Jouluaattona olimme menossa kolmen lähes samanikäiseni tyttökaverin kanssa viättämään joulua mökille,keli oli liukas joten ajoimme rauhallisesti olimme lähes perillä kun vastaantuleva auto kääntyi poikittain ja tuli suoraan keulaamme,törmäys oli raju automme keula oli kasassa metrin verran.Olin istunut takapenkillä olin tajuissani ja tunnustelin itseäni totesin olevani kunnossa,vaikka olo oli kun ilmat olisi ajettu ulos haukoin henkeä huutelin ystävilleni vain vieressä istunut kaveri vastasi.Avasin turvavyöni ja menin ulos,edessä istuneet olivat tajuttomia olin paniikissa,menin katsomaan takana istunutta kaveria,hän yritti irroittaa turvavyötä joka oli juuttunut jumiin en voinut auttaa kun ei ollut leikkuria yms.Olin suunniltani tiätämättä mitä tehdä edessä olleiden ystävieni vyöt olivat myös juuttuneet,ja totesin että heidän rinnat kostuvat verestä.Tämä oli nuorelle naiselle unohtumaton joulu joka seurasi uniin pitkään enkä viäläkään ole päässyt eroon painajaisista,onko teillä kokemusta vastaavasta kuinka olette selvinneet?Tuollaisessa tilanteessa tuntee itsensä avuttomaksi ja syyllistää itsensä kun olisi voinut toimia toisin.
Joulutrakedia 95
8
1973
Vastaukset
- Salomon
Siis miksi syyttää itseään, kun se oli toisen auton syy, joku toinen ajoi, vielä olit takapenkillä?
No ok, syytä itseäsi siitä että et ollut sen toisen auton ratissa...
Sal - pekka
Kuinka edessä istuneet selvisivät,entä itse entä vastapuoli? Saitteko pysyviä vammoja?
- *Annika 77'
Selvisimme olosuhteisiin nähden hyvin kun autommekin oli pieni,mitään vakavaa pysyvää vammaa ei saanut meistä kukaan,siintä suurkiitos kiinni olleille turvavöille.Etumatkustajilta murtui useita kylkiluita jonka seurauksena veri valui rinnalle,he saivat lisäksi aivotärähdyksen sekä murtumia jalkoihin,kuskilla katkesi käsi myös paksusuoli vaurioitui.Me takana istuneet selvisimme mustelmilla sekä murtumilla kylkiluissa jotka olivat lievempiä kun edessä olleilla ystävillämme.Henkisesti oli sitten toinen juttu,järkytys,suru sairaalassa olevien ystävien puolesta,olisiko paikalla voinut heitä auttaa....Vastapuolen mies loukkaantui tietääkseni pahoin..
- joulu
*Annika 77' kirjoitti:
Selvisimme olosuhteisiin nähden hyvin kun autommekin oli pieni,mitään vakavaa pysyvää vammaa ei saanut meistä kukaan,siintä suurkiitos kiinni olleille turvavöille.Etumatkustajilta murtui useita kylkiluita jonka seurauksena veri valui rinnalle,he saivat lisäksi aivotärähdyksen sekä murtumia jalkoihin,kuskilla katkesi käsi myös paksusuoli vaurioitui.Me takana istuneet selvisimme mustelmilla sekä murtumilla kylkiluissa jotka olivat lievempiä kun edessä olleilla ystävillämme.Henkisesti oli sitten toinen juttu,järkytys,suru sairaalassa olevien ystävien puolesta,olisiko paikalla voinut heitä auttaa....Vastapuolen mies loukkaantui tietääkseni pahoin..
Ymmärrän tunteesi sillä olen ollut kolarissa vieläpä joulunaikaan,vaikka ei sattunut pahempaa on se suuri järkytys jota asiaa kokematon ei voi ymmärtää,itse olin 15 vuotias kun olin onnettomuudessa ja muistan sen lähes päivittäin,eli tapahtuma seuraa mieliin.
- Minsku
On varmaan haikeaa vietää joulua,jos on kokenut juuri joulun aikaan,ikävän onnettomuuden.Mutta ei pidä jäädä paikalleen,elämähän jatkuu.Voimmehan me sytyttää tapahtuman johdosta kynttilän,onnettomuuden muistolle.Valo luo elämälle toivoa.
Silloin,kun itse jouduin liikenneonnettomuuteen,oli avopuolisoni siskon tyttön syntymäpäivä.Että se päivä jää kyllä mieleen,tuskin unohdan koskaan sitä päivää.
Mutta kaikista ikävistä tapahtumista huolimatta,yritetään olla joulu mielellä,edes vähän.Selvisittekö kaikki hengissä? Kerro lisää.Ymmärrän sinua.
