Karhuja

katsoja vain

Joku tuolla jossain ketjussa itki, että karhukuvaus kojuista tuhoaa metsät ym ym. Mutta täytyy sanoa, että kyllä mä mieluiten katson karhuista kuvia luonnosta kuin jossain eläintarhassa kuvattuina.

Törmäsin tänään aika törkeen makeisiin kuviin, jotka on kojusta kuvattuja.

http://www.osenius.fi/Karhut/index.html

12

2790

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Moderaattori II

      Mihinkä ihmeen linkkiin viestisi ohjaa. Ainakaan minun yhteyteni ei vienyt luontoon.
      Kuvauskojut tulevat lienee lähiaikoina EU:n määräyksestä kiellettäviksi. Niistähän kuvataan haaskoilta ja villieläimet tottuvat väärällä tavalla ihmisiin. Normaalisti karhu väistää ihmistä mutta kun sitä ruokitaan haaskoilla niin se tulee rohkeammaksi ja on kohta asustusten lähellä. Esimerkkejä on.
      Katsopa muuten tarkasti niitä kuvia pedoista joita on kuvattu kojuista haaskoilta. Lähinnä ne muistuttavat roskisdyykkareita käytökseltään.
      Ja kyllä se luonto on melko keinotekoista kun siihen on ihminen raahannut lehmän raatoja.

    • ritala1

      kuvasin kuhmossa kojusta karhuja la kyllä nämä karhut eleli aivan luonnon oloissa ja tulivat osaksi rajan takaa OLI AIKA HUIKEA KOKEMUS.

      • Kimmo Koo

        Olimme kävelemässä Hervannan takametsissä Kangasalan rajan läheisyydessä. Paikallinen kaveri kertoi kuinka siellä (Tampereella!) saattaa hyvin nähdä karhun. Hänen kaverinsa oli juoksemassa koiriensa kanssa metsässä kun yllättäen he kohtasivat emon ja kaksi poikasta, jotka kiipesivät hädissään puuhun. Emo teki kolme valehyökkäystä kun poikaset laskeutuivat. Sen jälkeen ulkoiluttaja ja karhut lähtivät vauhdikkaasti eri suuntiin. Jos karhut olisivat olleet tottuneet haaskoihin, ne olisivat pelänneet ihmistä vähemmän ja saattaneet hyökätäkin. Tämän jälkeen olisi varmaan ammuttu karhut eikä niiden luonnollista käyttäytymistä muuttaneet kuvaajat.


        "OLI AIKA HUIKEA KOKEMUS."

        Epäilemättä oli huikea kokemus. Yksi nykyajan ikävimmistä puolista on pelkkien huippuhetkien etsiminen (jalkapallosta katsotaan maalit, formulakisoista ohitukset ja onnettomuudet, jääkiekosta tappelut...), jolloin maailma vääristyy. Veikkaan, ettet mennyt Kuhmoseen pyörällä etkä kävellyt metsässä kymmeniä kilometrejä päästäksesi kojulle. Puolikesyt karhut tulivat tottumuksesta samoille haaskoille, jolloin palvelu pelasi ja yrittäjä järjesti mitä lupasi "luontokuvaajalle" ilman vaivaa tai turhaa luontoon tutustumista.

        Anteeksi, mutta minusta karhun kuvauspalvelu on hyvin samanlaista kuin kaupallinen rakkaus, jolloin varmasti saa eikä aikaa tuhraannut turhaan tutustumiseen.


      • ritala1
        Kimmo Koo kirjoitti:

        Olimme kävelemässä Hervannan takametsissä Kangasalan rajan läheisyydessä. Paikallinen kaveri kertoi kuinka siellä (Tampereella!) saattaa hyvin nähdä karhun. Hänen kaverinsa oli juoksemassa koiriensa kanssa metsässä kun yllättäen he kohtasivat emon ja kaksi poikasta, jotka kiipesivät hädissään puuhun. Emo teki kolme valehyökkäystä kun poikaset laskeutuivat. Sen jälkeen ulkoiluttaja ja karhut lähtivät vauhdikkaasti eri suuntiin. Jos karhut olisivat olleet tottuneet haaskoihin, ne olisivat pelänneet ihmistä vähemmän ja saattaneet hyökätäkin. Tämän jälkeen olisi varmaan ammuttu karhut eikä niiden luonnollista käyttäytymistä muuttaneet kuvaajat.


