Hämmentävää?

'suostuvainen rakastumaan sinuun' - voi mahoton... että Suostuvainen suvaitsit olla ;D

Tosta tuli mieleen, että menin kyllä kerran aika hiljaiseksi, kun eräs mies sanoi minulle (suudelmaan päättyneen kohtalisen tiiviin tanssin jälkeen), että 'haluaisin kyllä rakastella kanssasi, mutta valitettavasti olen varattu'. Noh.. ei se vielä mitään, mutta hämmennyin Todella, kun aamulla tajusin, että ko. mies taisi olla homo.

--

Onko hämmentä(/y)minen sinusta aina jotenkin sidoksissa seksuaalisuuteen?

mayanna kirjoitti:

'suostuvainen rakastumaan sinuun' - voi mahoton... että Suostuvainen suvaitsit olla ;D

Tosta tuli mieleen, että menin kyllä kerran aika hiljaiseksi, kun eräs mies sanoi minulle (suudelmaan päättyneen kohtalisen tiiviin tanssin jälkeen), että 'haluaisin kyllä rakastella kanssasi, mutta valitettavasti olen varattu'. Noh.. ei se vielä mitään, mutta hämmennyin Todella, kun aamulla tajusin, että ko. mies taisi olla homo.

--

Onko hämmentä(/y)minen sinusta aina jotenkin sidoksissa seksuaalisuuteen?

Lue lisää

mut useimmin sitä hämmentämistä sillä saralla riittää. Oikeesti tarvittaessa tietty teflon suojaa jos haluan. Joskus haluan ja sitten taas en.

Teemuna kirjoitti:

mut useimmin sitä hämmentämistä sillä saralla riittää. Oikeesti tarvittaessa tietty teflon suojaa jos haluan. Joskus haluan ja sitten taas en.

teflonia olekaan, joka kaiken kestäisi. En usko :)

On se kumma juttu, miten sitä tosiaan itseään toisinaan suojaa hyvinkin voimakkaasti ja toisinaan tulee olleeksi niin verhoomaton. Mistähän semmonen voiiiisi johtua? Et varmaan tiedä, ethän?

mayanna kirjoitti:

teflonia olekaan, joka kaiken kestäisi. En usko :)

On se kumma juttu, miten sitä tosiaan itseään toisinaan suojaa hyvinkin voimakkaasti ja toisinaan tulee olleeksi niin verhoomaton. Mistähän semmonen voiiiisi johtua? Et varmaan tiedä, ethän?

Lue lisää

En tiedä, mut luulisin omien tai ympäristöstä tulleiden kokemuksien jääneen jonnekkin faileihin jotka unenomaisen epäselvästi ja vaistomaisesti joskus ilmoittaa itsestään. Se onkin sitten yksilöllistä kuinka todesta ottaa kaikki heikot signaalit jotka pikkuminä syövereistään lähettää ja kuinka niihin reagoi. Mukavalta tuntuville kait antaa ajatusaikaa enemmän ja heittää varoituskellot seinään häiritsemästä. Toisaalta paskamaiset signaalit voivat olla oikein käsiteltyinä hyväksikin.

Sorry, mä oon tosi huono tälläisissa utopistisissa selittelyissä.

Teemuna kirjoitti:

En tiedä, mut luulisin omien tai ympäristöstä tulleiden kokemuksien jääneen jonnekkin faileihin jotka unenomaisen epäselvästi ja vaistomaisesti joskus ilmoittaa itsestään. Se onkin sitten yksilöllistä kuinka todesta ottaa kaikki heikot signaalit jotka pikkuminä syövereistään lähettää ja kuinka niihin reagoi. Mukavalta tuntuville kait antaa ajatusaikaa enemmän ja heittää varoituskellot seinään häiritsemästä. Toisaalta paskamaiset signaalit voivat olla oikein käsiteltyinä hyväksikin.

Sorry, mä oon tosi huono tälläisissa utopistisissa selittelyissä.

Lue lisää

itseäsi - tai ole turhaan vaatimaton. Sun selitykset saa aina hymyn aikaan.

Ne vaistot ja vietit - niinpä - nehän ne hämmentää nykyihmisen soppaa, jonka raaka-aineet niin usein on tarkkaakin tarkemmin punnittu ja mausteet mitattu. Onneks me ei voida sentään ihan kaikkea etukäteen laskelmoida tapahtuvaksi.

mayanna kirjoitti:

itseäsi - tai ole turhaan vaatimaton. Sun selitykset saa aina hymyn aikaan.

Ne vaistot ja vietit - niinpä - nehän ne hämmentää nykyihmisen soppaa, jonka raaka-aineet niin usein on tarkkaakin tarkemmin punnittu ja mausteet mitattu. Onneks me ei voida sentään ihan kaikkea etukäteen laskelmoida tapahtuvaksi.

Lue lisää

Tässä koko ajan perusteellisesti hämmennetyksi koska oli pikku pakko (?) ostaa uusi kompuutteri ja sehän hämmentää uusien asetusten asetuksillaan aikansa. Pari kertaa oikein hävettäny oma tollous kunnes sitten tajus jonkun sydeemin sisäisen olemuksen ja tarkoituksen. Tajutonta tilaa täällä on vielä runsaasti, haluutko pari klönttiä semmosta superjunttia joihinkin tippiksen lonkeroihin ja onkaloihin relaamaan ajatuksia. Dee dee.

