Mikähän siinä on, että kun alan seurustelemaan, jotkut kaverit pistävät välit poikki / viilentävät välit tahallaan, vaikka eivät ole edes tavanneet poikaystävääni? Suurin osa kavereistani seurustelee vakituisesti - kateudesta ei pitäisi olla kyse. Näin on käynyt pari kertaa aiemminkin. Eräs ystävä suuttui muutamia vuosia sitten, kun löysin silloisen poikaystävän. Piti kk mykkäkoulua. Eikö ystävän pitäisi olla onnellinen kaverinsa puolesta, jos toinen on löytänyt rakkautta elämäänsä?
Parisuhde
ja ystävyydet
107
27493
Vastaukset
- mahdollisia ...
- Kaveri voi olettaa, että sinä haluat rauhassa kuherrella uuden poikystäväsi kanssa. Ja siksi vetäytyy. - Kaverisi voi olla omistushaluinen, on mustis kun sinulla on nyt muuta seuraa. Hän saa seurustella, mutta sinun pitäisi olla kiitollinen sinkkuystävä. Tarvittaessa paikalla. - Jos, olet kaverisi lapsen kummi ja muistat runsaskätisesti kaveriasi muutenkin. Miten sinulta riittää aikaa, lahjoja, autokyytiä, lastehoitoapua jne jatkossa, jos löydät miehen. - Ihmisillä nyt vaan on niin paljon kaikkea hössötystä, että osa ystävyysuhteista kuihtuu. - Kaverisi voi olla myös biseksuaalisesti ihastunut sinuun ja tuntee mustasukkaisuutta. - Jos olet aikaisemmin seurustellut parin täystuhon kanssa, kaverit ovat varovaisia. - Jyvät erottuvat akanoista - Joku ystävistä voisi haluta tutustua teihin molempiin ja ihmettelee miksei häntä/heitä esitellä poikakaverillesi. - Tai olet tyyppiä, joka uuden löydettyään aloittaa joka lauseen timo sitä ja timo tätä, kun timo...
- vai minkäsortin "ystäv...
siinäkun eriä ja syytä aivan tosiaan eriä... jos miesYstävä ei ota enään yhteyksiä... tai jos naisytäväsi, juu... tai pariskunnat, jos varsinkin HE ovat olleet jo vuosiakin ,,, ja jos Sulla vaihtuu jos uus ja jos taas vuodenkaan päästä... eikaitten lyhyempi ole edes mitään oikeesti seurustelua kun jos tosiaan se kuin nautiskelua vainkin hetken aikaa hetkissä vajaa jos vuotta juunou... Kyllä, monasti, ystävät lähestyen lähemmäs, jos suhde sulla pitempää ... jospas siinä syytä... oottavat josko nyt... ettei tarvi joka miestä kuin ns.ohimenvää tutustuen heidän jos vakaaseen suhteen elämään arjessa... kun jos eivät halua hetkensuhteen miehistä, uusia ystäviä löytää elämäänse he. Ja onko he kaikki seurustelvia myös vai sinkkuja kuin... se jo kertoisi paljon, miksin, jos sinkkuja... Arvostus Sinun suhteesi ja Mieheesi, mieheesi huom! Mies kuka nyt vierelläsi, se voi olla syytä ihan tarpeeksi, miksi jos Ne MiehesYstävät ei enään lähentele arjessa yhteyksillä ystävänviittaa heiluttaen, jos heitä monet kuin... Kaikki miehet tietää tuohon vastauksen, kun moni sen itse kokien ollut omassa suhteessaan ... Monia syitä monillakin, ei yhtä ja ainoaa kenekään kohdalla jos samaakaan yhtään ... Mutta, elähän nyt elämääsi sen miehen kanssa, se kaitten pitäenkin olla se tärkeämpi "ystävä" nyt ajankäytön suhteen jatkossa arjen... Kun vieressä olevasi tämä ystäväMies, olet hanen kanssaan intiimiä... VAI EIKÖ OLE HUI!!! SILLOIN TÄRKEÄMPI arjen ajan elossa päivän... Se jo 1syy miksi hän tärkempää, Sulle kaitten pitää... jos sitäkin antaen olette toisilenne tai sitten ei mikään enään kuin ns."pyhää"... Tuli vainkin sekin mieleen, Kuinhan vaka Sun aatos on tuo suhteena, ja jos ""taas"" kuites uusi on!... onko pelkkää seurustelua kuin ystävän vertaavaa jossa extrana vainkin jos jopa, se sexi eli intiimi vai onko yhteistä eloa jopa jos lopunkin elämää, etes tuollut aatosta onko tullut moista olenkaan, oikeasti. ja kui tuo vaihtuvuus, on ollut, kuukausia,vuosia, kun kuten mainiten olitkin, kun on monasti tullut tuo ystävien kaikkoaminen, kun miehen olet saanut, siihen intiimiin taas tiettykkin... jospas, ottavat, että olet kohta taaskin sinkku kuites muutaman kuun päästä ja sen aikaa odottavat kuin kohteliasta, ja ovat siinä taas saatavilla sitten taas ... mutta nyt antean rauhankin suhteellesi, teille siis Molemille hox, mites miehes kaipailee omai ystäviensä, tai niitä sinun, mies tai nais tai pareja ... onkos ollut puheena ... Uskottavuusko Sulla ompi mennyt, nyt, ystävilläsi usko pysyvään parinsuhteen haluissa jos jopa, löytymiseesi... jospas eivät jaksaenkaan, kun jos et jopa näyttäen ole kuinka on tai sitten että vaka ei ole tämäkään suhde ja jos muut arjen asiat mitä siihen tarvit muuttaenkaan eivät, jos se onkin, miltä äkkiäkasottunakin vain ehkä vain nyt ja jos taas näyttääkin... ystäviesi silmin sivusta kun he ovat Sinua katsoneet useita kertoja aikasemminkin, jos vuosiavuosia aikasemmissa suhteissasi... Ei täällä kukaan voiden neuvoa oikeasti oikeita jos ratkaisuja... vainkin tietty, vain omia kokemuksia omistansa... ei muuta sanoen kuin mitä oma elämä ollut kokeillen. En siis tiedä, miksi Sinun ystävät rauhaan jättävät... sori, en tiedä, kun en ole miehesi tai etes se ystäväsi ... mut kysyppä niiltä!!!!!!!
