Nato-jäsenyys kuin miinaviritys

Ahtisaarelle aiheellista antaa täysi ansio omaa syntymäpaikkaansa koskevan toteamuksen kertomisesta maailmalle. Sinänsähän asia on varmaankin aika laajalti tiedossa jo muutoinkin. Suomen poliitikot kuitenkin näkyvät visusti karttavan "Viipuri"-sanan mainitsemista julkisesti. Mara on siinä suhteessa myönteinen poikkeus.

Suomen Nato-jäsenyys mitä ilmeisimmin vaikuttaisi kuitenkin täysin toisin päin kuin mitä usein ehkä kuvitellaan. Saattaahan joku esittää myös semmoisen harhakäsityksen, että Nato-jäsenyys auttaisi meitä "saaman Karjalan takaisin". Minun ymmärtääkseni se on täyttä huuhaata. Kutakuinkin varmasti Suomen Nato-jäsenyys aiheuttaisi välien kiristymisen Venäjän kanssa ja saman tien haihtuisivat taivaan tuuliin viimeisetkin toiveet ja haaveet "Karjalan takaisin saamisesta".

Onkin ilmeistä, että Venäjän puolella provosoidaan Suomea liittymään Natoon, jotta sen jälkeen Venäjä pystyisi listimään kaiken orastavan toivon vanhojen rajojen palautusasiassa. Nato-jäsenyyden ajajat ovat kaikkein pahimpia Karjalan palautumisen estäjiä. Asia onnistuisi ainoastaan diplomatialla, ei aseilla.

13

521

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suomelle

      Venäjän puolustusministeri esittää Suomelle yhteisiä harjoituksia
      12.12.2008 8:21

      Venäjän puolustusministerin Anatoli Serdjukovin mukaan Suomi ja Venäjä voisivat järjestää maavoimien ja laivaston yhteisiä harjoituksia.

      Serdjukovin mukaan maiden sotilasalan yhteistyö on nykyisin kestävää, eivätkä mitkään ongelmat estä niiden laajentamista.

      - Yksi ensisijaisista alueista yhteisessä toiminnassa voisi olla mielestämme Venäjän ja Suomen maavoimien yksiköiden tai sota-alusten yhteiset harjoitukset rauhanturvaamiseen ja terrorismin vastaiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, Serdjukov kirjoittaa vastauksena Maanpuolustus-lehden kirjallisesti esittämiin kysymyksiin.


      Serdjukov myös tarjoaa Venäjän yhteistyötä Suomen puolustusvoimien venäläisvalmisteisten aseiden ja kaluston uudenaikaistamiseen, jos Suomi on asiasta kiinnostunut.

      Toisaalla haastattelussa puolustusministeri tyrmää käsityksen Venäjän suhteettomista vastatoimista Georgian sodan aikana.

      - Venäjän asevoimat ovat tarvittaessa valmiit toimimaan yhtä päättäväisesti ja tehokkaasti myös jatkossa, Serdjukov lupaa.


      STT

      • Suomen tulevaisuuden kannalta olisi viisainta ja myös hyödyllisintä huolehtia itse omin voimin liittoutumattomana maanpuolustuksesta ja ulkopolitiikasta. Jos minun arviotani joku sattuisi kysymään, niin enpä pidä edes EU-jäsenyyttä mitenkään välttämättömänä. Eta-sopimus riittäisi hyvinkin meille, Suomelle. Yhteistoimintaharjoituksia on viime aikoina pidetty Nato-maitten kanssa. Miksipä ei vastaavanlaista organisaatioitten kitkakohtien testaamista voitaisi tehdä myös Venäjän kanssa. Voihan olla, että esim. joissakin pelastustehtävissä pitäisi pystyä Suomen ja Venäjän väliseen yhteistoimintaan. Armeijoilla on kelvollista kalustoa vaativiinkin tarpeisiin. Sen kaluston molemminpuolista hyödyntämistä olisi hyvä harjoitella etukäteen.

