VIELÄKÄÄN EI OLE KUMOTTU

On syytä alkaa miettimään, että universumi on äärettömyyksiin laajentuva ja äärettömyyksiin supistuva ja toimisi dynamiikaltaan, kuin musta-aukko. Ei kuitenkaan yksi musta-aukko, vaan ääretön määrä mustia-aukkoja, jotka mahdollistaisivat täydellisessä tasapainossa olevalla laajenemisella ja supistumisella äärettömän määrän energiaa. Puhumme siis Fraktaalifysiikasta (älkää pelästykö), missä jokainen solummekin on musta-aukko. Tämä dynamiikka poistaisi ongelman "pimeästä aineesta", joka on kvanttifyysikoiden keksimä voima, kun eivät tienneet mikä pyörittää universumia ja mikä pyörittää atomin sisällä olevaa elektronia. Fraktaali fysiikassa mahdollistetaan se että, kaikki voimat ovat kosketuksissa kaikkiin voimiin, eikä siis ulkoista voimaa tarvita.
Minkäköhän vuoksi olemme juuri tajunneet, että jokaisen löytämämme galaksin keskellä on megamassiivinen musta-aukko? Minkä takia olemme juuri löytäneet faktaa, että aurinko toimii, kuin musta-aukko? Nämä asiat eivät ole uusia.
Jokainen meistä on eri fraktaalitasolla toimiva musta-aukko, joka imee itseensä gravitaatiota ja säteilee sen ulos elektromagneettisena säteilynä, joka taas kiertää meille takaisin gravitaationa ja me koemme tämän säteilevän osan liikkuen koko ajan kiihtyvää vauhtia kohti supistuvaa osaa. Se miksi tunnet olevasi paikallaan kun kaikki muu ympärilläsi pyörii ja liikkuu on, koska olet "hurrikaanin silmä", musta aukko joka luo liikkumisen keskelle liikkumattomuuden tunnetta. Olet elektromagneettisen säteilyn ja gravitaation jatkumon resistanssi ja koet heijastamasi osuuden samalla, kun gravitaatio "takanasi" muokkaa tulevaisuuttasi, joka säteilee sinusta läpi.

Koska maapallon musta-aukko on joskus kerännyt liikaa energiaa, eli "gravitaatiota" se on sylkenyt "ylijäämät" ulos itsestään, muodostaen samalla kovettunutta plasmaa (planeettamme kova ulkokuori) ja sylkenyt tämän täydellisessä geometrisessa muodossa itsestään muodostaen galaksimme, jonka jokainen planeetta on oma musta-aukkonsa omalla fraktaalitasollaan. Koska Planeettamme musta-aukko, jonka supistumis voima on sopivassa suhteessa meidän mustan-aukon supistumiseen, emme pääse sen lävitse. Toisin sanoen maapallon gravitaalinen kenttä on juuri sopiva sille, että tälle fraktaalitasolle muodostuu tämän näköistä elämää, kuten veden fraktaalitasolle on on juuri sopiva gravitaatio siihen, että siellä on kaloja. Kaikki toimii täydellisessä voimien tasapainossa.


Gravitaatio, lämpö, väri, valo ja aika ovat kaikki loppujen lopuksi samaa voimaa, aika-avaruutta joka vain osuu meidän kohdalle eri voimakkuudella (kutistuminen, joka imee meitä sisäänsä luoden gravitaatiokenttiä) ja me taas olemme resistanssi tälle ja säteilemme ulos kokemusemme(aistimme lämpöä, painovoimaa jne.). Ihminen= musta-aukko kokemassa itseään. Ihminen= Elektromagneettisen säteilyn ja "gravitaation" muodostaman jatkumon resistanssi.

fbl kirjoitti:

On syytä alkaa miettimään, että universumi on äärettömyyksiin laajentuva ja äärettömyyksiin supistuva ja toimisi dynamiikaltaan, kuin musta-aukko. Ei kuitenkaan yksi musta-aukko, vaan ääretön määrä mustia-aukkoja, jotka mahdollistaisivat täydellisessä tasapainossa olevalla laajenemisella ja supistumisella äärettömän määrän energiaa. Puhumme siis Fraktaalifysiikasta (älkää pelästykö), missä jokainen solummekin on musta-aukko. Tämä dynamiikka poistaisi ongelman "pimeästä aineesta", joka on kvanttifyysikoiden keksimä voima, kun eivät tienneet mikä pyörittää universumia ja mikä pyörittää atomin sisällä olevaa elektronia. Fraktaali fysiikassa mahdollistetaan se että, kaikki voimat ovat kosketuksissa kaikkiin voimiin, eikä siis ulkoista voimaa tarvita.
Minkäköhän vuoksi olemme juuri tajunneet, että jokaisen löytämämme galaksin keskellä on megamassiivinen musta-aukko? Minkä takia olemme juuri löytäneet faktaa, että aurinko toimii, kuin musta-aukko? Nämä asiat eivät ole uusia.
Jokainen meistä on eri fraktaalitasolla toimiva musta-aukko, joka imee itseensä gravitaatiota ja säteilee sen ulos elektromagneettisena säteilynä, joka taas kiertää meille takaisin gravitaationa ja me koemme tämän säteilevän osan liikkuen koko ajan kiihtyvää vauhtia kohti supistuvaa osaa. Se miksi tunnet olevasi paikallaan kun kaikki muu ympärilläsi pyörii ja liikkuu on, koska olet "hurrikaanin silmä", musta aukko joka luo liikkumisen keskelle liikkumattomuuden tunnetta. Olet elektromagneettisen säteilyn ja gravitaation jatkumon resistanssi ja koet heijastamasi osuuden samalla, kun gravitaatio "takanasi" muokkaa tulevaisuuttasi, joka säteilee sinusta läpi.

Koska maapallon musta-aukko on joskus kerännyt liikaa energiaa, eli "gravitaatiota" se on sylkenyt "ylijäämät" ulos itsestään, muodostaen samalla kovettunutta plasmaa (planeettamme kova ulkokuori) ja sylkenyt tämän täydellisessä geometrisessa muodossa itsestään muodostaen galaksimme, jonka jokainen planeetta on oma musta-aukkonsa omalla fraktaalitasollaan. Koska Planeettamme musta-aukko, jonka supistumis voima on sopivassa suhteessa meidän mustan-aukon supistumiseen, emme pääse sen lävitse. Toisin sanoen maapallon gravitaalinen kenttä on juuri sopiva sille, että tälle fraktaalitasolle muodostuu tämän näköistä elämää, kuten veden fraktaalitasolle on on juuri sopiva gravitaatio siihen, että siellä on kaloja. Kaikki toimii täydellisessä voimien tasapainossa.


Gravitaatio, lämpö, väri, valo ja aika ovat kaikki loppujen lopuksi samaa voimaa, aika-avaruutta joka vain osuu meidän kohdalle eri voimakkuudella (kutistuminen, joka imee meitä sisäänsä luoden gravitaatiokenttiä) ja me taas olemme resistanssi tälle ja säteilemme ulos kokemusemme(aistimme lämpöä, painovoimaa jne.). Ihminen= musta-aukko kokemassa itseään. Ihminen= Elektromagneettisen säteilyn ja "gravitaation" muodostaman jatkumon resistanssi.

Lue lisää

Keskustelen mielelläni lisää aiheesta.
Rednajam@Tamperelainen.org