Teemuna kirjoitti:

Tässä koko ajan perusteellisesti hämmennetyksi koska oli pikku pakko (?) ostaa uusi kompuutteri ja sehän hämmentää uusien asetusten asetuksillaan aikansa. Pari kertaa oikein hävettäny oma tollous kunnes sitten tajus jonkun sydeemin sisäisen olemuksen ja tarkoituksen. Tajutonta tilaa täällä on vielä runsaasti, haluutko pari klönttiä semmosta superjunttia joihinkin tippiksen lonkeroihin ja onkaloihin relaamaan ajatuksia. Dee dee.

Lue lisää

on pään sisällä, jos tietokoneen sisäisen tarkoituksen löysit :D Onnea!

Täällä kulkee sähkö klönteissä, kun tietsikkakin sammuilee itekseen. Mulla taas tipat ja leivät on hyvässä järjestyksessä :)

ehkä niitä sammakoitakin on hyvä välillä päästää ulkoilemaan?

Jonkinlaista rajoitinta minäkin tunnen välillä tarvitsevani. Tosin ellei kyse ole ilkeilystä, niin miksi oikeastaan pitäisi rajoittaa? Suomalainen hämmentyy helposti pelkästä kiitoksesta tai pienestä kehustakin, olen huomannut - tai siitä, että häneen noin yleensä kiinnitetään erityistä huomiota. Muutama ystävällinen sana tai pieni teko ei voi tehdä paljon pahaa, varsinkaan, jos sanoja seisoo sanojaensa takana ja todella tarkoittaa sitä mitä puhuu. Pienet väärinkäsityksetkin voivat joskus poikia pelkkää hyvää :)

Heh.. tunnen yhden, joka ei ns. milloinkaan jää sanattomaksi, eikä 'koskaan' vastaa suoraan mihinkään kysymykseen. Se on hänen tapansa hämmentää, mutta myös raivostuttaa. Pitemmän päälle sellaisen ihmisen kanssa on rasittavaa.

mayanna kirjoitti:

ehkä niitä sammakoitakin on hyvä välillä päästää ulkoilemaan?

Jonkinlaista rajoitinta minäkin tunnen välillä tarvitsevani. Tosin ellei kyse ole ilkeilystä, niin miksi oikeastaan pitäisi rajoittaa? Suomalainen hämmentyy helposti pelkästä kiitoksesta tai pienestä kehustakin, olen huomannut - tai siitä, että häneen noin yleensä kiinnitetään erityistä huomiota. Muutama ystävällinen sana tai pieni teko ei voi tehdä paljon pahaa, varsinkaan, jos sanoja seisoo sanojaensa takana ja todella tarkoittaa sitä mitä puhuu. Pienet väärinkäsityksetkin voivat joskus poikia pelkkää hyvää :)

Heh.. tunnen yhden, joka ei ns. milloinkaan jää sanattomaksi, eikä 'koskaan' vastaa suoraan mihinkään kysymykseen. Se on hänen tapansa hämmentää, mutta myös raivostuttaa. Pitemmän päälle sellaisen ihmisen kanssa on rasittavaa.

Lue lisää

...miksi pitäisi rajoittaa? No, kun minä taas en oikeastaan halua aiheuttaa hämmennystä muissa. Enemmän kaipaan sitä, että vastataan suunnilleen samalla mitalla, eli syntyy ajatustenvaihtoa suht samalla taajuudella.

Valitettavan harvat lopulta ovat samassa junassa.

yopollo kirjoitti:

...miksi pitäisi rajoittaa? No, kun minä taas en oikeastaan halua aiheuttaa hämmennystä muissa. Enemmän kaipaan sitä, että vastataan suunnilleen samalla mitalla, eli syntyy ajatustenvaihtoa suht samalla taajuudella.

Valitettavan harvat lopulta ovat samassa junassa.

Lue lisää

siitä, mistä aiheesta keskustellaan toisen osapuolen hämmentyessä. En tunne sinua niin hyvin, että voisin kuvitella, minkälaisia kommentteja 'joudut' nielemään. Omalla rajoittamisellani tarkoitan lähinnä sitä, että hämmentämisen voi joskus käsittää myös loukkaavana, mikäli kanssakeskustelija tosiaan on täysin eri aaltopituudella. Omaa rajaani joudun joskus hakemaan siinä, mikä menee tavallaan hämmennyksen ja kunnioituksen välissä. Tuntuu, että joitakin ihmisiä ei voi hämmentää astumatta kunnioitusen rajan väärälle puolen.. Minä taas en halua käyttäytyä epäkunnioittavasti ketään kohtaan.


Hmm.. jos sinulle alkaisi kirjoitella naispuolinen henkilö omalla nimellään, mutta kuitenkin pitäytyen 'matkan päässä', kertoen ihailevansa sinua ja vakuuttaen, että olet ollut hänen elämänsä 'voima' 20 vuotta, hämmentyisitkö? Positiivisesti vai negatiivisesti?


Samassa junassa.. sanot, että valitettavan harvat ovat. Miksi niin? Miksei niin, että vaikka monella junalla kuljemme, keskustelujen kautta voisimme huomata olevamme matkalla hyvinkin samaan suuntaan. Juna kulkee nopeasti, tänä päivänä yhä nopeammin.. mutta polkujen kulkija ehtii nähdä paljon enemmän - ja jutella rauhassa, vaikka viereisen polun kulkijan kanssa.

mayanna kirjoitti:

siitä, mistä aiheesta keskustellaan toisen osapuolen hämmentyessä. En tunne sinua niin hyvin, että voisin kuvitella, minkälaisia kommentteja 'joudut' nielemään. Omalla rajoittamisellani tarkoitan lähinnä sitä, että hämmentämisen voi joskus käsittää myös loukkaavana, mikäli kanssakeskustelija tosiaan on täysin eri aaltopituudella. Omaa rajaani joudun joskus hakemaan siinä, mikä menee tavallaan hämmennyksen ja kunnioituksen välissä. Tuntuu, että joitakin ihmisiä ei voi hämmentää astumatta kunnioitusen rajan väärälle puolen.. Minä taas en halua käyttäytyä epäkunnioittavasti ketään kohtaan.