        "OLI AIKA HUIKEA KOKEMUS."

        Epäilemättä oli huikea kokemus. Yksi nykyajan ikävimmistä puolista on pelkkien huippuhetkien etsiminen (jalkapallosta katsotaan maalit, formulakisoista ohitukset ja onnettomuudet, jääkiekosta tappelut...), jolloin maailma vääristyy. Veikkaan, ettet mennyt Kuhmoseen pyörällä etkä kävellyt metsässä kymmeniä kilometrejä päästäksesi kojulle. Puolikesyt karhut tulivat tottumuksesta samoille haaskoille, jolloin palvelu pelasi ja yrittäjä järjesti mitä lupasi "luontokuvaajalle" ilman vaivaa tai turhaa luontoon tutustumista.

        Anteeksi, mutta minusta karhun kuvauspalvelu on hyvin samanlaista kuin kaupallinen rakkaus, jolloin varmasti saa eikä aikaa tuhraannut turhaan tutustumiseen.

        Jonkun vuosikymmenen olen Kuhmon erämaissa samoillu. Ehkäpä jo ennen kuin sinä tiesit mikä karhu on.
        Ja monta sataa kilometriä olen korpimaisemissa hirven perässä salaa ja luvallisesti kulkenut. Mutta en ole karhua nähnyt. Nyt olen.


      • Kimmo Koo
        ritala1 kirjoitti:

        Jonkun vuosikymmenen olen Kuhmon erämaissa samoillu. Ehkäpä jo ennen kuin sinä tiesit mikä karhu on.
        Ja monta sataa kilometriä olen korpimaisemissa hirven perässä salaa ja luvallisesti kulkenut. Mutta en ole karhua nähnyt. Nyt olen.

        "Jonkun vuosikymmenen olen Kuhmon erämaissa samoillu. Ehkäpä jo ennen kuin sinä tiesit mikä karhu on."

        Saattaa olla. Näin tosin karhun Korkeasaaressa jo 1950-luvulla.


        "Ja monta sataa kilometriä olen korpimaisemissa hirven perässä salaa ja luvallisesti kulkenut. Mutta en ole karhua nähnyt. Nyt olen."

        Kojukarhujen ja Korkeasaarenkarhujen elinolosuhteita on muutettu, jotta maksavat turistit pääsisivät niitä helpommin näkemään. Epäilemättä niiden näkeminen on ihmiselle hieno kokemus.


      • luontokuvaaja_

        Oma kuvauskoju on kymmenien kilometrien päässä asutusalueilta, korvessa. Sinne päästäkseen pitää ajaa metsätien päähän ja tarpoa muutaman kilometrin pätkä maastossa.

        Tyvenellä säällä karhut eivät tule, ne väistävät, koska tuntevat ihmisen hajun, saattavat tulla metsän reunaan, nuuhkaista ja kääntyvät pois. Haaskalla käydessään ne eivät ole poromiesten riesana ja säästävät siten nahkansa.

        Ihminen on kojussa sen ympäristön armoilla, vankina. Tarkkailee sivusta tapahtumia, toisin kuin eläintarhoissa joissa eläimet asuvat vankeudessa. Erotuksena vain se, että kojusta pääsee muutaman päivän kuluttua pois...

        Sen verran kritisoin tuota aiemmin esitettyä mielipidettä, että luontoon pitäisi tutustua dokumentteja katsomalla; no dokumentteja tuskin voi tehdä menemättä luontoon kuvauskaluston kanssa, eli joku nämä luontofilmitkin on tehnyt, otaksuttavasti juuri edellä mainituin menetelmin; kojusta ja haaskoilta/ruokintapaikoilta. Filmeissä sitäpaitsi esitetään myös pelkästään nämä "huippuhetket", vai onko joku nähnyt dokumenttia jossa on kolmen tunnin odotus tyhjää maisemaa, ennen kuin jotain alkaa tapahtua?

