siirtyminen markkinatalouteen

Liberalismin määritelmä (Wikipedia):

"Liberalismi etsii yhteiskuntaa, jota kuvaa yksilöiden ajatuksenvapaus, rajoitteet hallituksen ja uskonnon vallassa, lain voima, vapaa ajatustenvaihto, vapaaseen yrittäjyyteen perustuva markkinatalous sekä läpinäkyvä hallinto. Liberalismin alkuperäistä muotoa kutsutaan klassiseksi liberalismiksi, mutta aate on myöhemmin laajentunut erillisiin suuntauksiin. Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta."

Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet. Liberalismissa ajatellaan että ihmisten tulisi saada itse päättää omista asioistaan niin kauan kuin he eivät vahingoita muita. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä on oikeus tehdä kaikkea mitä he haluavat, mutta heillä ei ole oikeutta loukata muiden oikeuksia. Vapaassa yhteiskunnassa ihminen saa tehdä mitä haluaa, kaikkea sellaista mikä ei loukkaa muiden oikeuksia. Ihmiset saavat tehdä mitä haluavat, mutta he eivät saa loukata muiden oikeuksia.



http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.

Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.

toimii aina kirjoitti:

Liberalismin määritelmä (Wikipedia):

"Liberalismi etsii yhteiskuntaa, jota kuvaa yksilöiden ajatuksenvapaus, rajoitteet hallituksen ja uskonnon vallassa, lain voima, vapaa ajatustenvaihto, vapaaseen yrittäjyyteen perustuva markkinatalous sekä läpinäkyvä hallinto. Liberalismin alkuperäistä muotoa kutsutaan klassiseksi liberalismiksi, mutta aate on myöhemmin laajentunut erillisiin suuntauksiin. Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta."

Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet. Liberalismissa ajatellaan että ihmisten tulisi saada itse päättää omista asioistaan niin kauan kuin he eivät vahingoita muita. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä on oikeus tehdä kaikkea mitä he haluavat, mutta heillä ei ole oikeutta loukata muiden oikeuksia. Vapaassa yhteiskunnassa ihminen saa tehdä mitä haluaa, kaikkea sellaista mikä ei loukkaa muiden oikeuksia. Ihmiset saavat tehdä mitä haluavat, mutta he eivät saa loukata muiden oikeuksia.



http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.

Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.

Lue lisää

Markkinatalous rakentuu vapaalle ja yksityiseen omistukseen perustuvalle yrittäjyydelle. Vapaa kilpailu tarkoittaa sitä, että kellä tahansa yrittäjällä on esteetön pääsy markkinoille tarjoamaan omia tuotteitaan asiakkaille siihen hintaan kuin hän pystyy, ja kenellä tahansa asiakkaalla on mahdollisuus saada ostaa haluamiaan tuotteita.

Markkinatalouden perususkomus on, että kun kukin yksilö pyrkii itse määrittämään, mikä hänelle on parasta ja pyrkii käytettävissään olevin mahdollisuuksin, sen toteuttamiseen omaisuutensa, tietojensa tai taitojensa ja työnsä avulla eli kun hän aktiivisesti pyrkii oman etunsa tavoitteluun, nämä pyrkimykset edistävät samalla myös yhteistä etua parhaalla mahdollisella tavalla.

"Every man is, no doubt, by nature, first and principally recommended to his own care; and as he is fitter to take care of himself than of any other person, it is fit and right that it should be so."
(The Theory of Moral Sentiments. TMS s.82)


Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa.
Tuottaja päättää mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Täysin vapaassa markkinassa syntyy aina tasapaino tuottajien ja ostajien välillä, eli tuotetaan juuri se määrä mitä ostajat ostavat. Ideaalitapauksessa saavutetaan yleinen tasapaino, jossa kaikki tuotteet ovat tuotanto/kulutus tasapainossa. Oman edun tavoittelu johtaa kansakunnan edun edistymiseen.

Friedrich Hayek ja Milton Friedman ovat todenneet taloudellisen vapauden olevan edellytyksenä luotaessa ja ylläpidettäessä siviili- ja poliittisia oikeuksia. He uskoivat, että tämän taloudellisen vapauden voi saavuttaa vain markkinaorientoituneella taloudella, tarkemmin sanottuna vapaalla markkinataloudella.

marrkinatalous.. kirjoitti:

Markkinatalous rakentuu vapaalle ja yksityiseen omistukseen perustuvalle yrittäjyydelle. Vapaa kilpailu tarkoittaa sitä, että kellä tahansa yrittäjällä on esteetön pääsy markkinoille tarjoamaan omia tuotteitaan asiakkaille siihen hintaan kuin hän pystyy, ja kenellä tahansa asiakkaalla on mahdollisuus saada ostaa haluamiaan tuotteita.

Markkinatalouden perususkomus on, että kun kukin yksilö pyrkii itse määrittämään, mikä hänelle on parasta ja pyrkii käytettävissään olevin mahdollisuuksin, sen toteuttamiseen omaisuutensa, tietojensa tai taitojensa ja työnsä avulla eli kun hän aktiivisesti pyrkii oman etunsa tavoitteluun, nämä pyrkimykset edistävät samalla myös yhteistä etua parhaalla mahdollisella tavalla.

"Every man is, no doubt, by nature, first and principally recommended to his own care; and as he is fitter to take care of himself than of any other person, it is fit and right that it should be so."
(The Theory of Moral Sentiments. TMS s.82)


Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa.
Tuottaja päättää mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Täysin vapaassa markkinassa syntyy aina tasapaino tuottajien ja ostajien välillä, eli tuotetaan juuri se määrä mitä ostajat ostavat. Ideaalitapauksessa saavutetaan yleinen tasapaino, jossa kaikki tuotteet ovat tuotanto/kulutus tasapainossa. Oman edun tavoittelu johtaa kansakunnan edun edistymiseen.

Friedrich Hayek ja Milton Friedman ovat todenneet taloudellisen vapauden olevan edellytyksenä luotaessa ja ylläpidettäessä siviili- ja poliittisia oikeuksia. He uskoivat, että tämän taloudellisen vapauden voi saavuttaa vain markkinaorientoituneella taloudella, tarkemmin sanottuna vapaalla markkinataloudella.

Lue lisää

..sisäistetty! Ei voi muuta sanoa.

"Friedrich Hayek ja Milton Friedman ovat todenneet taloudellisen vapauden olevan edellytyksenä luotaessa ja ylläpidettäessä siviili- ja poliittisia oikeuksia."
Mistä lähtien nämä herrat ovat välittäneet muiden kuin pääoman ja heidän omistajiensa oikeuksista?

Viimeksi kun taloudellinen liberalismi oli 1800-luvulla taloudellinen pääaate, niin se onnistui aikaan saamaan kommunismin syntymisen.

"He uskoivat, että tämän taloudellisen vapauden voi saavuttaa vain markkinaorientoituneella taloudella, tarkemmin sanottuna vapaalla markkinataloudella."
Vapaa markkinatalous johtaa aina aikaa myöten pienen ja rikkaan eliitin ja köyhän valtaväestön syntyyn. Eli pääoma kasautuu, jolloin eliitillä on taloudellisen valtansa perusteella paremmat mahdollisuudet päästä parempaan (lue kalliimpaan)koulutukseen, ja asemiin joissa voi kerryttää lisää omaisuutta entisen lisäksi. Köyhän valtaväestön mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja vaurastumaan sen sijaan vähenevät aikaa myöten kokoajan.

Tämä siis nykyisen porvarikapitalismin markkinatalousmuodossa. Alkuperäisessä kapitalismissa oli sentään ymmärretty että perintöjä tulee verottaa ankarasti, ettei sukukohtaisia pääomakasautumia pääse syntymään.

Lisäksi alkuperäiset ja syvällisesti uskonnolliset liberalismin oppi-isät olivat kannalla, ettei omaisuutta saa kerryttää itseään varten, vaan sitä pitää käyttää yleiseen hyvään esim. hyväntekeväisyyteen.

Miten nämä Friedmanin teoriat toimivat tilanteessa jossa työvoimansa myyjällä on heikko ammattitaito ja markkinatilanteessa on ylitarjontaa työvoimasta?

Kummallisesti tämä taloudellinen "vapaus" vaan tahtoo johtaa tilanteeseen jossa yksilön on pakko sitoutua toisinaan jopa riistopalkalla siihen työhön jota saa.

Tietenkin ammattitaitoa voi parantaa, mutta kaikilla se ei aina ole mahdollista, ja sehän vasta katastrofi olisikin globaalille kilpailulle, jos työvoimasta olisikin pulaa ja sen hinta, siis palkat ja sitä myötä elintaso nousisivat.

"Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. "
Täysin vapaa markkinatalous on jo alkuasetelmiltaan epätasa-arvoinen. Käytännössä vastakkain on tuotteitaan markkinoiva suuryritys, jolla on takanaan huikeat markkinointi, rahoitus ja laki-osastot. Ja toisella puolella yksi kuluttaja, jolla välttämättä ei ole kykyä tai vaikka kykyä olisikin, niin puutteellisen informaation takia ei ole mahdollista tehdä parasta päätöstä. Jos suuryritys päättää myydä jotain tuotetta, niin jos korvaavaa tuotetta ei ole saatavilla, kuluttajan on pakko ostaa tuote sillä yrityksen sanelemalla hinnalla ja tyytyä siihen mitä on saatavilla.

Näissä asymmetrisissä sopimussuhteissa valtion olemassaolo on jo lainsäädännön ja sen antaman oikeusturvan takaamiseksi välttämätöntä.

"Tuottaja päättää mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Täysin vapaassa markkinassa syntyy aina tasapaino tuottajien ja ostajien välillä, eli tuotetaan juuri se määrä mitä ostajat ostavat. Ideaalitapauksessa saavutetaan yleinen tasapaino, jossa kaikki tuotteet ovat tuotanto/kulutus tasapainossa. Oman edun tavoittelu johtaa kansakunnan edun edistymiseen."
Täyttä ideologista roskaa, jolla yritetään todistella että itsekkyys ja ahneus ovat sittenkin oikeastaan hyveitä.
(Melkein kuin jostain Saatanan sanakirjasta, jossa kerrotaan vaihtoehtoinen näkemys siitä mitä termit oikeasti tarkoittavat.)

Oikeassa elämässä pääoma ja sen omistajat toimivat omilla ehdoillaan, ja muut sopeutuvat. Tasapaino tarkoittaa sitä, että maksetaan suoritteista mahdollisimman vähän tekijöille, ja pyritään sitten myymään se sama suorite mahdollisimman kalliilla toisille suoritteiden tekijöille, ja kerätään siinä samalla vähän pääomaa pois tyhmältä kansalta!

Täysin turhaa puhua, että vapaassa kilpailussa ihmisten perusoikeudet ja tarpeet toteutuisivat parhaiten. Täysin vapaassa markkinataloudessa on heikko julkinen sektori, jolle maksetaan vähän veroja, ja ne maksajatkin ovat tavallisesta kansasta, ei yrityksistä ettei vain tulisi markkinahäiriöitä kilpailukykyyn.

Jos julkinen sektori on heikko, niin kuka takaa koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja muut sosiaaliset oikeudet. Ilman sosiaalisia oikeuksia nämä liberaalien vapausoikeudet ovat yhtä tyhjän kanssa, kun niiden hyödyntäminen olisi kovin rajoitettua, jos ei ole kykyjä käyttää vapauksiaan esim. huonon terveyden, köyhyyden tai puutteellisen koulutuksen vuoksi.

C.E. kirjoitti:

..sisäistetty! Ei voi muuta sanoa.

"Friedrich Hayek ja Milton Friedman ovat todenneet taloudellisen vapauden olevan edellytyksenä luotaessa ja ylläpidettäessä siviili- ja poliittisia oikeuksia."
Mistä lähtien nämä herrat ovat välittäneet muiden kuin pääoman ja heidän omistajiensa oikeuksista?

Viimeksi kun taloudellinen liberalismi oli 1800-luvulla taloudellinen pääaate, niin se onnistui aikaan saamaan kommunismin syntymisen.

"He uskoivat, että tämän taloudellisen vapauden voi saavuttaa vain markkinaorientoituneella taloudella, tarkemmin sanottuna vapaalla markkinataloudella."
Vapaa markkinatalous johtaa aina aikaa myöten pienen ja rikkaan eliitin ja köyhän valtaväestön syntyyn. Eli pääoma kasautuu, jolloin eliitillä on taloudellisen valtansa perusteella paremmat mahdollisuudet päästä parempaan (lue kalliimpaan)koulutukseen, ja asemiin joissa voi kerryttää lisää omaisuutta entisen lisäksi. Köyhän valtaväestön mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja vaurastumaan sen sijaan vähenevät aikaa myöten kokoajan.

Tämä siis nykyisen porvarikapitalismin markkinatalousmuodossa. Alkuperäisessä kapitalismissa oli sentään ymmärretty että perintöjä tulee verottaa ankarasti, ettei sukukohtaisia pääomakasautumia pääse syntymään.

