataulun kritisointi. Itse en käsitä miten yhden suunnan purjehdukseen voisi kulua jopa 5 viikkoa. Siinä ajassa olen perheen kanssa purjehtinut useita kertoja Hollantiin ja takaisin, Norjaan ja takaisin, Jyllannin ympäri kahdesti....Kerran on startattiin Hgistä lumipyryssä ja pikkupakkasessa, eka pysähdys oli Hammerhavnissa ja 5 vrk lähdöstä oltiin Brunsbuttelissä.

        Kulutettu aika riippuu tietenkin satamapysähdyksistä. Siirtopurjehduksessa pysähdyksiä tarvitsee tehdä vain säätilan takia. Oleellista on sopiva sääikkuna. Sääkartat ja ennusteet auttavat. Tanskan radiosta kannattaa kuunnella DMI:n 5 vrk tuuliennusteet ja lähtösatamassa tsekata ennusteet netistä.


      • sen verran,
        on aina, myös kirjoitti:

        kesäkuukausina, jolloin lisäksi on huviveneliikennettä. Varhaiskevään purjehdus on siitä mukava, että kaikissa satamissa todellakin on tilaa.
        Täällä tunnutaan nyt tuomittavan siirtopurjehdus kokonaan ja sitä pidetään jopa hengenvaarallisena. Ihmetyttää myös aikataulun kritisointi. Itse en käsitä miten yhden suunnan purjehdukseen voisi kulua jopa 5 viikkoa. Siinä ajassa olen perheen kanssa purjehtinut useita kertoja Hollantiin ja takaisin, Norjaan ja takaisin, Jyllannin ympäri kahdesti....Kerran on startattiin Hgistä lumipyryssä ja pikkupakkasessa, eka pysähdys oli Hammerhavnissa ja 5 vrk lähdöstä oltiin Brunsbuttelissä.

        Kulutettu aika riippuu tietenkin satamapysähdyksistä. Siirtopurjehduksessa pysähdyksiä tarvitsee tehdä vain säätilan takia. Oleellista on sopiva sääikkuna. Sääkartat ja ennusteet auttavat. Tanskan radiosta kannattaa kuunnella DMI:n 5 vrk tuuliennusteet ja lähtösatamassa tsekata ennusteet netistä.

        ei näytä onnistuvan teknistä ongelmista johtuen, siis Suomi24:ssa, yritän uudestaan...


      • sen verran,
        on aina, myös kirjoitti:

        kesäkuukausina, jolloin lisäksi on huviveneliikennettä. Varhaiskevään purjehdus on siitä mukava, että kaikissa satamissa todellakin on tilaa.
        Täällä tunnutaan nyt tuomittavan siirtopurjehdus kokonaan ja sitä pidetään jopa hengenvaarallisena. Ihmetyttää myös aikataulun kritisointi. Itse en käsitä miten yhden suunnan purjehdukseen voisi kulua jopa 5 viikkoa. Siinä ajassa olen perheen kanssa purjehtinut useita kertoja Hollantiin ja takaisin, Norjaan ja takaisin, Jyllannin ympäri kahdesti....Kerran on startattiin Hgistä lumipyryssä ja pikkupakkasessa, eka pysähdys oli Hammerhavnissa ja 5 vrk lähdöstä oltiin Brunsbuttelissä.

        Kulutettu aika riippuu tietenkin satamapysähdyksistä. Siirtopurjehduksessa pysähdyksiä tarvitsee tehdä vain säätilan takia. Oleellista on sopiva sääikkuna. Sääkartat ja ennusteet auttavat. Tanskan radiosta kannattaa kuunnella DMI:n 5 vrk tuuliennusteet ja lähtösatamassa tsekata ennusteet netistä.

        Et ilmeisestikkään ole lukenut koko viestiketjua tai ainakaan minun kirjoituksiani.

        Mainitsin jo, että muista huvivenistä ei ole haittaa. Ei myöskään laivoista. Laivat vain kulkevat suurella nopeudella ja ovat isoja ja kömpelöitä, joten niihin pitää suhtautua toisella kunnioituksella. Huvivenesatamien tungoksetkin ovat mielestäni liioteltua ja liittyvät lähinnä kiinnitymistapaan, joka Suomalaisille on outo ja siksi paikan löytäminen on vaikeaa.

