Heräsin yöllä hiestä märkänä. Höristin korviani. Jokin liikkui hylätyssä kartanossa johon olin majoittunut yöksi varoituksista huolimatta. Kuului narinaa ja kahleiden kalinaa. Puristin nallea ja kumiankkaa lujemmin. Kamalaa! Mitä oikein oli tekeillä?
Kummitustalo
6
1827
Vastaukset
- MerituuliH.
Äänet kuuluivat selvästi ylemmästä kerroksesta, jonna olin illalla jättänyt eväslaukkuni. Voisiko ikkunan kautta tullut orava vain jyrsiä leipiäni?
Tehdäkseni selvää asiasta, nousin ylös ja otin taskulampun mukaani. Paljaat jalkani saivat vanhat lattialaudat narisemaan, kun suunnistin portaikkoon. Varjot seinillä venyivät ja näyttivät uhkaavilta, mutta yritin olla katselematta niitä. Narina oli lakannut.
Portaiden juuressa rohkeuteni loikki varjoihin, kun huomasin, että yläkerrasta kajasti valoa.- z-lkjlkl
Orava oli pistänyt taloksi ihan oikein tosissaan. Juureva blues kaikui pienestä soittimesta huoneen pölyiseen ilmaan ja tirkistäessäni ovenraosta näin kuinka oravan jalka vippasi kanabluesin tahtiin. siinä se istuskeli koivet ristissä vanhassa nojatuolissa ja rouskutteli eväitäni, rasvaisia käärepapereita oli heitelty pitkin lattiaa. Arvelin oravan olevan melkein kaksi metriä pitkän, se oli sellainen mutanttikurre joita seudulle oli viimeaikoina ilmestynyt jostain. Orava lopetteli ateriointiaan tyytyväisen näköisenä ja sytytti sitten paksun sikarin. Sininen savupilvi pölähti huoneen ilmaan ja peitti oravavan pään, pian erottui ainoastaan vipattava jalka.
- scarabaeus
z-lkjlkl kirjoitti:
Orava oli pistänyt taloksi ihan oikein tosissaan. Juureva blues kaikui pienestä soittimesta huoneen pölyiseen ilmaan ja tirkistäessäni ovenraosta näin kuinka oravan jalka vippasi kanabluesin tahtiin. siinä se istuskeli koivet ristissä vanhassa nojatuolissa ja rouskutteli eväitäni, rasvaisia käärepapereita oli heitelty pitkin lattiaa. Arvelin oravan olevan melkein kaksi metriä pitkän, se oli sellainen mutanttikurre joita seudulle oli viimeaikoina ilmestynyt jostain. Orava lopetteli ateriointiaan tyytyväisen näköisenä ja sytytti sitten paksun sikarin. Sininen savupilvi pölähti huoneen ilmaan ja peitti oravavan pään, pian erottui ainoastaan vipattava jalka.
Kurrehan hallitsi siis tuon monimutkaisen sikarinpolttamisen rituaalin, ei vedellyt sitä myrkkypötköä keuhkoihinsa vaan pöläytteli savut ilmoille ja huomaamattaan suoraan silmilleni.
Kitkerää. Kitkerää.
Vatsani kurahti ja haukoin henkeäni. - Z-sec
scarabaeus kirjoitti:
Kurrehan hallitsi siis tuon monimutkaisen sikarinpolttamisen rituaalin, ei vedellyt sitä myrkkypötköä keuhkoihinsa vaan pöläytteli savut ilmoille ja huomaamattaan suoraan silmilleni.
Kitkerää. Kitkerää.
Vatsani kurahti ja haukoin henkeäni.Savupilven seasta vipottava oravan jalka pysähtyi hetkeksi, minulla oli täysi työ estää itseäni yskimästä. mutta sitten se tapahtui taas. Vatsani alkoi mouruamaan kuin maaliskuinen kissa ja oravan naama pilkisti savupilvestä oven rakoa kohti. Se päästi muutaman säksättävän, äkäisen tokaisun ja näin miten mutanttikurre siirsi käryävän sikarinsa toiseen käpälään; toisella se sammutti gramofonin. Otuksen häntä heilahteli hermostuneesti nykien, minä siirryin pois ovelta ja aloin hiipimään yläkerran pimeää käytävää pitkin kauemmas ovelta.
Oli aivan hiljaista, liian hiljaista.
