Omaa mielenkiintoani on oman taustani ja sukututkimuksien synnyttämän innostuksen takia kohdistunut Lapin uudisasutuksen historiaan. Meillähän on tuotu esille käsitystä, että suomalaiset olisivat kolonialistiseen tapaan työntäneet saamelaisen asutuksen perimmäisille Pohjan perukoille eli nykyiselle saamelaisalueelle. Käsitys on kuitenkin yksipuolinen.
Lapin alueiden suomalaistumisen eräänä ilmiönä oli se, että varsin monet alueilla asuneet saamelaiset muun muassa Kemin Lapissa ja Sompiossa itse ryhtyivät ns. uudisasukkaiksi siten nopeasti suomalaistuen. Kuningasvallan toimesta 1600-luvun lopulla edistettiin Lapin uudisasutusta erityisillä uudisasustusplakaateilla. Tarkoitus oli huolehtia siitä, ettei uudisasutus haittaisi saamelaisten perinteisiä luontaiselinkeinoja.
Muistettakoon se, että ennen vuotta 1673 sai Lapinmaassa harjoittaa vain lappilaiselinkeinoja. Lapinmaa oli määritelty hallintorajalla ”Lapin ja lannan rajana” eikä uudistalonpojilla ei ollut ilman saamelaisten lupaa oikeutta luonnonvarojen käyttöön Lapissa.
Vuosien 1673 ja 1695 uudisasutusplakaateissa järjestettiin lappalaisen ja uudisasukkaan oikeudet erikseen kummankin talousmuodon mukaan. Uudisasukkaalla oli velvoite rakentaa tarpeelliset rakennukset, viljellä maataan ja hoitaa karjaa. Lappalaisen tuli taasen harjoittaa luontaiselinkeinoja eli kalastaa, metsästää ja hoitaa poroja. Kyse ei ollut etnisestä jaottelusta vaan elinkeinon harjoittamisen tavasta. Tuolloin uudisasutus mahdollistui. Kruunun intressi on liittynyt ilmeisemminkin maaverotukseen ja kirkolla on myös ollut omat intressinsä asemansa vakiinnuttamisessa.
Lapin uudisasutuksen historia ja saamelaisten kirjautuminen uudisasukkaiksi perustuu Kaarle XI:n hallitusaikana suoritettuun maaverotuksen uudistukseen, jolloin maaverotuksessa siirryttiin talonpojan ”vakaiden” tulolähteiden, kuten peltojen niittyjen, metsien sekä kalavesien yms. verotukseen ja joissa huomioitiin erinäisiä talon syrjäiseen sijaintiin, peltojen laatuun tai hallanarkuuteen liittyviä muuttujia.
Lapin verotuksen uudistaminen ajoittuu samalle ajalla Vanha veron perintä oli sellainen, että Ruotsille veroa maksavissa kylissä oli kannettu vuotuisveroa ja kymmenyksiä. Porojen omistukseen ja lukumäärään perustuva verotus, muuttui 1695 järjestelmäksi jolla, kullekin lapinkylälle asetettaisiin kiinteä rahamääräinen vero, joka määrältään vastaisi edellä mainittujen aikaisempien verojen yhteismäärää. Tämä järjestelmä voitiin ottaa käyttöön sekä niissä lapinkylissä, jotka maksoivat veroa vain Ruotsille että niissä, jotka maksoivat veroa sekä Ruotsille että Venäjälle. Tenolla, Inarissa ja Utsjoella maksettiin veroa myös Tanskalle (!)
Kyse oli vakaan verotulon saamisesta ja myös valtapolitiikasta eli oikeudesta Pohjoiskalotin alueisiin.
Se kuka perusti lapinmaalle uudistilan, sai nauttia vapautuksen 15 vuoden ajan kaikista veroista ja maksuista. Uudisasukkaalla oli pellonraivaus- ja rakentamisvelvoite sekä kielto kasketa liiallisesti.