        Siirtopurjehdustakaan en ole mitenkään pitänyt vaarallisena. Alkuperäinen kysyjä halusi muilta mielipiteitä ja kerroin mielestäni olennaismmat huomioitavat seikat. Sillä, että satamissa on tilaa tuohon aikaan, ei minusta ole mitään merkitystä ja itse en sentakia lähtisi minnekkään. Ja olenhan itsekkin ollut mukana siirtopurjehduksella, tuolloin vain tultiin paljon kauempaa, kuin Saksasta. Tuolloin muuten tulimme Cuxhavenista 5 vuorokaudessa Hankoon. Siksi en osaa pitää purjehtimistsi Brunsbüteliin minään urotekona, mutta en myöskään minään lomapurjehdusihanteena.

        Minä taasen ymmärrän hyvin, kuinka yhdensuuntaiseen matkaan saa menemään 5 viikkoa, saisin menään tuplatkin, jos työt sen sallisivat. Me olimme lomalla ja vietimme pelkästään Saksassa ja Tanskassa 2 viikkoa, poislukien Botrnholm, koska Köpenhaminasta menimme Ruotsiin.

        Meillä myös purjehditaan perheen ehdoilla. Tällä hetkellä lapsemme ovat iältään 6-18 vuotiaita (tuolloin 4-16). Siis pahin mahdollinen ikäjakauma purjehdusta ajatellen (ehkä alkaa jo 3-4 vuotiasita). Vauvathan ovat matkatavaraa, jotka eivät paljon vaatimuksia aseta satamapaikoille, yli 18 vuotiaat taasen ovat mukana omasta tahdostaa ja siten valituksia ei huomioida. Lapset siis haluavat rantaan. Siksi pyrimme välttämään koko päivän kestäviä purjehduksia. Pidemmille legeille lähdemme siis yötävasten ja olemme perillä aamun/päivänm valjetessa. Teemme lomalla vain muutamia yli vuorokauden kestäviä legejä. Olemme myös sopivssa paikoissa 2 yötä tarvittaessa. Tämä asettaa rajoituksia, mutta on toistaseksi toiminut hyvänä kompromissina aikuisten menohalujen ja lasten rannassa viettämiesen välillä. Toisaalta täytyy kyllä sanoa, koska loma on rajallinen ajanjakso, en itsekkään halua sitä kokonaan merellä viettää, siis köydet irti rannasta.
        Tästä huolimatta viime kesänä kävimme vajaassa 4 viikossa Bornholmissa. Satamissa jäi aikaa kivasti olla ja muutakin tehdä, skuutata purjeita. Ja viisastelijoille varmuuden vuoksi, purjeiden skuuttaaminen on ihan kivaa, mutta elämässä voi olla myös muuta.


      • reagointi?
        on aina, myös kirjoitti:

        kesäkuukausina, jolloin lisäksi on huviveneliikennettä. Varhaiskevään purjehdus on siitä mukava, että kaikissa satamissa todellakin on tilaa.
        Täällä tunnutaan nyt tuomittavan siirtopurjehdus kokonaan ja sitä pidetään jopa hengenvaarallisena. Ihmetyttää myös aikataulun kritisointi. Itse en käsitä miten yhden suunnan purjehdukseen voisi kulua jopa 5 viikkoa. Siinä ajassa olen perheen kanssa purjehtinut useita kertoja Hollantiin ja takaisin, Norjaan ja takaisin, Jyllannin ympäri kahdesti....Kerran on startattiin Hgistä lumipyryssä ja pikkupakkasessa, eka pysähdys oli Hammerhavnissa ja 5 vrk lähdöstä oltiin Brunsbuttelissä.

        Kulutettu aika riippuu tietenkin satamapysähdyksistä. Siirtopurjehduksessa pysähdyksiä tarvitsee tehdä vain säätilan takia. Oleellista on sopiva sääikkuna. Sääkartat ja ennusteet auttavat. Tanskan radiosta kannattaa kuunnella DMI:n 5 vrk tuuliennusteet ja lähtösatamassa tsekata ennusteet netistä.

        "....Sillä, että satamissa on tilaa tuohon aikaan, ei minusta ole mitään merkitystä ja itse en sentakia lähtisi minnekkään. Ja olenhan itsekkin ollut mukana siirtopurjehduksella, tuolloin vain tultiin paljon kauempaa, kuin Saksasta. Tuolloin muuten tulimme Cuxhavenista 5 vuorokaudessa Hankoon. Siksi en osaa pitää purjehtimistsi Brunsbüteliin minään urotekona, mutta en myöskään minään lomapurjehdusihanteena..."