Hmm.. jos sinulle alkaisi kirjoitella naispuolinen henkilö omalla nimellään, mutta kuitenkin pitäytyen 'matkan päässä', kertoen ihailevansa sinua ja vakuuttaen, että olet ollut hänen elämänsä 'voima' 20 vuotta, hämmentyisitkö? Positiivisesti vai negatiivisesti?


Samassa junassa.. sanot, että valitettavan harvat ovat. Miksi niin? Miksei niin, että vaikka monella junalla kuljemme, keskustelujen kautta voisimme huomata olevamme matkalla hyvinkin samaan suuntaan. Juna kulkee nopeasti, tänä päivänä yhä nopeammin.. mutta polkujen kulkija ehtii nähdä paljon enemmän - ja jutella rauhassa, vaikka viereisen polun kulkijan kanssa.

Lue lisää

Helpot ensin. Eli fanikulttuuria seurailen tyttärestäni. Enkä kaipaa kenenkään idoliksi. Se, mitä pidän samassa junassa matkaamisena voisi olla sitä, että joku, jolla itsellään on samansuuntaisia tavoitteita elämässä, vaikkapa kirjallisia, ilmaisullisia, elämyksellisiä, kommentoisi tekeleitäni, visioitani, projektejani rakentavasti ja vastaavasti kaipaisi minun arvioitani omista tuotoksistaan ja hankkeistaan. Sellainen kasvattaisi molempia etevämmiksi juuri siinä, mitä he itse itsessään tärkeänä pitävät.

Eikä sen tarvitse juna olla. Fillarikin käy, tai laiva, kunhan ei ole lentokone.

yopollo kirjoitti:

Helpot ensin. Eli fanikulttuuria seurailen tyttärestäni. Enkä kaipaa kenenkään idoliksi. Se, mitä pidän samassa junassa matkaamisena voisi olla sitä, että joku, jolla itsellään on samansuuntaisia tavoitteita elämässä, vaikkapa kirjallisia, ilmaisullisia, elämyksellisiä, kommentoisi tekeleitäni, visioitani, projektejani rakentavasti ja vastaavasti kaipaisi minun arvioitani omista tuotoksistaan ja hankkeistaan. Sellainen kasvattaisi molempia etevämmiksi juuri siinä, mitä he itse itsessään tärkeänä pitävät.

Eikä sen tarvitse juna olla. Fillarikin käy, tai laiva, kunhan ei ole lentokone.

Lue lisää

on ihan miellyttävää, kunhan ei tandemilla tarvitse.

Totta töriset kasva(tta)misesta, ymmärrän, Luulen, mitä tarkoitat. Silti en usko positiivisen hämmennyksen olevan pahasta, minusta se pikemminkin on kuin heräisi hellään suudelmaan, ts. hetki siitä eteenpäin tuntuu miellyttävälä ja siitä ikäänkuin saa pontta päivään.

Ei ihailun aina tarvitse olla 'fanittamista'. Fanit hyväksyvät sokeasti kaiken, mitä idolinsa tekevät, mutta ihailu voi kohdistua vain osaan ihmisen olemusta tai persoonaa.

mayanna kirjoitti:

on ihan miellyttävää, kunhan ei tandemilla tarvitse.

Totta töriset kasva(tta)misesta, ymmärrän, Luulen, mitä tarkoitat. Silti en usko positiivisen hämmennyksen olevan pahasta, minusta se pikemminkin on kuin heräisi hellään suudelmaan, ts. hetki siitä eteenpäin tuntuu miellyttävälä ja siitä ikäänkuin saa pontta päivään.

Ei ihailun aina tarvitse olla 'fanittamista'. Fanit hyväksyvät sokeasti kaiken, mitä idolinsa tekevät, mutta ihailu voi kohdistua vain osaan ihmisen olemusta tai persoonaa.

Lue lisää

positiivisessa hämmentämisessä mitään pahaa, jos toinen todella haluaa tulla yllätetyksi. Vähemmistö sellaisia ihmisiä kuitenkin on. Useimmat kuitenkin ensin nolostuvat ja sitten rähähtävät, puolustautuakseen, vaistomaisesti.

Eikä kai ihailussakaan muu närästä kuin sen hedelmättömyys. Idoleillekin fanit ovat vain hyväksikäytön (lähinnä taloudellisen) kohde, jos toki myös itse ovat faniensa hyväksikäytön kohteita. Symbioosiin on tuosta vielä pitkä matka.

yopollo kirjoitti:

Helpot ensin. Eli fanikulttuuria seurailen tyttärestäni. Enkä kaipaa kenenkään idoliksi. Se, mitä pidän samassa junassa matkaamisena voisi olla sitä, että joku, jolla itsellään on samansuuntaisia tavoitteita elämässä, vaikkapa kirjallisia, ilmaisullisia, elämyksellisiä, kommentoisi tekeleitäni, visioitani, projektejani rakentavasti ja vastaavasti kaipaisi minun arvioitani omista tuotoksistaan ja hankkeistaan. Sellainen kasvattaisi molempia etevämmiksi juuri siinä, mitä he itse itsessään tärkeänä pitävät.

Eikä sen tarvitse juna olla. Fillarikin käy, tai laiva, kunhan ei ole lentokone.