Huomioitta on jäänyt, kuten alussa huomautin, se, että Lapin uudisasukkaat eivät suinkaan kaikki olleet eteläisiltä alueilta tulleita vaan monet alueella jo asuneet saamelaiset itse ryhtyivät uudisasukkaiksi siirtyen maanviljelykseen ja karjanhoitoon hyläten aiemman elinkeinomallinsa. Saamelaiset suomalaistuvat; kyseessä oli kulttuurivaihto. Kulttuurivaihdon seurauksena oli suomen kielen omaksuminen ja ylipäätään suomalaisen kulttuurin omaksuminen. Keskeistä oli tietenkin tuo sitoutuminen maanviljelystä harjoittavan väestön pysyvään asumistapaan. Toki poronhoito, kalastus ja metsästys säilyivät suhteellisen merkittävinä elinkeinoina myös uudisasukkaiden toimesta.
Kaukaiset esi-isäni ja -äitini ovat näitä 1600-luvulla uudisasukkaiksi rekisteröityneitä ja nopeasti sen jälkeen suomalaistuneita saamelaisia
Lapinmaan asutuksesta
13
689
Vastaukset
Lapin uudisasutuksen historiaan minulla ei ole osaamista sanoa muuta kuin että erittäin mielenkiintoista. Haluaisin kiinnittää huomiota tuohon sinun Sakarri Kolistaja hyvin esiintuomaasi tosiasiaan, että pohjoisessa asui väkeä jo ennen "suomalaisten" uudisasukkaitten sinne asettumista. Maa ei ollut suinkaa tyhjä ja asumaton, väestötön vai pitäisikö sanoa ihmisetön.
Suomen nykyinen pohjoisosa ja laajemmin koko Pohjois-Kalotti oli ihmisten asuttamaa seutua jo ammoin muinaisuudessa. Tämän seikan korostaminen on tainnut jäädä aika lailla toisarvoiseksi, kun Suomen asutushistoriaa käsitellään ja kun sitä vaikkapa koulussa opetetaan.
Kun mannerjää vetäytyi, niin viimeinen pienenevä jäätikkökilpi jäi nykyisen Skandinavian niemimaan päälle. Kölivuoristo oli siinä jäätikön tukialustana. Nykyiset Norjan ja Ruotsin alueet olivat edelleen jäätikön peittäminä vielä sinä vaiheessa, kun idempänä nykyisen Suomen itärajan paikkeilla olevilla vedenjakajaselänteillä sula maa oli jo näkyvissä. Samoin Lappi ja Ruija olivat sulaa aluetta. Saamelaiset ja heidän esivanhempansa asuttivat näitä alueita. On paljon mahdollista, että heidän kanssaan mukana joukossa oli myös esim. mammutinmetsästäjiä, jotka saattoivat olla meidän suomalaisten esihistoriallista väestöjuurtamme. Tämä suomalaisväestö oli tullut sulavan jään perässä etelästä ja kaakosta. Lännestä se ei voinut tulla, koska silllä suunnalla oli laaja merialue ja sen takana Skandinavian asumaton mannerjäätikkö.
Vaikea sanoa, että pitäisikö itkeä vai nauraa sitä "historiankirjoitusta", jonka mukaan Suomen asutus olisi tullut Ruotsista tänne mukamas "tyhjään ja asumattomaan" maahan.- suomi-saame-suoma jne
Suomalaiset ja saamelaiset ovat eläneet rinnakkain jo vuosituhansia. Erittely suomalaisiin ja saamelaisiin on jälkijättöistä ja tarkoitrushakuista, ruotsalaisvallan aikaista keinotekoista hajoita ja hallitse politiikkaa. On tiedossa, että vielä 1600-luvulla saamelaisia eli Varsinais-Suomen eräalueilla. Samaan aikaan ns. suomalaisia eli jo kaukana Lapissa.