        Otetaanpa ihan rauhallisesti! Annoin ainoastaan esimerkin alkukevään pakkaspurjehduksesta 30-jalkaisella - oli muuten kauan sitten. Saksan ja Suomen väliä, josta nyt oli kysymys, olen purjehtinut aika monta kertaa (ehkä n. 40x, eka kerta Helgolandiin 70-luvulla). Siksi tulin kirjoittaneeksi kommentin, joka yllättävästi tuntui ärsyttävän sinua. Pahoittelen sitä ja selvennän vielä:

        - satamat ovat aika täysiä kesäkuukausina = fakta. Chrö:ssä tietenkin voi olla kylkikiinnityspaikkoja, mm. Kalmar voi olla täpötäysi, samoin Byxelkrook jos saavut satamaan iltamyöhäisellä. Tukholman lähistöllä on yleensä hyvin täyttä, mutta jopa Sandhamn on huhtikuussa aika tyhjillään. Minusta se on mukava asia ja ehdottomasti kevätpurjehdusten yksi positiivinen puoli.
        - aikatauluista kirjoittaessani otin huomioon sen, että kysymyksessä on neuvoa kysyvä kokematon purjehtija. Itse en Itämeren ylityksissä nykyisin juuri pysähtele, vaikka mitään kiirettä ei ole, ja käytän Pohjanmerelle mennessäni useammin Kattegat-Skagerrak-reittiä kuin NOK (=Kielin kanava).
        Varhaiskevään purjehdus Saksasta Suomeen voi olla hieno kokemus, jos sää on suotuisa!


      • sen verran,
        reagointi? kirjoitti:

        "....Sillä, että satamissa on tilaa tuohon aikaan, ei minusta ole mitään merkitystä ja itse en sentakia lähtisi minnekkään. Ja olenhan itsekkin ollut mukana siirtopurjehduksella, tuolloin vain tultiin paljon kauempaa, kuin Saksasta. Tuolloin muuten tulimme Cuxhavenista 5 vuorokaudessa Hankoon. Siksi en osaa pitää purjehtimistsi Brunsbüteliin minään urotekona, mutta en myöskään minään lomapurjehdusihanteena..."

        Otetaanpa ihan rauhallisesti! Annoin ainoastaan esimerkin alkukevään pakkaspurjehduksesta 30-jalkaisella - oli muuten kauan sitten. Saksan ja Suomen väliä, josta nyt oli kysymys, olen purjehtinut aika monta kertaa (ehkä n. 40x, eka kerta Helgolandiin 70-luvulla). Siksi tulin kirjoittaneeksi kommentin, joka yllättävästi tuntui ärsyttävän sinua. Pahoittelen sitä ja selvennän vielä:

        - satamat ovat aika täysiä kesäkuukausina = fakta. Chrö:ssä tietenkin voi olla kylkikiinnityspaikkoja, mm. Kalmar voi olla täpötäysi, samoin Byxelkrook jos saavut satamaan iltamyöhäisellä. Tukholman lähistöllä on yleensä hyvin täyttä, mutta jopa Sandhamn on huhtikuussa aika tyhjillään. Minusta se on mukava asia ja ehdottomasti kevätpurjehdusten yksi positiivinen puoli.
        - aikatauluista kirjoittaessani otin huomioon sen, että kysymyksessä on neuvoa kysyvä kokematon purjehtija. Itse en Itämeren ylityksissä nykyisin juuri pysähtele, vaikka mitään kiirettä ei ole, ja käytän Pohjanmerelle mennessäni useammin Kattegat-Skagerrak-reittiä kuin NOK (=Kielin kanava).
        Varhaiskevään purjehdus Saksasta Suomeen voi olla hieno kokemus, jos sää on suotuisa!

        Tiedät kyllä itsekkin, mitä eroa on lähteä Suomesta 5 viikon lomalle ja käydä kääntymässä Helgolandissa tai toisaalta varata viikkoa aikaa ja purjehtia vene Saksasta Suomeen. Tiedät vamaan myös, mitä eoa on purjehtia kokeneen gastin kanssa verrattuna ensikertalaiseen. Itse tekisin kyseisen siirtopurjehduksen mielummin oman perheen kanssa, kuin muutaman kokemattoman raavaan miehen kanssa, en lähtisi ensikertalaisten kanssa kyseiselle matkalle olleenkaan. Sen verran hiuonot kokemukset jäi tuosta siirtopurjehduksesta, jolla olin mukana. Kokematon kippari istui tiukan paikan tullen kajuutassa "plottaamassa meitä kartalle". Ihmiset käyttäytyvät vaikkapa vain 4 m aallokossa niin eri tavalla. Jotkut on täysin paniikissa, toiset taas tuumaa, hyvinhän tämä menee. Ensikertalaisista ei koskaan tiedä. Vielä kun tuohon lisää mausteeksi mönkään menneen aikataulun ja siitä seuraavan pimeyden höystettynä pienellä pakkasella. Pysyn omassa veneessä tutun gastin (perhe) kanssa.