- roflmao!!
vai minkäsortin "ystäv... kirjoitti:
siinäkun eriä ja syytä aivan tosiaan eriä... jos miesYstävä ei ota enään yhteyksiä... tai jos naisytäväsi, juu... tai pariskunnat, jos varsinkin HE ovat olleet jo vuosiakin ,,, ja jos Sulla vaihtuu jos uus ja jos taas vuodenkaan päästä... eikaitten lyhyempi ole edes mitään oikeesti seurustelua kun jos tosiaan se kuin nautiskelua vainkin hetken aikaa hetkissä vajaa jos vuotta juunou... Kyllä, monasti, ystävät lähestyen lähemmäs, jos suhde sulla pitempää ... jospas siinä syytä... oottavat josko nyt... ettei tarvi joka miestä kuin ns.ohimenvää tutustuen heidän jos vakaaseen suhteen elämään arjessa... kun jos eivät halua hetkensuhteen miehistä, uusia ystäviä löytää elämäänse he. Ja onko he kaikki seurustelvia myös vai sinkkuja kuin... se jo kertoisi paljon, miksin, jos sinkkuja... Arvostus Sinun suhteesi ja Mieheesi, mieheesi huom! Mies kuka nyt vierelläsi, se voi olla syytä ihan tarpeeksi, miksi jos Ne MiehesYstävät ei enään lähentele arjessa yhteyksillä ystävänviittaa heiluttaen, jos heitä monet kuin... Kaikki miehet tietää tuohon vastauksen, kun moni sen itse kokien ollut omassa suhteessaan ... Monia syitä monillakin, ei yhtä ja ainoaa kenekään kohdalla jos samaakaan yhtään ... Mutta, elähän nyt elämääsi sen miehen kanssa, se kaitten pitäenkin olla se tärkeämpi "ystävä" nyt ajankäytön suhteen jatkossa arjen... Kun vieressä olevasi tämä ystäväMies, olet hanen kanssaan intiimiä... VAI EIKÖ OLE HUI!!! SILLOIN TÄRKEÄMPI arjen ajan elossa päivän... Se jo 1syy miksi hän tärkempää, Sulle kaitten pitää... jos sitäkin antaen olette toisilenne tai sitten ei mikään enään kuin ns."pyhää"... Tuli vainkin sekin mieleen, Kuinhan vaka Sun aatos on tuo suhteena, ja jos ""taas"" kuites uusi on!... onko pelkkää seurustelua kuin ystävän vertaavaa jossa extrana vainkin jos jopa, se sexi eli intiimi vai onko yhteistä eloa jopa jos lopunkin elämää, etes tuollut aatosta onko tullut moista olenkaan, oikeasti. ja kui tuo vaihtuvuus, on ollut, kuukausia,vuosia, kun kuten mainiten olitkin, kun on monasti tullut tuo ystävien kaikkoaminen, kun miehen olet saanut, siihen intiimiin taas tiettykkin... jospas, ottavat, että olet kohta taaskin sinkku kuites muutaman kuun päästä ja sen aikaa odottavat kuin kohteliasta, ja ovat siinä taas saatavilla sitten taas ... mutta nyt antean rauhankin suhteellesi, teille siis Molemille hox, mites miehes kaipailee omai ystäviensä, tai niitä sinun, mies tai nais tai pareja ... onkos ollut puheena ... Uskottavuusko Sulla ompi mennyt, nyt, ystävilläsi usko pysyvään parinsuhteen haluissa jos jopa, löytymiseesi... jospas eivät jaksaenkaan, kun jos et jopa näyttäen ole kuinka on tai sitten että vaka ei ole tämäkään suhde ja jos muut arjen asiat mitä siihen tarvit muuttaenkaan eivät, jos se onkin, miltä äkkiäkasottunakin vain ehkä vain nyt ja jos taas näyttääkin... ystäviesi silmin sivusta kun he ovat Sinua katsoneet useita kertoja aikasemminkin, jos vuosiavuosia aikasemmissa suhteissasi... Ei täällä kukaan voiden neuvoa oikeasti oikeita jos ratkaisuja... vainkin tietty, vain omia kokemuksia omistansa... ei muuta sanoen kuin mitä oma elämä ollut kokeillen. En siis tiedä, miksi Sinun ystävät rauhaan jättävät... sori, en tiedä, kun en ole miehesi tai etes se ystäväsi ... mut kysyppä niiltä!!!!!!!
Aivan loistava vastaus! Tuli tyylistä mieleen yks komedia pokkari vuodelta nakki ja makkara nimeltä Yrjö. No mutta ju,u piti vastata ja kertoa mielipide kun oli näin omaperänen vastaus. Ja kiitos nauruista!
- Muttamuttamutta
vai minkäsortin "ystäv... kirjoitti:
siinäkun eriä ja syytä aivan tosiaan eriä... jos miesYstävä ei ota enään yhteyksiä... tai jos naisytäväsi, juu... tai pariskunnat, jos varsinkin HE ovat olleet jo vuosiakin ,,, ja jos Sulla vaihtuu jos uus ja jos taas vuodenkaan päästä... eikaitten lyhyempi ole edes mitään oikeesti seurustelua kun jos tosiaan se kuin nautiskelua vainkin hetken aikaa hetkissä vajaa jos vuotta juunou... Kyllä, monasti, ystävät lähestyen lähemmäs, jos suhde sulla pitempää ... jospas siinä syytä... oottavat josko nyt... ettei tarvi joka miestä kuin ns.ohimenvää tutustuen heidän jos vakaaseen suhteen elämään arjessa... kun jos eivät halua hetkensuhteen miehistä, uusia ystäviä löytää elämäänse he. Ja onko he kaikki seurustelvia myös vai sinkkuja kuin... se jo kertoisi paljon, miksin, jos sinkkuja... Arvostus Sinun suhteesi ja Mieheesi, mieheesi huom! Mies kuka nyt vierelläsi, se voi olla syytä ihan tarpeeksi, miksi jos Ne MiehesYstävät ei enään lähentele arjessa yhteyksillä ystävänviittaa heiluttaen, jos heitä monet kuin... Kaikki miehet tietää tuohon vastauksen, kun moni sen itse kokien ollut omassa suhteessaan ... Monia syitä monillakin, ei yhtä ja ainoaa kenekään kohdalla jos samaakaan yhtään ... Mutta, elähän nyt elämääsi sen miehen kanssa, se kaitten pitäenkin olla se tärkeämpi "ystävä" nyt ajankäytön suhteen jatkossa arjen... Kun vieressä olevasi tämä ystäväMies, olet