Eli koko vastakkain asettelu on ollut ruotsalaisten ja sittemmin venäläisten nationalistisen politiikan tulosta, jossa "alustalaiskansallisuudet" pyrittiin hajoittamaan pieniin helposti sorrettaviin osiin (vrt, osseetit-georgialaiset, samaa sakkia mutta keinotekoisesti asetettu vastakkain).Aivan niin ja juuri niin. Kun me lähitulevaisuudessa kirjoitamme aikaisempaa kelvollisempaa entisajan historiaa, niin sen eräs tärkeä juonne on kuvata saamelaisia ja suomalaisia yhdessäeläjinä. Samalla saamelaiset saavat sen arvopaikan historiassa, mikä arvopaikka heille kuuluu. Saamelaisuus on suomalaisuuden sukulaisuutta. Kun saamelaiset ovat nyt tuoreimpina ajajaksoina asuttaneet lähinnä pohjoista, niin sekin on todettavissa niin, että heidän asutuksensa ja elämisensä kuuluu suomensukuisten kansojen asumisen ja elämisen yhteyteen.
Saamelaiset eivät ole mikään erillinen kummajaiskansa, vaan he ovat tärkeä ja olennainen osa suomalais-ugrilaisten sukukansojen kokonaisuutta. Nykyisin saamelaisia muuttaa kaupunkeihin niin pohjoisessa kuin etelässä. Saamelaisväkeä asuu Helsingin seudullakin huomattava väestömäärä. On aika hyväksyä saamelaiset kansakuntaan mukaan kautta koko tasavallan.- Sakari Kolistaja
Muutaman sana pirkkalaisista on paikallaan mietittäessä Lapinmaan asutushistoriaa
Toisinaan kuulee esitettävän sen väärin käsityksen, että ns. pirkkalaiset olisivat kotoisin jostain erityisestä paikasta, vaikkapa Pirkkalan pitäjästä. Nimitys "pirkkalainen" ei viittaa lainkaan johonkin paikkakuntaan, vaan on ilmaus kruunun antamasta oikeudesta verottaa ja käydä kauppaa, jota on kuvattu sanalla "birk". Tämä nimitys tulee esille vaikka Mälaren-järven Birkan kauppapaikassa. Nämä legalisoidut kauppamiehet ovat antaneet nimensä sitä kautta Pirkkalan pitäjälle, jossa heidän tukipaikkojaan oli paljon. Pirkkalaisten asutus levisi myös keskeisiin Pohjanlahden keskuksiin Uumajaan, Piteåån, Kemiin ja Tornioon. Ohimennen sanottuna Torniossa on paikanmimmi nimeltä Pirkkiö. Näitä pirkkalaisia ei ole kovin paljoa ollut mutta ovat edustaneet sen aikaisen yhteiskunnan ehdotonta ylärakennetta.
Varhaisimmat kirjalliset merkinnät pirkkalaisista ovat 1300 luvulta, jolloin heidän perinnölliset erioikeutensa vahvistettiin lapinmaassa. Pirkkalaisten yksinoikeudet kauppaan ja verotukseen Lapinmaassa saattanevat olla peräisin jo 1200-luvulta kuningas Mauno Ladonlukon ajoilta, mutta ensimmäinen kirjallinen dokumentaatio pirkkalaisista on vuodelta 1328. Kuningas Erik Maununpojan aikana 1358 on vahvistettu pirkkalaisten perinnölliset oikeudet. Kustaa Vaasa sen sijaan uudisti 1554 lapinverotuksen perustamalla kruunun alaisten voutien virat. Tällä tavoin Lapinmaa kytkeytyi tiivimmin kruunun intresseihin.
Pirkkalaissukujen asema kruununvouteina hiiipui vähitellen ja Kustaa Vaasan kyseisen määräyksen tuolloin sisältämä pirkkalaisten monopoli lapinvoudin virkoihin lakkasi varsin pian muun muassa Kaarle-herttuan hallitessa maata. Pirkkalaisista suvuista tuli viimeistään 1600-luvun alkuun mennessä asuttamiensa kaupunkien porvareita sekä maakauppiaita.