        Luontoon tutustuminen pelkästään median kautta vieraannuttaa meitä siitä ennestään. En vastusta luontofilmejä; katson niitä usein nautiskellen, mutta haluan myös itse kokea rauhan, hiljaisuuden ja erämetsän tuoksut. Lähellä luontoa elävä ihminen ymmärtää parhaiten sen arvon, yhteyden ihmiseen, haluaa säilyttää luonnon monimuotoisuuden ja oman yhteytensä luontoon. Emme ole erillisiä, vaikka olemme luoneet eriytyvän maailman ympärillemme.

        Kojukuvaus ei suinkaan ole aina "varma nakki". Yleensä ennen ensimmäistä havaintoa voi mennä neljä-viisikin tuntia, jopa päiviä. Sinä aikana voi tarkkailla ympäristöään, havainnoida lintuja, muita nisäkkäitä, tutkia hiljaisuutta ja rauhaa jota mistään muualta ei löydä. Hiljaisuuden tutkimisesta en pysty enempää kertomaan; se pitää itse kokea.


      • gips
        luontokuvaaja_ kirjoitti:

        Oma kuvauskoju on kymmenien kilometrien päässä asutusalueilta, korvessa. Sinne päästäkseen pitää ajaa metsätien päähän ja tarpoa muutaman kilometrin pätkä maastossa.

        Tyvenellä säällä karhut eivät tule, ne väistävät, koska tuntevat ihmisen hajun, saattavat tulla metsän reunaan, nuuhkaista ja kääntyvät pois. Haaskalla käydessään ne eivät ole poromiesten riesana ja säästävät siten nahkansa.

        Ihminen on kojussa sen ympäristön armoilla, vankina. Tarkkailee sivusta tapahtumia, toisin kuin eläintarhoissa joissa eläimet asuvat vankeudessa. Erotuksena vain se, että kojusta pääsee muutaman päivän kuluttua pois...

        Sen verran kritisoin tuota aiemmin esitettyä mielipidettä, että luontoon pitäisi tutustua dokumentteja katsomalla; no dokumentteja tuskin voi tehdä menemättä luontoon kuvauskaluston kanssa, eli joku nämä luontofilmitkin on tehnyt, otaksuttavasti juuri edellä mainituin menetelmin; kojusta ja haaskoilta/ruokintapaikoilta. Filmeissä sitäpaitsi esitetään myös pelkästään nämä "huippuhetket", vai onko joku nähnyt dokumenttia jossa on kolmen tunnin odotus tyhjää maisemaa, ennen kuin jotain alkaa tapahtua?

        Luontoon tutustuminen pelkästään median kautta vieraannuttaa meitä siitä ennestään. En vastusta luontofilmejä; katson niitä usein nautiskellen, mutta haluan myös itse kokea rauhan, hiljaisuuden ja erämetsän tuoksut. Lähellä luontoa elävä ihminen ymmärtää parhaiten sen arvon, yhteyden ihmiseen, haluaa säilyttää luonnon monimuotoisuuden ja oman yhteytensä luontoon. Emme ole erillisiä, vaikka olemme luoneet eriytyvän maailman ympärillemme.

        Kojukuvaus ei suinkaan ole aina "varma nakki". Yleensä ennen ensimmäistä havaintoa voi mennä neljä-viisikin tuntia, jopa päiviä. Sinä aikana voi tarkkailla ympäristöään, havainnoida lintuja, muita nisäkkäitä, tutkia hiljaisuutta ja rauhaa jota mistään muualta ei löydä. Hiljaisuuden tutkimisesta en pysty enempää kertomaan; se pitää itse kokea.

        arvot.
        Itse oon ottanu kerran "elämäni parhaimman luontokuvan" suojärveltä. Tein kuvaan sumun kiehuvan vesikattilan avulla.

        Se oli vaan hölmö kokeilu uuden kameran kanssa. Nyt osaan jo paremmin. Haaskoilta en suostu kuvaamaan.


    • bellarita1

      Kuinkas sitä tavallinen työssä käyvä voisi paremmin luontoon ja karhuihin tutustua kuin kojusta.Hieno homma että on tällaista järjestetty.Olen kyllä Afrikan villieläimiäkin kuvannut ja sielläkin tyyli on melkein sama. Valitut paikat ne on sielläkin vapaasti eläimet kuitenkin kuten karhut.