Lisäksi alkuperäiset ja syvällisesti uskonnolliset liberalismin oppi-isät olivat kannalla, ettei omaisuutta saa kerryttää itseään varten, vaan sitä pitää käyttää yleiseen hyvään esim. hyväntekeväisyyteen.

Miten nämä Friedmanin teoriat toimivat tilanteessa jossa työvoimansa myyjällä on heikko ammattitaito ja markkinatilanteessa on ylitarjontaa työvoimasta?

Kummallisesti tämä taloudellinen "vapaus" vaan tahtoo johtaa tilanteeseen jossa yksilön on pakko sitoutua toisinaan jopa riistopalkalla siihen työhön jota saa.

Tietenkin ammattitaitoa voi parantaa, mutta kaikilla se ei aina ole mahdollista, ja sehän vasta katastrofi olisikin globaalille kilpailulle, jos työvoimasta olisikin pulaa ja sen hinta, siis palkat ja sitä myötä elintaso nousisivat.

"Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. "
Täysin vapaa markkinatalous on jo alkuasetelmiltaan epätasa-arvoinen. Käytännössä vastakkain on tuotteitaan markkinoiva suuryritys, jolla on takanaan huikeat markkinointi, rahoitus ja laki-osastot. Ja toisella puolella yksi kuluttaja, jolla välttämättä ei ole kykyä tai vaikka kykyä olisikin, niin puutteellisen informaation takia ei ole mahdollista tehdä parasta päätöstä. Jos suuryritys päättää myydä jotain tuotetta, niin jos korvaavaa tuotetta ei ole saatavilla, kuluttajan on pakko ostaa tuote sillä yrityksen sanelemalla hinnalla ja tyytyä siihen mitä on saatavilla.

Näissä asymmetrisissä sopimussuhteissa valtion olemassaolo on jo lainsäädännön ja sen antaman oikeusturvan takaamiseksi välttämätöntä.

"Tuottaja päättää mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Täysin vapaassa markkinassa syntyy aina tasapaino tuottajien ja ostajien välillä, eli tuotetaan juuri se määrä mitä ostajat ostavat. Ideaalitapauksessa saavutetaan yleinen tasapaino, jossa kaikki tuotteet ovat tuotanto/kulutus tasapainossa. Oman edun tavoittelu johtaa kansakunnan edun edistymiseen."
Täyttä ideologista roskaa, jolla yritetään todistella että itsekkyys ja ahneus ovat sittenkin oikeastaan hyveitä.
(Melkein kuin jostain Saatanan sanakirjasta, jossa kerrotaan vaihtoehtoinen näkemys siitä mitä termit oikeasti tarkoittavat.)

Oikeassa elämässä pääoma ja sen omistajat toimivat omilla ehdoillaan, ja muut sopeutuvat. Tasapaino tarkoittaa sitä, että maksetaan suoritteista mahdollisimman vähän tekijöille, ja pyritään sitten myymään se sama suorite mahdollisimman kalliilla toisille suoritteiden tekijöille, ja kerätään siinä samalla vähän pääomaa pois tyhmältä kansalta!

Täysin turhaa puhua, että vapaassa kilpailussa ihmisten perusoikeudet ja tarpeet toteutuisivat parhaiten. Täysin vapaassa markkinataloudessa on heikko julkinen sektori, jolle maksetaan vähän veroja, ja ne maksajatkin ovat tavallisesta kansasta, ei yrityksistä ettei vain tulisi markkinahäiriöitä kilpailukykyyn.

Jos julkinen sektori on heikko, niin kuka takaa koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja muut sosiaaliset oikeudet. Ilman sosiaalisia oikeuksia nämä liberaalien vapausoikeudet ovat yhtä tyhjän kanssa, kun niiden hyödyntäminen olisi kovin rajoitettua, jos ei ole kykyjä käyttää vapauksiaan esim. huonon terveyden, köyhyyden tai puutteellisen koulutuksen vuoksi.

Lue lisää

Liberalismi ei tarkota että valtiovalta on heikko: liberalistinen valtiovalta ei anna uhata itseään ja se suojelee kansalaisiaan rikollisjuokkioilta, mafialta, ay-liikkeeltä.

Liberalismissa ainoastaan kansalaisilla on enemmän oikeuksia kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet.

Mutta vallan mekanismit, poliisi, armeijan yksiköt, sisäministeriön joukot, rajavartiolaitos, turvallisuuspoliisi on olemassa. Kaikki ne keinot ja instituutiot joita tarvitaan kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on olemassa liberalismissakin. Toki poliisin toimivaltaa on rajoitettu joissakin suhteissa enemmän kuin nykyisessä, mutta liberalistit eivät pyri poliisivaltioon vaan kansalaisyhteiskuntaan. Liberalismi ei itseasiassa poikkea paljoa valtarakenteiden osalta nykyisesti järjestelmästä. Enemmänkin kyse on siirtymisestä markkinatalouteen ja yksilönvapauteen hyödyntäen niitä vallan rakenteita joita jo nyt nähdään ympärillämme.

liberalismissa kirjoitti:

Liberalismi ei tarkota että valtiovalta on heikko: liberalistinen valtiovalta ei anna uhata itseään ja se suojelee kansalaisiaan rikollisjuokkioilta, mafialta, ay-liikkeeltä.

Liberalismissa ainoastaan kansalaisilla on enemmän oikeuksia kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet.

Mutta vallan mekanismit, poliisi, armeijan yksiköt, sisäministeriön joukot, rajavartiolaitos, turvallisuuspoliisi on olemassa. Kaikki ne keinot ja instituutiot joita tarvitaan kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on olemassa liberalismissakin. Toki poliisin toimivaltaa on rajoitettu joissakin suhteissa enemmän kuin nykyisessä, mutta liberalistit eivät pyri poliisivaltioon vaan kansalaisyhteiskuntaan. Liberalismi ei itseasiassa poikkea paljoa valtarakenteiden osalta nykyisesti järjestelmästä. Enemmänkin kyse on siirtymisestä markkinatalouteen ja yksilönvapauteen hyödyntäen niitä vallan rakenteita joita jo nyt nähdään ympärillämme.

Lue lisää

..on ihanneyhteiskunnassa heikko ns. yövartija valtio, joka huolehtii ainoastaan oikeudenkäytöstä ja järjestyksenpidosta.

"Liberalismi ei tarkota että valtiovalta on heikko: liberalistinen valtiovalta ei anna uhata itseään ja se suojelee kansalaisiaan rikollisjuokkioilta, mafialta, ay-liikkeeltä."
..muttei siis ahneilta pääomasijoittajilta, suuryritysten riistolta, ja puolirikollisesti työntekijöitä ja asiakkaitaan kohtaan käyttäytyviltä yrittäjiltä?

"Liberalismissa ainoastaan kansalaisilla on enemmän oikeuksia kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet."
Täyttä puppua, sillä liberalismin oikeudet ovat tyypillisesti ns. negatiivisia oikeuksia eli vapausoikeuksia (kp-oikeudet), sen sijaan toisen positiiviset oikeudet (tss-oikeudet) ja kolmannen sukupolven oikeudet, eli esim. myös tulevien sukupolvien tunnustettu oikeus luonnonvaroihin ja puhtaaseen ympäristöön puuttuvat, koska ne ovat libertalismien mielestä kommunismia.

"Liberalismi ei itseasiassa poikkea paljoa valtarakenteiden osalta nykyisesti järjestelmästä. Enemmänkin kyse on siirtymisestä markkinatalouteen ja yksilönvapauteen hyödyntäen niitä vallan rakenteita joita jo nyt nähdään ympärillämme."
Jos liberalismilla tarkoitetaan Rousseaun ja Hegelin ideoiden kannalta syntynyttä eurooppalaista vasemmistolaista sosiaaliliberalismia, niin nykyrakenteet vielä eivät paljoa poikkeakaan ihanteista, tosin Kokoomus tuntuu tekevän kaikkensa että hyvinvointiyhteiskuntaa purettaisiin.

Todellinen yksilönvapaus edellyttää vahvaa valtiota, jonka turvaamat vankat positiiviset perusoikeudet (ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja kattava sosiaaliturva) antavat mahdollisuuden hyödyntää täysimittaisesti myös vapausoikeuksia.

Keynesiläisessä sekatalousmallissa on ongelmansa, muttei täysin vapaa markkinatalous ole sen parempi ratkaisu, siinä ongelmat vain ovat erilaisia, ja toisin kuin sekatalousmallissa, riiston ja huono-osaisuuden kohteena ovat siinä aina muutenkin köyhät ja heikot, sen sijaan rikkaita ja menestyviä siinä tuetaan.

Vapausoikeuksiin kuuluu myöskin yhdistymisvapaus, ja silti mainitsit vastauksesi alussa yhtenä esimerkkinä, että yövartijavaltion yhtenä tehtävänä on suojella valtiota mm. ay-liikkeeltä? Onko kenties niin että sittenkin yrittäjien ja pääoman vapaudet ovat sittenkin tärkeämpiä kuin tavallisen työtätekevän kansan?

C.E. kirjoitti:

..on ihanneyhteiskunnassa heikko ns. yövartija valtio, joka huolehtii ainoastaan oikeudenkäytöstä ja järjestyksenpidosta.

"Liberalismi ei tarkota että valtiovalta on heikko: liberalistinen valtiovalta ei anna uhata itseään ja se suojelee kansalaisiaan rikollisjuokkioilta, mafialta, ay-liikkeeltä."
..muttei siis ahneilta pääomasijoittajilta, suuryritysten riistolta, ja puolirikollisesti työntekijöitä ja asiakkaitaan kohtaan käyttäytyviltä yrittäjiltä?

"Liberalismissa ainoastaan kansalaisilla on enemmän oikeuksia kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet."
Täyttä puppua, sillä liberalismin oikeudet ovat tyypillisesti ns. negatiivisia oikeuksia eli vapausoikeuksia (kp-oikeudet), sen sijaan toisen positiiviset oikeudet (tss-oikeudet) ja kolmannen sukupolven oikeudet, eli esim. myös tulevien sukupolvien tunnustettu oikeus luonnonvaroihin ja puhtaaseen ympäristöön puuttuvat, koska ne ovat libertalismien mielestä kommunismia.

"Liberalismi ei itseasiassa poikkea paljoa valtarakenteiden osalta nykyisesti järjestelmästä. Enemmänkin kyse on siirtymisestä markkinatalouteen ja yksilönvapauteen hyödyntäen niitä vallan rakenteita joita jo nyt nähdään ympärillämme."
Jos liberalismilla tarkoitetaan Rousseaun ja Hegelin ideoiden kannalta syntynyttä eurooppalaista vasemmistolaista sosiaaliliberalismia, niin nykyrakenteet vielä eivät paljoa poikkeakaan ihanteista, tosin Kokoomus tuntuu tekevän kaikkensa että hyvinvointiyhteiskuntaa purettaisiin.

Todellinen yksilönvapaus edellyttää vahvaa valtiota, jonka turvaamat vankat positiiviset perusoikeudet (ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja kattava sosiaaliturva) antavat mahdollisuuden hyödyntää täysimittaisesti myös vapausoikeuksia.

Keynesiläisessä sekatalousmallissa on ongelmansa, muttei täysin vapaa markkinatalous ole sen parempi ratkaisu, siinä ongelmat vain ovat erilaisia, ja toisin kuin sekatalousmallissa, riiston ja huono-osaisuuden kohteena ovat siinä aina muutenkin köyhät ja heikot, sen sijaan rikkaita ja menestyviä siinä tuetaan.

Vapausoikeuksiin kuuluu myöskin yhdistymisvapaus, ja silti mainitsit vastauksesi alussa yhtenä esimerkkinä, että yövartijavaltion yhtenä tehtävänä on suojella valtiota mm. ay-liikkeeltä? Onko kenties niin että sittenkin yrittäjien ja pääoman vapaudet ovat sittenkin tärkeämpiä kuin tavallisen työtätekevän kansan?

Lue lisää

Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet. Liberalismissa ajatellaan että ihmisten tulisi saada itse päättää omista asioistaan niin kauan kuin he eivät vahingoita muita. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä on oikeus tehdä kaikkea mitä he haluavat, mutta heillä ei ole oikeutta loukata muiden oikeuksia. Vapaassa yhteiskunnassa ihminen saa tehdä mitä haluaa, kaikkea sellaista mikä ei loukkaa muiden oikeuksia. Ihmiset saavat tehdä mitä haluavat, mutta he eivät saa loukata muiden oikeuksia.


Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva eivät ole oikeuksia vaan etuisuuksia. Markkinataloudessa ketään ei voida pakottaa kustantamaan toisille etuisuuksia.



http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.

Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.

ei kuulu ei kuulu kirjoitti:

Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet. Liberalismissa ajatellaan että ihmisten tulisi saada itse päättää omista asioistaan niin kauan kuin he eivät vahingoita muita. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisillä on oikeus tehdä kaikkea mitä he haluavat, mutta heillä ei ole oikeutta loukata muiden oikeuksia. Vapaassa yhteiskunnassa ihminen saa tehdä mitä haluaa, kaikkea sellaista mikä ei loukkaa muiden oikeuksia. Ihmiset saavat tehdä mitä haluavat, mutta he eivät saa loukata muiden oikeuksia.


Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva eivät ole oikeuksia vaan etuisuuksia. Markkinataloudessa ketään ei voida pakottaa kustantamaan toisille etuisuuksia.



http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01

Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.

Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.

Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.

Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29

Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.

http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30

Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.

Lue lisää

"Sosiaaliturva ei kuulu markkinatalouteen"
..sitä miten markkinatalous ja sen asema käsitetään. Markkinatalous voi olla myös osittain säädeltyä tai oikeastaan varsin pitkällekin säädeltyä, että voidaan puhua vielä markkinataloudesta. Monetaristit ovat vain omineet tuon markkinataloustermin itselleen ja oman merkityksensä termille, ja pyrkivät estämään markkinatalous-terminä käytön muussa merkityksessä.

"Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet...Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva eivät ole oikeuksia vaan etuisuuksia. Markkinataloudessa ketään ei voida pakottaa kustantamaan toisille etuisuuksia."
Liberalismi ja markkinatalous eivät ole noin yksiselitteisiä käsitteitä, vaan myös Keynesiläinen sekatalous on eräänlaista ohjattua markkinataloutta, eli se ei ole sosialistista suunnitelmataloutta. Samoin liberalismi pitää sisällään varsin laajan kirjon eri oppeja, aina äärimonetaristisesta libertalismista aina sosiaalidemokratian vasemmalle puolelle sijoittuvista sosialistisen liberalismin.

Eli on väärin sanoa mitä kuuluu yleisesti markkinatalouteen tai mitä on oikea liberalismi. Tietenkin oikeistoliberalistit ajattelevat oikean markkinatalouden ja liberalismin olevan kertomasi mukaista, mutta se ei silti tee vääriksi toisenlaisia vasemmistoliberalistien tulkintoja noista termeistä.

Mielestäni vasemmisto-/sosiaaliliberaalista näkökulmasta voidaan sanoa, että koulutus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto ovat perusoikeuksia, eivätkä etuuksia, sillä ilman näiden antamia mahdollisuuksia, vapausoikeuksien käyttö eli todellinen vapaus olisi vain näennäistä.

Eli ne kuuluvat liberalismiin ainakin vasemmistoliberaalista näkökulmasta ajateltuna ja samoin kuin myöskin säädeltyyn markkinatalouteen. Pakottamisestahan ei ole kyse, vaan jokainen voi vapaasti muuttaa sellaiseen yhteiskuntaan, jossa näitä velvoitteita ei ole, jos veronmaksu ja niillä kustannetut vahvat yhteiskunnan palvelut eivät miellytä.

Liberalismi -käsitteenä pitää muuten sisällään paljon erilaisia oppeja, eli siihen kuuluu paljon enemmän kuin nuo mainitsemasi äärikapitalistiset liberalismin vääristymät kuten libertalismi, minarkismi tai anarkokapitalismi.

Liberalismin -käsitteen alle kuuluu kansallisromanttisen hengen aikana kehitettyjä vahvaa kansallisvaltiota vaalivia oppeja, samoin kuin edellä kerrottuja äärivasemmistolaisia anarkististyyppisiä näkemyksiä yhteiskunnasta, yleensä kuitenkin anglo-amerikkalaisen oikeistoliberalismin ohella toisena pääsuuntana on pidetty mannereurooppalaista maltillisesti vasemmistolaista sosiaaliliberalismia.

Tosin sosiaaliliberalismissakin on eri muotoja, anglo-amerikkalaisessa muodossa se on määritelty olevan lähempänä perinteistä sikäläistä liberalismia ja taloujärjestelmää, kun taas manner-Euroopassa se on ajateltu olevan tyypillisesti sekatalousjärjestelmää ja sosiaalista tasa-arvoa ajavaksi ei-sosialistiseksi ideologiaksi.

C.E. kirjoitti:

"Sosiaaliturva ei kuulu markkinatalouteen"
..sitä miten markkinatalous ja sen asema käsitetään. Markkinatalous voi olla myös osittain säädeltyä tai oikeastaan varsin pitkällekin säädeltyä, että voidaan puhua vielä markkinataloudesta. Monetaristit ovat vain omineet tuon markkinataloustermin itselleen ja oman merkityksensä termille, ja pyrkivät estämään markkinatalous-terminä käytön muussa merkityksessä.

"Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet...Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva eivät ole oikeuksia vaan etuisuuksia. Markkinataloudessa ketään ei voida pakottaa kustantamaan toisille etuisuuksia."
Liberalismi ja markkinatalous eivät ole noin yksiselitteisiä käsitteitä, vaan myös Keynesiläinen sekatalous on eräänlaista ohjattua markkinataloutta, eli se ei ole sosialistista suunnitelmataloutta. Samoin liberalismi pitää sisällään varsin laajan kirjon eri oppeja, aina äärimonetaristisesta libertalismista aina sosiaalidemokratian vasemmalle puolelle sijoittuvista sosialistisen liberalismin.

Eli on väärin sanoa mitä kuuluu yleisesti markkinatalouteen tai mitä on oikea liberalismi. Tietenkin oikeistoliberalistit ajattelevat oikean markkinatalouden ja liberalismin olevan kertomasi mukaista, mutta se ei silti tee vääriksi toisenlaisia vasemmistoliberalistien tulkintoja noista termeistä.

Mielestäni vasemmisto-/sosiaaliliberaalista näkökulmasta voidaan sanoa, että koulutus, sosiaaliturva ja terveydenhuolto ovat perusoikeuksia, eivätkä etuuksia, sillä ilman näiden antamia mahdollisuuksia, vapausoikeuksien käyttö eli todellinen vapaus olisi vain näennäistä.

Eli ne kuuluvat liberalismiin ainakin vasemmistoliberaalista näkökulmasta ajateltuna ja samoin kuin myöskin säädeltyyn markkinatalouteen. Pakottamisestahan ei ole kyse, vaan jokainen voi vapaasti muuttaa sellaiseen yhteiskuntaan, jossa näitä velvoitteita ei ole, jos veronmaksu ja niillä kustannetut vahvat yhteiskunnan palvelut eivät miellytä.

Liberalismi -käsitteenä pitää muuten sisällään paljon erilaisia oppeja, eli siihen kuuluu paljon enemmän kuin nuo mainitsemasi äärikapitalistiset liberalismin vääristymät kuten libertalismi, minarkismi tai anarkokapitalismi.

Liberalismin -käsitteen alle kuuluu kansallisromanttisen hengen aikana kehitettyjä vahvaa kansallisvaltiota vaalivia oppeja, samoin kuin edellä kerrottuja äärivasemmistolaisia anarkististyyppisiä näkemyksiä yhteiskunnasta, yleensä kuitenkin anglo-amerikkalaisen oikeistoliberalismin ohella toisena pääsuuntana on pidetty mannereurooppalaista maltillisesti vasemmistolaista sosiaaliliberalismia.

Tosin sosiaaliliberalismissakin on eri muotoja, anglo-amerikkalaisessa muodossa se on määritelty olevan lähempänä perinteistä sikäläistä liberalismia ja taloujärjestelmää, kun taas manner-Euroopassa se on ajateltu olevan tyypillisesti sekatalousjärjestelmää ja sosiaalista tasa-arvoa ajavaksi ei-sosialistiseksi ideologiaksi.

Lue lisää

Sosialistit jakelevat yrittäjiltä ja veronmaksajilta varastettua rahaa, toki suurin osa menee ahneiden sosialisti-virkamiesten omiin liiveihin. Mutta ei olisi oikein antaa sosialistien yksin nauttia suojatyöpaikoistaan/viroistaan. Nyt tärkeintä on vain pyrkiä virkoihin ja kupata rahaa sosialisti-hallinnolta kunnes se ajautuu seuraavaan kriisiin.

toimii näin kirjoitti:

Sosialistit jakelevat yrittäjiltä ja veronmaksajilta varastettua rahaa, toki suurin osa menee ahneiden sosialisti-virkamiesten omiin liiveihin. Mutta ei olisi oikein antaa sosialistien yksin nauttia suojatyöpaikoistaan/viroistaan. Nyt tärkeintä on vain pyrkiä virkoihin ja kupata rahaa sosialisti-hallinnolta kunnes se ajautuu seuraavaan kriisiin.

Lue lisää

.. virkaan pyrkimään jos uskot että julkishallinnon uralla joku pääsee rikastumaan. Harva veronmaksaja tosin ajattelee että heiltä varastetaan rahaa verojen muodossa, toki varmasti yrittäjien joukosta näitäkin löytyy. Tosin yrittäjät ovatkin kuuluja siitä että jaksavat inistä kaikesta, vaikka esim. yrittäjien verotus on olennaisesti kevyempää kuin tavallisen palkansaajan.

"Nyt tärkeintä on vain pyrkiä virkoihin ja kupata rahaa sosialisti-hallinnolta kunnes se ajautuu seuraavaan kriisiin."
Myönnän että vasemmisto on tässä kriisiin ajamisessa vähän jälkijunassa, sillä nämä globaalisti toimivat vapaiden markkinoiden kapitalismin opetuslapset ovat jo nyt onnistuneet ajamaan koko maailman talouskriisiin.

Voi olla ettei vastaavaan tekoon vasemmiston osaaminen edes riitä, ainakaan noin nopealla aikataululla ja laajalla rintamalla.

C.E. kirjoitti:

.. virkaan pyrkimään jos uskot että julkishallinnon uralla joku pääsee rikastumaan. Harva veronmaksaja tosin ajattelee että heiltä varastetaan rahaa verojen muodossa, toki varmasti yrittäjien joukosta näitäkin löytyy. Tosin yrittäjät ovatkin kuuluja siitä että jaksavat inistä kaikesta, vaikka esim. yrittäjien verotus on olennaisesti kevyempää kuin tavallisen palkansaajan.

"Nyt tärkeintä on vain pyrkiä virkoihin ja kupata rahaa sosialisti-hallinnolta kunnes se ajautuu seuraavaan kriisiin."
Myönnän että vasemmisto on tässä kriisiin ajamisessa vähän jälkijunassa, sillä nämä globaalisti toimivat vapaiden markkinoiden kapitalismin opetuslapset ovat jo nyt onnistuneet ajamaan koko maailman talouskriisiin.

Voi olla ettei vastaavaan tekoon vasemmiston osaaminen edes riitä, ainakaan noin nopealla aikataululla ja laajalla rintamalla.

Lue lisää

Sosialismin idea on että kaikkien on pakko kannattaa sosialismia ("hyvinvointiyhteiskunta"), muuten seuraa sanktioita kuten työpaikan menetys. Sosialismissa on teeskennellen hyväksytttävä ns "virallinen totuus", mutta jälkeenpäin toimittava päinvastoin. Eli pelkkä sosialismin sisäisen luonteen tiedostaminen on joskus ongelmallista. Eli tietynlaiset teeskentelyt ja tekosyyt kuuluvat osaksi virkamiesten toimintaa.

Mutta kurjistuminen ja köyhtyminen luo tyytymättömyyttä hallitsevaan järjestykseen ja aikanaan myös suuret köyhät ihmismassat kiroavat sosialismin, ja vasta silloin oikeistolaisten tahojen on mahdollista luotsata poliittinen liikehdintä kohti vapaampaa oikeistolaista mallia.

tekosyyt puolellamme kirjoitti:

Sosialismin idea on että kaikkien on pakko kannattaa sosialismia ("hyvinvointiyhteiskunta"), muuten seuraa sanktioita kuten työpaikan menetys. Sosialismissa on teeskennellen hyväksytttävä ns "virallinen totuus", mutta jälkeenpäin toimittava päinvastoin. Eli pelkkä sosialismin sisäisen luonteen tiedostaminen on joskus ongelmallista. Eli tietynlaiset teeskentelyt ja tekosyyt kuuluvat osaksi virkamiesten toimintaa.

Mutta kurjistuminen ja köyhtyminen luo tyytymättömyyttä hallitsevaan järjestykseen ja aikanaan myös suuret köyhät ihmismassat kiroavat sosialismin, ja vasta silloin oikeistolaisten tahojen on mahdollista luotsata poliittinen liikehdintä kohti vapaampaa oikeistolaista mallia.