Lapin suomalainen asuttaminen ei tapahtunut yksinomaan näiden pirkkalaisten toimin. Eräitä alueilta on tosin, joissa ns, pirkkalaisasutus on ollut laajempaa, kuten Tornion seutu ja Tornionjoen jokivarsi hieman ylempääkin. Varsinainen Lapin erämaiden asutus on myöhäisempää perua ja liittyy Kaarle XI aikana annettuihin verovapauksiin ns. uudisasutusplakaatteihin. Säännöllisen ja laajan kyläasutuksen syntyminen sille alueelle, jonka tunnemme Lappina on ollut varsin myöhäinen ilmiö. Tosin Tornion seudulla ja muuallakin Lapissa on arkeologissa kaivauksissa todettu jo kivikauden asutusta.
Mitä sitten tulee ns. kainulaisiin nimitys johtuu heidän asuinpaikasta, Kainuun-maasta, joksi on arveltu Pohjanlahden kummankin rannan puolelta kiertäen aluetta Skellefteåsta nykyiselle Etelä-Pohjanmaan alueelle. Kyseessä on ollut erillinen suomalainen (hämäläinen) heimo tai kansakunta, joka on tuolla alueella asunut. Kuitenkaan kainuulaisten asuttama alue ei ole käsittääkseni ulottunut kovin pitkälle pohjoiseen varsinaisen lapinmaan ollessa hyvin myöhään saamelaisten asuttamaa vielä ainakin Kustaa Vaasan aikoihin.
Teen varsin rohkean yleistyksen kuitenkin väittäessäni, että keskeinen osa siitä Lapinmaan suomalaisesta asuttajakunnasta on näiden kainuulaisten jälkeläisiä. Perustan väitteeni sille, että tuo asutus on ollut kuitenkin lähellä tulevia uudisasutusalueita. Mutta, että selväksi tulisi niin vielä kerran sanottakoon; kainuulaiset ovat kansanheimo ja pirkkalaiset taasen erioikeudet omaava rajoitettu ryhmä.
Mutta ettei menisi järin vakavaksi pohdiskeluksi siitä kuka on Lapin asuttanut, kerronpa jutu siitä kun Nätti-Jussi keskusteli savotalla siitä, kuka heistä lentojätkistä olisi ensin Lappiin tullut. Aikansa erilaisia kertomuksia kuunneltuaan Nätti tokaisi, että aikaisin ovat pojat Lappiin tulleet, mutteivät niin aikaisin kun hän. Nätti kertoi näet olleensa mukana taakottamassa Kemijoen linjaa. Tästä on enää hankala panna paremmaksi. Nätti-Jussi lienee Lapin ensimmäinen asuttaja! - Vaka Vanha
Sakari Kolistaja kirjoitti:
Muutaman sana pirkkalaisista on paikallaan mietittäessä Lapinmaan asutushistoriaa
Toisinaan kuulee esitettävän sen väärin käsityksen, että ns. pirkkalaiset olisivat kotoisin jostain erityisestä paikasta, vaikkapa Pirkkalan pitäjästä. Nimitys "pirkkalainen" ei viittaa lainkaan johonkin paikkakuntaan, vaan on ilmaus kruunun antamasta oikeudesta verottaa ja käydä kauppaa, jota on kuvattu sanalla "birk". Tämä nimitys tulee esille vaikka Mälaren-järven Birkan kauppapaikassa. Nämä legalisoidut kauppamiehet ovat antaneet nimensä sitä kautta Pirkkalan pitäjälle, jossa heidän tukipaikkojaan oli paljon. Pirkkalaisten asutus levisi myös keskeisiin Pohjanlahden keskuksiin Uumajaan, Piteåån, Kemiin ja Tornioon. Ohimennen sanottuna Torniossa on paikanmimmi nimeltä Pirkkiö. Näitä pirkkalaisia ei ole kovin paljoa ollut mutta ovat edustaneet sen aikaisen yhteiskunnan ehdotonta ylärakennetta.
