G; pitkistä hiuksista naisilla

Minun mieheni tykkää lyhyistä hiuksista ja siivoaa kotona ja tekee kaikkia muitakin kotihommia. Pukeudun niinkuin itse haluan, välillä hameeseen ja korkkareihin, välillä farkkuihin ja lenkkareihin ja mies on tyytyväinen.

Itselläni on pitkät hiukset, joista en suostu luopumaan :) Mieheni on välillä mietiskellyt, miltä mahtaisin näyttää aidossa värissäni ja lyhempihiuksisena. En ole muistaakseni koskaan kuitenkaan hänen suustaan kuullut, miten minun tulisi pukeutua tai miltä näyttää. Kerran hän kyllä sanoi kommentin, kun farkut vihdoin mahtuivat päälle, että näytätpä hyvältä!

Olen naimisissa juuri tuollaisen miehen kanssa. Mies tuntuu tietävän aika tarkkaan, miltä "oikean" naisen pitää näyttää: pitkät hiukset, naiselliset kengät, hame, siro ruumiinrakenne jne. Toisaalta ei mieheni koskaan arvostele ketään tavallisia ihmisiä rumiksi tai hirveiksi, korkeintaan jotkut 100 kertaa kauneusleikkauksissa käyneet silikonipommit eivät näytä hänestä kivoilta.

Aiemmin miehelläni oli myös hyvin sovinistinen asenne kotitöihin. Äidin kullanmuru kun on. Nyt lapsen myötä asenteen on ollut kuitenkin muututtava, joskaan vieläkään hän ei laita ruokaa.

mieheni pitää pitkistä hiuksista naisella.
Ei halua, että leikkaan pitkät hiukseni lyhyeksi.
En kyllä halua itsekään niitä leikata, kunhan kiusaan!
Kotitöihin lapsen myötä on alkanut osallistua, aiemmin oli nihkeää...

Tykkään itsekin pitkistä hiuksista ja koitan säilyttää nuorekkuutta niillä ja hoikkuudella.
Hame- ja korkokenkävaatimuskia onneks ei oo kuulunu :) Juhlissa ja kesällä tottakai mutta eipä noi muuten arkeen kuulu.

Käsitykseni mukaan valtaosin miehet suosii pitkiä hiuksia.

Ihan oikeastiko teillä miehet "päättää" hiustenne pituudesta/mallista tai pukeutumisesta?? Itselläni ei härregud tulisi edes mieleen kysyä, minkälaiset hiukset mies minulle haluaisi - toisaalta eipä tuo mulle mitään ehdottelekaan kun tasan tietää, että itse päästäni päätän. Hiukseni ovat puhtaat ja trendikkäästi leikatut omasta mielestäni, sen pitää riittää. Mieheeni pätee samat oikeudet kuin minuun, itse päättää pukeutumisestaan ja tukastaan, kunhan on puhtaat ja siistit.

Voihan toki olla, että mieheni pitää pitkistä hiuksista, enpä ole tullut kysyneeksi. Pitäköön ja ihailkoon niitä muilla niin paljon kuin sielu sietää. Jos mun hiusten pituus jotenkin merkittävästi vaikuttaa meidän suhteeseen, niin MINÄ en halua olla sellaisen miehen kanssa.

Mikä ihmeen 1800-luvun meininki täällä vallitsee? Huh huh..

Jokaisella kai on oikeus näyttää siltä kuin tahtoo ja mikä itselle sopii.

Meikäläisellä ainakin tukka pitenee ja lyhenee ja värikin vaihtelee. Joskus uusi kampaus saa tuomion ja joskus taas kehuja. Toki tiedän, että mies tykkäisi pidemmästä tukasta, mutta kun se on epäkäytännöllinen ja paksuutensa vuoksi ihan mahdoton!

Muistaakseni jossain on ollut joku kysely ja siinä tuli esiin että pitkähiuksiset kiinnostavat miehiä enemmän. Suhteseen se ei sitten vaikuttanut, mutta huomionosoituksiin ja aloitteisiin..

Mitäs miehenne tekevät teitä miellyttääkseen? Eikös sen pidä toimia kumpaankin suuntaan?

tuommoista miehelläni, vaikka maatilalta onkin. Meinaan siellähän on kovasti pelkistäen niin, että emäntä hoitaa kodin ja ruoan ja isäntä hoitaa elukat ja pellot.