Lue lisää

olisi kyllä totta vie,mutta mahdollista vain hetkellisissä kohtaamisissa.Elämää säätävät niin monet muutkin epäarvoiset asiat,ettei se pelkkää rakentamista olisi pitemmän päälle.
Näin minä fillaroin alas mäkeä...huuiiijj:D

yopollo kirjoitti:

positiivisessa hämmentämisessä mitään pahaa, jos toinen todella haluaa tulla yllätetyksi. Vähemmistö sellaisia ihmisiä kuitenkin on. Useimmat kuitenkin ensin nolostuvat ja sitten rähähtävät, puolustautuakseen, vaistomaisesti.

Eikä kai ihailussakaan muu närästä kuin sen hedelmättömyys. Idoleillekin fanit ovat vain hyväksikäytön (lähinnä taloudellisen) kohde, jos toki myös itse ovat faniensa hyväksikäytön kohteita. Symbioosiin on tuosta vielä pitkä matka.

Lue lisää

pientä ennakkoluuloa :)
Väitän, että eräänlaiseen symbioosiin on mahdollisuus jopa idolin ja fanin välillä. Idoli-fani-suhde ei voi koskaan olla täysipainoinen suhde siinä mielessä, missä nyt suhde yleensä sanana käsitetään. Se voi kuitenkin olla omassa luokassaan jotain aivan ainutkertaista. Idoli-ihmisilläkin on alamäkiä, ja jos ihailija silloin tuo esiin kannustavat ajatuksensa, antaa se varmaan hieman erilaisen pohjan tuolle suhteelle kuin esimerkiksi lavan reunalla kirkuminen ja vaatetuksen matkiminen. Kun ihailija ei jätä, vaikka ihailtavan elämässä tapahtuisi mitä, suhde saanee erilaisen säväyksen?
Olen aina inhonnut sekä idoli- että fani-sanaa. Sitäpaisi ihailla voi vaikka naapurin Kassi-Almaa, jos löytää hyvän syyn, ja leipoa hänelle vaikka omenapiirakan, jota viedessään kertoa että 'onpa hienoa Alma,kun jaksat joka aamu tarpoa kyläkauppaan kelillä kun kelillä'... No joo...

Eihän hämmentämisen tarvitse olla sellaista, joka asettaa hämmentyjän altavastaajaksi tai sellaista, joka saa toisen nolostumaan. Sehän voi olla vaikka kiitos ystävyydestä yllättävältä taholta. Minusta kiittäminen on tuskin milloinkaan hedelmätöntä.

mayanna kirjoitti:

pientä ennakkoluuloa :)
Väitän, että eräänlaiseen symbioosiin on mahdollisuus jopa idolin ja fanin välillä. Idoli-fani-suhde ei voi koskaan olla täysipainoinen suhde siinä mielessä, missä nyt suhde yleensä sanana käsitetään. Se voi kuitenkin olla omassa luokassaan jotain aivan ainutkertaista. Idoli-ihmisilläkin on alamäkiä, ja jos ihailija silloin tuo esiin kannustavat ajatuksensa, antaa se varmaan hieman erilaisen pohjan tuolle suhteelle kuin esimerkiksi lavan reunalla kirkuminen ja vaatetuksen matkiminen. Kun ihailija ei jätä, vaikka ihailtavan elämässä tapahtuisi mitä, suhde saanee erilaisen säväyksen?
Olen aina inhonnut sekä idoli- että fani-sanaa. Sitäpaisi ihailla voi vaikka naapurin Kassi-Almaa, jos löytää hyvän syyn, ja leipoa hänelle vaikka omenapiirakan, jota viedessään kertoa että 'onpa hienoa Alma,kun jaksat joka aamu tarpoa kyläkauppaan kelillä kun kelillä'... No joo...

Eihän hämmentämisen tarvitse olla sellaista, joka asettaa hämmentyjän altavastaajaksi tai sellaista, joka saa toisen nolostumaan. Sehän voi olla vaikka kiitos ystävyydestä yllättävältä taholta. Minusta kiittäminen on tuskin milloinkaan hedelmätöntä.

Lue lisää

en vielä ole että hämmentyisin, jos joku hyvien tapojen mukaisesti kiittäisi avusta tai vastaavasta.

Ihailu ei ole tasapuolinen suhde. Se on kuin uskonto, ei kyseenalaista, mutta matka ateismiin on kuitenkin paljon lyhempi kuin matka uskojen tasavertaisuuteen. Ja uskova menettää aina jotakin oleellista itsestään vaihtaessaan uskonsa ateismiin.

tintti.kotivintti kirjoitti:

olisi kyllä totta vie,mutta mahdollista vain hetkellisissä kohtaamisissa.Elämää säätävät niin monet muutkin epäarvoiset asiat,ettei se pelkkää rakentamista olisi pitemmän päälle.
Näin minä fillaroin alas mäkeä...huuiiijj:D

Lue lisää

kovin monet näkevät vakituisemmat suhteet mieluummin liittokuntina ja valtapeleinä kuin itsenäisten persoonien toisiaan kunnioittavana keskusteluna.

yopollo kirjoitti:

en vielä ole että hämmentyisin, jos joku hyvien tapojen mukaisesti kiittäisi avusta tai vastaavasta.

Ihailu ei ole tasapuolinen suhde. Se on kuin uskonto, ei kyseenalaista, mutta matka ateismiin on kuitenkin paljon lyhempi kuin matka uskojen tasavertaisuuteen. Ja uskova menettää aina jotakin oleellista itsestään vaihtaessaan uskonsa ateismiin.