Varhaisimmat kirjalliset merkinnät pirkkalaisista ovat 1300 luvulta, jolloin heidän perinnölliset erioikeutensa vahvistettiin lapinmaassa. Pirkkalaisten yksinoikeudet kauppaan ja verotukseen Lapinmaassa saattanevat olla peräisin jo 1200-luvulta kuningas Mauno Ladonlukon ajoilta, mutta ensimmäinen kirjallinen dokumentaatio pirkkalaisista on vuodelta 1328. Kuningas Erik Maununpojan aikana 1358 on vahvistettu pirkkalaisten perinnölliset oikeudet. Kustaa Vaasa sen sijaan uudisti 1554 lapinverotuksen perustamalla kruunun alaisten voutien virat. Tällä tavoin Lapinmaa kytkeytyi tiivimmin kruunun intresseihin.
Pirkkalaissukujen asema kruununvouteina hiiipui vähitellen ja Kustaa Vaasan kyseisen määräyksen tuolloin sisältämä pirkkalaisten monopoli lapinvoudin virkoihin lakkasi varsin pian muun muassa Kaarle-herttuan hallitessa maata. Pirkkalaisista suvuista tuli viimeistään 1600-luvun alkuun mennessä asuttamiensa kaupunkien porvareita sekä maakauppiaita.
Lapin suomalainen asuttaminen ei tapahtunut yksinomaan näiden pirkkalaisten toimin. Eräitä alueilta on tosin, joissa ns, pirkkalaisasutus on ollut laajempaa, kuten Tornion seutu ja Tornionjoen jokivarsi hieman ylempääkin. Varsinainen Lapin erämaiden asutus on myöhäisempää perua ja liittyy Kaarle XI aikana annettuihin verovapauksiin ns. uudisasutusplakaatteihin. Säännöllisen ja laajan kyläasutuksen syntyminen sille alueelle, jonka tunnemme Lappina on ollut varsin myöhäinen ilmiö. Tosin Tornion seudulla ja muuallakin Lapissa on arkeologissa kaivauksissa todettu jo kivikauden asutusta.
Mitä sitten tulee ns. kainulaisiin nimitys johtuu heidän asuinpaikasta, Kainuun-maasta, joksi on arveltu Pohjanlahden kummankin rannan puolelta kiertäen aluetta Skellefteåsta nykyiselle Etelä-Pohjanmaan alueelle. Kyseessä on ollut erillinen suomalainen (hämäläinen) heimo tai kansakunta, joka on tuolla alueella asunut. Kuitenkaan kainuulaisten asuttama alue ei ole käsittääkseni ulottunut kovin pitkälle pohjoiseen varsinaisen lapinmaan ollessa hyvin myöhään saamelaisten asuttamaa vielä ainakin Kustaa Vaasan aikoihin.
Teen varsin rohkean yleistyksen kuitenkin väittäessäni, että keskeinen osa siitä Lapinmaan suomalaisesta asuttajakunnasta on näiden kainuulaisten jälkeläisiä. Perustan väitteeni sille, että tuo asutus on ollut kuitenkin lähellä tulevia uudisasutusalueita. Mutta, että selväksi tulisi niin vielä kerran sanottakoon; kainuulaiset ovat kansanheimo ja pirkkalaiset taasen erioikeudet omaava rajoitettu ryhmä.
