Onkohan kelleen tullut mieleen vertailla nykyistä tilannetta Venäjän vaatiessa alueita Georgialta ja aikoinaan Saksan vaatiessa Sudeettialueita itselleen. Kun vaan ei historia toistaisi itseään!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sudeettialueet
Georia ja
Sudeettialueet
6
171
Vastaukset
Kyllä minunkin mieleeni on juohtunut monen muuan tapauksen joukossa myös sudeettialueitten rooli Hitlerin Saksan pelinappulana. Silti näkisin myös eroavuuksia asetelmassa, jos halutaan vertailla toisiinsa Tsekkoslovakian sudeettisaksalaisalueita maailmansotien välisenä aikana ja Georgian vähemmistöjen alueita Etelä-Ossetiaa sekä Abhasiaa nykyisissä yhteyksissä.
Ensimmäisenä erona tulee mieleen etninen ero. Sen enempää osseetit kuin abhaasitkaan eivät ole venäläisiä, vaikka Venäjä käyttääkin noita kansoja pelinappuloina nyt tänä aikana, kun Venäjä haluaa kurmuuttaa Georgiaa. Sudeettisaksalaiset olivat etnisesti saksankielisiä, jotka ennen Tsekkoslovakian itsenäistymistä kukkoilivat tsekkeihin nähden herrakansan roolissa Itävalta-Unkarin keisarikunnassa ennen tuon kaksoismonarkian pirstoutumista.
Kun maailmansotien välisenä aikana natsit miehittivät Itävallan, siinä vaiheessa sudeettisaksalaisista tuli Hitlerin liittolaisia. Osseeteilla ja abhaaseilla ei ole taakkanaan herrakansan rasitetta georgialaisiin nähden. Silti nuokin kansat vaikuttavat alentuneen Moskovan pelinappuloiksi.
Jos osseetit ja abhaasit todella itsenäistyisivät, niin, mitähän se kuvio mahtaisi tuoda mukanaan? Uusimmat uutiset viittaavat siihen, että Venäjä todella tunnustaa Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisiksi. Aluksi Moskova pääsisi herkuttelemaan tilanteella ja kerskumaan Georgialle, kuka on kukkona tunkiolla. Entä myöhemmin aikaa myöten? Venäjän kannalta epämiellyttävänä esimerkkinä siellä läheisyydessä hiukan pohjoisempana sijaitsee Tsetnenia, jolle Venäjä taas ei halua antaa itsenäisyyttä suin surminkaan.
Jos Venäjän puolella sijaitsevan Pohjois-Ossetian väki haluaisikin lyöttäytyä yhteen Etelä-Ossetian kanssa ja muodostaa yhden ja yhtenäisen Ossetian, niin mitenkähän Moskova siihen suhtautuisi? Kaikki on mahdollista Kaukasuksella! Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäistymisen mukana saattaisi lähteä liikkeelle vierimään semmoisia lumipalloja, jotka eivät enää olisikaan Medvedevin ja Putinin hallinnassa...?- löytyy
Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne muistuttaa monessa mielin 1930-40 lukua:
Otetaan esim. Kansainliiton toiminta verrattuna YK:hon: Kansainliitto pystyi ratkomaan pieniä kärhämiä (esim. Ahvenanmaa), mutta isot jutut jäi hoitamatta. Niinhän on nytkin YK:n kanssa.
Samoin asetelmat suurvaltasuhteissa: Sarkozy huseeraa Chamberlainin tapaan yrittäen tehdä sopimuksia.... aikaa palaa ja toden tullessa sopimuksilla on vain paperin arvo!
Kolmantena voisi olla USA:n silloinen ja nykyinen tapa toimia? löytyy kirjoitti:
Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne muistuttaa monessa mielin 1930-40 lukua:
Otetaan esim. Kansainliiton toiminta verrattuna YK:hon: Kansainliitto pystyi ratkomaan pieniä kärhämiä (esim. Ahvenanmaa), mutta isot jutut jäi hoitamatta. Niinhän on nytkin YK:n kanssa.