Lue lisää

kaikkien suhteitten olla tasapuolisia? Fanaattinen ihailu ei kyseenalaista, ei, mutta kuten aiemmin sanoin, ihminen voi ihailla toisessa ihmisessä jotain osaa, kuten vaikka käytöstä, ulkonäköä, esiintymistaitoa, tapaa olla lasten kanssa... ja hämmentää toista ihailemalla avoimesti tätä osa-aluetta. Vai eikö voi? Onko ihailun avoimesti tunnustaminen suomalaisen mielestä heti kateutta tai antaako se heti kuvan, että on haluamassa ihailun kohteelta jotain?

(Meinasin hämmentyä usko-ateismi -vertauksestasi, ajatus laajeni äkkiä valtavasti :) Helpottaisi ajatuksesi seuraamista, jos tietäisin, oletko itse uskova vai ateisti...)

"uskova menettää aina jotakin oleellista itsestään vaihtaessaan uskonsa ateismiin"
Tuon voi tietysti ajatella olevan totta tavanomaisessa fani-idoli-suhteessa. Pettymys idolin toimintaa kohtaan romuttaa uskon kyllä. Mutta mikäli kyse ei ole tuosta sokeasta fanittamisesta vaan vilpittömästä ihailusta ihmistä kohtaan, en usko, että ihminen lopulta pettyessään menettää, vaan löytää itsestään jotain ottaessaan hieman etäisyyttä jumaloimaansa henkilöön. Mikäli ihailu on tarpeeksi syvää, ihailijan minuus parsii omat haavansa ja hän jatkaa ihailua ymmärtäen kyseenalaistamisen tärkeyden.

yopollo kirjoitti:

kovin monet näkevät vakituisemmat suhteet mieluummin liittokuntina ja valtapeleinä kuin itsenäisten persoonien toisiaan kunnioittavana keskusteluna.

onkin kunnioitus, ehkei sittenkään rakkaus?

yopollo kirjoitti:

kovin monet näkevät vakituisemmat suhteet mieluummin liittokuntina ja valtapeleinä kuin itsenäisten persoonien toisiaan kunnioittavana keskusteluna.

näin kait se useimmiten on,tai se on yksipuolista.

Toisaalta ajattelin,että asiat mihin ihminen ei voi vaikuttaa arvoillaan ovat ne asiat,mitkä kaataa sen rakentavan vuorovaikutuksen.Kysymys ei olekaan valinnoista vaan maailma heittää omat koukeronsa soppaan mukaan.Kuka jaksaa vastustaa niitä kaikkia ilman,että välillä toinen on toisen nojatuoli "vaan" ja toinen heittäytyy siihen vähemmän tahtomattaan.

yopollo kirjoitti:

en vielä ole että hämmentyisin, jos joku hyvien tapojen mukaisesti kiittäisi avusta tai vastaavasta.

Ihailu ei ole tasapuolinen suhde. Se on kuin uskonto, ei kyseenalaista, mutta matka ateismiin on kuitenkin paljon lyhempi kuin matka uskojen tasavertaisuuteen. Ja uskova menettää aina jotakin oleellista itsestään vaihtaessaan uskonsa ateismiin.

Lue lisää

nimenomaan usko kyseenalaistaa,ateismi on totaalista pois sulkevaa..ja näin ollen matka on tosi lyhyt.

mayanna kirjoitti:

kaikkien suhteitten olla tasapuolisia? Fanaattinen ihailu ei kyseenalaista, ei, mutta kuten aiemmin sanoin, ihminen voi ihailla toisessa ihmisessä jotain osaa, kuten vaikka käytöstä, ulkonäköä, esiintymistaitoa, tapaa olla lasten kanssa... ja hämmentää toista ihailemalla avoimesti tätä osa-aluetta. Vai eikö voi? Onko ihailun avoimesti tunnustaminen suomalaisen mielestä heti kateutta tai antaako se heti kuvan, että on haluamassa ihailun kohteelta jotain?

(Meinasin hämmentyä usko-ateismi -vertauksestasi, ajatus laajeni äkkiä valtavasti :) Helpottaisi ajatuksesi seuraamista, jos tietäisin, oletko itse uskova vai ateisti...)

"uskova menettää aina jotakin oleellista itsestään vaihtaessaan uskonsa ateismiin"
Tuon voi tietysti ajatella olevan totta tavanomaisessa fani-idoli-suhteessa. Pettymys idolin toimintaa kohtaan romuttaa uskon kyllä. Mutta mikäli kyse ei ole tuosta sokeasta fanittamisesta vaan vilpittömästä ihailusta ihmistä kohtaan, en usko, että ihminen lopulta pettyessään menettää, vaan löytää itsestään jotain ottaessaan hieman etäisyyttä jumaloimaansa henkilöön. Mikäli ihailu on tarpeeksi syvää, ihailijan minuus parsii omat haavansa ja hän jatkaa ihailua ymmärtäen kyseenalaistamisen tärkeyden.

Lue lisää

meinasit...

No, en ole sen paremmin uskova kuin ateistikaan, uskonnollinen ajattelutapa ei ole ollenkaan tapani ajatella. Siksi tämä ihailu ja idolismi myös tuntuu kovin vieraalta, ne kun tuntuvat minusta olevan sukulaisia uskonnollisuudelle, juuri siinä mielessä, että suhde on lähtökohtaisesti ja peruuttamattomasti epätasa-arvoinen.