        Me ei olla koskaan koettu kaikkien mainitsemaa tunkua satamissa. Onhan toki täyttä ollut, mutta aina on löydetty paikka, vaikka olisi aamuyöllä heinäkuussa saavuttu Visbyy. Tiedäthän varmaan, että paikka voi sitten vaihtaa, jos ei ensimmäinen löydetty tunnu hyvältä.


    • jatko-osan!

      Osa 1 oli se tositärkeä GSM-puhelu Hki-Tallinna lautalle pari viikkoa sitten. Hienosti kehitelty ongelma :)

      Osa 2 oli viikko sitten se sairastuneen isän lahjoittama purjevene, jota piti huoltaa ja kunnostaa vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Hauska ja paljon hyviä neuvoja poikinut juttu :)

      Nyt tämä osa 3, maaliskuinen Saksa-Suomi-purjehdus, on melkein yhtä hyvä ongelma noiden aiempien kanssa :)

      Odotan mielenkiinnolla seuraavaa pähkinää sateisten talvi-iltojen ratoksi. Kiitos jo etukäteen :)

    • Raitsikka

      Enpä tiedä kuinka todellinen tämä kysymys on mutta jos joku nyt näin vähäisellä kokomuksella edes oikeasti harkitsee moista juttua niin.... ihan vastuuntuntoisena merenkulkijana pitää todeta että kyllä veneen voi tuoda Suomeen noin mutta vasta kesällä.

      Olen itse siirtänyt ammattimaisesti veneitä aikanaan Itämerellä, aikaisin keikka oli huhtikuussa ja myöhäisin joulukuussa.... kesällä homma on ihan eri kuin aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, samaten sääolosuhteet Itämerellä.

      Näin lopuksi vielä pieni ajatus... jos autosi hajoaa Kehä kolmosella, mitä teet? Kävelet bussipysäkille tai tilaat taksin... eikä siinä mitään hätää. Mitä jos veneesi hajoaa (syystä tai toisesta) Itämerellä... ja vesi on abt. 3 astetta kylmää... ja sataa räntää... ja ei ole sähköä... ja... niin... yleenäsä se on merellä niin että kun asiat alkavat mennä pieleen ne menevät pieleen sitten ihan kunnolla, kokemusta on kyllä.

      Jos haluaa ottaa riskejä joita ei voi "hallita" niin siitä vaan... kokenut merenkulkija ei tunge itseään tilanteeseen missä voi käydä todella huonosti.

    • Henry Morgan
    • Ei kiirettä

      Sinun tilanteessasi yrittäisin pitää veneen Saksassa ja odottaa kesän alkuun, säästää/siirtä lomia sinne, jos vain voin, ja tulla rauhassa, ajan kanssa Ruotsia pitkin Suomeen kesäkuun alussa purjeilla niin paljon kuin uskallat. Koneella ei pääse kuitenkaan kovempaa, veneesi kun tuskin plaanaa. Varaa matkaan 2-3 viikkoa.

      Odotusajan, jos sellaista riittää, toukokuun loppuun asti voisit käyttää tarjoutumalla gastiksi tutulle tai puolitutulle, tai jopa jonkun toisen siirtopurjehtijan mukaan samalle tai lyhyemmälle legille.

      Näin minä tekisin.

    • lähtisi

      Olen muutaman kerran ollut kovalla kelillä laivalla matkalla Kemi - Kiel ja keli kasvaa aivan älyttömäksi aallot ovat terävät ei todellakaan mitään leikkiä. Tähän yhdistetään kova viima märät vaatteet ja kylmä ilma, hypotermia on todellinen riski. Miehistö vain kaksi henkilöä eli kovalla kelillä kaikki on kannella. Unen puute aikaansaa helposti kaatumisia tämä yhdistettynä liukkaaseen kanteen mob riski hirvittävä. Veneen kunto ei ole viellä varma jokin saattaa pettää.