hanen kanssaan intiimiä... VAI EIKÖ OLE HUI!!! SILLOIN TÄRKEÄMPI arjen ajan elossa päivän... Se jo 1syy miksi hän tärkempää, Sulle kaitten pitää... jos sitäkin antaen olette toisilenne tai sitten ei mikään enään kuin ns."pyhää"... Tuli vainkin sekin mieleen, Kuinhan vaka Sun aatos on tuo suhteena, ja jos ""taas"" kuites uusi on!... onko pelkkää seurustelua kuin ystävän vertaavaa jossa extrana vainkin jos jopa, se sexi eli intiimi vai onko yhteistä eloa jopa jos lopunkin elämää, etes tuollut aatosta onko tullut moista olenkaan, oikeasti. ja kui tuo vaihtuvuus, on ollut, kuukausia,vuosia, kun kuten mainiten olitkin, kun on monasti tullut tuo ystävien kaikkoaminen, kun miehen olet saanut, siihen intiimiin taas tiettykkin... jospas, ottavat, että olet kohta taaskin sinkku kuites muutaman kuun päästä ja sen aikaa odottavat kuin kohteliasta, ja ovat siinä taas saatavilla sitten taas ... mutta nyt antean rauhankin suhteellesi, teille siis Molemille hox, mites miehes kaipailee omai ystäviensä, tai niitä sinun, mies tai nais tai pareja ... onkos ollut puheena ... Uskottavuusko Sulla ompi mennyt, nyt, ystävilläsi usko pysyvään parinsuhteen haluissa jos jopa, löytymiseesi... jospas eivät jaksaenkaan, kun jos et jopa näyttäen ole kuinka on tai sitten että vaka ei ole tämäkään suhde ja jos muut arjen asiat mitä siihen tarvit muuttaenkaan eivät, jos se onkin, miltä äkkiäkasottunakin vain ehkä vain nyt ja jos taas näyttääkin... ystäviesi silmin sivusta kun he ovat Sinua katsoneet useita kertoja aikasemminkin, jos vuosiavuosia aikasemmissa suhteissasi... Ei täällä kukaan voiden neuvoa oikeasti oikeita jos ratkaisuja... vainkin tietty, vain omia kokemuksia omistansa... ei muuta sanoen kuin mitä oma elämä ollut kokeillen. En siis tiedä, miksi Sinun ystävät rauhaan jättävät... sori, en tiedä, kun en ole miehesi tai etes se ystäväsi ... mut kysyppä niiltä!!!!!!!
Pakko sanoa, että tätä viestiä en ymmärtänyt ollenkaan. Lauserakenne ja teema-reemayhteys täysin kadoksissa. Kuulosti silti hauskalta :)
- Keep it s.....
Sillä on tosin enemmän merkitystä, miten itse toimit. Jos kysyy syystä mökötykseen, se saatetaan tulkita heikkoudeksi ja sinua saatetaan yrittää manipuloida. Ystävistä saattaa tulla sellaisia, jos vuosia jatkuneeseen yhteiseen tekemiseen tulee jokin muutos. Toisaalta voit ehdottaa jotain mukavaa (uutta?) juttua kaverillesi, ja osoittaa teoin, että hän on kaverisi. Ihmiset ei tykkää muutoksista ja ovat joskus pirun itsekkäitä, eivätkä siis ole onnellisia toisen puolesta. Ikävää, mutta faktaa. Jos menee vaikeaksi, tapaa niitä kavereitasi, joiden kanssa yhdessäolo tuo voimaa eikä kuluta.
- naistutkimuksen prof.
Jos en mitään muuta ole naisista tässä elämässä oppinut, niin ainakin tämän: naiset ovat toisilleen niin pirun kateellisia. Kehitin tässä sulle hyvän muistisäännön: Mitä pidempi mykkäkoulu kaverilta, sitä paremman miehen olet löytänyt. Kaverisi haluaa kostaa sinulle, että et aluksi pyytänyt häneltä (huonoa) konsulttiapua, että saisit varmasti hyvän (eli oikeasti huonomman) miehen kuin hänellä ja nyt häntä vituttaa, koska löysit mahdollisesti tasokkaamman miehen. Toinen hyvä muistisääntö miehen hankkimista vasta pohtiville: Mitä enemmän ystävättäret puhuvat paskaa miehestä, josta olet kiinnostunut, sitä tasokkaampi mies ja sitä enemmän he pelkäävät, että oikeasti nappaat tämän miehen ja heidän omansa jäisivät tämän miehen varjoon. Vaikket olisi edes kiinnostuksesta kertonut, niin kyllä ystävättäresi huomaavat, jos kuolaat jotain miestä, naiset aistivat tämän toisistaan äärimmäisen taitavasti. Pidähän siis varasi ;)
ihmeen perusteella arvoisa 'naistutkimuksen prof.' uskallat olettaa, että kyseisen henkilön ystävät ovat sukupuoleltaan naisia?
- ollut aiemmin hokannut
mutta, näin se on ja vaikka sanotaan ettei sanat vaikuta niin se ystävättären manipulointi voi olla niin voimakasta että, näin käy jos ystävätär on mustikki ystävänä sinusta siis liian omistushaluinen ravinteli illassa sanottiin olevan ihan eri ihmisten kanssa liikkeellä kuin oltiin vaikka kaikki oli naisia (mistäköhän tämä johtuu) onko itse annettu vettä myllyyn vai sanooko pari ettei sen ja sen kanssa liikuta (hei kyse on aikuisista ihmisistä) ja seuraavana aamuna kaikki herätään vaikka "leenalta" kun puhelin soi sanotaan olevansa "kaijalla" tämä oli hauskaa näin sinkun silmin tämä hyvä ystävätär jaksaa sitten kertoa mitä minusta juorutaan mutta, olen sanonut että vähät välitän koska mistä ne lähtis liikkeelle väritettynä muualta kuin siltä ystävältä vaikka tämä ystävätär on eronnut noin neljä-viisi vuotta sitten (ihmetytti ylipäänsä se selittely) onko se oman minän kirkastusta. Ystävä hän on edelleen mutta, tapaame harvoin koska asumme eri paikkakunnilla ja katsoin parhaakseni tutustua uusiin ihmisiin.
- Kokenut ja sivusta seurannu...
tiinamuori kirjoitti:
ihmeen perusteella arvoisa 'naistutkimuksen prof.' uskallat olettaa, että kyseisen henkilön ystävät ovat sukupuoleltaan naisia?
