auttakaa joku

minnamarina

mä oon 16-vuotias tyttö ja mul o aina ollu pientä pakkoneuroosia mut ei mitää vakavaa
nyt kuitenki on alkanu käymään silleen et ääni mun pään sisällä sanoo esim et "jos et koske tohon tuoliin 6 kertaa, joku sun läheinen kuolee" tollasii on tullu viime syksystä lähtien ja ne lisääntyy vaa kokoaja
mä oon kokenu kovia, mua on kiusattu monta vuotta koulussa sekä oon menettäny monta läheistä
lisäksi mä oon tosi yksinäinen
sit toisinaan tuntuu ettei ne 6 kertaa riitä ja en jaksa enää enempää koskee nii tulee tosi ahdistava olo et entä jos se läheinen kuolee nyt
tää stressaa mua kamalasti ja luin tota juttua OCD:stä joten voisiko mulla olla se?
mitä mä teen? en uskalla kertoo kellekkään koska mä pelkään joutuvani johonki psykiatriselle osastolle

12

1081

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • neuvoja...

      vaikka koulun terkkarille tai terveyskeskuksen lääkärille, ihan mille vaan, he osaa neuvoa sinut jatkoon.

      Ja usko pois; pakkoneurooseista voi oppia pois, kun teet sille jotain mahdollisimman pian ettei mene pahemmaksi.

      Ymmärrän, että sinua pelottaa, mutta usko vanhempaa ja ehkä viisaampaa ja kaikenlaista kokenutta; et ole yksin äläkä edes yritä pärjätä yksin, hae apua.

      Enkä usko, että ensimmäiseksi mihinkään osastohoitoon joutuisit.

      Kyllä elämä vielä sinullekin hymyilee!

    • mihinkään osastolle joudu! Ei tuo pakkoneuroosisi kuulosta pahalta, mutta apua Sinun on haettava!!
      Koulun terkkarille, kipi,kapi!
      Saat varmaan jonkun lääkityksen terapiaa. Et ole yksin ongelmiesi kanssa ja nämä' vaivat ovat tuttuja terkkareille ja lääkäreille!
      Hae apua pian, niin vaiva on helppo hoitaa - pitkittyessään asiat mutkistuvat!

      Voimia Sinulle!! :)

      • Olen nimimerkin "Mysterion" kanssa täysin samaa mieltä siitä, että sinun kannattaa hakea apua mahdollisimman pian. 16-vuotiaana on vielä kaikki elämä edessä. En kylläkään osaa sanoa, kuinka hanakasti nuorisopsykiatriassa määrätään psyykelääkkeitä. Olen kyllä jutellut yhden nuorisopsykiatrin kanssa, ja hän sanoi mm. sitä, että ns. SSRI-lääkkeitä eli serotoniinin takaisinotonestäjiä tulisi käyttää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin voisi olla mahdollista saada OCD-oireet ikäänkuin pyörtämään takaisin ennen kuin ne saavat yliotteen.


    • neuvo

      sinun kannattaa ehdottomasti kertoa jollekulle. sinulle saatetaan ehdtottaa psykiatrista osastoa, mutta sinun ei ole pakko mennä sinne ellet ole uhka itsellesi. ja koska olet vasta 16-vuotias, niin tuossa iässä se ahdistus on pahimmillaan. jos se jatkuu vielä kun olte 18 niin kannattaa hakutua lääkäriin ja hankkia lääkitys.