Mutta ettei menisi järin vakavaksi pohdiskeluksi siitä kuka on Lapin asuttanut, kerronpa jutu siitä kun Nätti-Jussi keskusteli savotalla siitä, kuka heistä lentojätkistä olisi ensin Lappiin tullut. Aikansa erilaisia kertomuksia kuunneltuaan Nätti tokaisi, että aikaisin ovat pojat Lappiin tulleet, mutteivät niin aikaisin kun hän. Nätti kertoi näet olleensa mukana taakottamassa Kemijoen linjaa. Tästä on enää hankala panna paremmaksi. Nätti-Jussi lienee Lapin ensimmäinen asuttaja!Itseasiassa on varsin todennäköistä, ettei Pirkkalaisilla ollut mitään kruunun antamaa erillisoikeutta, koko käsitteen Ruotsalaiset keksi 1500 luvun lopulla, kun vaativat Pählinäsaaren rajan takaisia alueita itselle Venäläisiltä.
Kruunun piti keksiä jokin oikeus, jolla perustella vaateitaan ja silloin ilmestyi asiapapereita, joissa olisi Mauno Ldonlukko muka myöntänyt näitä Pirkkalaisoikeuksia vastapalvelukseksi siitä, etä Pirkkalaiset tunnustavat Maunon oikeuden kuninkuuteen ja alistuvat Ruotsin alaisiksi.
Pirkkalaiset itse tottakai hyväksyivät asiapaperin ja idean siitä, että heillä olisi joitain alkuperäisiä oikeuksia ...
Pirkkalaiset on asuneet alueella kyllä, sitä en kiistä, mutta ei nillä ole ollut mitään tekemsitä Ruotsin valtion, kuninkaan tai sen myöntämien oikeuksien kanssa, ne keksittiin satoja vuosia myöhemmin, jotta Venäläisten vaateet saatiin nurin. - eikä ole eka kerta
Vaka Vanha kirjoitti:
Itseasiassa on varsin todennäköistä, ettei Pirkkalaisilla ollut mitään kruunun antamaa erillisoikeutta, koko käsitteen Ruotsalaiset keksi 1500 luvun lopulla, kun vaativat Pählinäsaaren rajan takaisia alueita itselle Venäläisiltä.
Kruunun piti keksiä jokin oikeus, jolla perustella vaateitaan ja silloin ilmestyi asiapapereita, joissa olisi Mauno Ldonlukko muka myöntänyt näitä Pirkkalaisoikeuksia vastapalvelukseksi siitä, etä Pirkkalaiset tunnustavat Maunon oikeuden kuninkuuteen ja alistuvat Ruotsin alaisiksi.
Pirkkalaiset itse tottakai hyväksyivät asiapaperin ja idean siitä, että heillä olisi joitain alkuperäisiä oikeuksia ...
Pirkkalaiset on asuneet alueella kyllä, sitä en kiistä, mutta ei nillä ole ollut mitään tekemsitä Ruotsin valtion, kuninkaan tai sen myöntämien oikeuksien kanssa, ne keksittiin satoja vuosia myöhemmin, jotta Venäläisten vaateet saatiin nurin.Juuri näin tapahtui monta kertaa. Jälkikäteen "löytyi" asiakirjoja, jotka todistivat mitä milloinkin tarvittiin. Ikävä kyllä Virallinen historian kirjoitus nojaa aina "kirjallisiin lähteisiin", koska ne muka ovat todistevoimaisia. Seurauksena onkin monia "totuuksia", jotka perustuvat näihin "löydettyihin" asiakirjoihin.
Asiakirjoihin nojaavan historian tutkimuksen naurettavuus selviää hyvin yksinkertaisella ajatusleikillä: miettikääpä jos Neuvostoliiton historiaa tutkittaisiin vain neuvostoliittolaisiin asiakirjoihin nojaten, ilman mitään ulkoisia lähteitä tai tulkintoja. Jokainen ymmärtää, että se historia oli kovin erilainen kuin se mitä oikeasti tapahtui. - Vaka Vanha
eikä ole eka kerta kirjoitti:
Juuri näin tapahtui monta kertaa. Jälkikäteen "löytyi" asiakirjoja, jotka todistivat mitä milloinkin tarvittiin. Ikävä kyllä Virallinen historian kirjoitus nojaa aina "kirjallisiin lähteisiin", koska ne muka ovat todistevoimaisia. Seurauksena onkin monia "totuuksia", jotka perustuvat näihin "löydettyihin" asiakirjoihin.