Ei sillä ole väliä, onko ihmiset samaa tai eri sukupuolta, tai onko kyseessä rakkaus vai menestyminen,.. Se vain on niin että kateus ja mustasukkaisuus rinnastetaan helposti ihmissuhteisiin, ja kuvitellaan että jos jokin on löytänyt iki ihanan kamun ja hehkuttaa siitä toisille onnensa kukkuloilla, niin kaverit kateellisena pitävät mykkä koulua ja juoruavat takana päin,.. minulla on kokemusta siitä että naapurin muijan kanssa jutut luisti hyvin, laitoin ja annoin ruokaa heidän kotiin koulusta palaaville lapsille yms,.. heitettiin juttua ihan kivasti, mut sitten kerran kun olin lähdössä työreissulle ja sanoin että vaimoni voi katsoa teidän tenavien (2 kpl) perään, kun meilläkin on omat saman ikäisiä, ja kehasin et on mulla hyvä vaimo,.. :) niin tuo kehtais heittää niskoja pariksi kuukaudeksi ja juoruta ukolleen vaikka ja mitä,. :( Kaiken kuulin sit sen ukolta ja kyllä se on kesyyntynyt sitten myöhemmin,.. mut tiedämpähän miten naapurin rouvan saan hiljaiseksi ;) Elämä on silti kivaa kun sen oikein ymmärtää,..
- pitää paikkansa!
"Mitä pidempi mykkäkoulu kaverilta, sitä paremman miehen olet löytänyt" Kerran eräs "kaverini", johon olin kyllä aikonut alkaa viilentämään välejäni, ei ottanut minuun mitään yhteyttä kun kerroin alkaneeni seurustella erään ihanan miehen kanssa. Kerran hän on minulle soittanut, kertoakseen "ura-aikeistaan" (hän yleensäkkin kehuskeli kaikilla "saavutuksillaan", mitkä eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet). Kahteen vuoteen ei ole hänestä kuulunut koska olen kuulemma vienyt hänen miehensä, HAH! Entinen "kaverini" oli oikea maailman napa! Kaikki miehet (hänen mukaansa) kuolasivat hänen peräänsä. *NAURAA* Miesten innokkuus tutustua häneen oli vain sitä koska tältä ihmiseltä irtosi niin helposti pesää... Kahteen vuoteen en tosiaan ole hänestä mitään kuullut, ja ERITTÄIN HYVÄ niin! Taitaa siis minulla olla oikein kunnollinen ja hyvä mies, jos tuon perusteella päättelen... :DD
- aina on näin
Ihan tuulesta temmattu viesti...Vastaavanlaisesti miehillä kans sama juttu, vielä raaemmin jne... JOten jorpakkoon mukamas naistutkimus..Painu kyrpään hei!!!
- Muttamuttamutta
Osittain totta, että hemmetin kateelliset persoonat ei voi kestää, kun joku löytää onnen. Kun löysin mieheni, eräs ystäväni (on vieläkin ystäväni) mustamaalasi miestäni (vaikka ei tunne ollenkaan) ja jatkaa sitä vieläkin välillä. Mutta ymmärrän häntä ja hänen tuskastumistaan omaan suhteeseensa, joka ei ole yhtä onnellinen. Toisaalta toiset ihmiset antavat tilaa, kun uusi suhde alkaa ja alkavat lähentyä uudelleen kun suhde on pidemmällä. Se on ihan normaalia. Tietysti ystävältä voi kysyä suoraan, mikä mättää. Kaveri on eri asia kuin ystävät. Kavereita tulee ja menee, eikä heistä pidä sillä tavalla kiinni kuin hyvistä ystävistä. Hyvä ystävä pysyy koko elämän elämäntilanteista toiseen. Minullakin on ystävä, joka on ollut vierelläni jo 22 vuotta. Jo ystävissäsi on miehiä, on normaalia, että he ottavat etäisyyttä kun ole löytänyt poikaystävän. Ihan kohteliaisuudesta. Kun olette vakaalla pohjalla muista miehistä ei ole enää "vaaraa". Tällöin miespuoliset ystäväsi voivat olla jopa ystäviä miehellesi. Ei kannata unohtaa itsekkään ystäviään, vaikka onkin parisuhteessa. Järjestä aikaa ystävillekin, ilman miehesi läsnäoloa.
- possutroni
Jos jollain on äärimielipiteitä vastaan, hänellä on siihen jokin itsekäs syy. Jos toinen on neutraali tai kannustaa omaan valintaan, niin on vilpittömästi parhaasi kannalla. Eihän noista ihmissuhteista koskaan tiedä, koska ovat kahden välisiä kauppoja. Olet siis oikeasti ihan yksin mietinnöissäsi, se on muistettava. Kaveri voi tosin aina olla näennäisesti neutraali, mutta syöttää toisen käden negaa ihan huomaamatta.
- muissa?
Yleensä seurustelua aloittava ihminen ei enää muista kavereitaan, niille ei ole aikaa ja jos onkin niin kavereille ei osata puhua muusta kun seurustelun ihanuudesta. Ja kun seurustelu alkaa rakoilla, kavereihin osataan ottaa yhteyttä, mutta vain haukkuakseen puolisoaan, kuka jaksaa kuunnella narinaa ns. ystävältä jota ei ole tavannut aikoihin. Kyllähän se on niin että ihmiset voisivat joskus katsoa peiliin ja miettiä omaa käytöstäänkin eikä vain muiden.
- mieltä
monet omat kamut käy paljon kylässä kun sinkkuja ovat mutta ku alkavat seurustella niin yhteyenpidosta tulee erittäin ykspuolista, siis se jää minulle, jätän yhteyenpidon sitten vähemmäle itekki etten vaa häirittis ku toisestakaan ei kuulu, ja sitten valitetaan kun ei olla soiteltu vaikka itelläki puhelin on.. jännää hommaa.. muistatkos ite soitella tai kirjotella kamuilles? kysyä samaanlaihi istuun kahvile kuin ennen ku aloit seurustella tai käymään ehkä jossain tm.. siis muuttuuko oma käytöksesi niin ettet piä yhteyttä nii eipä sitäykspuolista kaveruutta/ystävyyttä kukaa kauaa jaksa...
- zjari87
Sama juttu mullakin kahden kaverin kanssa. Heti kun näillä alkoi nais-asiat pyöriin mielessä niin tyssäsi se "parhaan" kamun kanssa hengaaminen. Aina kun koittaa pyytää touhuumaan jotai niinkuin ennenkun on touhuiltu niin on se kaverin ämmä estämässä homman ihan omalla olemassaolollaan, perkele
- ilman miestä-tyypit.