      • minnamarina

        kiitos neuvoistanne
        tuli paljon helpompi olo kun sain kerrottua tästä edes jossakin
        annoitte minulle rohkeutta ja nyt aionkin kertoa tästä terapeutilleni kelle puhun koulukiusaamisestani
        äitini tietää jotenkin pakkoneuroosistani mutta ei tiedä että oireet ovat hieman pahemmat kuin ennen
        mutta huomasin että kun sain kerrottua täällä pakkoneuroosista niin oireetkin vähenivät heti


      • minnamarina kirjoitti:

        kiitos neuvoistanne
        tuli paljon helpompi olo kun sain kerrottua tästä edes jossakin
        annoitte minulle rohkeutta ja nyt aionkin kertoa tästä terapeutilleni kelle puhun koulukiusaamisestani
        äitini tietää jotenkin pakkoneuroosistani mutta ei tiedä että oireet ovat hieman pahemmat kuin ennen
        mutta huomasin että kun sain kerrottua täällä pakkoneuroosista niin oireetkin vähenivät heti

        Hei Minnamarina

        Onko sinulla koulukiusaaminen laukaissut OCD:n? Itsekin olin koulukiusattu, mutta silloin ei ollut koulussa kuraattoreita, jotka olisivat voineet antaa terapiaa. Olenkin vakavasti miettinyt asiaa omalla kohdallani. Koulukiusaaminen ei minulla sinänsä laukaissut OCD:tä, mutta syvät arvet se jätti ja oli varmasti yhtenä traumaattisena kokemuksena muiden ohella silloin, kun ensimmäiset OCD:n oireet yliopisto-opintojen aikana alkoivat. Tiedän, kuinka helvetillistä koulukiusaaminen on. Pelkäsin aina kouluunmenoa, sillä vaikka yritin kertoa asiasta jopa rehtorille, niin kukaan ei kuunnellutkaan saati, että olisi tehnyt jotain asian eteen. Millaista koulukiusaaminen on nykyään ja saatko mielestäsi terapeutilta apua ongelmaasi?


      • minnamarina
        ocd-potilas kirjoitti:

        Hei Minnamarina

        Onko sinulla koulukiusaaminen laukaissut OCD:n? Itsekin olin koulukiusattu, mutta silloin ei ollut koulussa kuraattoreita, jotka olisivat voineet antaa terapiaa. Olenkin vakavasti miettinyt asiaa omalla kohdallani. Koulukiusaaminen ei minulla sinänsä laukaissut OCD:tä, mutta syvät arvet se jätti ja oli varmasti yhtenä traumaattisena kokemuksena muiden ohella silloin, kun ensimmäiset OCD:n oireet yliopisto-opintojen aikana alkoivat. Tiedän, kuinka helvetillistä koulukiusaaminen on. Pelkäsin aina kouluunmenoa, sillä vaikka yritin kertoa asiasta jopa rehtorille, niin kukaan ei kuunnellutkaan saati, että olisi tehnyt jotain asian eteen. Millaista koulukiusaaminen on nykyään ja saatko mielestäsi terapeutilta apua ongelmaasi?

        epäilen että koulukiusaaminen ja siitä seurannut yksinäisyys on syy ocd-oreisiini
        koulukiusaamiseni oli todella pahaa eivätkä opettajat puuttuneet asiaan ollenkaan
        rehtori ei välittänyt mitään ja kiusaajani levittivät minusta juoruja minkä takia menetin kaikki kaverini
        niinpä jäin kotiin yksin vain ajatukset seuranani...
        minua nimiteltiin monilla rumilla nimillä ja luokka sulki minut ihan ulkopuolelle
        olin aivan yksin ja olivatpa he myös väkivaltaisia minua kohtaan
        yritin vaihtaa koulua mutta se ei onnistunut
        kiusaamisen lisäksi monta sukulaistani kuoli vakaviin sairauksiin minkä vuoksi ocd-oireiisini liittyy juuri sitä että jos esimerkiksi teen jonkun jutun tietyn monta kertaa, luulen päässäni näin ehkäiseväni jonkun vakavan sairauden tulemisen jollekkin läheiselleni
        nyt itsetuntoni on aivan palasina ja olen tosi yksinäinen
        terapeutille puhuminen helpottaa mutta ei hän osaa oikein auttaa
        nyt minua ei kiusata mutta en uskalla tutustua kenenkään uudessa koulussani menneisyyteni takia