Rauhaisaa joulua ja Parempaa Uutta vuotta 2004- *Annika 77'
Onneksemme selvisimme hyvin vaikka aluksi näytti pahalta,edessä istuneet ystävämme olivat viikkoja sairaalassa me takana olleet pääsimme parin päivän päästä kotihoitoon.Huoli ystävien puolesta oli suurta mutta onneksi kaikki ovat toipuneet lähes ennalleen siinä suhteessa olemme onnellisia,mutta ymmärrämme että olisi voinut käydä pahemminkin,siksi teidän kertomukset ovat antaneet paljon ajattelemista piristystä ja voimia jatkaa elämää teille.Ei mulle ole suurta pelkoa autossa istumista kohtaan tullut mutta poikien kanssa olen saanut tapella turvavyön käytöstä sillä jos minä olen mukana niin kaikilla on turvavyöt kiinni tai poistun autosta,tämän olen ottanut tavaksi sillä meitä hoitaneen lääkärin mukaan ilman vöitä olisimme loukkaantuneet hyvin pahasti tai kuolleet.
- Minsku
*Annika 77' kirjoitti:
Onneksemme selvisimme hyvin vaikka aluksi näytti pahalta,edessä istuneet ystävämme olivat viikkoja sairaalassa me takana olleet pääsimme parin päivän päästä kotihoitoon.Huoli ystävien puolesta oli suurta mutta onneksi kaikki ovat toipuneet lähes ennalleen siinä suhteessa olemme onnellisia,mutta ymmärrämme että olisi voinut käydä pahemminkin,siksi teidän kertomukset ovat antaneet paljon ajattelemista piristystä ja voimia jatkaa elämää teille.Ei mulle ole suurta pelkoa autossa istumista kohtaan tullut mutta poikien kanssa olen saanut tapella turvavyön käytöstä sillä jos minä olen mukana niin kaikilla on turvavyöt kiinni tai poistun autosta,tämän olen ottanut tavaksi sillä meitä hoitaneen lääkärin mukaan ilman vöitä olisimme loukkaantuneet hyvin pahasti tai kuolleet.
Minä olen ollut aikalailla masentunut,kun sain kesällä kuulla,että ystäväni jonka kanssa olin siinä kolarissa,oli tuolla meidän pihalla kaikille,kertonut että häntä,ärsyttää kun minä puhun siitä kolarista aina.Ja oli vielä sanonut senkin,että hän haluaa uhohtaa koko asian.
Siksi olenkin ajatellut,että olenko tyhmä,kun puhun koko asiasta.Mutta minä en pysty,kylläkään unohtamaan sitä aivan noin vain,vaan se tulee jatkuvasti mieleeni.Minua on todella paljon helpottanut,kun olen saanut keskustella täällä toisten kanssa,joilla on samanlaisia kokemuksia.Ja sekin helpottaa,kun pystyn puhumaan asiasta avomieheni kanssa ja hän kuuntelee ja ymmärtää.Lääkärikin sanoi minulla,että puhumalla on helpompi unohtaa,kuin kantaa se taakka sisällä ja yksin omissa ajatuksissa miettiä.Kiitos teille kaikille,jotka ymmärrätte,sen miltä minusta tuntuu.Minäkin ymmärrän teitä,olette kokeneet ikäviä asioita joita on vaikea unohtaa helposti. - kesäheinä*
Minsku kirjoitti:
Minä olen ollut aikalailla masentunut,kun sain kesällä kuulla,että ystäväni jonka kanssa olin siinä kolarissa,oli tuolla meidän pihalla kaikille,kertonut että häntä,ärsyttää kun minä puhun siitä kolarista aina.Ja oli vielä sanonut senkin,että hän haluaa uhohtaa koko asian.
Siksi olenkin ajatellut,että olenko tyhmä,kun puhun koko asiasta.Mutta minä en pysty,kylläkään unohtamaan sitä aivan noin vain,vaan se tulee jatkuvasti mieleeni.Minua on todella paljon helpottanut,kun olen saanut keskustella täällä toisten kanssa,joilla on samanlaisia kokemuksia.Ja sekin helpottaa,kun pystyn puhumaan asiasta avomieheni kanssa ja hän kuuntelee ja ymmärtää.Lääkärikin sanoi minulla,että puhumalla on helpompi unohtaa,kuin kantaa se taakka sisällä ja yksin omissa ajatuksissa miettiä.Kiitos teille kaikille,jotka ymmärrätte,sen miltä minusta tuntuu.Minäkin ymmärrän teitä,olette kokeneet ikäviä asioita joita on vaikea unohtaa helposti.On ollut sulla joulutrakedian kirjoittaja,onneksi selvisitte niinkin hyvin kiitos turvavöiden olitte viksuja nuoria kun käytitte,tyhmiä näkee päivittäin:puistattaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih374875Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j4981541Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens771080Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä359998- 77923
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53901- 59850
- 228804
Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.48758Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses57717