Samoin asetelmat suurvaltasuhteissa: Sarkozy huseeraa Chamberlainin tapaan yrittäen tehdä sopimuksia.... aikaa palaa ja toden tullessa sopimuksilla on vain paperin arvo!
Kolmantena voisi olla USA:n silloinen ja nykyinen tapa toimia?Tulevia tapahtumia on perin vaikeata arvioida. Venäjä ei ole enää samassa asemassa, jossa Neuvostoliitto oli ja myös luonteeltaan Nyky-Venäjä on toisenlaatuinen eli ainakin energiamarkkinoilla Venäjä osaa toimia kuin markkinatalousmaa.
Vaikka Saksaa nöyryytettiin kovasti ensimmäisen maailmansodan jälökeen, Saksa ei loppujen lopulta menettänyt kovin paljoa alueitaan. Siirtomaat toki menivät. Hitlerin valtaannousun mahdollisti pikemminkin Saksan oman talouden romahdus. Venäjä puolestaan käärii nykyään valtavia rahasummia energian viennillään ja rahastoi niitä pahojen päivien varalle. Ero sotien väliseen Saksaan on ilmeinen.
Venäjän kohdalla avoimena kysymyksenä on pätemisen tarpeen suuruus ja merkitys. Yrittääkö Venäjä todellakin edes jossain määrin saada takaisin maantieteellisiä alueita, jotka eivät jääneet Venäjän federaatioon Neuvostoliiton hajotessa? Jos niin, siitä aiheutuu vakavia kansainvälisiä ristiriitoja.
USA:n kohdalla taas on ongelmana tuon suurvallan oman hegemonian hiipuminen. Ensi syksynä valittava uusi presidentti uskoo sikäläiseen tapaan, että USA on maailman johtava valtakunta ja USA:n presidentti on koko maailman johtaja. Siinä suhteessa taitaa myös USA:n edessä olle pätemisongelmia, vaikka maan valtavia voimavaroja ei käykään kieltäminen.- aloittaja
Leiriniekka kirjoitti:
Tulevia tapahtumia on perin vaikeata arvioida. Venäjä ei ole enää samassa asemassa, jossa Neuvostoliitto oli ja myös luonteeltaan Nyky-Venäjä on toisenlaatuinen eli ainakin energiamarkkinoilla Venäjä osaa toimia kuin markkinatalousmaa.
Vaikka Saksaa nöyryytettiin kovasti ensimmäisen maailmansodan jälökeen, Saksa ei loppujen lopulta menettänyt kovin paljoa alueitaan. Siirtomaat toki menivät. Hitlerin valtaannousun mahdollisti pikemminkin Saksan oman talouden romahdus. Venäjä puolestaan käärii nykyään valtavia rahasummia energian viennillään ja rahastoi niitä pahojen päivien varalle. Ero sotien väliseen Saksaan on ilmeinen.
Venäjän kohdalla avoimena kysymyksenä on pätemisen tarpeen suuruus ja merkitys. Yrittääkö Venäjä todellakin edes jossain määrin saada takaisin maantieteellisiä alueita, jotka eivät jääneet Venäjän federaatioon Neuvostoliiton hajotessa? Jos niin, siitä aiheutuu vakavia kansainvälisiä ristiriitoja.
USA:n kohdalla taas on ongelmana tuon suurvallan oman hegemonian hiipuminen. Ensi syksynä valittava uusi presidentti uskoo sikäläiseen tapaan, että USA on maailman johtava valtakunta ja USA:n presidentti on koko maailman johtaja. Siinä suhteessa taitaa myös USA:n edessä olle pätemisongelmia, vaikka maan valtavia voimavaroja ei käykään kieltäminen.Historiasta ei pidä tietenkään tehdä pakkomiellettä - siinä mielessä pohdintani on spekulatiivista.