      • paikallinen

        Vaikka itse pidänkin siitä enemmän että näkee kuvia karhuista luonnossa kuin eläintarhassa, niin silti olen vastaan noita kojuja joihin ihmiset menee kuvaamaan karhuja. Haaskat houkuttelee karhuja koko ajan lähemmäksi ihmistä ja he tottuvat meihin. Kun asustelee tuolla Kuhmon syrjäseuduilla jonkun aikaa, niin kyllä ymmärtää, että miksei niitä haaskoja sinne kojuille pitäisi raahata.


      • Kimmo Koo

        "Kuinkas sitä tavallinen työssä käyvä voisi paremmin luontoon...tutustua.."

        Kirjoista, samoilemalla sekä myymällä auton ja ostamalla polkupyörän.



        "Kuinkas sitä tavallinen työssä käyvä voisi paremmin ... karhuihin tutustua kuin kojusta."

        Katsomalla televisiosta luontodokumentin :-) Karhun näkeminen "luonnossa" on varmasti hieno kokemus, mutta tuskin sitä voi sanoa tutustumiseksi. Olen kävellyt satoja kilometrejä metsässä, jossa elelee karhuja, mutta en ole koskaan nähnyt karhua.



        "Olen kyllä Afrikan villieläimiäkin kuvannut ja sielläkin tyyli on melkein sama."

        Kuvataanko oikeasti petoeläimet Afrikassa ihmisten viemiltä haaskoilta?



        "Valitut paikat ne on sielläkin vapaasti eläimet kuitenkin kuten karhut."

        Olet siinä oikeassa, ettei tällainen eläinten kuvaaminen sopii luontoihmisille yhtä hyvin kuin helikopterilla matkustaminen, jotta näkee jonkun linnun luonnossa.


      • Anonyymi
        Kimmo Koo kirjoitti:

        "Kuinkas sitä tavallinen työssä käyvä voisi paremmin luontoon...tutustua.."

        Kirjoista, samoilemalla sekä myymällä auton ja ostamalla polkupyörän.



        "Kuinkas sitä tavallinen työssä käyvä voisi paremmin ... karhuihin tutustua kuin kojusta."

        Katsomalla televisiosta luontodokumentin :-) Karhun näkeminen "luonnossa" on varmasti hieno kokemus, mutta tuskin sitä voi sanoa tutustumiseksi. Olen kävellyt satoja kilometrejä metsässä, jossa elelee karhuja, mutta en ole koskaan nähnyt karhua.



        "Olen kyllä Afrikan villieläimiäkin kuvannut ja sielläkin tyyli on melkein sama."

        Kuvataanko oikeasti petoeläimet Afrikassa ihmisten viemiltä haaskoilta?



        "Valitut paikat ne on sielläkin vapaasti eläimet kuitenkin kuten karhut."

        Olet siinä oikeassa, ettei tällainen eläinten kuvaaminen sopii luontoihmisille yhtä hyvin kuin helikopterilla matkustaminen, jotta näkee jonkun linnun luonnossa.

        Aina voi zoomata ja näkee pian tissejäkin tai naisen toosaa.


    • Anonyymi

      Kymmenien kilometrien päässä lähimmästä asumuksesta olevat kojut ei totuta karhuja muuhun kuin, että ruokaa löytyy tietystä paikasta, eikä tarvitse vaivaa nähdä.
      Intiassa on todettu, että jos petoeläimet, varsinkin kissaeläimet tottuu elämään kaupungissakin kansaa häiritsemättä, jos niitä ei jahdata. Mutta jos niitä hätyytetään ne hyökkää.

      Toisaalta, nykyään ei kojuja välttämättä tarvita, koska kameraa voi sopivilla laitteilla ohjata etänä.
      Silloin kuitenkin menetetään elämykset ja joku voi varastaa kameran. Myös surraava seurantalaite voi ärsyttää karhua.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      88
      1517
    2. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      10
      1380
    3. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      75
      1166
    4. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      115
      1109
    5. Katsotko mieluiten

      Kaivatussasi mitä?
      Ikävä
      68
      1085
    6. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      75
      981
    7. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      68
      905
    8. Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan

      Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n
      Maailman menoa
      255
      900
    9. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      12
      831
    10. Pidätkö kaivatustasi

      Minkä vuoksi erityisesti? Mikä hänessä vetoaa?
      Ikävä
      33
      813
    Aihe