Kuulosti tutulta! Jotkut tosiaan toimivat näin. Ensin hehkuttavat HÄNTÄ. Viettävät kaiken aikansa HÄNEN kanssaan. Koko elämä on täynnä epämääräsiä suunnitelmia liittyen HÄNEEN. Ystävien seura ei enää kiinnosta. Ei soiteta, ei tulla käymään. Vaikea tavoittaa itsekään tuota ihmistyyppiä millään teknisellä vempeleellä. Jos uskaltaa mainita vähentyneestä yhteydenpidosta, niin saa kuulla olevansa kateellinen ja mustasukkainen ihminen ilman omaa elämää (eli miestä!). Kun sitten rakkauteen (=omaan maailmaan) tulee ryppyjä, kaivetaan puhelinmuistio esille ja muistetaan kavereidenkin olemassaolo. Soitetaan ja itketään maailman (=miehen) kurjuutta ja epäonnea. Vuodatetaan koko oman elämän kurjuus niskaan, kunnes taas kaikki muuttuu paremmaksi. Tätä kierrettä sitten jatkuu ja jatkuu.. Mitään et voi tehdä asian muuttumiseksi, ilman että olet se kateellinen ämmä. Jos taas itse onnistut saamaan miehen, joka on tasokkaampi ja miellyttävämpi kuin ystävän, muuttuu tämä "ei ole elämää ilman miestä"-nainen itse kateelliseksi. Tekee kaikkensa, saadakseen miehensä näyttämään paremmalta kuin omasi. Julistaa sanattoman kilpailun miehensä paremmuudesta. Jos hänen suhteensa loppuu ja omasi jatkuu, niin hän pyrkii tekemään kaikkensa löytääkseen miehestäsi kaikki mahdolliset viat ja epäilyksen aiheet. Kyllä se on niin, että nainen on naiselle susi.
- oli täyttä
ilman miestä-tyypit. kirjoitti:
Kuulosti tutulta! Jotkut tosiaan toimivat näin. Ensin hehkuttavat HÄNTÄ. Viettävät kaiken aikansa HÄNEN kanssaan. Koko elämä on täynnä epämääräsiä suunnitelmia liittyen HÄNEEN. Ystävien seura ei enää kiinnosta. Ei soiteta, ei tulla käymään. Vaikea tavoittaa itsekään tuota ihmistyyppiä millään teknisellä vempeleellä. Jos uskaltaa mainita vähentyneestä yhteydenpidosta, niin saa kuulla olevansa kateellinen ja mustasukkainen ihminen ilman omaa elämää (eli miestä!). Kun sitten rakkauteen (=omaan maailmaan) tulee ryppyjä, kaivetaan puhelinmuistio esille ja muistetaan kavereidenkin olemassaolo. Soitetaan ja itketään maailman (=miehen) kurjuutta ja epäonnea. Vuodatetaan koko oman elämän kurjuus niskaan, kunnes taas kaikki muuttuu paremmaksi. Tätä kierrettä sitten jatkuu ja jatkuu.. Mitään et voi tehdä asian muuttumiseksi, ilman että olet se kateellinen ämmä. Jos taas itse onnistut saamaan miehen, joka on tasokkaampi ja miellyttävämpi kuin ystävän, muuttuu tämä "ei ole elämää ilman miestä"-nainen itse kateelliseksi. Tekee kaikkensa, saadakseen miehensä näyttämään paremmalta kuin omasi. Julistaa sanattoman kilpailun miehensä paremmuudesta. Jos hänen suhteensa loppuu ja omasi jatkuu, niin hän pyrkii tekemään kaikkensa löytääkseen miehestäsi kaikki mahdolliset viat ja epäilyksen aiheet. Kyllä se on niin, että nainen on naiselle susi.
asiaa,mutta tämä kohta on myös harvinaisen tuttu: "Jos taas itse onnistut saamaan miehen, joka on tasokkaampi ja miellyttävämpi kuin ystävän, muuttuu tämä "ei ole elämää ilman miestä"-nainen itse kateelliseksi. Tekee kaikkensa, saadakseen miehensä näyttämään paremmalta kuin omasi. Julistaa sanattoman kilpailun miehensä paremmuudesta." Kyseinen kuvio on niin raivostuttava,että tekisi mieli sanoa:"Lopeta jo tuo naurettava kilpailu!".Miksei voi vain keskittyä siihen omaan mieheen eikä verrata kaverin miestä koko ajan omaansa(!)Onhan se vaikeaa,kun oma mies on joka osa-alueella tasokkaampi,mutta pitääkö sitä koko ajan tuntea alemmuuden tunnetta ja keksiä keinoja,miten oma mies olisi edes jossain parempi.Ei kiinnosta enää itse kaveri,vaan otetaan yhteyttäkin vain sillä tekosyyllä,jos voi kertoa jotain ihkua omasta miehestä ja samalla kysellä,onko oma mies tehnyt vielä jotain yhtä ihkua(,mutta salaa toivoo ettei/pelkää että on.)
- ...
Kateus tai "mustasukkaisuus".
- sopii katsoa
Samaa mieltä kuin tuossa aiemmin jo eräs, eli seurustelun aloittava voi myös ihan itse sössiä kaverisuhteensa..
- zzzzzzzxx
Asia voi tietenkin olla kohdallasi toinen, mutta itse olen kyllä ajatellut asian olevan aivan toisin päin. Melkein jokainen hyvä ystäväni on joko täysin tai hyvin paljolti katkaisseet yhteydenpitonsa aloittaessaan seurustelun. Yleensä saattavat sitten puolen vuoden tai vuoden jälkeen soittaa "hei mitä kuuluu?". Onneksi ne tosi ystävät usein heräävät tai pysyvät järjissään:)
- jane112
jooo. siis ihan toisin päin koko homma! seurustelijat häviää, eikä niille enää jaksa soitella. kun ei ne ehdi mihinkään. ja jos joka kerta vastaus on ei!
- 576858
kyllä se on yleensä juuri näinpäin, että se seurusteleva ei näe enää muuta kuin sen siippansa. Mutta kai se on ihan ymmärrettävää tavallaan.
- flapparette
Yleensä seurustelun aloittava kaveri on se joka "unohta" muut ja käpertyy kultansa kanssa kotiin mököttämään. Mutta aika erikoista noinpäin.
- .......
Se on epäreilua, että seurustelun aloittava kaveri unohtaa ystävänsä, vaikka onhan se tietysti ymmärrettävääkin kun on rakastunut... Mutta se vasta epäreilua onkin, että kaverin kumppani ottaa ohjat käsiinsä ja kieltää kaverin vanhoja kavereita ottamasta yhteyttä. Minulle kävi näin, enkä ole varma onko kaveri edes tietoinen tyttöystävänsä toiminnasta, sillä hänestä ei ole kuulunut mitään kuukausiin. Ei kai aloittajan kumppani vain olisi hänen tietämättään "järjestellyt asioita"?