      • minnamarina kirjoitti:

        epäilen että koulukiusaaminen ja siitä seurannut yksinäisyys on syy ocd-oreisiini
        koulukiusaamiseni oli todella pahaa eivätkä opettajat puuttuneet asiaan ollenkaan
        rehtori ei välittänyt mitään ja kiusaajani levittivät minusta juoruja minkä takia menetin kaikki kaverini
        niinpä jäin kotiin yksin vain ajatukset seuranani...
        minua nimiteltiin monilla rumilla nimillä ja luokka sulki minut ihan ulkopuolelle
        olin aivan yksin ja olivatpa he myös väkivaltaisia minua kohtaan
        yritin vaihtaa koulua mutta se ei onnistunut
        kiusaamisen lisäksi monta sukulaistani kuoli vakaviin sairauksiin minkä vuoksi ocd-oireiisini liittyy juuri sitä että jos esimerkiksi teen jonkun jutun tietyn monta kertaa, luulen päässäni näin ehkäiseväni jonkun vakavan sairauden tulemisen jollekkin läheiselleni
        nyt itsetuntoni on aivan palasina ja olen tosi yksinäinen
        terapeutille puhuminen helpottaa mutta ei hän osaa oikein auttaa
        nyt minua ei kiusata mutta en uskalla tutustua kenenkään uudessa koulussani menneisyyteni takia

        Heippa Minnamarina!

        Kerroit, että terapeutti ei juurikaan osaa auttaa sinua. Tarkoitat siis OCD-oireita? Jos niin on, niin voin sanoa omasta kokemuksesta, että terapeutilta vaaditaan tosi paljon, jotta hän pystyy auttamaan pakko-oireista henkilöä. Onko sinulla muuten muita pakkorituaaleja kuin se 6 kertaa laskeminen? Pakkorituaalien poisoppimista voidaan harjoitella niin sanotussa kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa. Kysypä terapeutiltasi siitä ensi kerralla. Onko sinulla muuten lääkitystä? Se voi monesti auttaa myös.


      • minnamarina
        ocd-potilas kirjoitti:

        Heippa Minnamarina!

        Kerroit, että terapeutti ei juurikaan osaa auttaa sinua. Tarkoitat siis OCD-oireita? Jos niin on, niin voin sanoa omasta kokemuksesta, että terapeutilta vaaditaan tosi paljon, jotta hän pystyy auttamaan pakko-oireista henkilöä. Onko sinulla muuten muita pakkorituaaleja kuin se 6 kertaa laskeminen? Pakkorituaalien poisoppimista voidaan harjoitella niin sanotussa kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa. Kysypä terapeutiltasi siitä ensi kerralla. Onko sinulla muuten lääkitystä? Se voi monesti auttaa myös.

        terapeuttini ei edes tiedä vielä oireistani koska olen puhunut hänelle vain koulukiusaamisesta
        sain vasta tänään kerrottua äidilleni millaiset oireeni oikeasti ovat ei hän ollut vielä lääkityksen kannalla mutta lääkkeet ovat luultavasti edessä jokatapauksessa koska minulla on myös paniikkihäiriö
        no joskus pitää saada joku esine joka on vinossa suoraan tai sitten lukiessani kirjaa viimeisen lukemani sanan pitää olla joku hyvää tarkoittava sana kuten "kiva" tai "rakkaus"
        se on välillä tosi rasittavaa
        viime iltana en meinannut päästä millään nukkumaan kun jumitin juuri tuon kirja-asian kanssa


      • mies vaan
        minnamarina kirjoitti:

        terapeuttini ei edes tiedä vielä oireistani koska olen puhunut hänelle vain koulukiusaamisesta
        sain vasta tänään kerrottua äidilleni millaiset oireeni oikeasti ovat ei hän ollut vielä lääkityksen kannalla mutta lääkkeet ovat luultavasti edessä jokatapauksessa koska minulla on myös paniikkihäiriö
        no joskus pitää saada joku esine joka on vinossa suoraan tai sitten lukiessani kirjaa viimeisen lukemani sanan pitää olla joku hyvää tarkoittava sana kuten "kiva" tai "rakkaus"
        se on välillä tosi rasittavaa
        viime iltana en meinannut päästä millään nukkumaan kun jumitin juuri tuon kirja-asian kanssa

