miten kummilapsen kanssa olla

kokemusta??

Olen ensimmäistä kertaa kummi tyttölapselle. Olen vierä nuori nainen ja itselläni ei ole vielä lapsia ja kummiuskin nyt vasta ensimmäinen. En ole mitenkään lapsenmielinen ja en osaa vieraitten lasta käsitellä. Tuntuu että omien lasteni kanssa osaisin ja kun sitä kautta saan kokemusta. Olen siis avopuolisoni kanssa kummi yhteisesti, hänen veljen esikoiselleen.
Kaikki muutkin kummit mitkä valittu, ovat sellaisia joilla ei omasta takaa vielä lapsia, ja sinkku naisia. Me ainut pariskunta. Mitä kaikkea kivaa kummitytön kanssa voisi tehdä,? kauehan vaikelta tuntuu leikkiminenkin ja kahdelleen olo, ei vaan luonnistu. Tyttö on vasta 1v, konttaus ijässä. Avopuolison suvussa on sitten paljon päiväkoti ihmisiä, jotka ovatkin kovia hössöttää ja painostavat että pitäisi enempi touhuta kummitytön kanssa ja käydä katsomassa jne. Emme asu samalla paikkakunnalla mutta kyllä on tullut nyt kerran kuukaudessa käytyä katsomassa. Avopuolisolta enempi luonnistuu hassuttelu, tullut siihen sukuun ja veljensä lapsi. Ainakin kaipaisin vinkkejä miten kummina pitäisi olla, ja pitäisikö lapselle tehdä kaikkea kivoja askartelu juttuja, lelukirjoja jne. Entä kun kasvaa isoksi, mitä sitä osaisi jutella, höpöstellä, käyttää jossain?

=) Kiitos vastauksista etukäteen..Tietty nämä asiathan sujuu sellaisilta jotka muutenki lapsenmielisiä ja on jo monta omaa lasta. Tykkään kyllä muuten tosi paljon lapsista ja aijon vielä lapsia tehdäkin, mutta muuten en osaa keskustella ja höpöttää hassuja leikkejä..hmph.enkä perusta laulamista..

4

1107

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ..................

      kaikkien ai tarvi olla hassuttelijoita/hössöttäjiä. Ja koska se mieheltäsi luonnistuu niin sittenhän se puoli on hoidossa:) Odota rauhassa että tyttö kasvaa, käykää kylässä ja opetelkaa tuntemaan hänet. Näin alkuun voit vaikka enemmän äidin kautta kysellä tytön kuulumisi yms. olla vaan tytöstä kiinnostunut. Se on kaikkein tärkeintä. Ja sitten kun kasvaa isommaksi tulee kivat leikit ja "tyttöjen" jutut, menee kouluun. Varmasti osaat jo silloin aktiivisemmin olla tytön kanssa. Ole hänelle rauhallinen ja turvallinen aikuinen jonka seurassa on hyvä olla. Onnea matkaan.

    • myös...

      kummityttö vuoden ikäinen (sen ikäinen jo on liki kävelyiässä, ei konttaus.. ) eikä mullakaan ole vielä omia lapsia. Ei se tunnukaan luontevalta leikkiä ja hassutella lapsen kanssa jos ei sen kanssa vietä paljoa aikaa.

      Itse näen kummityttöä pitkän välimatkan takia harvoin mutta kun näen, juttelen kyllä "kuulumiset" tytön kanssa sylitellen vaikkei se ehkä paljoa vielä ymmärrä mitä se outo täti juttelee. Siinä me katellaan joka kerta napit vastakkain että kukas se toinen on, eikä siinä sen enempää hössötetä. Tutkitaan ehkä jotain lelua ja "jutustellaan" joutavia vähän aikaa. Tyttö kuitenkaan vielä muista tapaamisistamme mitään, oppinut vähän vierastamaankin jo tapaamisten välillä.

      Olen sanonut vanhemmille että kunhan tyttö vähän kasvaa niin tyttö pääsee hoitoon milloin vain ja kunhan voidaan puuhailla jotain yhdessä tytön kanssa. Käydä vaikka vähän "shoppailemassa" tai esim. katsomassa heppoja tallilla, pulkkaretkellä, sorsia syöttämässä.. pieniä asioita, kunhan on lapselle olemassa. Kun muksu alkaa muistaa että tuttu tätihän tämä on niin kyllä se suhde lapsen ja kummin välillä muuttuu. Uskon näin. Lapsi alkaa luonnostaan kommunikoimaan ja siihen juttuun on helppo aikuisenkin lähteä lörpöttämään :) Isompana muksu sitten muistaa että kummi on oikeastaan aina ollut olemassa :) vaikka vähän niin kuitenkin.