        Karjalan palautuminen Suomen yhteyteen tuntuu tätä nykyä kovin teoreettiselta spekulointitason ajatukselta. Silti ainakaan minä en ole Tarton rauhan rajojen mahdollista palautumista hautaamassa. Optio on paikallaan säilyttää, pitää voimassa. Tai missä muodossa tuo "rajajärjestelyn" mahdollisuus sitten saattaisikaan tulla esille. Onhan arkistoissa olemassa myös Neuvostoliiton tarjous Kuusisen hallitukselle aluejärjestelyistä. Lähtisimmekö liikkeelle siihen yhteyteen liittyvän kartan pohjalta?

        Olennaista on, että meillä on riittävä maanpuolustus. Mm. Venäjän on voitava luottaa meidän kykyymme huolehtia oman alueemme puolustamisesta. Kun Venäjä tietää, että täältä Suomen suunnalta ei mikään Venäjää uhkaa, niin se on ainoa mahdollinen geopoliittinen asetelma, jossa Karjalan palautumisesta Suomen yhteyteen tai Tarton rauhan rajoista voitaisiin myönteisellä mielellä keskustella. Suomen Nato-jäsenyys tärvelisi peruuttamattomasti kaikki sen suuntaiset hahmotelmat.


    • ponpotti

      Venäjää ei pysäytä muu kuin voima. Pikkusen rapsutaa
      niin löytyy vallotushaluinen mongooli. Siis natoon.
      Järjestettä sitten oma Mainilan laukaus.Venäjä on
      tapattanut omia ja muiden naapureiden miehiä omissa
      sodissaan. Ahtisaarella olisi työmaa lähempänä.
      Kyllä perusteluja löytyy, tyhmepiäkin.pompotti

    • valoa!

      Jotta emme liittyisi Natoon, Venäjän olisi nyt viisasta hiukan vilauttaa vihreää valoa palautuksen suuntaan?

    • avarakatseinen

      "- Ilmeisestikään Ahtisaari ei lepää niin kauan kun Viipuri on osa Venäjää, ja sitä asiaahan ei Suomi saa korjattua ilman Natoa."

      Tämä teksti sisältää suoran kehoituksen liittyä NATOon, se on "TOTUUS" (pravda) joka näin kirjoittaa. Siis NATOn avulla asia saadaan korjatuksi!

      Äkkiä vaan NATO-hakemus vireille. Johan sitä on tarpeeksi kauan näitä Kekkosmaisia ja vastaavia rähmälläänolemis -konsteja käytetty!

      Eikö Sinunkin mielestä? Vai miten on ymmärryksesi laita? Vai ymmärrätkö tosissasi edelleen niin, että ei ole "viimeisetkin toiveet ja haaveet Karjalan takaisin saamisesta" haihtuneet taivaan tuuliin. (tiedätkö missä ne ovat ja miten ne saadaan käyttöön?)

      • Venäläisessä ilmapiirissä vaikuttaa monenlaisia näkemyksellisiä ajatussuuntauksia, ideologioitakin. Yksi semmoinen suuntaus ja metodi on riidan haastaminen ulkomaitten, erityisesti EU:n ja USA:n sekä Naton kanssa. Miedommassa muodossaan tämä jyrkistely ideologisen "Lännen" kanssa sopii Venäjän vallanpitäjien imagoon ja lisää heidän kansansuosiotaan, vaikka varsinaisena tarkoituksena ei ole välien todellinen katkaiseminen.

        Sitten Venäjällä vaikuttaa myös tuota "normaalia muskelien esittelyä" aggressiivisempi asennekanta, suoranainen imperialistinen virtaus. Se katsoo etujensa mukaista olevan todellisen jyrkän eturistiriidan rakentamisen "Lännen" kanssa. Siis mitä huonommat välit länteen päin sitä parempi. Tähän riidanhaastamislinjaan kuuluu mm. se, että Suomea yllytetään Nato-jäsenyyteen. Silloin Suomen ja Venäjän välinen raja muuttuisi aseellisen kilpavarustelun rajaksi ja monet tahot olisivat erittäin tyytyväisiä siitä muutoksesta. Näitä tyytyväisiä tahoja löytyisi meiltä Suomestakin. Erehdymmekö me suomalaiset sortumaan yllytyshulluuteen?

