perheen sisäinen adoptio kiinnostaa

tietoa kaipaan

hei
Olemme mieheni kanssa kiinnostuneita perheen sisäisetä adoptiosta. Minulla on itsellä 5vuotias tytär yhdenillan suhteesta, mutta mieheni on isä lapselleni kaikin tavoin, paitsi virallisesti. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä kolme vuotta, ja meillä on myös yhteinen tytär, ja odotamme kolmatta.
Olemme usein puhuneet, kuinka ihanaa olisi, jos mieheni pystyisi adoptoida esikoiseni. Asiassa on vain yksi mutka matkassa. Biologinen isä on tunnustanut isyytensä, enkä usko hänen olevan suostuvainen luopumaan isyydestään, vaikkei lapsesta olekaan kiinnostunut. Tapaa lastaa lähinnä sattumalta pari kertaa vuodessa, ja vain hämmentää lapsen mieltä. Tyttö itsekään ei halua isäänsä tavata, vaan pitää miestäni isänään.

onko mahdollista hakea päätöstä oikeudesta isyyden kumoamiseen, jotta mieheni voisi adoptoida tyttöni?

5

985

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Isyyden kumoamista

      voi hakea vain mies itse, jos hän epäilee, ettei ole ko lapsen isä. Silloin tehdään tietysti dna testit.

    • Uusperheessä kasvanut

      Jos biologinen isä ei halua antaa tytärtään adoptioon, niin silloin adoptio ei onnistu. Kokemukseni mukaan edes sossut eivät lähde edistämään tällaista adoptiota, koska se ei menisi oikeudessa läpi. Jos tyttären bioisä olisi kuollut, niin asia olisi toinen. Vaikka hän olisi väkivaltainen narkkari, ei adoptio onnistuisi, mutta tyttären tapaamiset voitaisiin kieltää ja saattaisitte saada lähestymiskiellon läpi. Sinun kannattaa kuitenkin ehdottomasti puhua asiasta kotikuntasi sosiaalityöntekijän ja vaikka jonkun juristin kanssa, jotta saat asiantuntevan vastauksen. Nettipalstojen tiedon varaan ei kannata elämän tärkeitä asioita jättää.

      Sitten toisekseen. Vanhimman tyttäresi perheen sisäinen adoptio tuntuisi varmasti nyt ihanalta ja helpottavalta ratkaisulta. Tyttäresi bioisän olemassaolo on kuitenkin tosiasia, joka tulee askarruttamaan häntä ja muita elämän aikana. Siksi asiasta kannattaa puhua tyttären ja muiden läheisten kanssa avoimesti. Kotona oleva isä on varmasti esikoisellekin se "oma isä", mutta viimeistään murrosiässä hän alkaa enemmän pohtimaan omaa taustaansa tarkemmin. Terveen identiteetin ja itsetunnon kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa taustastaan rehellistä tietoa.

      Jos bioisä tapaa häntä vain harvoin, niin sitten hän on vain etäinen bioisä. Tässä mielessä tilannetta voisi verrata sijaisperheeseen tai ns. avoimen adoption perheisiin, joissa biologinen vanhempi on tiedossa, mutta yhteydenpito häneen on harvaa tai olematonta. Työssä saamani kokemuksen mukaan ne lapset, joilla ei ollut yhteyttä biovanhempiin ja/tai -sukulaisiin, oireilivat kyseisen asian puutetta, toki heillä oli usein muutakin syytä oireiluun. Oireilu saattoi olla ulospäin suuntautuvaa (riehuminen, päihteet, rikokset, sääntöjen rikkomiset, velvollisuuksien laiminlyöminen) tai sisäänpäin suuntautuvaa (ahdistus, masennus, viiltely) jne.

      Olen itsekin kasvanut uusperheessä ja sikäli koen tuntevani aihepiiriä myös henkilökohtaisesti. Nykyään se uusperheet ovat tavallisia ja hyväksyttyjä, vaikka joskus perheenjäsenet toivovatkin että asiat olisivat toisin.

      Koska mietit tällaisia asioita, voisit hyötyä adoptio- ja sijaisperheisiin liittyvästä kirjallisuudesta. Nykyään sijaishoidossa ja adoptiossa pidetään tärkeänä olla avoimia lapsen taustasta ja järjestää lapselle mahdollisuuksia oppia tuntemaan myös biosukuaan. Yhteydenpito voi tapahtua kirjeitse tai puhelimitse, eikä sitä välttämättä ole ollenkaan tai se voi olla jaksoittaista.