- miss x
....... kirjoitti:
Se on epäreilua, että seurustelun aloittava kaveri unohtaa ystävänsä, vaikka onhan se tietysti ymmärrettävääkin kun on rakastunut... Mutta se vasta epäreilua onkin, että kaverin kumppani ottaa ohjat käsiinsä ja kieltää kaverin vanhoja kavereita ottamasta yhteyttä. Minulle kävi näin, enkä ole varma onko kaveri edes tietoinen tyttöystävänsä toiminnasta, sillä hänestä ei ole kuulunut mitään kuukausiin. Ei kai aloittajan kumppani vain olisi hänen tietämättään "järjestellyt asioita"?
mulle on käynyt juuri noin, yks kaveri aloitti seurustelun noin vuosi sitten "matin" kanssa.. aluks sain kuulla päivittäin miten ihanaa ja fantastista ja mukavaa on seurustella. muusta oli turha ees puhua kun aina puheet käänty tähän "mattiin". ja tottakai oon vilpittömästi onnellinen kaverini puolesta, että on löytänyt oman mattinsa! :) mutta aika rankkaa on vaan kun kaikki meidän entiset kaverijutut- ja harrastukset on jääny kokonaan. ja minnekään on turha edes mennä jos "matti" ei oo mukana. eli meidän kaverusten kahdenkeskinen aika taitaapi olla ohi.. ja mun mielestä kaikki suhteet vaatii ihan kahdenkeskistä aikaakin..niin kaveruus - kuin parisuhteetkin. viime talvena meinasi mulla vaan hermo mennä "mattiin" kun kyselin kaveriltani, että lähtisikö mukaan tyttöporukalla baariin..niin tää "matti" vastas sitten että eipä oo tyttöystävänsä lähdössä. ja muutama muukin kerta on kun oon yrittäny mun "tyttökaveria" tavotella niin poikaystävä vastaa aika negatiiviseen sävyyn viestillä tai ihan puhelimeen vastaamalla. mun mielestä ei vaan oo reilua, että "matti" kyllä saa sitten rauhassa kulkea poikaporukassa. tai sitten matti vaan on niin mustasukkanen kullastaan. tää mun kaveri ei kyllä ite oo hirvästi valitellu, että matti komentelis..huoh :D ehkä vaan ton tilanteen näkee eri silmin ulkopuolisena. mut kyllä sitä kannattaa omaakin käyttäytymistä miettiä ennenkuin miettii miks ystävät viereltä häipyy. tilanteet on kuitenki tottakai erilaisia.. :)
- me naiset..
Minä olen aina tehnyt niin, että kun joku kaveri on löytänyt uuden miehen, olen jättänyt kutsumatta pariskuntarientoihin kunnes kaveri ehdottaa että voisivat molemmat tulla tai että voisimme tulla heidän kanssaan johonkin. Olen siis heittänyt pallon tuolle juurisyntyneelle pariskunnalle. Omassa kaveripiirissäni ollut aina ihan toimiva ratkaisu. Syitä noihin mykkäkouluuntumisiin on äärettömän vaikea arvioida, etenkin kun itselläni kaveripiiri on säilynyt suht samana lukion ja opiskelujenkin läpi. Ehkä kaverisi on tottunut pitämään sinua ainavalmiina kaverina? Ehkä hän on kateellinen miehestäsi..? Ehkä hänen oma suhteensa on huono ja toivoisi itsekin olevansa uudessa suhteessa? Minulla on yksi teoria, mutta pelkään saavani hirveän haukkuryöpyn sivustalukijoilta niskaani... Mitä jos ystäväsi ovat varmoja, että suhde on tuhoon tuomittu ja pitävät siksi etäisyyttä etteivät joutuisi keräämään palasia..? Tai jos ystävän elämäntilanne on niin huono, että hän ei pysty olemaan onnellinen puolestasi? Minulle kävi niin, että keräsin yhden ystävän kariutuneen parisuhteen palasia puoli vuotta, jonka aikana oma suhteeni rikkoutui. Kun ystäväni tuon puolen vuoden kuluttua löysi uuden, rakastui salamana, jaksoin olla pari kuukautta onnellinen hänen puolestaan. Hän vain toitotteli omaa onneaan, vaikka tiesi ja näki että itse olin rikki. Pistin pelin poikki. Olin puoli vuotta lohduttanut häntä vaikka aamuyöllä puhelimessa tai polkenut toiselle puolelle kaupunkia hänen luokseen, kun hänellä oli paha olo, auttanut häntä keräämään tytön tavarat pois, kuunnellut yökausia analysointia, vienyt häntä baareihin, tutustuttanut ihmisiin, laiminlyönyt omaa parisuhdettani nostaakseni hänet sydänsärystä.. En saanut häneltä tukea omaan menetykseeni, vaan "Sandran kanssa mennään, Sandra sanoi, Sandra sitä ja tätä, meille tulee vauva ja mennään naimisiin ja mä niin rakastan Sandran silmiä, pitäiskö mun ostaa Sandralle joku koru ja lallallaa ja rallatilaa.." Toivottavasti et ole sellainen, sitten nimittäin ymmärrän ystävääsi. Mutta joo, perusoletuksena ystävä on sellainen, joka ottaa osaa toisen onneen ja mikäli mahdollista, pyrkii sitä vielä lisäämään.
- Vastaa jos viitsit
"...olen jättänyt kutsumatta pariskuntarientoihin..." Tuo on yksi juttu mikä minua on pitkään ihmetyttänyt: Miksi naisilla on tapana hylätä sinkkuystävänsä, kun he alkavat seurustelemaan? Vaikka se sinkkuystävä ei olisikaan sellainen joka haluaa juosta viikonloput baareissa miesten perässä, niin häntä ei enää kutsuta yhteisiin tapahtumiin, vaan halutaan aina vain olla pariskuntien kesken. Mikä tuohon on syynä? Onko kyse jostain naisien kastijaosta, eli kun aletaan seurustelemaan, niin pidetään itseä niitä sinkkuystäviä parenpina ja siksi heidät erotetaan porukasta? Vai onko kyseessä olettamus, että se sinkku haluaisi vain juosta epätoivoisena etsimässä miestä, eikä häntä kiinnosta viettää aikaa seurustelevan ystävän kanssa? Minua asia vähän ihmetyttää näin miehenä. Minä ainakin vietin ihan mielelläni aikaa seurustelevien ystävieni kanssa, vaikka itse olinkin sinkku. Yhtä laillahan minä sen ystäväni seurasta nautin ja mielelläni tutustuin myös hänen puolisoonsa ja yleensä niistä puolisoistakin tuli hyviä ystäviä. Yhtä lailla minäkin kutsuin ystäviäni omiin juhliini, ihan siviilisäädystä riippumatta. Jokainen sai ihan itse päättää että haluaako lähteä illalla baariin vai puolison kanssa kotiin nukkumaan. Hauskaa oli siviilisäädystä riippumatta. Minusta tuollainen sinkkukavereiden erottaminen porukasta tuntuu melko ilkeältä, eikä anna sille sinkulle edes mahdollisuutta tutustua siihen rakkaan ystävän puolisoon. Vai pitävätkö naiset kaikkia sinkkukavereitaan jonkinlaisena uhkana, joka yrittää varastaa heidän miehensä?