Asiakirjoihin nojaavan historian tutkimuksen naurettavuus selviää hyvin yksinkertaisella ajatusleikillä: miettikääpä jos Neuvostoliiton historiaa tutkittaisiin vain neuvostoliittolaisiin asiakirjoihin nojaten, ilman mitään ulkoisia lähteitä tai tulkintoja. Jokainen ymmärtää, että se historia oli kovin erilainen kuin se mitä oikeasti tapahtui.Joo, toinen pieni juttu, joka aina unohdetaan, on se, että Pähkinsaaren rauhassa alue, joka ei kuulunut Ruotsiin, eli rajan pohjoispuoli, oli kauppayhteyksissä Karjalaisten kanssa.
Karjalaiset heimona taas oli noihin aikoihin liittosuhteessa Nov Gorodin kanssa, myöhemmin kun Nov Gorod alistettiin Moskovan alaisuuteen, niin tätä liittosuhdettakin alettiin tulkita alamaisuutena, Suomalaiset on aina väittäneet asiat niin, että Karjalaiset oli Nov Gorodin alamaisia, vaikka näinhän ei ollut keskiajalla.
Tavallaan tämä perämeren pohjukka ja laaja Lapinmaa oli jolloinlailla vapaa, eli itsenäinen, usko oli yhteinen lännen kanssa eli katolinen, mutta kauppa käytiin Karjalaisten kanssa, eli Ortodoksien.
Myöhemmin kyllä kauppaa käytiin myös länteen ...
Verotkin on maksettu sille kirkolle, mihi itse kukakin kuului, Karjalaiset maksoi omilleen ja Lapinväki omalle kirkolle.
- Vetosolmu
Lukekaa muutakin kuin lähihistoriaa. Yksi pieni kysymys riittää: Missä ovat lappalaisten kaikki vanhat rummut? Yhtään ehjää ei ole jälkipolville tallentunut, kuten kanteleita on pilvin pimein jäänyt Karjalan kunnailta.
- suomalain saamelain sinisaa...
Saamelaisia asui Suomessa vielä 1600-luvulla jopa Varsinais-Suomen erämaissa. Heidän tiedetään liikkuneen myös maan etelärannikolla myös historiallisina aikoina. Noita Lapinjärviä ja muita maamerkkejä on pitkin ja poikin tätä maata.
Käsitys siitä, että suomalaiset ja saamelaiset olisivat eri sakkia ja vihollisia on ruotsalaisten propagandaa. Viimeinen saamelaisnoita poltettiin Ruotsissa roviolla 1670-luvulla.
Ruotsin vallan oli osoitettava ylemmyyttään niin suomalaisiin kuin saamelaisiinkin nähden ja tehokkain keino oli luoda pienempiä kokonaisuuksia keinotekoisten rotuselitysten varaan. Hajanaista alkuperäisväestöä oli helpompi sortaa.
Näytät uskovan niihin vieläkin, mikä on ymmärettävää ruotsalaisen maailmankuvan omaksuneelle. suomalain saamelain sinisaa... kirjoitti:
Saamelaisia asui Suomessa vielä 1600-luvulla jopa Varsinais-Suomen erämaissa. Heidän tiedetään liikkuneen myös maan etelärannikolla myös historiallisina aikoina. Noita Lapinjärviä ja muita maamerkkejä on pitkin ja poikin tätä maata.
Käsitys siitä, että suomalaiset ja saamelaiset olisivat eri sakkia ja vihollisia on ruotsalaisten propagandaa. Viimeinen saamelaisnoita poltettiin Ruotsissa roviolla 1670-luvulla.