Minä itse olen aivan hirvitys ja kaikkea muuta kuin kodin hengetär. En osaa tehdä ruokaa ja omat tavarani ovat ihan sekaisin.

Mieheni ei ole pahemmin tuonut esille minkänäköinen minun pitäisi olla, paitsi kun synnytyksen jälkeen tosi pitkään lähti hirveästi hiuksia (silloin oli pitkät hiukset). Mies useaan kertaan motkotti, että leikkaa nyt jo ne hiukset lyhyeksi. Syynä se, kun suihkun lattiakaivon ritilään kun jäi kauhea tupee aina suihkun jälkeen.

Minun molemmat puolisoni ovat avoimesti ilmaisseet pitävänsä enemmän pitkistä hiuksista kuin lyhyistä eikä tämä ole ollut ongelma , koska itsekin (pääasiassa laiskuuttani) annan mieluummin hiusteni kasvaa kuin laitan lyhyille kampauksia ja ravaan niitä leikkaamassa.

Teininä toki tuli kokeiltua milloin minkinlaista kampausta joista sininen irokeesi on jäänyt mielenpohjalle kummittelemaan. Siihen kampaustyyliin palaan jos joskus vielä tulen niin tarmokkaaksi ,että jaksan karvojani aamuisin pidempään kuin minuutin sukia.

Teiniyden jälkeen ainoa lyhythiuksinen vaihe elämässäni on ollut ensimmäisen miehen kuoleman jälkeen. Silloin ajoin itseni kaljuksi ja laitoin kaikki hiukseni (ja suortuvan jokaisen lapsemme hiuksista) mieheni käteen arkkuun. Se tuntui oikeammalle kuin jokin kukka tms.
Ja se hiuksettomuus istui hyvin myös omaan sielunmaisemaani akuuteimmassa surutyövaiheessa.

Sattumalta joudun koulutyössäni kohta opponoimaan työtä joka käsittelee hiusmainontaa ja sieltä silmiin sattui paljon mielenkiintoista hiusten merkityksestä – pintatason allakin.
Tässä joitain sitaatteja.
-   Hiukset ovat olleet aina merkittävä kauneustekijä ja niillä on syvä seksuaalinen merkitys. Islamilaisessa kulttuurissa hiukset koetaan vaaralliseksi houkutukseksi. Arvellaan, ettei mies kykene hillitsemään itseään kutrien edessä ja siksi naisen on kätkettävä hiuksensa hunnun alle.
-   Pitkät hiukset yhdistettiin ennen neitsyyteen ja naisellisuuteen. Mitä pidemmät, sitä siveämpi nainen.
-   Kun lyhyet hiukset 1920-luvulla tulivat ensimmäisen kerran naistenmuotiin , sellaisten leikkaaminen vaati rohkeutta koska mahdollisen yleisen paheksunnan lisäksi se oli usein selvää isän tai aviomiehen uhmaamista.
-   Taiteessa näkyy enemmän pitkä- kuin lyhythiuksisia naisia ja esim. Afrodite ja Venus esitetään usein pelkästään hiuksiinsa verhoutuneina.
-   Ja mitä tulee karvakasan väriin niin vaalea on ”kauniimpi” kuin tumma. Kleopatran kerrottiin olevan blondi, samoin Afroditeen. Lumikkia lukuun ottamatta kaikki satujen prinsessat ovat kultatukkaisia. Marilyn ja prinsessa Diana… Jopa Margaret Thatcher värjäsi hiuksiaan sitä vaaleammiksi mitä korkeammalle hän poliittisessa hiararkiassa pääsee.

Tummiakin hiuskia hiusmainoksista löytyy. Me punapäät sen sijaan olemme niissä kovin aliedustettuina. Miksiköhän? Liian vaarallisia?
Eikös se vanha sananlasku mene niin, että

Herrat pitävät vaaleaveriköistä,
mutta naivat tummaveriköitä
...
ja pettävät näitä sitten punapäiden
?

Mun mies ei ole koskaan sanonut pitävänsä jostain hiusmallista eniten.
Varmaan miehiä viehättää pitkät hiukset, mutta en usko että se suhteessa on tärkein asia.