      Tyttäresi kannalta adoptio katkaisisi hänen perintöoikeutensa bioisään ja myös tämän isovanhempiin sekä sukulaisiin. Vastaavasti ilman adoptiota hänellä ei ole adoptio-oikeutta mieheesi ja tämän sukuun. Jos hän on nyt vasta 5-vuotias, tämä voi tuntua kaukaiselta. Kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua tilanne voi kuitenkin olla toinen ja tytär saattaa esimerkiksi olla katkera adoptiosta. Jos adoptio tuntuu vielä hyvältä ratkaisulta 13 vuoden kuluttua, niin voitte sen toteuttaa tyttären täytettyä 18 vuotta, jos hän itse antaa siihen luvan. Esikoinen voi saada saman sukunimen kuin muulla perheellä on ilman adoptiotakin, jos hänellä ei jo sellaista ole.

      • aloittaja

        kiitos vastauksista.
        käyttännössähän tuo adoptio ei muuttaisi meidän arkea ja elämää millään tavoin. Vaan nimenomaan tuo periminen, yms viralliset asiat olisivat tytön kannalta samat kuin sisaruksilla. Samoin kuin se, että jos sattuisin kuolemaan ennenaikojani (toiv. en) ei olisi epävarmuutta tytön kohtalosta, toisin kuin nyt. Sama sukunimi tytöllä on jo kuin meillä muillakin.

        Missään tapauksessa en tytöltä hänen juuriaan salaisi, jokaisella on oikeus tietää alkuperästään.


    • Bat_Girl

      En tiedä miksi vastaan kun en heteroiden perheen sisäisestä adoptiosta tiedä hölkäsen pöläystä (nyt jotain viestiketjun luettuani)

      Itse olen miettinyt näitä asioita lähinnä minun ja tyttöystäväni kannalta, sitten kun lapsia joskus hankimme... Mutta mitä nyt olen asiaa miettinyt niin se on mielestäni ihan hyvä ratkaisu... Eihän se loppujen lopuksi niin paljon lapsen elämään vaikuta (heterosuhteessa). Nuo biologisen isän tapaamiset ja muut toki, mutta ne nyt ovat jokaisen henkilökohtaisia päätösiä muutenkin~

      Minulla ja tyttöystävällä asiat helpottuisivat huimasti mikäli tuo perheen sisäinen adoptio laki samaa sukupuolta edustavia pareja kohtaan menee läpi (ellei jo ole mennyt? en ole seurannut asiaa. läpi se kuienkin näkyisi menevän)

      Olisi sitten sillä ei-biovanhemmallakin samat oikeudet lapseen. Ei olisi niin tarkkaa kuka nimet papereihin kirjoittaa?

      Kyllä, pohdin pitkästi ja epäselvästi. Ja teen kirjoitusvirheitä.

      • äiti myös

        Prosessi kesken. Miksi lapsi olisi katkera adoptiosta, kun kaikella varmistetaan vain hänen oikeutensa? Tosin perimyksen saa testamentillakin, mutta muu yhteenkuuluvuus on tärkeää. Olen kertonut lapselle, että hänellä on toinenkin isä. Tyttö 5 v. oli iloinen, muttei sen enempää asiasta keskustellut. Bio-siittäjän vanhemmat ovat yhteydessä ja veli, mutta muuten sukua emme juuri tunne. Meillä bio-siittäjä antoi heti luvan sitä kysyttyäni. Juuri siitä syystä, ettei mitään muuta ole koskaan ollutkaan. Huom, en käytä irl bio-siittäjä-nimitystä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      102
      1717
    2. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      15
      1541
    3. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      140
      1454
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      98
      1420
    5. Katsotko mieluiten

      Kaivatussasi mitä?
      Ikävä
      78
      1351
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      118
      1205
    7. Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan

      Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n
      Maailman menoa
      274
      1111
    8. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      69
      1011
    9. Pidätkö kaivatustasi

      Minkä vuoksi erityisesti? Mikä hänessä vetoaa?
      Ikävä
      38
      982
    10. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      18
      975
    Aihe