        Venäjällä vaikuttaa myös vankka rauhanomaisen kanssakäymisen perinne suhteessa ulkomaihin. Ymmärtääkseni Venäjän nykyinen valtiojohto edustaa lähinnä tätä linjaa eikä sitä tietenkään muuksi muuta se, että Venäjä pitää puolensa kansainvälisessä politiikassa. Venäjä huolehtii eduistaan. Niin pitää meidän suomalaistenkin tehdä omassa kotimaassamme.

        Henkilökohtaisesti minä olen rauhanomaisen vuorovaikutuksen edistämisen kannalla Suomen ja Venäjän suhteissa. Saatiinpa Karjalaa sitten takaisin tahi ei. Aggression ja konfliktin lietsomisen tie ei johda mihinkään myönteiseen. Savuavien raunioitten äärellä ei olisi sitten enää olemassa myöskään Karjalan palautuksen vastustajista jäljellä muuta kuin tuhkaa ja tomua.


      • rntä Venäjältä?
        Leiriniekka kirjoitti:

        Venäläisessä ilmapiirissä vaikuttaa monenlaisia näkemyksellisiä ajatussuuntauksia, ideologioitakin. Yksi semmoinen suuntaus ja metodi on riidan haastaminen ulkomaitten, erityisesti EU:n ja USA:n sekä Naton kanssa. Miedommassa muodossaan tämä jyrkistely ideologisen "Lännen" kanssa sopii Venäjän vallanpitäjien imagoon ja lisää heidän kansansuosiotaan, vaikka varsinaisena tarkoituksena ei ole välien todellinen katkaiseminen.

        Sitten Venäjällä vaikuttaa myös tuota "normaalia muskelien esittelyä" aggressiivisempi asennekanta, suoranainen imperialistinen virtaus. Se katsoo etujensa mukaista olevan todellisen jyrkän eturistiriidan rakentamisen "Lännen" kanssa. Siis mitä huonommat välit länteen päin sitä parempi. Tähän riidanhaastamislinjaan kuuluu mm. se, että Suomea yllytetään Nato-jäsenyyteen. Silloin Suomen ja Venäjän välinen raja muuttuisi aseellisen kilpavarustelun rajaksi ja monet tahot olisivat erittäin tyytyväisiä siitä muutoksesta. Näitä tyytyväisiä tahoja löytyisi meiltä Suomestakin. Erehdymmekö me suomalaiset sortumaan yllytyshulluuteen?

        Venäjällä vaikuttaa myös vankka rauhanomaisen kanssakäymisen perinne suhteessa ulkomaihin. Ymmärtääkseni Venäjän nykyinen valtiojohto edustaa lähinnä tätä linjaa eikä sitä tietenkään muuksi muuta se, että Venäjä pitää puolensa kansainvälisessä politiikassa. Venäjä huolehtii eduistaan. Niin pitää meidän suomalaistenkin tehdä omassa kotimaassamme.

        Henkilökohtaisesti minä olen rauhanomaisen vuorovaikutuksen edistämisen kannalla Suomen ja Venäjän suhteissa. Saatiinpa Karjalaa sitten takaisin tahi ei. Aggression ja konfliktin lietsomisen tie ei johda mihinkään myönteiseen. Savuavien raunioitten äärellä ei olisi sitten enää olemassa myöskään Karjalan palautuksen vastustajista jäljellä muuta kuin tuhkaa ja tomua.

        "Silloin Suomen ja Venäjän välinen raja muuttuisi aseellisen kilpavarustelun rajaksi ja monet tahot olisivat erittäin tyytyväisiä siitä muutoksesta."

        Onko Viron ja Venäjän raja tällainen? Entä Norjan ja Venäjän? No eivät ole.

        "Henkilökohtaisesti minä olen rauhanomaisen vuorovaikutuksen edistämisen kannalla Suomen ja Venäjän suhteissa."