Tuskallisen puoliminuuttisen kuluttua saavuin käytävien risteykseen ja uskalsin taas hengittää normaalisti. muistelin lukeneneeni jostakin lehdestä puolisen vuotta sitten, miten seudulla oli sattunut pienoinen kriisinpoikanen paikallisessa ydinvoimalassa. Asia oli kuitenkin haudattu varsin nopeasti eikä siitä sen enenmpää kyselty, aloin epäilemään että se oli jotenkin vaikuttanut seutuun. Jos joku orava voi olla tuon kokoinen, niin minkälainen olisi sitten vaikka...ristilukki? entäpä vaikka rotta tai tuhatjalkainen tai, tai...
Juoksin jo kiljuen ympäri hylättyä kartanoa ja törmäilin pimeässä seiniin ja käytävillä lojuviin huonekaluihin. - satuilija*
Z-sec kirjoitti:
Savupilven seasta vipottava oravan jalka pysähtyi hetkeksi, minulla oli täysi työ estää itseäni yskimästä. mutta sitten se tapahtui taas. Vatsani alkoi mouruamaan kuin maaliskuinen kissa ja oravan naama pilkisti savupilvestä oven rakoa kohti. Se päästi muutaman säksättävän, äkäisen tokaisun ja näin miten mutanttikurre siirsi käryävän sikarinsa toiseen käpälään; toisella se sammutti gramofonin. Otuksen häntä heilahteli hermostuneesti nykien, minä siirryin pois ovelta ja aloin hiipimään yläkerran pimeää käytävää pitkin kauemmas ovelta.
Oli aivan hiljaista, liian hiljaista.
Tuskallisen puoliminuuttisen kuluttua saavuin käytävien risteykseen ja uskalsin taas hengittää normaalisti. muistelin lukeneneeni jostakin lehdestä puolisen vuotta sitten, miten seudulla oli sattunut pienoinen kriisinpoikanen paikallisessa ydinvoimalassa. Asia oli kuitenkin haudattu varsin nopeasti eikä siitä sen enenmpää kyselty, aloin epäilemään että se oli jotenkin vaikuttanut seutuun. Jos joku orava voi olla tuon kokoinen, niin minkälainen olisi sitten vaikka...ristilukki? entäpä vaikka rotta tai tuhatjalkainen tai, tai...
Juoksin jo kiljuen ympäri hylättyä kartanoa ja törmäilin pimeässä seiniin ja käytävillä lojuviin huonekaluihin.Kompastuin mahonkiseen tuolinjalkaan ja lensin kaaressa käytävällä, mätkähtäen johonkin pehmeään...hämärässä en eröttanut mihin.Käteni tarttuivat limaiseen ja lämpimään kasaan, takaa kuului tömähteleviä ääniä, jotka lähestyivät uhkaavasti. Sikarin haju voimistui. Riuhdoin kauhuissani käsiäni irti lattiasta, joka alkoi äkkiä liikkumaan alaspäin. Lattia jotenkin irtosi liitoksistaan seinän taitteesta ja alkoi vajota alakertaan, jossa minua odotti suoranainen kauhujen armeija.....
satuilija* kirjoitti:
Kompastuin mahonkiseen tuolinjalkaan ja lensin kaaressa käytävällä, mätkähtäen johonkin pehmeään...hämärässä en eröttanut mihin.Käteni tarttuivat limaiseen ja lämpimään kasaan, takaa kuului tömähteleviä ääniä, jotka lähestyivät uhkaavasti. Sikarin haju voimistui. Riuhdoin kauhuissani käsiäni irti lattiasta, joka alkoi äkkiä liikkumaan alaspäin. Lattia jotenkin irtosi liitoksistaan seinän taitteesta ja alkoi vajota alakertaan, jossa minua odotti suoranainen kauhujen armeija.....
Näin edessäni kolme lihansyöjäkasvia, mutta ei se vielä mitään kasvien takana seisoi utuisia hahmoja, jotka liikkuivat minua päin. Olin, niin järkyttynyt etten saannu huudetuksi. Nousin seisomaan ja äkkiä nämä utuiset hahmot seisoivat aivan nenäni edessä näyttäen minulle talon verisen historian, jossa oli teloitettu ihmisiä raa'alla tavalla ja nyt nämä koston himoiset aaveet halusivat kostaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732805
- 632694
- 681792
- 241637
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä151568- 201560
- 151412
- 481267
- 381243
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91229