      Mutta sitten tämä toinen puoli, mitä aiot tehdä veneelläsi Suomessa alkukeväällä? Merellä on kylmää, parhaimmat kelit on juhannuksen jälkeen.
      Eli tähän kannattaa lomat sijoittaa jos vain on mahdollista. Tietysti viikonloput ehtii veneillä mutta onko riskinoton arvoista.

      Itse, lähtisin touko kesäkuussa ja purjehtisin koko loman mukavasti suomeen, käytä nyt ihmeessä mahdollisuus kun ei tarvitse ajaa kuin toiseen suuntaan. Parainen - Saksa - Parainen on aika purjehduspitoinen loma. Minun mieleen kyllä mutta kauniimpi puolisko ei ole mielissään.

      Provo tämä nyt varmasti on mutta mielenkiintoista höpinää kuitenkin.

    • Kirjoitapa postiini, niin pohditaan aikataulujamme ja muutakin asiaan liittyvää ja tuodaan veneesi Paraisille.

      juha.risto@suomi24.fi

    • todellinen ongelma

      koko hommassa on se, että toimit nyt vastoin karavaanarien perinteisiä toimintamalleja. Sinun pitäisi aloittaa uusi harrastuksesi vanhalla, pienellä ja suojaisille vesille tarkoitetulla purrella ja ostaa se kiltisti Suomesta kokeneemman seuratoverisi avustuksella. Nokkimisjärjestyksen mukaan vasta kokeneet purjehtijat saavat ostella veneitä omin päin mistä huvittaa ja purjehtia niillä kotiin milloin vain. Nettisivutkin sinulla lienevät tekemättä, sinun pitäisi kertoa miten Lissu ja Kalle tulevat mukaan ja Tatu sekä Pipsa jäävät huiskuttamaan laiturille. Ja aiotko huristaa Kalmarin ohi julkaisematta kuvaa sillasta? Suunnitelmasi on törkeä ja edesvastuuton ja Merikarhuihin et ainakaan liity vielä noilla meriiteilläsi, vaikka perille pääsisitkin.

      • Kapuk

        Kyllä huomaa minkälaisia pullamössö-suojasamata-Äiti, merellä tuulee yli 11 m/s APUA-miehiä täällä on. Jos oikeesti olet venettä tuomassa, niin ei muuta ku hakemaan vaan. Ei täältä kannata kysyä neuvoa eikä vinkkejä. Käytä omaa järkeä ja päättelykykyä. Ei purjehdus mitään ihmeellistä ole.
        Tämä palsta ei ole purjehtijoiden palsta, vaan nettipurjehtijoiden läävä. Harvalla on vene ja sekin on joku vanha pikkunen, jolla kukaan ei tietenkään uskalla lähteä minnekään.


      • ongelma?

        Miten saan oman veneeni myydyksi ostaakseni isomman ja paremman Saksasta, jos noviisit etunenässä alkavat hakea ensiveneikseen paatteja isommilta markkinoilta.


      • sen verran,
        Kapuk kirjoitti:

        Kyllä huomaa minkälaisia pullamössö-suojasamata-Äiti, merellä tuulee yli 11 m/s APUA-miehiä täällä on. Jos oikeesti olet venettä tuomassa, niin ei muuta ku hakemaan vaan. Ei täältä kannata kysyä neuvoa eikä vinkkejä. Käytä omaa järkeä ja päättelykykyä. Ei purjehdus mitään ihmeellistä ole.
        Tämä palsta ei ole purjehtijoiden palsta, vaan nettipurjehtijoiden läävä. Harvalla on vene ja sekin on joku vanha pikkunen, jolla kukaan ei tietenkään uskalla lähteä minnekään.

        että uskaltaako lähteä jo pääsiäisenä venettä hakemaan. Kai siinä jokainen saa vastata näkemyksensä mukaan.

        Kaikesta päätellen kysyjällä ei ole paljoakaan kokemusta kyseisen legin purjehtimisesta.

        Kaikkein suurinta kokemattomuutta osoittaa kaltaisesi vastaukset. Osalla palstan lukijoista on selvästikkin oikeaa kokemusta, osalla ei. Kuulutko jälkimmäiseen kategoriaan? Todellisuudessa harva vene soveltuu purjehdukseen pakkasessa. Lisäksi on eri asia lähteä liikkeelle tutulla veneellä, jonka on itse varustellut odotettaviin olsuhteisiin, kuin lähteä siirtopurjehdukselle oudolla veneellä. Vaikka kysessä on käytetty vene, saattaa siinä olla ratkaisuja, jotaka eivät tahdo toimia kuin tyydyttävästi kesäolosuhteissa. Pakkasessa eivät ollenkaan.