        Entä jos toinen osapuoli, Venäjä, ei sitä edistä?


      • avarakatseinen
        Leiriniekka kirjoitti:

        Venäläisessä ilmapiirissä vaikuttaa monenlaisia näkemyksellisiä ajatussuuntauksia, ideologioitakin. Yksi semmoinen suuntaus ja metodi on riidan haastaminen ulkomaitten, erityisesti EU:n ja USA:n sekä Naton kanssa. Miedommassa muodossaan tämä jyrkistely ideologisen "Lännen" kanssa sopii Venäjän vallanpitäjien imagoon ja lisää heidän kansansuosiotaan, vaikka varsinaisena tarkoituksena ei ole välien todellinen katkaiseminen.

        Sitten Venäjällä vaikuttaa myös tuota "normaalia muskelien esittelyä" aggressiivisempi asennekanta, suoranainen imperialistinen virtaus. Se katsoo etujensa mukaista olevan todellisen jyrkän eturistiriidan rakentamisen "Lännen" kanssa. Siis mitä huonommat välit länteen päin sitä parempi. Tähän riidanhaastamislinjaan kuuluu mm. se, että Suomea yllytetään Nato-jäsenyyteen. Silloin Suomen ja Venäjän välinen raja muuttuisi aseellisen kilpavarustelun rajaksi ja monet tahot olisivat erittäin tyytyväisiä siitä muutoksesta. Näitä tyytyväisiä tahoja löytyisi meiltä Suomestakin. Erehdymmekö me suomalaiset sortumaan yllytyshulluuteen?

        Venäjällä vaikuttaa myös vankka rauhanomaisen kanssakäymisen perinne suhteessa ulkomaihin. Ymmärtääkseni Venäjän nykyinen valtiojohto edustaa lähinnä tätä linjaa eikä sitä tietenkään muuksi muuta se, että Venäjä pitää puolensa kansainvälisessä politiikassa. Venäjä huolehtii eduistaan. Niin pitää meidän suomalaistenkin tehdä omassa kotimaassamme.

        Henkilökohtaisesti minä olen rauhanomaisen vuorovaikutuksen edistämisen kannalla Suomen ja Venäjän suhteissa. Saatiinpa Karjalaa sitten takaisin tahi ei. Aggression ja konfliktin lietsomisen tie ei johda mihinkään myönteiseen. Savuavien raunioitten äärellä ei olisi sitten enää olemassa myöskään Karjalan palautuksen vastustajista jäljellä muuta kuin tuhkaa ja tomua.

        Minä kirjoitin tekstisi uusiksi, toisin sanoen asiat niin kuin ne ovat ja pitäisi olla!

        "Venäläisessä imperiumissa vaikuttaa monenlaisia näkemyksellisiä ajatussuuntauksia, ideologioitakin, onhan erilaisia aatteita tuhansia ja alistettuja kansakuntiakin toistasataa. Vahvimpia ajatus-/toimintamalleja ynnä metodi on riidan haastaminen ulkomaitten, erityisesti ja perinteisesti USA:n, Naton sekä nyt EU:n ä kanssa. Jatkuvasti ja toistuvana tämä jyrkistely ideologisen "Lännen" kanssa sopii Venäjän vallanpitäjien imagoon ja lisää heidän kansansuosiotaan, vaikka varsinaisena tarkoituksena ei ole välien todellinen katkaiseminen.

        Sitten Venäjällä vaikuttaa myös tuota "normaalia muskelien esittelyä" aggressiivisempi asennekanta, suoranainen imperialistinen virtaus. Se katsoo etujensa mukaista olevan todellisen jyrkän eturistiriidan rakentamisen "Lännen" kanssa. Siis mitä huonommat välit länteen päin, sitä parempi koko valtiolle!?. Tähän riidanhaastamislinjaan kuuluu mm. se, että Suomea yllytetään Nato-jäsenyyteen. Silloin Suomen ja Venäjän välinen raja muuttuisi aseellisen kilpavarustelun rajaksi ja monet tahot olisivat erittäin tyytyväisiä siitä muutoksesta. Näitä tyytyväisiä tahoja löytyisi meiltä Suomestakin. Erehdymmekö me suomalaiset sortumaan yllytyshulluuteen? Tämä hulluuden laji on onneksi vain pienen mutta sitäkin äänekkäämmän piirin omaksuma.