        hei,
        on enemmän kuin todennäköistä ettei äitisi ymmärrä täysin mistä on kyse vaikka sanoisikin niin. kukaan terve ei näitä oireita osaa kuvitella eikä tajua kuinka ahdistavaa se on.joten pettymyksiä voi olla tulossa kun ei saa viestiä perille ja läheiset hokevat tyyliin, että koitas nyt ajatella järjellä eikä tajua että tekisi niin jos olisi mahdollista mutta kun mieli ei anna periksi.

        itse olin vuosia sitten tehdä itsemurhan kun olin niin syvällä neuroosin kanssa.joten hae apua äkkiä koska ne pahenevat mitä enemmän aikaa kuluu.pahinta oli kun olin täysin loppu ja läheinen nimittää hulluksi.en anna ikinä anteeksi sitä.

        tärkeintä on aloittaa lääkitys heti, tee myös niitä asioita joista nautit. tärkeintä on puuttua heti kun huomaa itsessään oireita. ongelmana on se että niistä kertoo liian myöhään lääkärille ja hoito siksi vaikeata.

        mene rohkeasti kertomaan lääkärille asiasta ,se helpottaa kun saa tietää mikä vaivan nimi on ja että se on hyvin yleistä.


    • _Javi_

      Hei!

      Aivan oikein, sinulla on pakko-oireita, alias pakkoneurooseja eli suomeksi sanottuna neurooseja. Olet siis neuroottinen tällä hetkellä. Hienoa jos voit sen tunnustaa itsellesi, koska siitä se paraneminen lähtee.

      Neuroosit lähtevät eri syistä ihmisillä syntymään. Jokainen ihminen kokee jossain elämänsä vaiheessa neurooseja. Joko nuorempana tai sitten vanhempana.

      Itselläni neuroosit syntyivät, kun aloin tuntea syyllisyyttä teoistani ja sen hetkisestä elämästäni.

      Ihminen kehittää neuroosit itselleen, koska ihminen tarvii niitä. Ihminen siis tarvii neurooseja selvitäkseen, tarvii niitä oman tunne-elämänsä hallinnassa.

      Muutoin kaikki olisi sekasortoista ja jotain mistä ei saa kiinni. Kun teet itsellesi ne tutut ja turvalliset (alati kehittyvät) rutiinit, niin saat itsellesi turvallisen olon, että "nyt voin taas hengittää ja tehdä seuraavat asiat". Ne on "pakko" tehdä, jotta sinua ei ahdistaisi. Siitä se "Pakko-oire" nimitys tulee.

      Kärsin itse varmaan 7 vuotta neurooseista. Mutta tiedätkö mitä? Vapautuminen totaalisesti niistä vei vain 3 päivää! Siitä seurasi valtava vapautumisen tunne, kuin uusi elämä olisi alkanut. Tästä on nyt aikaa jo varmaan 3-4vuotta kun olen ollut neurooseista vapaa ja onnellinen.

      Mikä sitten sai aikaan tuon, että kolmessa päivässä vapauduin totaalisesti pakko-oireistani?
      Kerron kohta..

      Neuroosit jäävät päälle, vaikka se alkuperäinen tarve, mihin ihminen ne neuroosit keksi, olisi jo poissa. Silloin neuroosesita "vapautuminen" on lopullinen ratkaisu hyvään oloon.

      En tiedä, mikä on syynä siihen että itsellesi kehitit neuroottisen elämäntavan, mutta tiedän miten siitä vapaudut.

      Kun neuroottisesta elämästä vapautuu, silloin vasta ymmärtää kuinka se on omaa elämää kahlinnut. Vapauden tunne ja rauha sielussa on uskomaton. Sitä nauraa ja iloitsee, vaan siitä, kun ei usko, että tämä on totta, että juuri minä pääsin näistä iänikuisista neurooseista eroon ja juurikin näin nopeasti. Ja näin HELPOSTI!