Lue lisää

"Mutta kurjistuminen ja köyhtyminen luo tyytymättömyyttä hallitsevaan järjestykseen ja aikanaan myös suuret köyhät ihmismassat kiroavat sosialismin, ja vasta silloin oikeistolaisten tahojen on mahdollista luotsata poliittinen liikehdintä kohti vapaampaa oikeistolaista mallia."
..ainoa tolkku löytyy koko kappaleessa siinä, että "vapaamman oikeistolaisen mallin" yhteydessä samassa kappaleessa puhutaan myös asianmukaisesti asiaan liittyvästä köyhtymisestä ja kurjistumisesta, lopun viestin ollessa puhdasta ja kritiikitöntä oikeistopropagandaa.

Muuten itse en ole, enkä kannata sosialismia, vaan kapitalismia, tosin sen vasemmistolaisessa muodossa.

Eikä sosialismilla ja hyvinvointiyhteiskunnalla ole välttämättä kovin paljoa tekemistä toistensa kanssa, vaikka hyvinvointiyhteiskunnassa toteutuu joitain sosialistisia tavoitteita.

C.E. kirjoitti:

"Mutta kurjistuminen ja köyhtyminen luo tyytymättömyyttä hallitsevaan järjestykseen ja aikanaan myös suuret köyhät ihmismassat kiroavat sosialismin, ja vasta silloin oikeistolaisten tahojen on mahdollista luotsata poliittinen liikehdintä kohti vapaampaa oikeistolaista mallia."
..ainoa tolkku löytyy koko kappaleessa siinä, että "vapaamman oikeistolaisen mallin" yhteydessä samassa kappaleessa puhutaan myös asianmukaisesti asiaan liittyvästä köyhtymisestä ja kurjistumisesta, lopun viestin ollessa puhdasta ja kritiikitöntä oikeistopropagandaa.

Muuten itse en ole, enkä kannata sosialismia, vaan kapitalismia, tosin sen vasemmistolaisessa muodossa.

Eikä sosialismilla ja hyvinvointiyhteiskunnalla ole välttämättä kovin paljoa tekemistä toistensa kanssa, vaikka hyvinvointiyhteiskunnassa toteutuu joitain sosialistisia tavoitteita.

Lue lisää

Pohjimmiltaan kaikki pakottamiseen, rankaisemiseen, sakottamiseen, väkivaltaan perustuvat ideologiat ovat sosialistisia. Siksi niissä on veroriistoa.

Kaikki tulonsiirrot ovat sosialismia, riistoa.

ovat sosialismia kirjoitti:

Pohjimmiltaan kaikki pakottamiseen, rankaisemiseen, sakottamiseen, väkivaltaan perustuvat ideologiat ovat sosialistisia. Siksi niissä on veroriistoa.

Kaikki tulonsiirrot ovat sosialismia, riistoa.

Lue lisää

..pitää sanoa, että veroriistoa(?) lukuun ottamatta, kaikissa muissa riiston muodoissa ja jatkokehittelyssä oikeistokapitalismi on aivan omaa luokkaansa.

Jos et ole muuten sattunut tietämään, niin myös oikeistolaiset konservatiivit, sekä tavalliset että uskonnolliset ovat myöskin hyvin kiinnostuneita mainitsemistasi vapaudenrajoitteista, joten kyllä oikeallakin osataan, ei se kaikki sosialismin syytä ole. Erityisesti nämä antikommunistiset ja -sosialistiset oikeistodiktatuurit ovat todella hyvin kunnostautuneet tavallisen ja erityisesti ammatillisesti järjestäytyneen kansanosan pakottamisessa, rankaisemisessa, sakottamisessa ja vastaavissa. Voi tietenkin olla että se on sinusta OK, kunhan vain ei sosialistista veroriistoa ei tapahdu.

Tulonsiirrot tasoittavat taloudellisten porvaririistomuotojen uhrien asemaa. Itsessään ne eivät ole riistoa, vaan niihin pitäisi panostaa enemmän kunnon veronkorotusten kautta ja poistamalla yrittäjien erivapaudet verotuksessa.

C.E. kirjoitti:

..pitää sanoa, että veroriistoa(?) lukuun ottamatta, kaikissa muissa riiston muodoissa ja jatkokehittelyssä oikeistokapitalismi on aivan omaa luokkaansa.

Jos et ole muuten sattunut tietämään, niin myös oikeistolaiset konservatiivit, sekä tavalliset että uskonnolliset ovat myöskin hyvin kiinnostuneita mainitsemistasi vapaudenrajoitteista, joten kyllä oikeallakin osataan, ei se kaikki sosialismin syytä ole. Erityisesti nämä antikommunistiset ja -sosialistiset oikeistodiktatuurit ovat todella hyvin kunnostautuneet tavallisen ja erityisesti ammatillisesti järjestäytyneen kansanosan pakottamisessa, rankaisemisessa, sakottamisessa ja vastaavissa. Voi tietenkin olla että se on sinusta OK, kunhan vain ei sosialistista veroriistoa ei tapahdu.

Tulonsiirrot tasoittavat taloudellisten porvaririistomuotojen uhrien asemaa. Itsessään ne eivät ole riistoa, vaan niihin pitäisi panostaa enemmän kunnon veronkorotusten kautta ja poistamalla yrittäjien erivapaudet verotuksessa.

Lue lisää

Kukaan oikeistolainen/liberalistinen taho ei tue sosialistista hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos joku mukamas "oikeistolainen" olkoonpa vaikka "uskonnolliskonservatiivinen",tai sekulaari (liberaalit rp) jos joku näistä tukee hyvinvointiyhteiskuntaa jossakin sen muodossa, niin kyse on yksinkertaisesti vain sosialisti-puolueesta. Esimerkiksi Liberaalit rp:n puolueohjelma sisältää hyvinvointivaltion tukemista, julkisomisteisen ja julkishallinoidun terveydenhuoltajärjestelmän kannatusta jmne.

Kristillisdemokraatit ovat sosialistipuolue ihan kuten muutkin valtapuolueet.

Oikeistolainen vapausaate on oma poliittinen suuntauksensa johon mikään valtapuolueista ei kuulu. Eikä asia muutu miksikään sillä että sosialistipuolueita aletaan pitää "markkinatalouden" kannattajina jos ne kuitenkaan eivät kannata markkinataloutta.
Suomessa ei käytönnössä ole ollut oikeistopuoluetta sen jälkeen kun Perustuslaillinen oikeistopuolue (POP) poistui puoluekartalta.

ei poikkeuksia kirjoitti:

Kukaan oikeistolainen/liberalistinen taho ei tue sosialistista hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos joku mukamas "oikeistolainen" olkoonpa vaikka "uskonnolliskonservatiivinen",tai sekulaari (liberaalit rp) jos joku näistä tukee hyvinvointiyhteiskuntaa jossakin sen muodossa, niin kyse on yksinkertaisesti vain sosialisti-puolueesta. Esimerkiksi Liberaalit rp:n puolueohjelma sisältää hyvinvointivaltion tukemista, julkisomisteisen ja julkishallinoidun terveydenhuoltajärjestelmän kannatusta jmne.

Kristillisdemokraatit ovat sosialistipuolue ihan kuten muutkin valtapuolueet.

Oikeistolainen vapausaate on oma poliittinen suuntauksensa johon mikään valtapuolueista ei kuulu. Eikä asia muutu miksikään sillä että sosialistipuolueita aletaan pitää "markkinatalouden" kannattajina jos ne kuitenkaan eivät kannata markkinataloutta.
Suomessa ei käytönnössä ole ollut oikeistopuoluetta sen jälkeen kun Perustuslaillinen oikeistopuolue (POP) poistui puoluekartalta.

Lue lisää

Liberalistien ei tule perustaa omaa puoluetta. Sosialismissa ei ole sallittua perustaa oikeistopuolueita. Sosialistit pykrivät estämään toisinajattelijoiden toimeentulon ja kilpailemismahdollisuudet yhteiskunnasssa. Sosialismi on ideologia joka käyttää lakia ja yhteiskuntaa toisinajattelijoiden tuhoamiseen. Se perustuu valtiovallan ja lain käyttöön toisinajattelijoiden vainoamisessa. Siksi on täysin sallittua valehdella sosialisteille ja pettää heitä. Työttömien ei tule perustaa omaa puoluetta, vaan soluttautua jo olemassa oleviin puolueisiin ja vaikuttaa niiden kautta. Toiminnan on oltava nimetöntä. Ei nimiä, ei nimilistoja, ei jäsenkirjoja. Kaikkialla tulee pyrkiä soluttautumaan virkamieskuntaan, koululaitokseen, poliisiin, armeijaan jne. Löyhä solu-organisaatio ja 'nukkuvia soluja'.


Ei omaa puoluetta vaan jo olemassaolevia valtarakenteita ja puolueita on käytettävä ja soluttauduttava varsinkin poliisivoimiin ja armeijan yksiköihin.

ei poikkeuksia kirjoitti:

Kukaan oikeistolainen/liberalistinen taho ei tue sosialistista hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos joku mukamas "oikeistolainen" olkoonpa vaikka "uskonnolliskonservatiivinen",tai sekulaari (liberaalit rp) jos joku näistä tukee hyvinvointiyhteiskuntaa jossakin sen muodossa, niin kyse on yksinkertaisesti vain sosialisti-puolueesta. Esimerkiksi Liberaalit rp:n puolueohjelma sisältää hyvinvointivaltion tukemista, julkisomisteisen ja julkishallinoidun terveydenhuoltajärjestelmän kannatusta jmne.

Kristillisdemokraatit ovat sosialistipuolue ihan kuten muutkin valtapuolueet.

Oikeistolainen vapausaate on oma poliittinen suuntauksensa johon mikään valtapuolueista ei kuulu. Eikä asia muutu miksikään sillä että sosialistipuolueita aletaan pitää "markkinatalouden" kannattajina jos ne kuitenkaan eivät kannata markkinataloutta.
Suomessa ei käytönnössä ole ollut oikeistopuoluetta sen jälkeen kun Perustuslaillinen oikeistopuolue (POP) poistui puoluekartalta.

Lue lisää

..tämä Ehrnrootin pulju POP:n oli luonteeltaan lähinnä isänmaallinen konservatiivipuolue, joka ei ajanut vapaata markkinataloutta sen enempää kuin kokoomus tai muutkaan oikeistopuolueet. Monetarismi ei oikein muutenkaan sovi yhteen konservatiivi-isänmaallisten ajatusten kanssa, eli joko hyväksyt että oikeistoa edustavat muutkin kuin äärimmäiset oikeistoliberaalit, tai sitten POP:a ei ollut oikea oikeistopuolue. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa olen iloinen siitä ettei "oikeita" oikeistopuolueita ole Suomeen syntynytkään.

Et oikein ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää aikaisempaa esimerkkiäni oikein. Siis samanlaista pakkoon ja velvollisuuksiin perustuvaa yhteiskuntarakennetta ajavat yhtä lailla oikeistokonservatiivit kuin sosialistitkin. Ero on vain näissä pakoissa ja mihin niillä pyritään ja mitä arvoja pyritään turvaamaan.

Siis väitätkö että esim. USA:n keskilännen raamattuvyöhykkeen patrioottinen ja äärirebuplikaaninen patakonservatiivi onkin vain itseasiassa sosialisti valepuvussa, koska kannattaa kattavaa yhteiskunnan säätelyä?

"Kukaan oikeistolainen/liberalistinen taho ei tue sosialistista hyvinvointiyhteiskuntaa"
Jos määrittelet oikeistolaisuuden siten, että he ovat näitä hyvinvointiyhteiskunnan vastustajia, niin tietenkään silloin ei voi olla. Tosin tämä tulkintasi on vain omasi. Yleensä oikeistolaisuus tai liberaali (oli sitten monetaristi tai sosiaaliliberaali) ajatusmaailma määritellään muilla perustein.

"Kristillisdemokraatit ovat sosialistipuolue ihan kuten muutkin valtapuolueet. "
Mikäs uutinen tuo on, ainahan kristillisdemokraatit tai aikaisempi SKL on muodostunut uskovaisista vasemmistolaisista sosiaaliliberaaleista ja uskonnollisista konservatiiveista.

"Eikä asia muutu miksikään sillä että sosialistipuolueita aletaan pitää "markkinatalouden" kannattajina jos ne kuitenkaan eivät kannata markkinataloutta."
Markkinatalouden kannattaminen tarkoittaa eri asiaa, kuin että kannattaisi täysin vapaata oikeistoliberaalien äärimmäistä ison pääoman ehdoilla toimivaa markkinatalouden riistomallia.

C.E. kirjoitti:

..tämä Ehrnrootin pulju POP:n oli luonteeltaan lähinnä isänmaallinen konservatiivipuolue, joka ei ajanut vapaata markkinataloutta sen enempää kuin kokoomus tai muutkaan oikeistopuolueet. Monetarismi ei oikein muutenkaan sovi yhteen konservatiivi-isänmaallisten ajatusten kanssa, eli joko hyväksyt että oikeistoa edustavat muutkin kuin äärimmäiset oikeistoliberaalit, tai sitten POP:a ei ollut oikea oikeistopuolue. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa olen iloinen siitä ettei "oikeita" oikeistopuolueita ole Suomeen syntynytkään.

