vesisuihku

veneellä vaan eteenpäin

kertokaa hyvät ja huonot puolet,
olisin ostamassa vesisuihkulla olevaa venettä

5

4729

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jettiveto

      Riippuu veneen koosta ja tehoista, mutta ihan yleisimmät lienee kovempi kulutus, pienempi syväys, vähempi kallistelu kaarteessa. Ohjaus poikkeaa melkoisesti, koneessa on oltava kierroksia jotta vene kääntyy. Ryömintänopeudella voi olla hankalampi ohjata, mutta se riippuu jo veneestä ja koneesta tai koneista. Millaista pakettia olet katsellut?

    • ...

      joko paatin pitää olla aika tasapohjainen, tai syvemmällä v-pohjalla vaatii nopeuden saavuttamiseksi tehoja reippaasti enemmän. Hyötysuhde on erittäinkin huono. Hissukseen ajaessa pakilla pitää kääntää päinvastaiseen suuntaan, kuin normaalisti ja siihen tottuu äkkiä. Kääntyy jokseenkin paikallaan tyhjäkäynnillä ja on kiva lelu kaislikkoja kierrellessä, kunhan katselee eteensä, ettei ole esim. muovikasseja kellumassa reitillä. Täydestä vauhdista EI kannata kokeilla pakkia, koska siitä tulee helposti sukellusvene , tai kuski/matkustajat sinkoaa tuulilasin yli.
      Tässä muutama omista kokemuksistani omalla paatilla, mutta helkkarin kiva peli, jos ei ole kulutuksella niin väliä, kunhan on kunnolla potkua pannussa.

      • kommentti...

        Joku vuosi sitten oli eräässä kotimaisessa lehdessä testi, akselivetoinen vastaan jetti. Sama vene samalla moottorilla, muistaakseni Targa ja jettivetoinen oli nippanappa taloudellisempi matkanopeuksilla (edellyttää että nopeutta on "riittävästi" niin että jetti toimii kunnolla eli suutin nousee riittävän ylös). Vastaavissa vertailuissa jetti/sisäperä on taloudellisuus ollut jotakuinkin tasan, sisäperä keskimäärin hiuksenhienosti taloudellisempi.

        Jetti häviää jos nopeutta ei ole riittävästi tai rakenne on väärä koska jetti vaatii toimiakseen suuttimen nousun riittävän korkealle. Kokemusta on yhdestä alitehoisesta jolle saa muutaman solmun lisää vauhtia kun onnistuu aallosta "nostamaan" perän ylös niin että jetti alkaa toimia kunnolla (ja tuo muutama solmu lisää riittää nostamaan kulkuasentoa senverran että se pysyy "ylhäällä" kunnes kuski töppää).

        Olisiko tuo mielikuva jetin suuremmasta kulutuksesta peräisin ajotavasta (yleisempi "tietyntyyppisissä" veneissä) tai väärin toteutetuista ratkaisuista joissa jetti ei toimi kunnolla ?


      • kommentti... kirjoitti:

        Joku vuosi sitten oli eräässä kotimaisessa lehdessä testi, akselivetoinen vastaan jetti. Sama vene samalla moottorilla, muistaakseni Targa ja jettivetoinen oli nippanappa taloudellisempi matkanopeuksilla (edellyttää että nopeutta on "riittävästi" niin että jetti toimii kunnolla eli suutin nousee riittävän ylös). Vastaavissa vertailuissa jetti/sisäperä on taloudellisuus ollut jotakuinkin tasan, sisäperä keskimäärin hiuksenhienosti taloudellisempi.

        Jetti häviää jos nopeutta ei ole riittävästi tai rakenne on väärä koska jetti vaatii toimiakseen suuttimen nousun riittävän korkealle. Kokemusta on yhdestä alitehoisesta jolle saa muutaman solmun lisää vauhtia kun onnistuu aallosta "nostamaan" perän ylös niin että jetti alkaa toimia kunnolla (ja tuo muutama solmu lisää riittää nostamaan kulkuasentoa senverran että se pysyy "ylhäällä" kunnes kuski töppää).

        Olisiko tuo mielikuva jetin suuremmasta kulutuksesta peräisin ajotavasta (yleisempi "tietyntyyppisissä" veneissä) tai väärin toteutetuista ratkaisuista joissa jetti ei toimi kunnolla ?