USAn taloudellinen kehitys pohdituttaa: Pörssiromahdukseen 1929 oli omat syynsä - mutta vähän niinkuin nytkin. Otaksun, että varsinainen koitos on vasta edessä: ja mitähän siitä seuraisikaan? Voisiko olla vähenevä mielenkiinto olla "maailman poliisina". Tämä saattaisi antaa heikon Euroopan myötävaikutuksella tilaa Venäjälle toimia haluamallaan tavalla?
Meneillään oleva Kaukasian tilanne tarjoaa meille suomalaisillekin havainto-opetusta monessa suhteessa. Ensinnäkin Georgia luotti vieraan apuun, mutta USA ei sitten kuitenkaan rientänyt sotavoimineen mukaan kriisiin, jonka kokkaamiseen myös Georgia itse oli innokkaasti ja antaumuksellisesti osallistunut. Opetuksena on siis: Suomen ei pidä lähteä USA:n liittolaisuuskelkkaan! Ei USA Georgian eikä Suomen takia kolmatta maailmansotaa aloita.
Meidän suomalaisten on itse huolehdittava omista suhteistamme kaikkiin ulkomaihin. Saattaa käydä niin, että jo EU-jäsenyyden takia joudumme hankaliin kriiseihin mukaan, joista kriiseistä olisi järkevintä pysytellä mahdollisimman etäällä. Tässäkin suhteessa Georgia opettaa: Rauhanomainen vuorovaikutus esim. Venäjän kanssa on meidän itsemme kannalta viisainta politiikkaa.
Georgian armeija osoittautui varsin heppoiseksi armeijaksi, kun Venäjän armeija hiukan testaili eteläisen naapurinsa sotavoimien potenssia. Eipä auttanut Georgiaa edes tuliterä kalustokaan, jota maahan virtasi Jenkkilästä. Opetus: Suomen puolustuslaitoksesta kannattaa huolehtia jo perinteisen asevelvollisuusperiaatteen pohjalta. Ulkomaisista sotaseikkailuista on parasta pysyä poissa. Eikä Venäjäkään pahastu sitä, kun me omin voimin huolehdimme omasta maanpuolustuksestamme sopivalla tehokkuudella.
Olennaista on myös asenteellinen ja henkinen mentaliteetti. Kun me suomalaiset seisomme tanakasti omilla jaloillamme ja päätämme itse asioistamme, silloin vieraatkaan eivät ala meille pilan päiten kutsumatta tunkeilemaan.- ymmärrettävä
Ihan hyviä nökökohtia - mutta!
Rauhaisa neuvotteleva rinnakkaiselo ei Venäjän kanssa paljon paina, kun on suurmaan intressit kyseessä! Venäjän intressissä on Georgian haltuunotto, ja saadaan nähdä näin muutaman hetken kulutta myös tapahtuvan - vähän samalla tavalla kuin Saksa ja Itävalta.
Meidän tulisi oppia jotain venäläisestä luonteesta; kun se jotain haluaa, niin se sen myös pyrkii ottamaan. Muistissa lienee Pietarin sataman suomalaisterminaali: "Ettekö te suomalaiset (hävytön sana) ymmärrä, että me tarvitaan tämä". Mites sitten suu täällä pannaan, kun naapurimme alkaakin tarvita Hangon ja Kotkan satamia?
Toisena tulisi nähdä Suomenlahden tilanteen sotilaspoliittisen tilanteen muutos, kun Viro, Latvia ja Liettua sekä Puola liittyivät EU:hun ja Natoon! Venäjä ei todennäköisesti hyökkää ja "tarvitse" Nato-maiden alueita kovin herkästi, mutta mitenkähän se voisi varmistaa Itämeren sotilaallisen strategiansa esim. Suomesta käsin.
Uskokaa tai älkää, mutta jotain tämän suuntaista saatetaan naapurissamme pohtia...
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/691289
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista1038172- 1105723
- 2855134
- 495013
- 763787
- 583011
- 662727
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222528Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292512- 452471