Et oikein ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää aikaisempaa esimerkkiäni oikein. Siis samanlaista pakkoon ja velvollisuuksiin perustuvaa yhteiskuntarakennetta ajavat yhtä lailla oikeistokonservatiivit kuin sosialistitkin. Ero on vain näissä pakoissa ja mihin niillä pyritään ja mitä arvoja pyritään turvaamaan.

Siis väitätkö että esim. USA:n keskilännen raamattuvyöhykkeen patrioottinen ja äärirebuplikaaninen patakonservatiivi onkin vain itseasiassa sosialisti valepuvussa, koska kannattaa kattavaa yhteiskunnan säätelyä?

"Kukaan oikeistolainen/liberalistinen taho ei tue sosialistista hyvinvointiyhteiskuntaa"
Jos määrittelet oikeistolaisuuden siten, että he ovat näitä hyvinvointiyhteiskunnan vastustajia, niin tietenkään silloin ei voi olla. Tosin tämä tulkintasi on vain omasi. Yleensä oikeistolaisuus tai liberaali (oli sitten monetaristi tai sosiaaliliberaali) ajatusmaailma määritellään muilla perustein.

"Kristillisdemokraatit ovat sosialistipuolue ihan kuten muutkin valtapuolueet. "
Mikäs uutinen tuo on, ainahan kristillisdemokraatit tai aikaisempi SKL on muodostunut uskovaisista vasemmistolaisista sosiaaliliberaaleista ja uskonnollisista konservatiiveista.

"Eikä asia muutu miksikään sillä että sosialistipuolueita aletaan pitää "markkinatalouden" kannattajina jos ne kuitenkaan eivät kannata markkinataloutta."
Markkinatalouden kannattaminen tarkoittaa eri asiaa, kuin että kannattaisi täysin vapaata oikeistoliberaalien äärimmäistä ison pääoman ehdoilla toimivaa markkinatalouden riistomallia.

Lue lisää

Ei se ole kenenkään riistämistä että jollakin on paljon rahaa. Mutta se on riistoa, jos siltä jolla on paljon, otetaan oikeudetta pois hitunenkaan ja annetaan köyhille (eli käytännössä rahat menee sosialistivirkamiehelle). Sillä kaikki soslismi on riistoa.

vaan sanon sen näin kirjoitti:

Ei se ole kenenkään riistämistä että jollakin on paljon rahaa. Mutta se on riistoa, jos siltä jolla on paljon, otetaan oikeudetta pois hitunenkaan ja annetaan köyhille (eli käytännössä rahat menee sosialistivirkamiehelle). Sillä kaikki soslismi on riistoa.

Lue lisää

"Ei se ole kenenkään riistämistä että jollakin on paljon rahaa. "
..siihen miten sen rahan on hankkinut, ja miten siihen liittyviä pääoman tuottoja ylläpidetään eli hankitaan lisää.

"Mutta se on riistoa, jos siltä jolla on paljon, otetaan oikeudetta pois hitunenkaan ja annetaan köyhille (eli käytännössä rahat menee sosialistivirkamiehelle)."
Kyllä se köyhä sosialistivirkamieskin on varmasti palkkansa ansainnut, kun näköjään pystyy pitämään oikeistokapitalisteja edes jonkinlaisessa jöössä, ettei ihan päästä toimimaan vapailla markkinoilla kuin siat pellossa.

"Sillä kaikki soslismi on riistoa."
Ei ole, suuri osa vapaiden markkinoiden oikeistokapitalismista sen sijaan on riistoa puhtaimmillaan.

vaan sanon sen näin kirjoitti:

Ei se ole kenenkään riistämistä että jollakin on paljon rahaa. Mutta se on riistoa, jos siltä jolla on paljon, otetaan oikeudetta pois hitunenkaan ja annetaan köyhille (eli käytännössä rahat menee sosialistivirkamiehelle). Sillä kaikki soslismi on riistoa.

Lue lisää

"Kyllä se köyhä sosialistivirkamieskin on varmasti palkkansa ansainnut, kun näköjään pystyy pitämään oikeistokapitalisteja edes jonkinlaisessa jöössä."


Ahne sosialistivirkamies käyttää verottamista/verokiskontaa tulonhankitaansa juuri siksi että hän tietää, että vapaaehtoisesti kukaan ei antaisi hänelle mitään. Kysymys on juuri pakkokeinojen käyttämisestä rahan saamiseksi. Ja näitä itsekkäitä motiiveja ahneet virkamiehet perustelevat tietysti "hyväntekeväisyydellä".

Mutta koska sosialismissa vain virkamiehillä on lainsuoja, kehoitammekin kaikkia hankkimaan virkamies-statuksen, ja tarvittaessa puoluejäsenyyden, eli pyrkimään virkoihin ja kuppaamaan sieltä sosialistihallinnon rahat.

vaan sanon sen näin kirjoitti:

Ei se ole kenenkään riistämistä että jollakin on paljon rahaa. Mutta se on riistoa, jos siltä jolla on paljon, otetaan oikeudetta pois hitunenkaan ja annetaan köyhille (eli käytännössä rahat menee sosialistivirkamiehelle). Sillä kaikki soslismi on riistoa.

Lue lisää

"Mutta koska sosialismissa vain virkamiehillä on lainsuoja, kehoitammekin kaikkia hankkimaan virkamies-statuksen, ja tarvittaessa puoluejäsenyyden, eli pyrkimään virkoihin ja kuppaamaan sieltä sosialistihallinnon rahat."
..silloinhan itsekin muutut itsesi kammoamaksi sosialistiksi. Eikös rosvojoukon kaikki jäsenet olekin rosvoja, eli seura tekee kaltaisekseen.

Inhoat sosialistivirkamiehiä niin paljon että aiot ryhtyä sen johdosta itsekin sosialistivirkamieheksi?

Joopas joo, minäkin vihaan miljonäärejä, ja etenkin tosi sikarikkaita riistäjä miljardöörejä, ehkä tosiaan niin paljon, että pitää kai sitten itsekin alkaa sellaiseksi. Kun nyt muutaman vuoden olen salaa itkenyt mersun takapenkillä salaa kovaa kohtaloani, niin ehkä minäkin sitten vuodan julki koko kapitalistikuplan, kunhan ensin vuosien ajan olen aiheuttanut arkipäivän anarkistisabotaasina satunnaisia ja ilkeitä markkinahäiriöitä.

Mutta mikäs siinä tervemenoa vaan puolueeseen ja virkamieheksi, jos olet kiltisti ja teet työsi hyvin kuten kunnon byrokraatin kuuluukin, niin voit saada parin kymmenen vuoden palvelun jälkeen jopa ansiomerkin ja ylimääräisen vapaapäivän.

Tuleva toverini, olet valitsemassa oikean tien!

vaan sanon sen näin kirjoitti:

Ei se ole kenenkään riistämistä että jollakin on paljon rahaa. Mutta se on riistoa, jos siltä jolla on paljon, otetaan oikeudetta pois hitunenkaan ja annetaan köyhille (eli käytännössä rahat menee sosialistivirkamiehelle). Sillä kaikki soslismi on riistoa.

Lue lisää

Virkojen miehittäminen vaatii tutkintoja:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/5575074/38656456

ioPLLb gvmggdsxulzs, [url=http://iptkrvptxhzp.com/]iptkrvptxhzp[/url], [link=http://brqmyfjunzwc.com/]brqmyfjunzwc[/link], http://uqodzmmeeeqs.com/

marrkinatalous.. kirjoitti:

Markkinatalous rakentuu vapaalle ja yksityiseen omistukseen perustuvalle yrittäjyydelle. Vapaa kilpailu tarkoittaa sitä, että kellä tahansa yrittäjällä on esteetön pääsy markkinoille tarjoamaan omia tuotteitaan asiakkaille siihen hintaan kuin hän pystyy, ja kenellä tahansa asiakkaalla on mahdollisuus saada ostaa haluamiaan tuotteita.

Markkinatalouden perususkomus on, että kun kukin yksilö pyrkii itse määrittämään, mikä hänelle on parasta ja pyrkii käytettävissään olevin mahdollisuuksin, sen toteuttamiseen omaisuutensa, tietojensa tai taitojensa ja työnsä avulla eli kun hän aktiivisesti pyrkii oman etunsa tavoitteluun, nämä pyrkimykset edistävät samalla myös yhteistä etua parhaalla mahdollisella tavalla.

"Every man is, no doubt, by nature, first and principally recommended to his own care; and as he is fitter to take care of himself than of any other person, it is fit and right that it should be so."
(The Theory of Moral Sentiments. TMS s.82)


Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa.
Tuottaja päättää mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Täysin vapaassa markkinassa syntyy aina tasapaino tuottajien ja ostajien välillä, eli tuotetaan juuri se määrä mitä ostajat ostavat. Ideaalitapauksessa saavutetaan yleinen tasapaino, jossa kaikki tuotteet ovat tuotanto/kulutus tasapainossa. Oman edun tavoittelu johtaa kansakunnan edun edistymiseen.

Friedrich Hayek ja Milton Friedman ovat todenneet taloudellisen vapauden olevan edellytyksenä luotaessa ja ylläpidettäessä siviili- ja poliittisia oikeuksia. He uskoivat, että tämän taloudellisen vapauden voi saavuttaa vain markkinaorientoituneella taloudella, tarkemmin sanottuna vapaalla markkinataloudella.

Lue lisää

Oikeistolaisen talousteorian mukaan kaikki ihmiset ovat itsekkäitä, myös sosialistit jotka valehtelevat että eivät ole. Eihän ihmisen todellista luonnetta kuvaa se mitä hän sanoo, vaan se mitä hän tekee. Teot ovat todellisten motivaatoiden ja todellisen vakaumuksen ilmentymä, sanoilla voidaan yrittää enintään hämätä. Siksi aina kun olemme tekemisissä sosialistien kanssa, on heidän korupuheilleen annattava hyvin vähän painoarvoa, ja on syytä katsoa siihen mitä sosialistit tekevät - heillä on vakivirka (tai he pyrkivät sellaiseen).

I bookmarked this guestbook., bad credit student loans, zcqpe, very short skirts on girls, %DDD, Watch kim kardashian sex tape, ovaun, knock off coach purses wholesale, dftpf, high risk personal loans, pjfit,

ORmquB tbqnpshxpfjv, [url=http://qilcmlepcllu.com/]qilcmlepcllu[/url], [link=http://kibnrqfptgvu.com/]kibnrqfptgvu[/link], http://mbhgkiqtsinw.com/

perusolettamus kirjoitti:

Oikeistolaisen talousteorian mukaan kaikki ihmiset ovat itsekkäitä, myös sosialistit jotka valehtelevat että eivät ole. Eihän ihmisen todellista luonnetta kuvaa se mitä hän sanoo, vaan se mitä hän tekee. Teot ovat todellisten motivaatoiden ja todellisen vakaumuksen ilmentymä, sanoilla voidaan yrittää enintään hämätä. Siksi aina kun olemme tekemisissä sosialistien kanssa, on heidän korupuheilleen annattava hyvin vähän painoarvoa, ja on syytä katsoa siihen mitä sosialistit tekevät - heillä on vakivirka (tai he pyrkivät sellaiseen).

Lue lisää

Esimerkkejä virkamiehen itsekkyydestä:

- Palkka tulee omalle tillle (ei altruistisesti nälkää näkevän tilille), tulisi toimeen esim 300 eur/kk ihan hyvin mutta ahne virkalija haluaa enemmän
- Virkamiehellä on kallis asunto (voisi asua k-kaksiossa)
- Virkamies ei auta ketään, veronmaksaja pakotetaan auttamaan
- Virkamiehellä on hieno auto (voisi liikkua bussillakin)
- Virkamies ei jaa omia rahojaan köyhille
- Virkamies matkustelee
- Virkamies antaa rahaa lapsilleeen (nepotismia)

jne
jne

Ahneiden virkailijoiden palkkoja tulee aina laskea kun he puhuvat epäitsekkyydestä. Mutta sitä ahne virkalija ei halua.

Evoluutiossa vain riittävät itsekkäät yksilöt ovat säilyneet elossa. Biologinen ihmiskäsitys kuvaa nimenomaan itsekästä ihmistä. Kaikki sosiaaliset laumaeläimet ovat itsekkäitä, biisoni syö löytämänsä heinen itse, susi syö raadolta löytämänsä lihan itse jne

Ihminen on sosiaalinen ja itsekäs. Ahne virkalija yrittää petkuttaa ja väittää olevansa epäitsekäs mutta haluaa palkkaa ja viran ja omistaa asunnon ja auton. Ahne virkalija on itsekäs, mutta valehtelee ettei ole saadakseen rahaa.

Kyseessä on siis evoluutioon perustuva psykologian teoria jota taloustiede soveltaa.