      Mun mielestä kummilapsi ei kaipaa mitenkään erityistä lahjontaa vaan aikuisen turvallista läsnäoloa. Että on tavallaan aina ovet avoinna lapselle. Siinä lauleskelua tai runonlausuntaa tarvita :) Kunhan vaan on oma itsensä ja antaa omaa osaansa perusturvan tunteesta lapselle.

      • ???

        Mitäs yleensä höpöstelet kummitytön kanssa? =) Pitäskö siinä omaa nimeään hokea, kun vanhemmat ihmiset kuuluvat aina sanovat esim. puolestani vauvalle, että siinä on vaikka Maija. Ei sitä kyllä oikein vauvalle osaa mitään lauseita puhua, niinku normaalisti ihmiset. Jotain vain niih, mitä kaikkea sinä oot touhunnut, siirihän se siinä jne.. heh..heh.. Odotankin että kummityttö kasvaisi, ja puhuisi ja osaisi itse aloittaa jotain leikkiä, mihin osallistua, mutta ei mitään lällyn lällyn piilosilla oloa. Mutta eikös se lasten uhmaikä ole vähän vaikea? Kumminki kannalta, tai jos lapsi on kauhean vastahakoinen ja mikään ei ole kivaa. Ainakin kummityttöni on nyt vähän sellanen kitisijä, ei tykkää sylissä istumisestakaan ja jos jotain kuvakirjaa selataan, niin nakkaa pois. Ite vaan tykkää kaikkea tehdä. hmm..Liekkö kasvatuksestakin kiinni millasia tulee..


    • täälläkin

      Itse alan olla lähemmäs kolmekymppinen naisihminen, jolla ei omia lapsia saati kiinnostusta lasten hankintaakaan kohtaan ole. Tämä ei johdu siitä, ettenkö pitäisi lapsista, mutta en vaan ole koskaan ollut lasten kanssa (ollut suvun nuorin, leikkinyt aina isoveljen ja hänen kavereidensa kanssa pienenä jne). No nyt on sitten yhtäkkiä tupsahtanut aviomieheni suvun puolelta kaksi pientä kummipoikaa (eri perheissä siis) ja molemmat ollaan miehen kanssa vähän ihmeissämme että mitenkäs sellaisten pikkupojujen kanssa oikein ollaan. Vauvojen kanssa juttelu, leikkiminen ja pelkkä sylissä pitäminenkin on kaikki ihan uutta. Minusta tuntuu nololta ja kiusalliselta se, että en ole sellainen "hellanlettas"-täti mitä stereotypian mukaan tämän ikäisen ja avioliitossa elävän naisen kuuluisi olla.

      Kovasti ollaan mieheni kanssa yritetty tutustua kummipoikiimme. Välimatkaa on sen verran, ettei kovin usein nähdä. Vaikka joskus tuntuu vaikealta olla lasten kanssa, niin kuitenkin olemme aidosti kiinnostuneita kuulemaan poikien kuulumisia ja miten on kehitytty. Ollaan lähetelty kortteja ja soiteltu, yritetty osoittaa että halutaan olla läsnä kummipoikien elämässä, vaikkei ehkä kaikilla osa-alueilla sitä niin taitavasti osatakaan tehdä. Välillä tunnen syyllisyyttä siitä, että olen huono kummitäti kun en osaa pieniä leikittää, mutta yritän ajatella asiaa niin, että ehkä sitten vanhempana kummipojat voisivat saada minusta ja miehestäni perheen ulkopuolisen aikuisen kuuntelemaan ja tukemaan aikuiseksi kasvua. Ehkä kummiutta ei kuitenkaan mitata pelkästään sillä, kuka saa vauvan nauramaan ja vaipat nopeimmin vaihdettua, vaan elämänmittaisella läsnäolemisella.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      104
      1761
    2. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      15
      1561
    3. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      142
      1494
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      98
      1430
    5. Katsotko mieluiten

      Kaivatussasi mitä?
      Ikävä
      78
      1371
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      119
      1229
    7. Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan

      Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n
      Maailman menoa
      274
      1131
    8. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      69
      1021
    9. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      18
      995
    10. Pidätkö kaivatustasi

      Minkä vuoksi erityisesti? Mikä hänessä vetoaa?
      Ikävä
      38
      992
    Aihe