- me naiset..
Vastaa jos viitsit kirjoitti:
"...olen jättänyt kutsumatta pariskuntarientoihin..." Tuo on yksi juttu mikä minua on pitkään ihmetyttänyt: Miksi naisilla on tapana hylätä sinkkuystävänsä, kun he alkavat seurustelemaan? Vaikka se sinkkuystävä ei olisikaan sellainen joka haluaa juosta viikonloput baareissa miesten perässä, niin häntä ei enää kutsuta yhteisiin tapahtumiin, vaan halutaan aina vain olla pariskuntien kesken. Mikä tuohon on syynä? Onko kyse jostain naisien kastijaosta, eli kun aletaan seurustelemaan, niin pidetään itseä niitä sinkkuystäviä parenpina ja siksi heidät erotetaan porukasta? Vai onko kyseessä olettamus, että se sinkku haluaisi vain juosta epätoivoisena etsimässä miestä, eikä häntä kiinnosta viettää aikaa seurustelevan ystävän kanssa? Minua asia vähän ihmetyttää näin miehenä. Minä ainakin vietin ihan mielelläni aikaa seurustelevien ystävieni kanssa, vaikka itse olinkin sinkku. Yhtä laillahan minä sen ystäväni seurasta nautin ja mielelläni tutustuin myös hänen puolisoonsa ja yleensä niistä puolisoistakin tuli hyviä ystäviä. Yhtä lailla minäkin kutsuin ystäviäni omiin juhliini, ihan siviilisäädystä riippumatta. Jokainen sai ihan itse päättää että haluaako lähteä illalla baariin vai puolison kanssa kotiin nukkumaan. Hauskaa oli siviilisäädystä riippumatta. Minusta tuollainen sinkkukavereiden erottaminen porukasta tuntuu melko ilkeältä, eikä anna sille sinkulle edes mahdollisuutta tutustua siihen rakkaan ystävän puolisoon. Vai pitävätkö naiset kaikkia sinkkukavereitaan jonkinlaisena uhkana, joka yrittää varastaa heidän miehensä?
On jätetty kutsumatta pariskuntarientoihin näitä uusia pareja liian aikaisin. Taisin ilmaista epäselvästi tai jollain on lukutaito hukassa..
- ole....
Vastaa jos viitsit kirjoitti:
"...olen jättänyt kutsumatta pariskuntarientoihin..." Tuo on yksi juttu mikä minua on pitkään ihmetyttänyt: Miksi naisilla on tapana hylätä sinkkuystävänsä, kun he alkavat seurustelemaan? Vaikka se sinkkuystävä ei olisikaan sellainen joka haluaa juosta viikonloput baareissa miesten perässä, niin häntä ei enää kutsuta yhteisiin tapahtumiin, vaan halutaan aina vain olla pariskuntien kesken. Mikä tuohon on syynä? Onko kyse jostain naisien kastijaosta, eli kun aletaan seurustelemaan, niin pidetään itseä niitä sinkkuystäviä parenpina ja siksi heidät erotetaan porukasta? Vai onko kyseessä olettamus, että se sinkku haluaisi vain juosta epätoivoisena etsimässä miestä, eikä häntä kiinnosta viettää aikaa seurustelevan ystävän kanssa? Minua asia vähän ihmetyttää näin miehenä. Minä ainakin vietin ihan mielelläni aikaa seurustelevien ystävieni kanssa, vaikka itse olinkin sinkku. Yhtä laillahan minä sen ystäväni seurasta nautin ja mielelläni tutustuin myös hänen puolisoonsa ja yleensä niistä puolisoistakin tuli hyviä ystäviä. Yhtä lailla minäkin kutsuin ystäviäni omiin juhliini, ihan siviilisäädystä riippumatta. Jokainen sai ihan itse päättää että haluaako lähteä illalla baariin vai puolison kanssa kotiin nukkumaan. Hauskaa oli siviilisäädystä riippumatta. Minusta tuollainen sinkkukavereiden erottaminen porukasta tuntuu melko ilkeältä, eikä anna sille sinkulle edes mahdollisuutta tutustua siihen rakkaan ystävän puolisoon. Vai pitävätkö naiset kaikkia sinkkukavereitaan jonkinlaisena uhkana, joka yrittää varastaa heidän miehensä?
Suojeluvaisto. Vaikka oikeasti ei mitään syytä olisikaan, niin sinkku nainen vaikuttaa rakkauden sokaisemissa aivoissa miehen varastavalta lutkalta. Itseäni ärsytti suuresti seurusteluni alkuaikoina se, että näin unia ja muutenkin mielikuvitus välillä laukkasi siihen, että pari meidän molempien yhteistä sinkku naiskaveria koittaisi viedä minun miehen. Vaikka tiesin täysin hyvin, ettei mieheni kiinnostanut heitä, eikä he miestäni. Nyt voi nauraskella huvittuneena ajatuksilleni :). Toinen kyseisistä kavereista muuten suuttui ja syytti minua peräti kahden kaverisuhteen rikkomisesta (minun ja hänen, sekä mieheni ja hänen), kun aloimme seurustella. Minulle kaikki oli niin uutta, että en voinut kuin toljottaa silmät pyöreänä itkuakin vääntävää kaveria ja lohduttaa, että enhän minä mitään katkaisemassa ole.... minä ja mieheni vaan jatkossa ollaa yhdessä.
- Sama ihmettelijä
me naiset.. kirjoitti:
On jätetty kutsumatta pariskuntarientoihin näitä uusia pareja liian aikaisin. Taisin ilmaista epäselvästi tai jollain on lukutaito hukassa..
No sitähän minä juuri ihmettelin, että miksi ylipäätään pitää järjestää jotain "pariskuntarientoja", eikä vain voi kutsua ystäviä siviilisäädystä riippumatta? Naisilla kun näyttää olevan melko yleistä, että seurustelun alettua aletaankin järjestämään pääasiassa näitä "pariskuntarientoja" ja sinkkukaverit unohdetaan vähitellen, tai kutsutaan vain kahden kesken kyläilemään. Jotenkin pidetään pariskunnan ja sinkut erossa, eikä sinkkuja kutsuta suurenpiin illanviettoihin lainkaan, vaan ollaan pariskuntien kesken.