        Siinä oli muistaakseni myös perävetolaitteella varustettu Targa. Minulle kyllä jäi käsitys, että vetolaitteella varustettu oli sekä nopein että taloudellisin.
        Joskus, olikohan 80- luvun lopun lehti, oli Buster Magnum testattu VP 146 hv koneella ja Alamarin Jet 180 vastaan SP yksipotkurinen vetolaite. Minulla on sattumalta tuo vertailutaulukko tässä pöydälläni. Huippunopeudella eli 34 solmua sekä tunti- että mailikulutus on jotakuinkin sama näistä käyristä päätellen. Muuten kulutus L/MPK on jetillä noin 0,12 L/MPK suurempi. Eli kun 22 solmussa vetolaite vie 0,8 l/mpk , jetti vie 0,92 l/mpk. Eli ei se ero niin kauhea ole, taitaa olla 15 % luokkaa. Ennen liukukynnystä (6-10 solmua) ero on peräti 0,25 l/mpk, mutta eihän sillä nopeudella ajeta normaalisti. Huippunopeus oli solmun isompi potkurilla. Voin skannata taulukon tarvittaessa.


      • Joakim
        kommentti... kirjoitti:

        Joku vuosi sitten oli eräässä kotimaisessa lehdessä testi, akselivetoinen vastaan jetti. Sama vene samalla moottorilla, muistaakseni Targa ja jettivetoinen oli nippanappa taloudellisempi matkanopeuksilla (edellyttää että nopeutta on "riittävästi" niin että jetti toimii kunnolla eli suutin nousee riittävän ylös). Vastaavissa vertailuissa jetti/sisäperä on taloudellisuus ollut jotakuinkin tasan, sisäperä keskimäärin hiuksenhienosti taloudellisempi.

        Jetti häviää jos nopeutta ei ole riittävästi tai rakenne on väärä koska jetti vaatii toimiakseen suuttimen nousun riittävän korkealle. Kokemusta on yhdestä alitehoisesta jolle saa muutaman solmun lisää vauhtia kun onnistuu aallosta "nostamaan" perän ylös niin että jetti alkaa toimia kunnolla (ja tuo muutama solmu lisää riittää nostamaan kulkuasentoa senverran että se pysyy "ylhäällä" kunnes kuski töppää).

        Olisiko tuo mielikuva jetin suuremmasta kulutuksesta peräisin ajotavasta (yleisempi "tietyntyyppisissä" veneissä) tai väärin toteutetuista ratkaisuista joissa jetti ei toimi kunnolla ?

        Vene 1/2000 vertasi Minor 7600:sta Kamewan jetillä ja akselivedolla. Akseliveto oli hieman taloudellisempi alle 20 kn vauhdeissa ja taas jetti oli selkeästi taloudellempi yli 25 kn vauhdeissa ja saavutti 4 kn suuremman huippunopeuden samalla moottorilla.

        Vene 7/2004 vertasi Minor 27 WR:ää samalla moottorilla akselilla, Bravo 2 vetarilla ja Kamewan jetillä. Bravo 2 oli kaikilla nopeuksilla 20-30% taloudellisempi kuin jetti. Akselivetoinen taas oli 15 kn vauhdissa lähes yhtä hyvä kuin perävetolaite, mutta 27 kn vauhdissa sen kulutus oli lähes 2-kertainen ja huiput jäivät 4 kn alle jetin ja 5 kn alle vetarin.

        Yhteenvetona:

        Akseliveto on umpisurkea, kun nopeus on selvästi liukualueella (yli 20 kn ko. kokoluokassa). Jetti on selvästi huonompi kuin perävetolaite taloudellisuudeltaan.

        Kamewan on varmasti yksi parhaista jeteistä ja ko. asennukset olivat onnistuneita. Paljon huonompiakin on, erityisesti "pikkujetit", joita on noissa ~5 m veneissä perämoottorin tms. koneella ovat hurjia polttoainesyöppöjä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen

      Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.
      Maailman menoa
      656
      5390
    2. Harmi että

      Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o
      Ikävä
      21
      2367
    3. Ajattele miten

      Paljon ottajia sinulla olisi
      Ikävä
      114
      1617
    4. Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!

      Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia
      Kajaani
      234
      1576
    5. Tekisitkö jotain toisin

      Kaivattusi kanssa alusta alkaen? 😍
      Ikävä
      93
      1477
    6. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      23
      1416
    7. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1175
    8. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      9
      1153
    9. Kun Zele jenkeissä kävi

      Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi
      Maailman menoa
      314
      1127
    10. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      306
      1058
    Aihe