      • Meripoika

        Tämä oli paras vastaus! Huumori ei ole, jumalan kiitos, vielä kuollut!


      • piti2
        ongelma? kirjoitti:

        Miten saan oman veneeni myydyksi ostaakseni isomman ja paremman Saksasta, jos noviisit etunenässä alkavat hakea ensiveneikseen paatteja isommilta markkinoilta.

        se veneesi Saksassa niin eiköhän kauppa ala käydä.


      • human resources
        sen verran, kirjoitti:

        että uskaltaako lähteä jo pääsiäisenä venettä hakemaan. Kai siinä jokainen saa vastata näkemyksensä mukaan.

        Kaikesta päätellen kysyjällä ei ole paljoakaan kokemusta kyseisen legin purjehtimisesta.

        Kaikkein suurinta kokemattomuutta osoittaa kaltaisesi vastaukset. Osalla palstan lukijoista on selvästikkin oikeaa kokemusta, osalla ei. Kuulutko jälkimmäiseen kategoriaan? Todellisuudessa harva vene soveltuu purjehdukseen pakkasessa. Lisäksi on eri asia lähteä liikkeelle tutulla veneellä, jonka on itse varustellut odotettaviin olsuhteisiin, kuin lähteä siirtopurjehdukselle oudolla veneellä. Vaikka kysessä on käytetty vene, saattaa siinä olla ratkaisuja, jotaka eivät tahdo toimia kuin tyydyttävästi kesäolosuhteissa. Pakkasessa eivät ollenkaan.

        mikäs siinä.

        1) Olisko sulla mitään mahdollisuuttaa saada jotain jamppaa mukaan kyytiin jolla olisi enemmän purjehduskokemusta? Mitä jos kysyisit vaikka avomeripurjehtijoiden foorumilta jos löytyisi kokeneempi mukaan, vaikka vain gastiksi? Se muuttaa kiperänkin tilanteen ihan erilaiseksi kun on joku mukana joku on purjehtinut vähempää enemmän ennenkin.

        2) Suhtautuisin skeptisesti siihen että brokeri on laittanut veneen purjehdusvalmiiksi. Juuri ostetulla käytetyllä veneellä suoraan liikkeelle lähtö saattaa tuoda mukanaan yllätyksiä. Itse ostin keskieuroopasta käytetyn laatutarkastetun veneen, ja johan siellä oli läpiviennissä letku kiinni joka oli viittä vaille halki, onneksi huomasin tämän kun heiluttelin letkua jolloin letku halkesi ja vesi tulvi sisään. Lisäksi koneen polttoaineputket olivat ylikiristetty ja koeilmauksen yhteydessä totesin että kierteet oli rikki, ja kone siten ei käynyt kunnes oli uusia osia tilattu maahantuojalta. Masto on oleellinen osa, pienen pienet vaijerinsäikeet voivat harottaa vanttiruuvin päästä, myös maston yläpäässä, indikoiden sitä että vantti katkeaa seuraavassa rasituksessa. Lämmityslaite saattaa toimia laiturissa, mutta toimiiko parin päivän päästä merellä?

        Miten akut? Saattaa maasähköön kiinnitettynä toimia loistavasti, mutta pari päivää merellä, toimiiko kaikki sitten kuten pitää?

        Mikä on kaasuasennusten tilanne? Onko letkut ja putket varmasti kunnossa?

        Sitten on mahdollista että veneestä löytyy paljon sellaista kiusallista pikkuvikaa joka aiheuttaa epämukavuutta.

        Kaikenkaikkiaan itse 6 käytettyä venettä itselleni ostettua näkisin niin että itselle uusi vene vaatii sellaisen viikon verran käyttöä ilman suuria suorituspaineita jotta voi pikkuhiljaa alkaa näkemään voiko vehkeisiin luottaa, ja mitä pitää korjata.


    • kans

      Hei, ota mut mukaan! On jonkin verran kokemusta siirtopurjehduksista, tosin enimmäkseen atlantilla, mutta kylmää siielläkin oli.
      Satuu oleen vapaapäiviä varastossa sen verran, että parikin viikkoa voi uhrata tuollaiseen reissuun. En tarvitse palkkiota, vaan ainoastaan ylöspidon ja lennnon saksaan. Omat varusteet löytyy. On meinaan huomattavasti helpompaa ajaa pitkää siirtopurjehdusta, kun on vähintään kolme kaveria ajamassa venettä.
      Ota yhteyttä, niin suunnitellaan vaihtoehtoisia reittejä eri kelejä silmällä pitäen.
      Onhan sulla tiedot tankkien koosta ja koneen kulutuksesta? Eli maksimimatka, jonka voi worst case tilanteessa joutua/pystyy ajamaan?