Ay-kassan varathan on kiskottu veronmaksajien selkänahasta.... tottakai valtion rahoittamasta kassasta kannattaa aina ottaa rahat pois.. hölmähän se on joka ei ota niitä rahoja kun ne on veroilla katettu .... demarilta on aina kupattava rahat pois. demari jakelee yrittäjiltä varastettua rahaa.. demarilta on aina kupattava rahat pois.... sossun rahat, ay-kassan rahat, tukiaiset, virat, kaikki rahat mitä demari jakelee

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000042477383

Miksi terveyspalvelut ja sairaalat voitaisiin helposti yksityistää, mutta peruskouluja ei? Peruskoulujen tarkoitus on taata perusopetus kaikille, mutta julkisen terveydenhuollon tarkoitus on myös taata terveydenhuolto kaikille.

Peruskoulut voitaisiin siis aivan yhtä hyvin yksityistää kuin terveydenhuoltokin.

todella merkittävä henkilö kirjoitti:

Miksi terveyspalvelut ja sairaalat voitaisiin helposti yksityistää, mutta peruskouluja ei? Peruskoulujen tarkoitus on taata perusopetus kaikille, mutta julkisen terveydenhuollon tarkoitus on myös taata terveydenhuolto kaikille.

Peruskoulut voitaisiin siis aivan yhtä hyvin yksityistää kuin terveydenhuoltokin.

Lue lisää

tarkoitus on itseasiassa taata opettajille korkea palkka ja aivopestä lapsia

todella merkittävä henkilö kirjoitti:

Miksi terveyspalvelut ja sairaalat voitaisiin helposti yksityistää, mutta peruskouluja ei? Peruskoulujen tarkoitus on taata perusopetus kaikille, mutta julkisen terveydenhuollon tarkoitus on myös taata terveydenhuolto kaikille.

Peruskoulut voitaisiin siis aivan yhtä hyvin yksityistää kuin terveydenhuoltokin.

Lue lisää

Peruskouluissa yksityistäminen johtaisi separoitumiseen: olisi paremmat ja huonommat koulut, porukka valikoituisi. Nyt peruskoulut ovat alueellisia ja kattavia sosioekonomisesti. Peruskoulun yksi tehtävä on sosiaalinen: opettaa erilaiset ihmiset tulemaan toimeen keskenään.

merkittävä vastaaja kirjoitti:

Peruskouluissa yksityistäminen johtaisi separoitumiseen: olisi paremmat ja huonommat koulut, porukka valikoituisi. Nyt peruskoulut ovat alueellisia ja kattavia sosioekonomisesti. Peruskoulun yksi tehtävä on sosiaalinen: opettaa erilaiset ihmiset tulemaan toimeen keskenään.

Lue lisää

peruskoulun tehtävä on itseasiassa taata opettajille korkea palkka ja aivopestä lapsia

itseasiassa kirjoitti:

peruskoulun tehtävä on itseasiassa taata opettajille korkea palkka ja aivopestä lapsia

1) Tietysti peruskoulussa aivopestään lapsia. Siellä opetetaan toimimaan - erityisesti toimimaan "oikein" - tässä kulttuurissa. Linjat määrittelee Opetushallitus.

2) Naurettava väite, että tehtävä olisi taata peruskoulun opettajille korkea palkka.
-Peruskoulun opettajien palkka ei ole erityisen korkea (jää tavallisesti alle 2500 euron)
-Itse asiassa monet opettajat vaihtavat alaa, alhaisen palkan ollessa keskeinen tekijä

ks. esim. http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/vaativa-työ-saa-opettajat-vaihtamaan-alaa/284710

enemmänkin kirjoitti:

tarkoitus on itseasiassa taata opettajille korkea palkka ja aivopestä lapsia

että nykyajan lapsia voi vielä aivopestä ? Se jos tapahtuisi kouluissa olisi isit ja äidit äänestämässä `pahaa `opea pois ? Mitä palkkkoihin taas tulee , kyllä niille opettajille voisi antaa palkkaa saman verran lisää , että suostuu tämän päivän oppilaita opettamaan.Menkääpä tutustumaan kouluihin ja pyytäkää koululaisilta vinkkejä , mihin kannattaa mennä....

Yliopistoissa ja AMK:ssa voi lukea sosiaalialan tutkintoja joista pääsee töihin kuntien palkkalistoille. Sitä kautta humanistit saavat rahaa. Sosiaalityö: sosiaalitylntekijä, lastenvalvoja Sosiaalipolitiikka: koulukuraattori, sosiaalityöntekijä Sosiologia: sosiaalityöntekijä, työvoimaneuvoja/työvoimaohjaaja, sosiaalijohtaja Sosionomi (AMK): työvoimaneuvoja

kauhuskenario enemmistölle, syystäkin.

Täysin vapaassa markkinataloudessa ei ole sosiaaliturvaa. Tämä siksi että ketään ei voida velvoittaa elättämään jotakuta toista. Kenenkään ihmisen elämäntehtävä ei ole elättää toisia ihmisiä, vaan jokaisen on viimekädessä otettava vastuu itsestään. Siksi täydellisessä markkinataloudessa ei ole edes kansalaispalkkaa, eikä mitään sosiaaliturvaa, mutta kansalaispalkka on askel kohti markkinataloutta. Kommunismia ei voida hävittää kerralla, vaan se näivetty ja häviää liberalistisen vallankumouksen edetessä.

Jos ja kun toimeentulotukea jaetaan, silloin kaksi ryhmää pääsee hyötymään tästä:
1) sosiaalitätit jotka saavat palkkansa byrokratiasta
2) ihmiset jotka alkavat sosiaalipummeiksi

Mutta jos toimeentulotukea/sosiaaliturvaa ei ole, mitään välistävetäjiä ja sosiaalipummejakaan ei ole. Miksipä muiden pitäisi rahoittaa sosiaalipummien laiskottelua ja loisintaa? Tai sosiaalivirkailijoiden laiskottelua työpaikalla.

On vain hyvä asia että kaikki sosiaaliturva poistetaan.

ei mitään kirjoitti:

Täysin vapaassa markkinataloudessa ei ole sosiaaliturvaa. Tämä siksi että ketään ei voida velvoittaa elättämään jotakuta toista. Kenenkään ihmisen elämäntehtävä ei ole elättää toisia ihmisiä, vaan jokaisen on viimekädessä otettava vastuu itsestään. Siksi täydellisessä markkinataloudessa ei ole edes kansalaispalkkaa, eikä mitään sosiaaliturvaa, mutta kansalaispalkka on askel kohti markkinataloutta. Kommunismia ei voida hävittää kerralla, vaan se näivetty ja häviää liberalistisen vallankumouksen edetessä.

Jos ja kun toimeentulotukea jaetaan, silloin kaksi ryhmää pääsee hyötymään tästä:
1) sosiaalitätit jotka saavat palkkansa byrokratiasta
2) ihmiset jotka alkavat sosiaalipummeiksi

Mutta jos toimeentulotukea/sosiaaliturvaa ei ole, mitään välistävetäjiä ja sosiaalipummejakaan ei ole. Miksipä muiden pitäisi rahoittaa sosiaalipummien laiskottelua ja loisintaa? Tai sosiaalivirkailijoiden laiskottelua työpaikalla.

On vain hyvä asia että kaikki sosiaaliturva poistetaan.

Lue lisää

Sosiaali-liberlismi on liberalismin suuntaus joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa kohti vapaata markkinataloutta ns "sosiaalidemokraattisia" keinoja käyttäen: petoksellisuutta ja propagandaa hyväksikäyttäen piiloutuen valtiovallan normien taakse.

SDP:n sosiaalisuus = mielistely, valehtelu, nuoleskelu, teennäisyys ynnä muu SDP:n "sosiaalisuus", nämä on entistä enemmän oltava liberalistien käyttämiä keinoja

Mutta oikeesti aika harvoin liberalistit edes pitävät sosialistien näytelmää uskottavana. Lähinnä kai sosialistit teeskentelevät toisilleen? Liberalistien keskuudessa sosialistit eivät siis saa edes perinteisiä solidaarisuus pisteitä, jos saavat missään.

Sosiaaliliberalismi korostaa sosiaalisten vuorovaikutustaitojen merkitystä, siinä missä aikaisemmat liberalismin suuntaukset ovat panostaneet osaamiseen ja individualismiin. Liberalismin päämääränä on tuoda sosialistit vastuuseen rikoksistaan: sananvapauden loukkaamisista, syyttömien ihmisten vangitsemisista, yrittäjien kiristyksestä (ay-liike), yrittäjien ja työttömien sorrosta, omistusoikeuteen kohdustuneista loukkauksista, ja laittomasta verotuksesta (veroriisto), ja muista kansalaisoikeus- ja ihmisoikeusrikoksista. Sosiaaliliberalistit käyttävät mm yleistä mielipidettä ja valtioapparaattia sosialistien saattamiseen oikeudelliseen edesvastuuseen. Luokkasota käydään suurissa joukoissa.

Sosialismi voidaan voittaa vain siten että oikeisto-liberaalit voimat soluttautuvat kaikkialle virkamieskoneistoon kaikille sen tasoille. Oikeistolaisen poliittisen liikkeen onkin säälimättä hyväksikäytettävä kommunistista järjästelmää ja puoluejäsenyyttä ja soluttauduttava kaikkialle virkamieskuntaan: terveydenhuoltojärjästelmään, koululaitokseen, poliisivoimiin, sosiaalialalle, armeijaan jne. Kun suuret ahneet ihmismassat huomaavat etteivät he olekaan sosialismin ensisijaisia hyötyjiä, sosialismin kannatus heikkenee.

luokkasotaa kirjoitti:

Sosiaali-liberlismi on liberalismin suuntaus joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa kohti vapaata markkinataloutta ns "sosiaalidemokraattisia" keinoja käyttäen: petoksellisuutta ja propagandaa hyväksikäyttäen piiloutuen valtiovallan normien taakse.

SDP:n sosiaalisuus = mielistely, valehtelu, nuoleskelu, teennäisyys ynnä muu SDP:n "sosiaalisuus", nämä on entistä enemmän oltava liberalistien käyttämiä keinoja

Mutta oikeesti aika harvoin liberalistit edes pitävät sosialistien näytelmää uskottavana. Lähinnä kai sosialistit teeskentelevät toisilleen? Liberalistien keskuudessa sosialistit eivät siis saa edes perinteisiä solidaarisuus pisteitä, jos saavat missään.

Sosiaaliliberalismi korostaa sosiaalisten vuorovaikutustaitojen merkitystä, siinä missä aikaisemmat liberalismin suuntaukset ovat panostaneet osaamiseen ja individualismiin. Liberalismin päämääränä on tuoda sosialistit vastuuseen rikoksistaan: sananvapauden loukkaamisista, syyttömien ihmisten vangitsemisista, yrittäjien kiristyksestä (ay-liike), yrittäjien ja työttömien sorrosta, omistusoikeuteen kohdustuneista loukkauksista, ja laittomasta verotuksesta (veroriisto), ja muista kansalaisoikeus- ja ihmisoikeusrikoksista. Sosiaaliliberalistit käyttävät mm yleistä mielipidettä ja valtioapparaattia sosialistien saattamiseen oikeudelliseen edesvastuuseen. Luokkasota käydään suurissa joukoissa.

Sosialismi voidaan voittaa vain siten että oikeisto-liberaalit voimat soluttautuvat kaikkialle virkamieskoneistoon kaikille sen tasoille. Oikeistolaisen poliittisen liikkeen onkin säälimättä hyväksikäytettävä kommunistista järjästelmää ja puoluejäsenyyttä ja soluttauduttava kaikkialle virkamieskuntaan: terveydenhuoltojärjästelmään, koululaitokseen, poliisivoimiin, sosiaalialalle, armeijaan jne. Kun suuret ahneet ihmismassat huomaavat etteivät he olekaan sosialismin ensisijaisia hyötyjiä, sosialismin kannatus heikkenee.

Lue lisää

Lakkoihin liittyvään väkivaltaan ja kapinoihin osallistujia rankaistava ankarasti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8496416

Vuokratyöläisen nyrkki kirjoitti:

Lakkoihin liittyvään väkivaltaan ja kapinoihin osallistujia rankaistava ankarasti:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8496416

Lue lisää

Sosialismi on veroriistoa/kollektivismia. Sosialistinen veroriisto aiheuttaa köyhyyttä ja lopulta nälänhätää (vrt P-Korea). Veroriisto on kanslaisoikeuksia loukkaava teko. Sosialistit kannattavat myös sensuuria joka on syyttömien ihmisten vangitsemista, sakottamista tai muuta sortoa tai syrjintää. Siksi SDP:n politrukit on asettettava vastuuseen rikoksistaan (ihmisoikeuksien loukkaaminen, laiton verotus, veroriisto, verokiskonta).


