Eli siis millainen chinchilla on lajiominaisuuksiltaan?
Onko seurallinen? ovatko vaikeita/ vaativia lemmikkinä? viihtyvätkö yksin, vai pidättekö pareittain/laumassa? kesyyntyykö hyvin? millaisia ovat luonteeltaan?
yhdistyksen sivut koluttu tarkkaan läpi, nyt kaipailisin lähinnä omistajien/kasvattajien kommentteja...
chinchilla-ihmiset, kokemuksia?
zodijacky
4
435
Vastaukset
- Emmi
Chinchillat on tosiaan aika vaikeita tapauksia, muihin jyrsijöihin verrattuna. Ne on rauhaa rakastavia eläimiä ja jos niitä paljon häirittee, niille voi tulla stressiä, johon ne voi jopa kuolla. Tai sitten ne voi alkaa pureen turkkiaan. Lisäks, ne ei sovi kauheen hyvin lapsiperheisiin, vaan paremminkin aikuisille tai aikuisenmielisille. Kovat äänet pelottaa chinsuja ja pelkoonkin se kuolee herkemmin, kuin muut jyrsijät. Chinchillat on arkoja, mutta, kun niitten kanssa on paljon, niistä tulee ihan ihmisrakkaita. Yleensä kannattaa ottaa kaksi, että on kaveri, mutta jos on aikaa viettää chinsun kanssa, niin kyllä yksikin voi olla onnellinen.
- Heli
Ihan pakko tähän vaan mainita, kun en nyt paljoa ehdi kirjottamaan, että chinchillat on ihan mielettömän fiksuja!! :) Ne on niin ilkikurisia pikku vipeltäjiä että ei oo tottakaan! Ei todellakaan ensinäkemältä uskoisi että sellaisen ötön päässä voi raksuttaa niinkin fiksut ajatukset. Tykkäävät juoksennella paljon vapaana. Ja meillä ainakin chinchu tulee hyvin juttuun pupujen kanssa. :)
- ex-chincillan omistaja
Heli kirjoitti:
Ihan pakko tähän vaan mainita, kun en nyt paljoa ehdi kirjottamaan, että chinchillat on ihan mielettömän fiksuja!! :) Ne on niin ilkikurisia pikku vipeltäjiä että ei oo tottakaan! Ei todellakaan ensinäkemältä uskoisi että sellaisen ötön päässä voi raksuttaa niinkin fiksut ajatukset. Tykkäävät juoksennella paljon vapaana. Ja meillä ainakin chinchu tulee hyvin juttuun pupujen kanssa. :)
Itselläni oli chincilla yli 3 vuotta ja hankalan alun jälkeen se osoittautui mitä seurallisimmaksi lemmikiksi, kunnes kuoli kohtutulehdukseen. Alussa se ei uskaltanut tulla häkistään ulos, huuti vaan siellä jos sitä lähestyi. Pikkuhiljaa se kesyyntyi ja oppi nimensäkin niin hyvin, että juoksi perässäni rappuset ylös kun kutsuin sitä!
Aina kotona ollessani päästin sen häkistä pois ja piilottelin johtoja ym. minkä ehdin. Kyytiä saivat myös ovenpielet ja listat lattianrajassa. Imurilla oli myös paljon käyttöä, koska se jätti jälkeensä pieniä papanoita, ja paljon!!!
Kesäisin ulkoilutin sitä valjaissa ja vaikka se alkuun aristelikin, nautti se mm. matalissa puissa hyppimisestä.
Kun chinchillan kanssa malttaa olla kärsivällinen alussa ja antaa sille aikaa kesyyntyä ja tutustua, on se upea lemmikki!!
- Anonyymi
Mun miehel ollu chinchilla uros ja yksin ollu kans häkis ja hyvin pärjäs kun sil seuraa pidettiin iltasin ja sai rapsutust ja juoksutust. Juttelikin että kyllä sitä voi yksinki pitää ilman kaverii. nyt mies otti 2 kun vanha kuoli vanhuuteen. ne taas ovat kaveruksii tai sisaruksii. Ja tarjol oli liikkees 2 poikaa. Itselläni on kans chinchilla tyttö siiri ja seuraa pidän sille kun en saanu kun yhden. Ei ollu siirillä sisarta tai kaverii silloin sillä hetkellä. 😊hyvin voi ja juoksee juoksupyöräs ja uikutteleeki jne. Hoitoo tollanen chinchilla tarttee mutta jos eläinrakkautta löytyy ja viittii ja innostaa hoitaa niin siit vaan hankkimaan. Hoitojuttui löytyy netist, kirjoist mm. Tarkka ruokavalio on kyl eläimellä.😊
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692693
- 632634
- 681782
- 241607
- 201540
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91470- 151382
- 381233
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81197- 251106