        Venäjällä vaikuttaa myös vankka rauhanomaisen kanssakäymisen perinne suhteessa ulkomaihin. Maan vaiennetut. (hiljaiset) Ymmärtääkseni Venäjän nykyisen valtiojohdon tulisi edustaa lähinnä tätä linjaa, eikä sitä tietenkään muuksi muuta se, että Venäjä pyrkii pitämään puolensa kansainvälisessä politiikassa. Venäjä ei luovu ”eduistaan”, valloittamistaan maa-alueistaan ja orjuuttamistaan kansoista. Entisistä Neuvosto-aikaisista sateliiteistaan sen oli taloudellisen romahduksen ja kansojen ryhtiliikkeen vuoksi luovuttava. Suomessa pitää meidän suomalaisten myös tehdä RYHTILIIKE omassa kotimaassamme ja vaatia Pariisin rauhansopimuksessa tehdyt vääryydet korjattavaksi, ja Stalinin ynnä Hitlerin sopimat etupiirijaot purettava, ja palautettava Suomen ja Venäjän välinen raja Tarton Rauhassa sovituille sijoilleen. Tämä on pian mahdollista kun myös NLiiton/IVY äpärä, Uusi venäjä on romahtamassa.

        Henkilökohtaisesti minä olen rauhanomaisen vuorovaikutuksen edistämisen kannalla Suomen ja Venäjän suhteissa. Tätä on nyt koettu kärsivällisesti ja nöyristellen reilun 50 vuotta, mutta Karjalaa ei sitten takaisin ole saatu.
        Aggression ja konfliktin lietsomisen tie ei johda välttämättä aluksi mihinkään myönteiseen, mutta on kokeilemisen arvoinen, koska Venäjän valtaapitävät ymmärtävät vain kovuutta, olipa aika mikä tahansa. Tietenkään ei pidä mennä siihen asteeseen, että oltaisiin savuavien raunioitten äärellä. Jäljellä olosi vain tuhkaa ja tomua, tosin siitäkin on kokemuksia, kun Karjalaa lähdettiin rakentamaan Talvisodan jälkeen, erinomaisin tuloksin, jotka sittemmin venäläisvoimin lähes täydellisti tuhottiin."

        Oletko ERI-mieltä, perustele!


      • Nato kantasi

        Siis millä lailla Nato auttaisi Karjalan takaisin saamisessa ??

        - Ymmärrän kyllä, että Natosta voisi olla apua itsenäisyyden turvaamisessa, mikäli Nato toimisi periaatteidensa mukaisestin mistä ei juurikaan ole näyttöä.

        - Naton pääintressi on USA:n "rauhan turaamisen" ts. valloitusretkien tukeminen Lähi-Idässä.

        - Jos Natoon liittyminen johonkin vaikuttaa, niin siihen, että meidänkin poikamme menettävät turhaan henkensä bnoilla rintamilla.

        - Miten Naton jäsentyys on auttanyut esim. Viroa rajaneuvotteluissa, ei mitenkään.


      • ponpotti
        Nato kantasi kirjoitti:

        Siis millä lailla Nato auttaisi Karjalan takaisin saamisessa ??

        - Ymmärrän kyllä, että Natosta voisi olla apua itsenäisyyden turvaamisessa, mikäli Nato toimisi periaatteidensa mukaisestin mistä ei juurikaan ole näyttöä.

        - Naton pääintressi on USA:n "rauhan turaamisen" ts. valloitusretkien tukeminen Lähi-Idässä.

        - Jos Natoon liittyminen johonkin vaikuttaa, niin siihen, että meidänkin poikamme menettävät turhaan henkensä bnoilla rintamilla.