Ruotsin vallan oli osoitettava ylemmyyttään niin suomalaisiin kuin saamelaisiinkin nähden ja tehokkain keino oli luoda pienempiä kokonaisuuksia keinotekoisten rotuselitysten varaan. Hajanaista alkuperäisväestöä oli helpompi sortaa.
Näytät uskovan niihin vieläkin, mikä on ymmärettävää ruotsalaisen maailmankuvan omaksuneelle.Meikäläisen yleissivistyksessä on paljon aukkoja ja yksi niistä on juuri tuo ruotsalaisten, miksei norjalaistenkin asennoituminen. Heitänpä kysymyksen:
- Mahtavatko ruotsalaiset ja norjalaiset tiedostaa ja muistaa myöskin julkisesti todeta, että saamen kieli eri murteineen on sukua suomenkielelle?- Heikkilän Veljes
Oliskos arpakannus lappalaisten vai supisuomalaisten juttu?
- Vetosolmu
Etteikö suomalaisia mantuja asunut ole osannut olla yhtä julma kuin ruotsalainenkin? Lukekaa Muilun Villen kirjoja tai Karesuvannon kirkkohistoriaa, ja saatte edes tuntuman siihen, mitä on tehty. Turha sanailla enempää moisille, joilla on lukko esteenä ihmisyydelle. Yksikään kansakunta ei ole toistaan parempi, vaan kaikilla on riippansa kannettavana.
Muilun Villen kirjoittaman kirjan nimi on: Kirkko kiveliössä. Helppolukuista tekstiä rehdiltä kirkkomieheltä, jollaisia nykypapeissa ei ole monta. Vaiettu teos, koska se on oikein pohdittu. Nykyajan pappishörhöt vain verottavat kansaa ja hymistelevät kaiken mössöksi, mistä kukaan ei saa selvää.
Sittemmin mantujamme asustaneet ovat saaneet oikeuden olla suomalaisia. Valtiona Suomi omistaa paljon maata pohjoisessa, ja hakkauttaa sellaisiakin metsiä, joita poroista elantonsa ottavat sabmerippeet asuttavat. Itse olen sitä mieltä, ettei kaikkia metsiköitä voi millään ilveellä suojella täysin, mutta en osaa kertoa, kuinka saada yhteinen ymmärrys aikaan siellä, missä ristiriitoja on.- suomalaine saamelain sinisa...
Niin, kirkkohan oli ja on edelleen yksi kansaa alistavia hallintoelimiä. Sen vuoksi meillä on Suomessa edelleen valtiokirkko.
Kristinuskon tulo Suomen ja Lappiinhan tapahtui pakottamalla, aikaisemmin aseilla ja sitten Kustaa Vaasan kirkkolaeilla. Jokaisen tuli kuulua kirkkoon, jos mieli olla Kustaan valtakunnan kansalainen.
Noitarummuista sen verran, että niitähän tuhottiin aivan samalla tavalla kuin mitä tahansa alkuperäisuskonnon tunnuksia, varsinkin noitavainojen aikaan 1600-luvulla. Suomihan oli silloin Ruotsin valtakuntaa ja ruotsalaiset noitavainot olivat aika tehokkaita ja jatkuivat pidempään kuin Keski-Eurooppalaiset.
Lapin maan omistuksesta sen verran, että taisi olla 90-luvulla kun asiasta thetiin väitöskirja Oulun yliopistossa. Siinä väittäjä todisti sen ikävän faktan, ettei valtio ole koskaan ottanut saamelaisten maita haltuunsa edes muodollisella päätöksellä, eli nykyisen juridiikan mukaan se ei ole noitten maa-alueitten omistaja De jure. De facto se sensijaan on.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j422224- 241780
Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.271435- 1091264
Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!151229- 181035
Tiedätkö nainen sen tunteen
Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.71944Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta
Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut107864Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta
Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva333853Mikset päästä irti ja hae apua
Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad74846