Kommunismi/sosialismi/hyvinvointiyhteiskunta/kollektivismi/vihreäliike/vasemmistolaisuus:

http://www.youtube.com/watch?v=nBzHCVv5GeQ


Omaisuuden riistäminen ihmisiltä on rikos sillä ihmiset tarvitsevat asunnon, vaatteita ja muitakin asioita. Myös kaikenlainen muu sorto ja vaino on rikos.

Mutta demari yrittää estää työttömiä tekemästä töitä asettamalla säädöksiä (työnantaja maksut). Ay-demari haluaa estää työttömän pääsemisen töihin. Ay-demari on työttömien luokan luokkavihollinen.

veronkiskojat vastuu kirjoitti:

Sosialismi on veroriistoa/kollektivismia. Sosialistinen veroriisto aiheuttaa köyhyyttä ja lopulta nälänhätää (vrt P-Korea). Veroriisto on kanslaisoikeuksia loukkaava teko. Sosialistit kannattavat myös sensuuria joka on syyttömien ihmisten vangitsemista, sakottamista tai muuta sortoa tai syrjintää. Siksi SDP:n politrukit on asettettava vastuuseen rikoksistaan (ihmisoikeuksien loukkaaminen, laiton verotus, veroriisto, verokiskonta).


Kommunismi/sosialismi/hyvinvointiyhteiskunta/kollektivismi/vihreäliike/vasemmistolaisuus:

http://www.youtube.com/watch?v=nBzHCVv5GeQ


Omaisuuden riistäminen ihmisiltä on rikos sillä ihmiset tarvitsevat asunnon, vaatteita ja muitakin asioita. Myös kaikenlainen muu sorto ja vaino on rikos.

Mutta demari yrittää estää työttömiä tekemästä töitä asettamalla säädöksiä (työnantaja maksut). Ay-demari haluaa estää työttömän pääsemisen töihin. Ay-demari on työttömien luokan luokkavihollinen.

Lue lisää

Veroriisto ei luo hyvinvointia.

Ihmisillä on oikeus omistaa, oikeus tehdä työtä, ja saada ansio tekemästään työstä.
Kommunistit pyrkivät loukkaamaan ihmisten taloudellisia oikeuksia ja vapauksia, mikä on rikos. Siksi heidät on asetettava korvausvelvollisuuteen työttömille ja yrittäjille.

ölölkölkklököl kirjoitti:

Veroriisto ei luo hyvinvointia.

Ihmisillä on oikeus omistaa, oikeus tehdä työtä, ja saada ansio tekemästään työstä.
Kommunistit pyrkivät loukkaamaan ihmisten taloudellisia oikeuksia ja vapauksia, mikä on rikos. Siksi heidät on asetettava korvausvelvollisuuteen työttömille ja yrittäjille.

Lue lisää

Kommunistit pyrkivät riistämään ihmisiltä sen minkä nämä ovat työllään ansainneet. Koska ihmisillä on oikeus yrittää ja oikeus tehdä työtä, ja oikeus pitää työnsä hedelmä (palkka tms), on kommunistit asetettava korvausvelvollisuuteen yrittäjille ja työttömille.

Perustuslaissa mainittu "omaisuuden suoja" luo juridisenperustan syytöksille jotka kansantuomioistuin langettaa.

"Valtio ja pakkovalta ei ole seurausta ihmisen sosiaalisuudesta, vaan vallanhimosta. Älä sotke luontaista sosiaalisuutta ja vapaaehtoista kanssakäymistä väkivallalla ylläpidettyyn kollektivismiin.

Totta kai ihmiset ovat yhteisöllisiä myös libertaarissa yhteiskunnassa. Siinä yhteisöihin kuuluminen vain on oma vapaaehtoinen valinta, eikä keskusjohtoinen pakko. "


Demarit ovat yhteisöllisyyden vihollisia. Demarit ovat huijareita ja varastajia. Mutta ihmiset kykenevät helposti tunnistamaan vaöehtelijan. Me emme väitä etteikö huijaamisella olisi käyttöä yhteiskunnassa, mutta se ei ole sosiaalisuuden keskeisin tavoite.


Vuokratyöläinen joutuu tekemään paljon enemmän töitä palkkansa eteen kuin suojatyöpaikassaan lorviva ay-demari, tai virkahuoneessaan pölyttyvä soskuntäti.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8496416
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6608622/35101466
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6383500
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8126906
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6892607


Älkää luulko että luokkavihollinen (ay-demari) auttaisi työttömiä. Kaikki heidän kurssinsa ja auttamisensa on vain kusetusta jolla he järkkäilevät itselleen hyväpalkkaisia virkoja. Vain työttömien luokan valta yhteiskunnassa ja sosiaali-liberalistinen puolue voi auttaa työttömiä. Vanhan vallan demari-kätyrit on sysättävä pois uuden paremman yhteiskunnan tieltä.

Demareiden tutkintojärjestelmä on purettava. Tradenomin tutkinnon on kelvattava esimerkiksi opettajan virkaan (mm kuvaamataito yms), Tradenomin tutkinnon on kelvattava työvoimaneuvojan virkaan. Sosialistien huuhaa-tutkinnot sosionomi, sosiologi nämä on mitätöitävä. Sosionomin, psykologin ja kasvatustieteenmaisterin tutkinto on poistetava virkakelposuusvaatimuksista.
Julkisen sektorin virkakelpoisuusvaatimuksia on muutettava.


Kortistossa on kyllä tulijoita.

Sosialismi on kilpailua viroista. Virat ovat rahanlähteitä sosialistisessa talousjärjestelmässä.
Tärkeintä on saada virkoja valtion ja kuntien palkkalistoilta. Liberalistien tulee pyrkiä virkoihin.

Sosialismissa ei tule tehdä työtä, tai yrittää, vaan sosialismissa tulee hankkia kunnan tai valtion virka.

OIkeistolaisten virkamiesten ei tule kannattaa virastojen lakkauttamista ainakaan sillä alalla jossa itse ovat töissä.

Suurilukuisen KÖYHÄLLISTÖN on lakkautettava virastot.

ohjeita. kirjoitti:

Sosialismi on kilpailua viroista. Virat ovat rahanlähteitä sosialistisessa talousjärjestelmässä.
Tärkeintä on saada virkoja valtion ja kuntien palkkalistoilta. Liberalistien tulee pyrkiä virkoihin.

Sosialismissa ei tule tehdä työtä, tai yrittää, vaan sosialismissa tulee hankkia kunnan tai valtion virka.

OIkeistolaisten virkamiesten ei tule kannattaa virastojen lakkauttamista ainakaan sillä alalla jossa itse ovat töissä.

Suurilukuisen KÖYHÄLLISTÖN on lakkautettava virastot.

Lue lisää

Eli toisin sanoen ymmärsinkö oikein että rikkaat rikastuu ja köyhät kuolevat suorastaan nälkään.
Töitä ei kuitenkaan kaikille riitä, eikä kaikki eivät voi alkaa yrittäjiksi.

Onko esim. tradenomilla sittenkään valmiuksia toimia opettajana? Niin ja sitten taas ne opettajat olisivat siellä kortistossa. Oikeasti opettajia pitäisi kouluttaa lisää ja kouluja yksityistää. Yksityiskoulussa tietysti opetuksen laatu olisi parempi.

Hulluja riittää joten psykologeja tarvitaan aina sekä "hullujen huoneita", jonkinlainen perusturva pitää ihmisellä olla jos hän ei kykene huolehtimaan itsestään eikä kukaan muukaan hänestä huolehdi. Yksinkertaisesti ei ketää voi jättää heitteille.
En sano että jokaiselle pummille pitää kämppä hommata, mutta jos normaali ihminen jostain syystä jää yksin ja työttömäksi hänelle pitää jonkinlaiset mahdollisuudet antaa uuden alkuun. Ay-yhdistysmaksuhan on vapaaehtoinen tai sitten voi vaan kuulua työttömyyskassaan.
On sekin totta että kelassa ja sossussa on varmaan ihan turhaa ylimääräistä paperinpyöritystä jota mielestäni kannattaisi välttää ja sijoittaa nekin rahat johonkin järkevämpään. Meneehän siinä jo työttömänkin hermot kun pitää täyttää monenlaisia lappusia ja vastauksia saa odottaa viikkoja.

Ongelmana on myös se ettei köyhillä olisi mahdollisuuksia mennä esim. yliopistoon, jolloin taas opiskelijamateriaali saattaa huonontua. Varsinkin jos yliopistot yksityistettäisiin. Olen sitä mieltä että älykäs ja pätevä ihminen voi tulla huonostakin perheestä.

Onhan totta että esim. yksityislääkärin palvelut ovat laadukkaampia sekä myös hammaslääkäripalvelut siis ainakin minun mielestä. Jonoa on yleiselle puolelle jne.. Maksua vastaan saa ns. ei kiireellisiä ja ei välttämättämiä hoitoja ja tutkimuksia. Menee varmaan jossain vaiheessa siihen että jokaisella pitää olla pienestä pitäen sairausvakuutus.

Sananvapaus on idealistinen yhteiskunnallinen ihanne, mutta käytännön realiteetti on se että valtaa pitävät tahot ovat lähestulkoon aina kriminalisoineet itsensä arvostelemisen. Useissa eri maissa on kiellettyjä ideologioita, kirjoja, elokuvia jne. Sananvapaus on jalo yhteiskunnallinen ihanne, mutta aina tulee pitää mielessä se että me emme elä täydellisessä yhteiskunnassa, vaan maailmassa jossa valtaa pitävät ihmismassat joiden moraaliset normit ovat musta-valkoisia ja oikeuskäsitys on hatara. Tyranneilla on aina lakeijansa ja ihmismassat on aina houkuteltu inkvisition kannattajiksi.

Poliittinen valta on usein sellaisten tahojen käsissä jotka eivät kunnioita sananvapautta. Poliittinen valta on sellaisten tahojen käsissä joilla ei ole kunnioitusta sananvapautta, uskonnon- ja omantunnonvapautta kohtaan. Huomioikaa tämä omissa sanomisissanne, mitä sanotte julkisesti ja mitä ehä pienemmissä piireissä. On myös mahdollista käyttää ns kaksois-kieltä, peitettyjä ilmauksia, levittää tietoa matalan tason tiedonvälityskanavien kautta (muistitikut, paikallisverkot)

Skeptisismi on ikivanha ajatus, jonka mukaan tietoa ja mielipiteitä tulee epäillä. Varsinaiseksi filosofiseksi perusolettamaksi ja itsenäiseksi ajatusmaailmaksi se nousi valistusajalla, jolla sen tunnetuin edustaja oli filosofi ja taloustieteilijä David Hume.
Voidaankin sanoa, että vaikka skeptikot eivät yleensä olekaan tiedemiehiä, kaikki uskottavat tiedemiehet ovat välttämättä skeptikkoja.

Skeptisismi on olennainen osa rationalismia, joka on niin ikään vanhaa perua. Rationalismi tarkoittaa järjen kohottamista ihmisen määrääväksi piirteeksi ja inhimillisen ajattelun arvon mittariksi. Sen juuret ovat antiikin filosofiassa, mutta nykyisessä auktoriteettienvastaisessa, skeptisessä muodossaan rationalismi syntyi valistusajalla. Sitä kannattivat ajan aatteelliset vaikuttajat laidasta laitaan, ja se on myötävaikuttanut voimakkaasti niin yhteiskunnan sekularisoitumiseen, kahden suurimman poliittisen teoriastruktuurin (liberalismi ja sosialismi) syntyyn sekä tieteellisen maailmankuvan leviämiseen.

Historiallisesti skeptisismi on kohdistunut nimenomaan status quoon—vallitsevaan asiaintilaan—, ja siinä etenkin perinteeseen, perustelemattomiin uskonnollisiin väittämiin sekä tapakulttuuriin. Nykyään skeptikot epäilevät näkyvimmin puolitieteellisiä, taikauskoisia ja rajatietoon kuuluvia väittämiä, kuten UFO:jen olemassaoloa, astrologiaa, tyhjiöenergiaa ja vastaavia, mutta perinteisesti varovainen suhtautuminen on ulottunut myös yleisesti hyväksyttyihin uskonnollisiin väittämiin, yhteiskuntajärjestykseen, poliittisiin väittämiin, tieteelliseen tietoon sekä filosofisin perusolettamuksiin.

http://liberalismi.net/wiki/Yleistä_libertarismista

Liberaslimia. kirjoitti:

Skeptisismi on ikivanha ajatus, jonka mukaan tietoa ja mielipiteitä tulee epäillä. Varsinaiseksi filosofiseksi perusolettamaksi ja itsenäiseksi ajatusmaailmaksi se nousi valistusajalla, jolla sen tunnetuin edustaja oli filosofi ja taloustieteilijä David Hume.
Voidaankin sanoa, että vaikka skeptikot eivät yleensä olekaan tiedemiehiä, kaikki uskottavat tiedemiehet ovat välttämättä skeptikkoja.