        - Miten Naton jäsentyys on auttanyut esim. Viroa rajaneuvotteluissa, ei mitenkään.

        Tykinruokaa ois enemmän,(natomaiden joukot)
        Teknolokiaa viimeisen päälle.
        (sateliitit, ydinpeloite jne)
        Vai menäänkö me laulamaan Viipurin torille, niinkö
        Virolaise jotka saivat kyllä itsenäisyyden laulamalla, mutta liittyvät kyllä heti natoon.
        ponpotti


      • avarakatseinen
        Nato kantasi kirjoitti:

        Siis millä lailla Nato auttaisi Karjalan takaisin saamisessa ??

        - Ymmärrän kyllä, että Natosta voisi olla apua itsenäisyyden turvaamisessa, mikäli Nato toimisi periaatteidensa mukaisestin mistä ei juurikaan ole näyttöä.

        - Naton pääintressi on USA:n "rauhan turaamisen" ts. valloitusretkien tukeminen Lähi-Idässä.

        - Jos Natoon liittyminen johonkin vaikuttaa, niin siihen, että meidänkin poikamme menettävät turhaan henkensä bnoilla rintamilla.

        - Miten Naton jäsentyys on auttanyut esim. Viroa rajaneuvotteluissa, ei mitenkään.

        Kysymyksesi:

        "Siis millä lailla Nato auttaisi Karjalan takaisin saamisessa ??

        Vastaukseni:

        Minun ei tarvitse sitä asiaa "kiteyttää"!
        Eikä asia ole minun keksintöni, vaan kuten alkuperäisessä tekstissäni lukee:

        " "- Ilmeisestikään Ahtisaari ei lepää niin kauan kun Viipuri on osa Venäjää, ja sitä asiaahan ei Suomi saa korjattua ilman Natoa."

        Tämä teksti sisältää suoran kehotuksen liittyä NATOon, se on "TOTUUS" (Pravda) joka näin kirjoittaa.
        Siis NATOn avulla asia saadaan korjatuksi! " "

        No nyt se on jo kahteen kertaan lainattu ja luettavissa ynnä korjattu Isolla kirjaimella , Siis Pravda = Totuus. (siihen meidän on uskominen; amen)
        En voi mitään sille, jos kirjoitettua ja luettua tekstiä ei ymmärretä!

        Tämä yllä oleva on siis vastaus ensimmäiseen kysymykseesi!

        Kommentit ymmärrykseesi:

        NATOn jäsenyys ei ole tae itsenäisyydestä, mutta "lisänä rikka rokassa".
        Kansakunta on osoittanut useaan kertaan pystyvänsä lähes omin voimin huolehtimaan itsenäisyydestään, puolustautumalla roistomaisten johtajien villitsemää naapurivaltiota vastaa. (miten lie sattunutkin naapuriksi?)

        USA ei tee valloitusretkiä, vaan on estänyt kommunismin leviämisen maailmassa ja siinä sivussa kukistanut muutaman hullun diktaattorin!
        Kukistaminen on tapahtunut sekä sotilaallisesti, että ylivoimaisella tieteellisellä osaamisella.
        Ja siinä samassa rytäkässä (tiedonkulku) meni muistojen joukkoon pahimmista pahin roistovaltio: NEUVOSTOLIITTO! Ynnä Itä Saksa.

        NATOn olemassa olo rauhoittaa ihmeellisesti hyökkäyshaluja. "Bnoita" rintamia, missä "meidänkin poikamme menettävät turhaan henkensä" ei edes muodostu.

        Vastaan kysymyksellä toiseen kysymykseesi?

        Huusiko Viro NATOa apuun rajaneuvotteluissaan? Oliko VIRO mielestäsi NATOn jäsen jo ennen itsenäistymistään, kun entistä rajalinjaa etsittiin?
        Onko raja-asia loppuun käsitelty? Seuraavassa Venäjän romahduksessa Viron/Venäjän setukaiset pitävät varmasi puolensa, ja samoin inkeriläiset. Liiviläiset saatiin jo Neuvostoliiton toimesta tapetuksi sukupuuttoon maan päältä: Valitettavasti.