Enkä oikein hyväksy ajatusta että suomalaiset vieroisivat ihailua (ainakaan siten että vastaavasti arvostaisivat kriittistä ja tasa-arvoista suhtautumista ns menestyneempiin kanssaihmisiin). Kyllä täällä on samaa Herra sitä ja Tohtori tätä -pokkurointikulttuuria kuin henkisessä emämaassamme Saksassa. Näkyy nyt vaikkapa siinä miten villaisella tässä painettiin hallitusherrojen korruptioskandaali. Vielä vähän aikaa sitten kaiken piti olla niin varmaa, tonttien paikat jaettu, neuvoksen nimet kuitattu ja muutenkin pääministeri valittu jo vuoteen 2015 kun rahat kerran riittävät.

tintti.kotivintti kirjoitti:

nimenomaan usko kyseenalaistaa,ateismi on totaalista pois sulkevaa..ja näin ollen matka on tosi lyhyt.

ateismi on uskoa toisen värisessä joulupaperissa. Sekin määrittelee, ei tutki.

yopollo kirjoitti:

ateismi on uskoa toisen värisessä joulupaperissa. Sekin määrittelee, ei tutki.

käsitteitä nämä uskot ja -ismit,että menisi se toinenkin kakstuhatvuotinen ruotiessa ja sotiessa.
Se mitä halusin tarkoittaa:
Uskot symbioosiin,toivot tasapuolista suhdetta ja rakastat sitä,että sua rakastetaan rakentavasti.
Nämä kaikki lähtevät siitä uskosta,että ihminen on kuitenkin taipuvainen odottamaan sitä hyvää toiselta ja myös antamaan sitä.
Herroja tuskin kiinnostaa mun näkemykseni,enkä katso niitä ylöspäin.. vieläkään.

tintti.kotivintti kirjoitti:

käsitteitä nämä uskot ja -ismit,että menisi se toinenkin kakstuhatvuotinen ruotiessa ja sotiessa.
Se mitä halusin tarkoittaa:
Uskot symbioosiin,toivot tasapuolista suhdetta ja rakastat sitä,että sua rakastetaan rakentavasti.
Nämä kaikki lähtevät siitä uskosta,että ihminen on kuitenkin taipuvainen odottamaan sitä hyvää toiselta ja myös antamaan sitä.
Herroja tuskin kiinnostaa mun näkemykseni,enkä katso niitä ylöspäin.. vieläkään.

Lue lisää

en ole puhunut mitään. Se ei kuulu tasa-arvoisiin ihmissuhteisiin.

yopollo kirjoitti:

meinasit...

No, en ole sen paremmin uskova kuin ateistikaan, uskonnollinen ajattelutapa ei ole ollenkaan tapani ajatella. Siksi tämä ihailu ja idolismi myös tuntuu kovin vieraalta, ne kun tuntuvat minusta olevan sukulaisia uskonnollisuudelle, juuri siinä mielessä, että suhde on lähtökohtaisesti ja peruuttamattomasti epätasa-arvoinen.

Enkä oikein hyväksy ajatusta että suomalaiset vieroisivat ihailua (ainakaan siten että vastaavasti arvostaisivat kriittistä ja tasa-arvoista suhtautumista ns menestyneempiin kanssaihmisiin). Kyllä täällä on samaa Herra sitä ja Tohtori tätä -pokkurointikulttuuria kuin henkisessä emämaassamme Saksassa. Näkyy nyt vaikkapa siinä miten villaisella tässä painettiin hallitusherrojen korruptioskandaali. Vielä vähän aikaa sitten kaiken piti olla niin varmaa, tonttien paikat jaettu, neuvoksen nimet kuitattu ja muutenkin pääministeri valittu jo vuoteen 2015 kun rahat kerran riittävät.

Lue lisää

No usko ja idolismi tietysti voidaan lokeroida saamaan pakettiin siinä mielessä, että molempiin voidaan yhdistää verbi jumaloida ja palvoa. Ihailu tosin ei välttämättä ole lähelläkään jumalointia tai palvontaa, ei sanana eikä ajatuksena.

Itsekään en ole uskonnollinen, mutta ehkä henkinen ajattelija (religious vs. spiritual). Tästä pääsenkin väittämään, että ihailija voisi hyvinkin olla samalla henkisellä tasolla ihailtavansa kanssa. Eikö siinä silloin ole aavistus tasa-arvoa jollain levelillä?

Lisäksi en usko täydellisen tasa-arvon toteutumiseen (tai siihen, että siihen pyrkiminen yleensä kannattaa) ollenkaan. Tasa-arvoa tärkeämpi asia on minusta Tasapaino. Ja voisinpa sanoa, että Luonto on yksi niitä erinomaisia esimerkkejä mitä tasapainon säilyttämiseen tulee. Siihen se pyrkii, eikä se suinkaan suo kaikille/kaikelle tasa-arvoa.

--

Mph.. kaiken takana on nainen, politiikassakin nykyään näemmä. Ei poliitikkona, vaan poliitikon kaapin takana.
On se hassua, ettemme näe ja opi. Amerikkalainen kulttuuri vaan on yhä esikuvamme niin politiikassa (lokaan vetämisessä) kuin ruokapöydän ja televisio-ohjelmien antimissakin. Milloin heräämme näkemään, että länsimainen, amerikkalainen, elämäntapa jo tekee kuolemaa?

yopollo kirjoitti:

en ole puhunut mitään. Se ei kuulu tasa-arvoisiin ihmissuhteisiin.

kaikkea näin tasa-arvon aikana.
Rakastan,rakastan väittelyä,mutta hakeudun rakkauden kainaloon..varmuuden vuoksi:)

mayanna kirjoitti:

No usko ja idolismi tietysti voidaan lokeroida saamaan pakettiin siinä mielessä, että molempiin voidaan yhdistää verbi jumaloida ja palvoa. Ihailu tosin ei välttämättä ole lähelläkään jumalointia tai palvontaa, ei sanana eikä ajatuksena.