      Pähkinän kuoressa sanottuna ratkaisu on se, että lopetat harrastamasta sitä neuroosia ihan kokonaan joka tilanteessa, ja kestät ne vieroitusoireet jotka siitä tulevat. Se on kuin tupakan poltto. Kun vierotusoireet lakkaavat, olet vapaa siitä neuroosin riippuvuudesta. Miksi sitten kolmessa päivässä olet vapaa? Koska nuo vieroitusoireet neuroosien kieltämisestä kestävät vain sen pari-kolme päivää. Tupakassa vieroitusoireet kestävät kolme kuukautta. Paljon helpompaa siis :)

      Kun lopetat neuroottisten asioiden toistamisen, viroitusoireena on pelkkä ahdistus! Se on se vieroitusoire, valmistaudu siihen. Mutta valmistaudu myös siihen että 3 päivän päästä olet vapaa ihminen!

      Kaikki alkaa tästä. Pointti on se, että neuroosit pitää lopettaa heti ja nyt! Neuroosit eivät ole hyvästä, vaan sitovat sinua ja tuovat sinulle ahdistusta, kuten olet varmasti huomannut. Neuroosit vievät sinun aikasi ja aiheuttavat sinulle huolta ja murhetta. Takuulla haluat olla terve, etkä sairastaa neurooseja. Tunnusta siis nyt, että sinulla on neuroottinen elämäntyyli ja päätä vapautua siitä, alkaen tästä sekunnista. Heti.

      Opetan sinulle nyt keinon ja tavan millä kiellät neuroosin tekemisen. Otan esimerkin. Sinun on vaikea valita "se oikea" maitopurkki maitohyllystä. No miten nyt toimit siinä tilanteessa koska olet päättänyt että et enää ole neuroottinen? Kerron. Menet siihen maitohyllylle, otat sen (rasvaton/kevyt/kulutus-maidon mitä yleensä juot), otat ensimmäisen purkin mikä on siinä saatavilla. Tartut siihen, pistät sen koriin ja lähdet katsomaan seuraavaa ostettavaa tuotetta. Kiellät itseltäsi koko neuroosin. Et rupea arpomaan ollenkaan. Siitä seuraa epämääräinen olo ja ahdistus. Kun kolme päivää kiellät itseltäsi neuroosit sataprosenttisesti, huomaat että et niitä enää tarvitse. Kun kolmantena päivänä oitat sen maitopurkin sieltä hyllystä etkä harrasta neuroottisuuksia edelleenkään, sinulle ei tule minkäänlaista ahdistusta siitä tilanteesta. Tulet sen huomaamaan.

      Teet sen neuroottisen rutiinin siinä tilanteessa, koska et luota omaan tunteeseesi. Et luota siihen hyvään oloon joka sinussa sanoo, että voit ottaa sen purkin siitä hyllystä, ja se purkki on ihan samanlainen ku mikä muukin purkki siinä vieressä.

      Kaksi sanaa siihen tarvitaan, ne eivät ole mitään neuroottisia sanoja, vaan opastavat sinut toimimaan oikein aina neuroosin kohdatessasi. Ne sanat ovat: "Kuuntele sydäntäsi".

      Kun meinaat alkaa toimittamaan neuroosia, levität kätesi, kuin sanoen " Ei!". Tee tämä mielessäsi. Ja kuuntelet saman tien sydäntäsi. Kuulet vain hiljaisuutta siinä hetkessä, syvää rauhaa, sieltä sinun oma tunteesi kertoo, että voit lähteä siitä tilanteesta pois, ilman että toimitat sen neuroosin, tai edes aloitat sitä. Siihen ei tarvita sanoja, se on vain tunne. Tunne sinun sisälläsi.

      Katsos kun neuroosi aiheuttaa sen, että tämän "tunteen" sijaan sinä kuuntelet järjen ääntä ja toimit sen järjen mukaan, josta seuraa sarja järjettömiä toistoja ja epävarmuutta. Et kuuntele sydäntäsi vaan järjellä ajattelet "Nyt se on noin, nyt se on noin, nyt se on noin, nyt se on noin..."