        Seuraavissa rajajärjestelyissä NATO-apu vahvistaa oikeutettuja vaatimuksiamme.


    • Meidän suomalaisten, Suomen kannalta kaikkein tärkeintä on turvata tulevaisuus, jatkuvuus. Ja se tarkoittaa rauhaa. Vain rauhan oloissa me voimme varmasti säilyä kansakuntana, suomalaisina. Siinä kontekstissa "Karjalan palautuminen takaisin Suomen yhteyteen" tai Tarton rauhan rajojen palautuminen on seuraus, myönteisen vuorovaikutuksen hedelmä, jos semmoinen aikaansaannos onnistuisi kehkeytymään. Voi olla, että Suomen nykyiset rajat ovat pysyväistä sorttia eikä näitä rajoja muuksi muuteta.

      Rajojen muuttaminen ei ole riittävä peruste riidanhaastamiseen eikä sodanlietsomiseen. Rauha on meille elinehto. Neuvostoliittoa ei enää ole. On nykyinen Venäjä, jonka kanssa meidän on naapurina helpompi elää ja hengittää kuin Neuvostoliiton aikakautena. Toisaalta niin metsä vastaa kuin sinne huudellaan. Meillä suomalaisillakin on valikoimisen paikka ja mahdollisuus. Totta kai me voimme ryhtyä haastamaan riitaa ja rähjäämään myös nykyisen Venäjän suuntaan. Jos siinä sitten kävisi kehnosti, niin sen jälkeen pitäisi katsoa peiliin, jos sitten olisi laisinkaan ketään peiliin katsojia täällä Suomen puolella enää jäljellä. Mikähän mahtaisi olla kansakunnan paras?

      Naapurisuhteitten tärveleminen Venäjän kanssa onnistuu vuorenvarmasti, jos me sitä haluamme. Keskeinen askel siihen suuntaan olisi Suomen Nato-jäsenyys. Metsään huutelun periaatteen mukaisesti "sitä saisi mitä tilaisi". En ole minäkään havainnut, että Viro olisi saamassa takaisin alueensa kaakkoista nurkkausta, joka neuvostovallan aikana lohkaistiin pois Viron alueesta. Viron Nato-jäsenyydestä ei ole ollut mitään hyötyä siinä asiassa.

      Venäjän olojen ja venäläisen yhteiskunnan kehitystä on vaikeaa tietää. Ei sitä tiedetä edes Venäjällä ja vielä vähemmän täällä Suomessa. Arvioin viisaaksi suhtautumistavaksi semmoisen suhtautumistavan, jonka mukaan me suomalaiset mieluiten täysin itsenäisinä omalla perustallamme toimien luottamatta vieraan apuun olisimme myönteisessä vuorovaikutuksessa Venäjän kanssa. Siis Venäjän kanssa, sillä Neuvostoliittoahan ei enää ole eikä ole ollut seitsemääntoista (17) vuoteen.

      • Natoonmennään

        Käykää hyvät ihmiset äänestämässä jäsenyydestä, näette mitän muu Suomi on mieltä aiheesta:
        www.valitse.net


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies vinkkinä sulle

      Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista
      Ikävä
      85
      7505
    2. Oletko katkera kun

      Et saanut kaivattuasi
      Ikävä
      96
      5424
    3. Mitä haluat sanoa tällä hetkellä

      Hänelle 🫶 ⬇️
      Ikävä
      261
      4669
    4. Haluun sua niin paljon

      ❤️🥰🥹 Miehelle
      Ikävä
      44
      4555
    5. Vietetään yö yhdessä

      Rakastellaan koko yö
      Ikävä
      64
      3302
    6. Mitä palveluita mies..

      Haluaisit tilata minulta? -N
      Ikävä
      50
      2728
    7. Olet oikeasti ollut

      Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.
      Ikävä
      22
      2378
    8. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      51
      2362
    9. Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit

      Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘
      Ikävä
      29
      2352
    10. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      41
      2214
    Aihe