      • mutta jos asiat alkaa

        mennä oikeasti mennä päin peflettiä niin on hyvä että on tuttu mies kaverina. Näes samaisen siskon miehen kanssa melottiin lofooteilla 120km melekoosen haastavissa olosuhteissa.
        Yhdessä sukellettiin myös ensimmäistä kertaa hylkyyn Porvoon edustalla. Homma toimii. Vaikka hatuttaa joskus ankarastikin niin ei pureta sitä toisiimme.
        Ja onpahan sitten makoisampaa paukutella henkseleitä tällä palstalla reissun jälkeen!


      • pointin
        mutta jos asiat alkaa kirjoitti:

        mennä oikeasti mennä päin peflettiä niin on hyvä että on tuttu mies kaverina. Näes samaisen siskon miehen kanssa melottiin lofooteilla 120km melekoosen haastavissa olosuhteissa.
        Yhdessä sukellettiin myös ensimmäistä kertaa hylkyyn Porvoon edustalla. Homma toimii. Vaikka hatuttaa joskus ankarastikin niin ei pureta sitä toisiimme.
        Ja onpahan sitten makoisampaa paukutella henkseleitä tällä palstalla reissun jälkeen!

        ... mutta koitin vaan järkisyillä perustella, kun haluan mukaan.
        Sattui toinen siirto peruuntumaan, ja olis ylimääräistä lomaa käytettävissä... ja mihinkäs sitä mielummin käyttäs kun tuollaiseen....


      • Hakro
        mutta jos asiat alkaa kirjoitti:

        mennä oikeasti mennä päin peflettiä niin on hyvä että on tuttu mies kaverina. Näes samaisen siskon miehen kanssa melottiin lofooteilla 120km melekoosen haastavissa olosuhteissa.
        Yhdessä sukellettiin myös ensimmäistä kertaa hylkyyn Porvoon edustalla. Homma toimii. Vaikka hatuttaa joskus ankarastikin niin ei pureta sitä toisiimme.
        Ja onpahan sitten makoisampaa paukutella henkseleitä tällä palstalla reissun jälkeen!

        Siltä varalta, että sattuu suotuisat kelit, niin että kannattaa hyödyntää ympärivuorikautista avomeripurjehdusta ajan säästämiseksi, suosittelisin kyllä kolmen hengen miehistöä. Kokemuksesta tiedän, että kahteen mieheen eväät loppuu aika pian.

        Mutta ymmärrän myös näkökantasi tutusta miehistöstä.


      • onko sulla privaattia
        pointin kirjoitti:

        ... mutta koitin vaan järkisyillä perustella, kun haluan mukaan.
        Sattui toinen siirto peruuntumaan, ja olis ylimääräistä lomaa käytettävissä... ja mihinkäs sitä mielummin käyttäs kun tuollaiseen....

        spostia josta saa kiinni? Pohditaan tätä kaverin kanssa yhdessä kunhan palaa etelästä. On nyt lomamatkalla..
        Meillä on tarkoitus mennä yli superfastillä Helsinki - Rostock kansipaikoilla ja olla yötä Rostokissa hotellissa tms. ennen veneelle menoa. Passaisko tällainen edes noin periaatteessa? Tarkka päivä vielä auki mutta n. 5 viikon kuluttua.


      • vaikka
        onko sulla privaattia kirjoitti:

        spostia josta saa kiinni? Pohditaan tätä kaverin kanssa yhdessä kunhan palaa etelästä. On nyt lomamatkalla..
        Meillä on tarkoitus mennä yli superfastillä Helsinki - Rostock kansipaikoilla ja olla yötä Rostokissa hotellissa tms. ennen veneelle menoa. Passaisko tällainen edes noin periaatteessa? Tarkka päivä vielä auki mutta n. 5 viikon kuluttua.

        ...osoitteeseen: vene345@suomi24.fi
        Tuo menomatkasuunnitelma passaa hyvinkin.
        Elikkä viikko 14-15 olisi suunniteltu ajankohta?