Itsekään en ole uskonnollinen, mutta ehkä henkinen ajattelija (religious vs. spiritual). Tästä pääsenkin väittämään, että ihailija voisi hyvinkin olla samalla henkisellä tasolla ihailtavansa kanssa. Eikö siinä silloin ole aavistus tasa-arvoa jollain levelillä?

Lisäksi en usko täydellisen tasa-arvon toteutumiseen (tai siihen, että siihen pyrkiminen yleensä kannattaa) ollenkaan. Tasa-arvoa tärkeämpi asia on minusta Tasapaino. Ja voisinpa sanoa, että Luonto on yksi niitä erinomaisia esimerkkejä mitä tasapainon säilyttämiseen tulee. Siihen se pyrkii, eikä se suinkaan suo kaikille/kaikelle tasa-arvoa.

--

Mph.. kaiken takana on nainen, politiikassakin nykyään näemmä. Ei poliitikkona, vaan poliitikon kaapin takana.
On se hassua, ettemme näe ja opi. Amerikkalainen kulttuuri vaan on yhä esikuvamme niin politiikassa (lokaan vetämisessä) kuin ruokapöydän ja televisio-ohjelmien antimissakin. Milloin heräämme näkemään, että länsimainen, amerikkalainen, elämäntapa jo tekee kuolemaa?

Lue lisää

tavoittelu tekee minkä tahansa asian mahdottomaksi tavoitella. Siitä että pitää tasa-arvoa tavoitteenaan on vielä valovuosien matka siihen millimetrimittamaniaan jolla jotkut piirit asiaa lähestyvät.

Mieluummin kuljen karkeasti oikeaan suuntaan kuin piirun tuhannesosalleen päin seiniä.

Ja jo tapahtuneen ennustaminen on aina ollut helpompaa kuin arvata mitä huomenna tapahtuu. Ainoa mihin varmasti voi itse vaikuttaa on oma tapansa elää ja olla.

tintti.kotivintti kirjoitti:

kaikkea näin tasa-arvon aikana.
Rakastan,rakastan väittelyä,mutta hakeudun rakkauden kainaloon..varmuuden vuoksi:)

no eipä mitään, olen tottunut tällaiseen...

yopollo kirjoitti:

no eipä mitään, olen tottunut tällaiseen...

joku todella rakastanut, siis aikuisten rakkaudella?

yopollo kirjoitti:

tavoittelu tekee minkä tahansa asian mahdottomaksi tavoitella. Siitä että pitää tasa-arvoa tavoitteenaan on vielä valovuosien matka siihen millimetrimittamaniaan jolla jotkut piirit asiaa lähestyvät.

Mieluummin kuljen karkeasti oikeaan suuntaan kuin piirun tuhannesosalleen päin seiniä.

Ja jo tapahtuneen ennustaminen on aina ollut helpompaa kuin arvata mitä huomenna tapahtuu. Ainoa mihin varmasti voi itse vaikuttaa on oma tapansa elää ja olla.

Lue lisää

tasa-arvo vaan pitää itsessään kuvan täydellisyydestä; tasan on Tasan, se ei hyväksy kylkeensä sanoja melkein, lähes tai suunnilleen. Siksi en mokomasta kirjainyhdistelmästä tykkää. Mitä nyt olisi olla suurinpiirtein tasa-arvoinen esim. kumppaninsa kanssa :) Tasapainoisessa suhteessa kumpikin kantaa vuorollaan, kun toinen ontuu. Ei sellaistakaan suhdetta niin helposti löydä.

Olet oikeassa, omaa napaa kannattaa tuijottaa sopivassa määrin. Vähän seurata missä se liikkuu, kenen kanssa, milloin ja miten. Silti elämä on yllätyksiä täynnä, hämmentäviäkin.


Kiitos, yopollo, uusista näkökulmista :)

koskaan kirjoitti:

joku todella rakastanut, siis aikuisten rakkaudella?

on toisten ajatuksista tietää, on luotettava vain siihen mitä ihmiset itse sanovat. Kyllä jotkut väittävät vieläkin minua rakastavansa.

yopollo kirjoitti:

no eipä mitään, olen tottunut tällaiseen...

sanotaan.Mitäs me,meillä kaikilla on oma elämäntehtävä allikot ja ojat itsekullakin.

Hyvää Juhannusta täältäkin päin,satoi tai paistoi:)

koska olisin punastunut, mutta jotkut ihmiset saa kyllä mun posket hehkumaan :)

mayanna kirjoitti:

koska olisin punastunut, mutta jotkut ihmiset saa kyllä mun posket hehkumaan :)

Jos tarkkoja ollaan niin punehtuminen voisi olla tarkempi määritelmä.Sellainen palopostin punainen olen ollut joskus nuorena...eli kauan aikaa sitten.
Mulla joskus hehkuu korvat,enkä sitten tarkoita korvatillikan jälkeistä tilaa;)

tintti.kotivintti kirjoitti:

Jos tarkkoja ollaan niin punehtuminen voisi olla tarkempi määritelmä.Sellainen palopostin punainen olen ollut joskus nuorena...eli kauan aikaa sitten.
Mulla joskus hehkuu korvat,enkä sitten tarkoita korvatillikan jälkeistä tilaa;)