Itselläni on oikeastaan aina olleet lyhyet, siis olkapäille tai ihan polkkakin. Tykkään lyhyistä ja musta ne sopii mulle hyvin. On kauniit kasvonpiirteet, tummat silmät ja paksut huulet. On mulla ollut ihan lyhytkin rastojen jälkeen, ja mies kehui silloinkin.
En tykkäisi yhtään jos mies alkaisi sanoa että minkälainen tukka pitää olla ja vaatteet. Tottakai sanoo että tykkääkö enemmän kun pidän kiinni tukkaa vai auki tai sanoo vaatteista jos kysyn.. Käytän hameita kesällä, tykkään pukeutua naisellisesti. Kotona on kiva pukeutua rohkeasti vain miestä varten.

Koskaan ei ole kukaan sanonut etten kelpaisi lyhyillä hiuksilla. Minulla on aina ollut miehiä, niitä jotka haluaisivat, ja niitä jotka tuijottavat ulkona. Jopa kaupan lihatiskin myyjä ihastui niin että kaivoi mut esiin netistä ja otti yhteyttä. Ilmeisen onnekas olen kun mut kiertää juuri tuollaiset miehet, jotka haluaisivat päättää puolestani.

haluaa että mulla ois pitkät vaaleat hiukset.no vaaleat on, muttei kauheen pitkät...on jopa luvannu maksaa jatkot, mutta en mä nyt ihan kaikkeen myönny ja ois varmaan aika hankalat vauvan kanssa joka muutenki repii hiuksista...

Minun miehelläni ei ole lyhyet hiukset ongelma. Tavatessamme minulla oli lyhyet hiukset, matkan varrella kasvaneet pidemmiksikin, mutta ollaan molemmat sitä mieltä että vähän lyhyempi sopii minulle paremmin, ei siis mikään mahdottoman lyhyt, mutta lyhyempi. Räväkämpi lekkaus sopii luonteeseeni sekä korostaa kasvonpiirteitäni ja siihen yhdistettynä punaista väriä (ei koko pää punainen) taas korostaa kauniisti vihreitä silmiäni. Mieheltäni kyselen aina olisiko hyvä ja mitä mieltä, yleensä sanoo että itse päätät mutta pienellä tivaamisella saan niitä mielipiteitäkin. Minulle on tärkeää että miellytän mieheni silmää ja myös omaani :) Pitkät hiukset sopivat joillekin, minulle ei.

Tulipa tässä mieleeni sellainen poikaystävä joidenkin vuosien takaa, joka usein sanoi minulle, että voisinko leikata hiukset lyhyeksi! En koskaan leikannut mutta eipä se suhde siihen tyssännyt :)

Kyllä, mieheni pitää siitä että naisella on pitkät ja tummat hiukset. Itse vastaavasti haluan, että miehellä on lyhyet hiukset, joten en näe asiassa mitään omituista ;)

Itselläni OLI nuorempana pitkät, vaaleat ja vähän luonnonkiharaiset hiukset. Löysin rakkaan mieheni ja menin naimisiin pitkässä tukassani, mutta 19-vuotiaana leikkasinkin hiukseni lyhyiksi, naisellisella mallilla.

En ennen ollut kuullut juuri mitään kehuja hiuksistani, mutta lyhyt blondi sai kummasti kehuja vastakkaiselta sukupuolelta :) Eikä siis pelkästään lyhyt tukkani, vaan koko olemukseni. Mieleni teki leikata tukka jo aikaisemmin, mutta tuntuu että NAISET PIILOUTUVAT PITKÄN TUKKANSA TAAKSE. Niin ainakin minä tein, mutta nyt lyhyt malli tuo kasvoni paremmin esille ja olen mielestäni paremman näköinen kuin koskaan ennen :)

Ja näin pienen lapsen parikymppisenä äitinä tunnen, että lyhyt malli on sekä käytännöllinen että edustava.

Niin ja vastatakseni tähän itse kysymykseen, haluan kertoa, että mieheni tykkää kovasti lyhyestä tukastani! :) Hänestä minulla on maailman kauneimmat kasvot joita pitääkin rohkeasti esittää ilman ylimääräistä tukkaa :D

(Mutta toisille pitkä tukka sopii paremmin kuin toisille, joten en väitä että pitkässä tukassa olisi jotain vikaa! Ja toisten miehien mielipiteellä ei sinällään ole väliä, minulle on pääasia, että oma rakas pitää minusta vaikka kaljuna.)