      • ..mikä vene
        vaikka kirjoitti:

        ...osoitteeseen: vene345@suomi24.fi
        Tuo menomatkasuunnitelma passaa hyvinkin.
        Elikkä viikko 14-15 olisi suunniteltu ajankohta?

        Mikä vene sieltä olikaan tulossa?


      • ensin paperissa.
        ..mikä vene kirjoitti:

        Mikä vene sieltä olikaan tulossa?

        Vene on yli 10M mutta alle 12 eikä ole yli kymmenvuotias. En usko että veneen suhteen tulee mitään ongelmia - varma ei tietenkään voi koskaan olla.


    • Sentään.

      Mitä vellipeppuja täällä on?
      Itse ostin veneeni ruotsista, ja se purjehdittiin suomeen kaveriporukalla, joista ainoa jolla oli kokemusta purjehtimisesta aikaisemmin, olin minä, kokemus oli edellinen kesä.
      Vappuna rantauduttiin vaasaan.
      Läämmäri ei toiminut viimeisenä vuorokautena enää, vessakaan ei...
      Purjeveneellä pärjää kyllä kun ei päästä pelkoa valloilleen, pärjäähän ne muutkin.
      Toiset pärjää teltassa lumituiskussa, ja täällä pelätään että tulee kylmä veneessä makuupussissa.
      Kunnon vaatteet, paljon, ja ruokaa ja juomaa, ei hätää, ja tupakkaa tietenkin.
      Matkaan vaan, ei sitä muuten opi, jätä nämä kirjapurjehtijat omaan arvoonsa, ollaan niin pirun kokenutta ja hyvää.
      Minun mottoni on, että Jos muut osaa, osaan minäkin.

      • siiiis...

        toiselle puolelle jokea. Olipa uroteko, ei ainkaan mikään siirtopurjehdus.


      • Vaasaan
        siiiis... kirjoitti:

        toiselle puolelle jokea. Olipa uroteko, ei ainkaan mikään siirtopurjehdus.

        Muuttuuko tilanne nyt tässä kovin olennaisesti.
        kokematon porukka oli ja vieras vene.


      • helmiä¨

        Tupakkaa en ottaisi enään mukaan mutta vähän vastaavanlaisen jutun kokeneena koeajaisin, vähän purjehtisin ja kävisin läpi venettä ensin. Oma lähtö täysin kokemattomana onnistui toisella yrityksellä johtuen vanhan tekniikan tuottamista yllätyksistä.


      • voi olla ikäviä
        helmiä¨ kirjoitti:

        Tupakkaa en ottaisi enään mukaan mutta vähän vastaavanlaisen jutun kokeneena koeajaisin, vähän purjehtisin ja kävisin läpi venettä ensin. Oma lähtö täysin kokemattomana onnistui toisella yrityksellä johtuen vanhan tekniikan tuottamista yllätyksistä.

        yllätyksiä. Myös upouusissa. Elektroniikka, myös uusi, on tavallinen huolen aihe. "Se mitä ei ole ei voi mennä epäkuntoon". Usein käy sittenkin niin, että kaikesta ennakkovalmistelusta huolimatta viat ilmenevät vasta purjehtiessa.

        Kannattaa huolehtia ennen merelle lähtöä siitä, että mukana on riittävästi työkaluja (ja taitoa niiden käyttämiseen). Sehän ei tietenkään koske pelkästään siirtopurjehdusta....


    • tuurilla
      • kerros. Mahtaa

        painaa ja vaikuttaa jo ominaisuuksiin. Omassa ei ole verkkoja mantookeissa mutta jotain jäätymisongelmia voi tulla silti. Oiskohan kumivasara kätevä väline kolistella jäitä irti? Reikä varren päästä läpi ja narulenkki jolla pysyy ranteessa...


      • kun halutaan rullata

        Ehdotuksia, miten rullattaisiin keulapurje sisään, jos tarve vaatisi?


    • donziii

      purjehtija hakusessa espoo-pori
      11.7.2014
      sappodilla@luukku.com
      numeron kera.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      656
      5430
    2. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      21
      2377
    3. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      114
      1637
    4. Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!

      Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia
      Kajaani
      239
      1620
    5. Tekisitkö jotain toisin

      Kaivattusi kanssa alusta alkaen? 😍
      Ikävä
      93
      1487
    6. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      23
      1426
    7. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1185
    8. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      9
      1163
    9. Kun Zele jenkeissä kävi

      Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi
      Maailman menoa
      324
      1150
    10. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      324
      1136
    Aihe