      Tunne sisälläsi kertoo sen samantien, hetkessä, että se asia on "noin", eikä epävarmuudelle tai toistoille jää sijaa. Tämän kautta sinä opit elämään sydämelläsi, kuunteleen sydäntäsi. Siellä sinun tunteesi ovat, siellä olet sinä.

      Näin saat tämän tunnelukkosi auki ja siitä eteenpäin aina ahdituksen tullessa sanot mielessäsi "Ei!" ja kuuntelet hiljaisesti sydäntäsi. Silloin taas tiedät miten toimit.

      Tämä koko 3 päivän paranemisprosessi ei vaadi sanoja, se ei vaadi minkään miettimistä, se on vain sanaton kieltäminen. Se on sanaton tunteen voitto neurooseista.

      Näin elämästäsi häviää ne kaikki "listat". Neurooseissahan koko elämä on yhtä "listaa" jota pitää yllä ja jota muokkaa ja parantelee..

      Tämän irtautumisprosessin aikana sinä tulet huomaamaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa ja tunteissa niitä neurooseja onkin. Voit oivaltaa jopa ihan uusia neurooseja joita et vielä kunnolla ole edes tiedostanut. Annat kaikkien niiden mennä, ne on pahasta.

      Terve ihminen elää aina tunteen mukaan.

      Älä anna tuumaakaan periksi neurooseille, älä salli sitä pienintäkään neuroosia, sitä pienintäkään oven tarkistusta tai mitään, älä salli. Ole valmis ja päättäväinen jättämään koko neuroottinen elämä, ja huomaat kuinka nopeaa se irtautumisen ahdistus helpottaa.

      Nyt kohtaat sen oman ahdistuksesi. Sen ahdistuksen mikä tulee, kun kiellät joka tilanteessa neuroosisi.

      Et pelkää sitä. Otat sen ahdistuksen avosylin vastaan ja naurat sille!

      Tutkit sitä, kuuntelet sitä, sillä se ahdistus on itsessään sinun hieno tunnemaailmasi, se on sinun tunnettasi se ahdistus. Kuuntele sitä, kuuntele sydäntäsi. Pian huomaat, että ei siinä ahdistukessa olekaan mitään pelottavaa.

      Tämä prosessin kautta opit siis kuuntelemaan sydäntäsi, opit kuuntelemaan tunteitasi.

      Se on sitä terveyttä, mitä elit jo ennen niitä neurooseja.

      Terveyttä!

    • helpottaa

      Hei!
      Kannattaa mennä juttelemaan. Se helpottaa ja voit jäsentää pelkojasi aja ahdistustasi. Varaa aika vaikka terveydenhoitajalle ja kysy miten asiasi saadaan paikkakunnallasi eteenpäin. Olet kokenut rankkoja asioita. Kiusaamista ja läheisten menetystä ei kannata vähätellä. Olet nuori ja asiasi järjestyvät varmasti ja olosi helpottuu.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mies vinkkinä sulle

      Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista
      Ikävä
      85
      7455
    2. Oletko katkera kun

      Et saanut kaivattuasi
      Ikävä
      96
      5384
    3. Mitä haluat sanoa tällä hetkellä

      Hänelle 🫶 ⬇️
      Ikävä
      257
      4595
    4. Haluun sua niin paljon

      ❤️🥰🥹 Miehelle
      Ikävä
      44
      4495
    5. Vietetään yö yhdessä

      Rakastellaan koko yö
      Ikävä
      62
      3247
    6. Mitä palveluita mies..

      Haluaisit tilata minulta? -N
      Ikävä
      49
      2685
    7. Olet oikeasti ollut

      Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.
      Ikävä
      22
      2348
    8. Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit

      Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘
      Ikävä
      29
      2322
    9. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      49
      2313
    10. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      41
      2184
    Aihe