Skeptisismi on olennainen osa rationalismia, joka on niin ikään vanhaa perua. Rationalismi tarkoittaa järjen kohottamista ihmisen määrääväksi piirteeksi ja inhimillisen ajattelun arvon mittariksi. Sen juuret ovat antiikin filosofiassa, mutta nykyisessä auktoriteettienvastaisessa, skeptisessä muodossaan rationalismi syntyi valistusajalla. Sitä kannattivat ajan aatteelliset vaikuttajat laidasta laitaan, ja se on myötävaikuttanut voimakkaasti niin yhteiskunnan sekularisoitumiseen, kahden suurimman poliittisen teoriastruktuurin (liberalismi ja sosialismi) syntyyn sekä tieteellisen maailmankuvan leviämiseen.

Historiallisesti skeptisismi on kohdistunut nimenomaan status quoon—vallitsevaan asiaintilaan—, ja siinä etenkin perinteeseen, perustelemattomiin uskonnollisiin väittämiin sekä tapakulttuuriin. Nykyään skeptikot epäilevät näkyvimmin puolitieteellisiä, taikauskoisia ja rajatietoon kuuluvia väittämiä, kuten UFO:jen olemassaoloa, astrologiaa, tyhjiöenergiaa ja vastaavia, mutta perinteisesti varovainen suhtautuminen on ulottunut myös yleisesti hyväksyttyihin uskonnollisiin väittämiin, yhteiskuntajärjestykseen, poliittisiin väittämiin, tieteelliseen tietoon sekä filosofisin perusolettamuksiin.

http://liberalismi.net/wiki/Yleistä_libertarismista

Lue lisää

Sosialismi ei ole kokonainen yhteiskuntateoria, koska se ei kykene vastaamaan keskeisiin yhteiskuntateoreettisiin ongelmiin. Sensijaan sosialismi on oppi siitä miten köyhällistöä huijataan, ja miten porvareilta (= yrittäjöät) kollektivisoidaan omaisuutta erilaisiin tekosyihin vedoten. Noin sisäisenä oppirakennelma sosialismi itseasiassa pyörii enemmänkin sellaisten kysymysten äärelle kuin miten kollektivisoida yrittäjien rahat, ja miten "ostaa" köyhistö tuki. Tämä tulee aina pitää mielessä kun arvioidaan sosialismin "tieteellisyyttä".

Oletteko te liberalistiset ihmiset katsoneet rapakon toiselle puolelle? Miten äärikapitalistinen täysin vapaa markkinatalous on toiminut käytännössä? Oletteko jutelleet keskiverto USAn kansalaisten kanssa ja kysyneet, ovatko he tyytyväisiä oloihinsa?

Keskiverto työntekijä jenkeissä joutuu tekemään kahta työtä elättääkseen perheensä. Jos iskee vakava sairaus menee koko suvun rahat sen hoitamiseen. Pieni vähemmistö omistaa kaiken ja loput ovat orjia. Käytäntö osoittaa, että vapaa markkinatalous johtaa tuloerojen kasvuun ja massaihmisen häikäilemättömään hyväksikäyttöön ja orjuuttamiseen.

Se, että esim. suomessa laitetaan kolmasosa tuloista kaikkien hyväksi ei tarkoita sitä, että olisimme täysin sosialistinen maa. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että olemme yhdessä päättäneet tehdä niin, koska sen tuloksena keskimääräinen hyvinvointi lisääntyy. Kun pohjoismaiden kansalaisten hyvinvointikyselyjä verrataan jenkkejen vastaaviin, käy oitis ilmi, mihin ihmiset haluaisivat syntyä ja missä he haluaisivat elää.

Liberalistiset teoriat kuulostavat hyvältä paperilla, mutta niiden ei ole osoitettu toimivan käytännössä. Ainoat henkilöt, jotka ovat ideaan tyytyväisiä, ovat yritysjohtajat ja muut henkilöt, jotka tienaavat 10x enemmän kuin kaikki muut. Ei ole ihme, minkä takia jenkeissä ihmiset mellakoivat Wall Streetillä asti ja minkä takia presidentti, joka ajaa sosiaalidemokratiaa eteenpäin saa suurimman kannatuksen. Avatkaa liberalistit silmänne, maailma on muuttumassa, elätte menneisyydessä.

sosiaalidemokraatti kirjoitti:

Oletteko te liberalistiset ihmiset katsoneet rapakon toiselle puolelle? Miten äärikapitalistinen täysin vapaa markkinatalous on toiminut käytännössä? Oletteko jutelleet keskiverto USAn kansalaisten kanssa ja kysyneet, ovatko he tyytyväisiä oloihinsa?

Keskiverto työntekijä jenkeissä joutuu tekemään kahta työtä elättääkseen perheensä. Jos iskee vakava sairaus menee koko suvun rahat sen hoitamiseen. Pieni vähemmistö omistaa kaiken ja loput ovat orjia. Käytäntö osoittaa, että vapaa markkinatalous johtaa tuloerojen kasvuun ja massaihmisen häikäilemättömään hyväksikäyttöön ja orjuuttamiseen.

Se, että esim. suomessa laitetaan kolmasosa tuloista kaikkien hyväksi ei tarkoita sitä, että olisimme täysin sosialistinen maa. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että olemme yhdessä päättäneet tehdä niin, koska sen tuloksena keskimääräinen hyvinvointi lisääntyy. Kun pohjoismaiden kansalaisten hyvinvointikyselyjä verrataan jenkkejen vastaaviin, käy oitis ilmi, mihin ihmiset haluaisivat syntyä ja missä he haluaisivat elää.

Liberalistiset teoriat kuulostavat hyvältä paperilla, mutta niiden ei ole osoitettu toimivan käytännössä. Ainoat henkilöt, jotka ovat ideaan tyytyväisiä, ovat yritysjohtajat ja muut henkilöt, jotka tienaavat 10x enemmän kuin kaikki muut. Ei ole ihme, minkä takia jenkeissä ihmiset mellakoivat Wall Streetillä asti ja minkä takia presidentti, joka ajaa sosiaalidemokratiaa eteenpäin saa suurimman kannatuksen. Avatkaa liberalistit silmänne, maailma on muuttumassa, elätte menneisyydessä.

Lue lisää

"Oletteko te liberalistiset ihmiset katsoneet rapakon toiselle puolelle? Miten äärikapitalistinen täysin vapaa markkinatalous on toiminut käytännössä? Oletteko jutelleet keskiverto USAn kansalaisten kanssa ja kysyneet, ovatko he tyytyväisiä oloihinsa?"
Kuvitteleeko sinun kaltaisesi etatisti ihan tosissaan, että Yhdysvallat on hyvä esimerkki nk. äärikapitalismista ja vapaasta markkinataloudesta? Katso Yhdysvaltain liittovaltion velkaantumis- ja kulutuskehitystä; saat huomata olevasi väärässä. Aika harva liberalisti kannattaa Yhdysvaltojen systeemiä. Oikeiden argumettien sijasta olet turvautunut olkinukkejen lyömiseen - häpeä.

19 kirjoitti:

"Oletteko te liberalistiset ihmiset katsoneet rapakon toiselle puolelle? Miten äärikapitalistinen täysin vapaa markkinatalous on toiminut käytännössä? Oletteko jutelleet keskiverto USAn kansalaisten kanssa ja kysyneet, ovatko he tyytyväisiä oloihinsa?"
Kuvitteleeko sinun kaltaisesi etatisti ihan tosissaan, että Yhdysvallat on hyvä esimerkki nk. äärikapitalismista ja vapaasta markkinataloudesta? Katso Yhdysvaltain liittovaltion velkaantumis- ja kulutuskehitystä; saat huomata olevasi väärässä. Aika harva liberalisti kannattaa Yhdysvaltojen systeemiä. Oikeiden argumettien sijasta olet turvautunut olkinukkejen lyömiseen - häpeä.

Lue lisää

"häpeä" heh :P

onko tällä planeetalla nyt siis sellaista maata, joka olisi oikeasti liberalistinen?

sosiaalidemokraatti kirjoitti:

"häpeä" heh :P

onko tällä planeetalla nyt siis sellaista maata, joka olisi oikeasti liberalistinen?

"heh :P"
Kyseinen "häpeä"-heitto ei missään nimessä ollut tarkoitettu loukkaukseksi (en tiedä tulkitsitko sitä edes sellaiseksi). Minua vain häritsee se, miten yhteiskunnalliset, poliittiset, uskonnolliset ym. diskurssit taipuvat hyvin usein menemään vastapuolen olkinukettamiseksi. Siitä syystä olen tämän asian suhteen hieman tiukka.

Sinä olet oman nimimerkkisi perusteella sosiaalidemokraatti. Jos oikein kieroksi rupeaisin, kykenisin keksimään sinusta vaikka minkälaista, hyvin loukkaavaa karikatyyria; en kuitenkaan alennu sellaiselle tasolle, sillä ymmärrän, että sinä olet samanlainen - yhtä hölmö - ihminen kuin minäkin; meistä kumpikin ajattelee niin kuin ajattelee, koska sosiaalis-deterministiset voimat ovat meidän tiettyyn muottiin "pakottaneet".

"onko tällä planeetalla nyt siis sellaista maata, joka olisi oikeasti liberalistinen?"
Ei omien tietojeni mukaan; korjaa toki, jos tiedät sellaisesta.

väärin. Liberalismissa poliisia, oikeuslaitosta, vankilaistosta, eduskuntaa, armeijaa, tai julkishallintoa ei yksityistetä. Puolueettomuus ja laillisuusperiaate vaati oikeudenkäytön, lainvalvonnan ja vankilaitoksen poliittista kontrollia.

sensijaan virkailijoiden palkkoja voidaan laskea ja nykyiset sosiaaliturvapalevelut lakkauttaa. Liberalismin vastustamisessa on kyse virkamieskunnanedunvalvonta politiikasta

tätä se on kirjoitti:

väärin. Liberalismissa poliisia, oikeuslaitosta, vankilaistosta, eduskuntaa, armeijaa, tai julkishallintoa ei yksityistetä. Puolueettomuus ja laillisuusperiaate vaati oikeudenkäytön, lainvalvonnan ja vankilaitoksen poliittista kontrollia.

sensijaan virkailijoiden palkkoja voidaan laskea ja nykyiset sosiaaliturvapalevelut lakkauttaa. Liberalismin vastustamisessa on kyse virkamieskunnanedunvalvonta politiikasta

Lue lisää

Mitä merkitystä "puolueettomuudella" ja "laillisuusperiaatteella" on? Ei vähävarainen saa liberalismissa puolueetonta ja laillista kohtelua. Liberalistinen valtio on rikkaiden hoivalaitos, siis nimenomaan olemassa olevien rikkaiden ja heidän jälkikasvunsa. Vankilalaitos tosin toimii faktisesti köyhälistön huoltajana.

Anarkokapitalismissa ei ole korruptiolle altista valtiokoneistoa, vaan jokainen ostaa tai rakentaa itselleen tarpeelliseksi katsomansa palvelut, myös turvapalvelut. Maanpuolustusta nykyisessä merkityksessä ei ole. Tämä on yksilöiden etu, sillä yksilön intresseissä on aina elämänmenon säilyminen ennallaan, mitä valtiokoneistojen välinen voimainpullistelu alati uhkaa.

15+6 kirjoitti:

Mitä merkitystä "puolueettomuudella" ja "laillisuusperiaatteella" on? Ei vähävarainen saa liberalismissa puolueetonta ja laillista kohtelua. Liberalistinen valtio on rikkaiden hoivalaitos, siis nimenomaan olemassa olevien rikkaiden ja heidän jälkikasvunsa. Vankilalaitos tosin toimii faktisesti köyhälistön huoltajana.

Anarkokapitalismissa ei ole korruptiolle altista valtiokoneistoa, vaan jokainen ostaa tai rakentaa itselleen tarpeelliseksi katsomansa palvelut, myös turvapalvelut. Maanpuolustusta nykyisessä merkityksessä ei ole. Tämä on yksilöiden etu, sillä yksilön intresseissä on aina elämänmenon säilyminen ennallaan, mitä valtiokoneistojen välinen voimainpullistelu alati uhkaa.

Lue lisää

Sosialistien/demarien omaisuus voidaan jakaa köyhille, kun
- AY-liike lakkautetaan, ja työpaikat annetaan vuokratyöläisille
- Virkailijat irtisanotaan ja siirrytään kansalaispalkkaan. Tällöin säästyy rahaa joka voidaan antaa köyhille
- Sosialistien (virkailijoiden, ay-demarien) omaisuus takavarikoidaan ja jaetaan työttömille ja vuokratyöläisille ja köyhille
- Takavarikoimalla sosialistien eläkekassat ja jakamalla ne rahat köyhille
- Yksityistämällä yliopistot, ja potkimalla yliopistojen loiset ulos.Suurta osaa tutkinnoista ei tarvita.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8097902/37609898