Lue lisää

taisin punottaa hieman tänään, kun töissä eräs vastavalmistunut työtoveri tarjoili täytekakkua ja muisti kovaan ääneen sanoa, että 'otahan sinäkin mayanna sitten iso pala, kun vähän niinkuin kakun tilasitkin'.
Olin vitsaillut viime viikolla, että sittenhän meillä on kakkua, kun valmistut.
Noh, hyvän kakun oli nuoren miehen äiti tehnyt :)

mayanna kirjoitti:

taisin punottaa hieman tänään, kun töissä eräs vastavalmistunut työtoveri tarjoili täytekakkua ja muisti kovaan ääneen sanoa, että 'otahan sinäkin mayanna sitten iso pala, kun vähän niinkuin kakun tilasitkin'.
Olin vitsaillut viime viikolla, että sittenhän meillä on kakkua, kun valmistut.
Noh, hyvän kakun oli nuoren miehen äiti tehnyt :)

Lue lisää

Tuliko tunne,että olet perso kakulle vai aloitko kuumeisesti miettiä mitä olet kenties velkaa?
Myhäilitkö tyytyväisenä,että sun vihje oli huomioitu?

Tällaisissa tilanteissa muuten on mahdollisuus sekä positiiviseen,että kielteiseen hämmentämiseen.:)

tintti.kotivintti kirjoitti:

Tuliko tunne,että olet perso kakulle vai aloitko kuumeisesti miettiä mitä olet kenties velkaa?
Myhäilitkö tyytyväisenä,että sun vihje oli huomioitu?

Tällaisissa tilanteissa muuten on mahdollisuus sekä positiiviseen,että kielteiseen hämmentämiseen.:)

Lue lisää

ISON palan, oikeesti :) Enkä yhtään muistanut, että olin kakkua 'tilannut'. Aamulla tosin kun näin kertakäyttölautaset pöydällä ja kakun jääkaapissa tuli hätä (nolous) siitä, että valmistujaislahja ei ollut vielä paketissa :D No, loppu hyvin kaikki hyvin, kaveri sai yllärin ja me muut kakkua. Aivan ihana ja symppis nuori mies, eikä kyllä helpolla hämmenny, kuten moni ikätoverinsa. Onnitteluhalaukseenkin totesi 'näyttää ehkä pahalta, mutta tuntuu hyvältä'. (Minä en ollut halaaja.)
Luulen, että kakkua olisimme saattaneet saada viheettäkin.

mayanna kirjoitti:

ISON palan, oikeesti :) Enkä yhtään muistanut, että olin kakkua 'tilannut'. Aamulla tosin kun näin kertakäyttölautaset pöydällä ja kakun jääkaapissa tuli hätä (nolous) siitä, että valmistujaislahja ei ollut vielä paketissa :D No, loppu hyvin kaikki hyvin, kaveri sai yllärin ja me muut kakkua. Aivan ihana ja symppis nuori mies, eikä kyllä helpolla hämmenny, kuten moni ikätoverinsa. Onnitteluhalaukseenkin totesi 'näyttää ehkä pahalta, mutta tuntuu hyvältä'. (Minä en ollut halaaja.)
Luulen, että kakkua olisimme saattaneet saada viheettäkin.

Lue lisää

niin pitikin:)
Symppis kaveri ja huumori herkässä,joten mitään hätää.Tässä tilanteessa vaan olisi voinut olla pahatkin fibat,nälväisyistä koottu.

Näen silmissäni suuret juhlat,kaikki osanottajat kilpailuhenkisessä firmassa töissä."Sankari" nostaa kakkulapiota ja katsoo kohden ja sanoo:ota sinä nyt vaan iso pala jne.Henkilöstö kohahtaa ja katseet nauliutuvat juuri sinuun.

Tuo oli ihan puhdasta fiktioita,onneksi.

tuntunut mukavalta? Vai aloitko heti epäluuloisena miettiä, että mitä se nyt sulta haluaa? ;)

mayanna kirjoitti:

tuntunut mukavalta? Vai aloitko heti epäluuloisena miettiä, että mitä se nyt sulta haluaa? ;)

ku mä tulin valtavan iloiseksi..:) Pelasti mun koko päiväni..

mutta tupakoimattoman keuhkoilla pitäis pienen hattaran väistyä. *phhhhhhhhhh*

mayanna kirjoitti:

mutta tupakoimattoman keuhkoilla pitäis pienen hattaran väistyä. *phhhhhhhhhh*

Täydellinen harhautus. Sen voi tehdä röökin parkkiinnuttamilla keuhkoilla yhtä hyvin kuin ns blondin keuhkoilla.

Teemuna kirjoitti:

Täydellinen harhautus. Sen voi tehdä röökin parkkiinnuttamilla keuhkoilla yhtä hyvin kuin ns blondin keuhkoilla.

raksuttaa. Eikös joku klassikkoelokuvakin ole nimeltään Puhallus? Marilyn Monroen tähdittämä? *kaivelee muistilokeroita*

mayanna kirjoitti:

raksuttaa. Eikös joku klassikkoelokuvakin ole nimeltään Puhallus? Marilyn Monroen tähdittämä? *kaivelee muistilokeroita*

En muista hänen roolisuoritustaan, mutta tää on klassikko:

http://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=1344

Teemuna kirjoitti:

En muista hänen roolisuoritustaan, mutta tää on klassikko:

http://www.dvdplaza.fi/reviews/nayta.php?sid=1344

Lue lisää

olen minä tuon leffan nähnyt, ainakin pari kertaa.

se nyt NOIN vakavaa voi olla? ;)

halvat huvit mulla,
pilke pien tätäkin avausta tehdessä.

Hymy sulle, Hiljainen, ei hämmentävä -

joskus sitä osuu suoraan suoneen ihan vahingossa :)