- me naiset
Sama ihmettelijä kirjoitti:
No sitähän minä juuri ihmettelin, että miksi ylipäätään pitää järjestää jotain "pariskuntarientoja", eikä vain voi kutsua ystäviä siviilisäädystä riippumatta? Naisilla kun näyttää olevan melko yleistä, että seurustelun alettua aletaankin järjestämään pääasiassa näitä "pariskuntarientoja" ja sinkkukaverit unohdetaan vähitellen, tai kutsutaan vain kahden kesken kyläilemään. Jotenkin pidetään pariskunnan ja sinkut erossa, eikä sinkkuja kutsuta suurenpiin illanviettoihin lainkaan, vaan ollaan pariskuntien kesken.
Voi taivas... Selitä tässä nyt sitten.. En ole kutsunut tätä uutta pariskuntaa sellaiseen illanviettoon johon osallistuu muita pariskuntia, koska olen antanut heille mahdollisuuden päättää milloin ovat valmiita osallistumaan pariskuntana. Eli siis milloin ystäväni on valmis esittelemään miehensä/naisensa muille ystävilleen. Kyse ei nyt ole siitä, etteikö samoihin pippaloihin kutsuttaisi sinkkuja (jos tuntisin sellaisen statuksen omaavia), vaan siitä, että vastapariutunut pariskunta tulee sitten, kun heille sopii. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää vai oletko ottanut agendaksesi sinkkujen syrjimisen haloottamisen? Selitänkö vielä kerran vai annatko minun kaveripiirini toimia, kuten meillä on toiminut vuosikausia ilman jeesustelua tai analyyseja?
- kommentoija...
me naiset kirjoitti:
Voi taivas... Selitä tässä nyt sitten.. En ole kutsunut tätä uutta pariskuntaa sellaiseen illanviettoon johon osallistuu muita pariskuntia, koska olen antanut heille mahdollisuuden päättää milloin ovat valmiita osallistumaan pariskuntana. Eli siis milloin ystäväni on valmis esittelemään miehensä/naisensa muille ystävilleen. Kyse ei nyt ole siitä, etteikö samoihin pippaloihin kutsuttaisi sinkkuja (jos tuntisin sellaisen statuksen omaavia), vaan siitä, että vastapariutunut pariskunta tulee sitten, kun heille sopii. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää vai oletko ottanut agendaksesi sinkkujen syrjimisen haloottamisen? Selitänkö vielä kerran vai annatko minun kaveripiirini toimia, kuten meillä on toiminut vuosikausia ilman jeesustelua tai analyyseja?
Sinäkö et siis tunne sinkkuja ja siksi siis järjestätte tapaamisia vain pariskuntien kesken?Entä jos tuntisit sinkkuja,niin hekö eivät olisi tervetulleita mikäli paikalla on tuttuja pareja?
- me naiset..
kommentoija... kirjoitti:
Sinäkö et siis tunne sinkkuja ja siksi siis järjestätte tapaamisia vain pariskuntien kesken?Entä jos tuntisit sinkkuja,niin hekö eivät olisi tervetulleita mikäli paikalla on tuttuja pareja?
En edes vaivaudu kommentoimaan tähän. Hankkikaa hyvät ihmiset edes sisälukutaito, niin ei tarvitse kolmea kertaa tavata ketään. Ja tällä hetkellä kaveripiiriini ei kuulu yhtään sinkkuja, kun viimeinenkin pariutui joulun alla.
- ulkouolinen 2
me naiset.. kirjoitti:
En edes vaivaudu kommentoimaan tähän. Hankkikaa hyvät ihmiset edes sisälukutaito, niin ei tarvitse kolmea kertaa tavata ketään. Ja tällä hetkellä kaveripiiriini ei kuulu yhtään sinkkuja, kun viimeinenkin pariutui joulun alla.
Kyllä tää vasta selvensi, mistä teidän pariskuntariennoissa on kyse. Tuttavapiiriisi siis ei kuulu sinkkuja ja siksi kaikki pippalot ovat pariskuntabileitä. Miksei näihin pippaloihin voi sitten kutsua vasta seurustelun aloittanutta? Saa sitten itse päättää tuleeko yksin vai miehen kanssa.. Vai kulkeeko kukaan teidän porukasta enää yksistään missään, kun on alkanut seurustella? Meidän tuttavapiirissä ainakin seurusteleva liikkuu ihan yksistäänkin. Pariskuntabileethän on just niitä, kun "me" mennään joka paikkaan ja "me" sitä ja tätä.
- taas uudestaan
Miten olisi FaceBook ? Siellä on kaikki kaverit kumminkin ?
- syy.
voi olla se,että et keskustele muusta kuin uudesta miesystävästäsi. Ja silloin eivät ystäväsi jaksa kuunnella päivästä toiseen samoja tarinoita.Kokeile ja keskustele ystäviesi kanssa muistakin aiheista.Yleensä se syy löytyy peilistä.
- teen näin..
.. astun hieman sivummalle jos ystäväni aloittaa seurustelun ja yhtälailla ystäväni antavat minulle tilaa sekä ymmärrystä omassa suhteessani. Minusta se on ihan luonnollista, että annetaan sitä tilaa ja onhan kyseessä kumminkin uuden suhteen lisäksi uusi ystävyyskin. Ei sitä kaikkea aikaa tarvi nyt yhdessä viettää eikä jokaista pikku yksityiskohtaa toisen elämästä tietää. Tosi ystävä pysyy vierellä kaikesta huolimatta.
- seurustelemaan?
Jos puhut vaan omista asioistasi 12/7 tms, niin ei ihmekään.
- ....
Uusia kavereita saa myös, jos ei toimi vanhat kaverisuhteet. Ja kenestä se on kiinni toimimattomuus, kummasta osapuolesta. Jossain on uusia ihmisiä aina, mutta seuransa saa valita hyvin.
- Nimetön
kokemusta on sen verran ettei tarvi edes kysellä tämmössii asioita
- Vastailija 76
Ehkä olit kaverillesi se "sinkkukaveri", joka oli aina valmiina tarjolla kun hän esim. biletys seuraa tarvitsi. Kun aloit seurustelemaan, niin et enää hänen silmissään istunut rooliisi. Kun sinkkuaikoinani joku kaverini alkoi seurustelemaan, niin automaattisesti hänen kanssaan vietin vähemmän aikaa. Käytössä olevan ajan määrä on rajallinen ja jos alkaa viettää enemmän aikaa uuden tyttö- tai poikakaverin kanssa, niin automaattisesti se on pois kavereiden kanssa käytetystä ajasta. Toisaalta kaverille haluaa myös antaa aikaa olla uudessa suhteessaan rauhassa, eikä ole niin hanakkana kyselemässä häntä muihin menoihin. Nyt hivenen vanhempana olen huomannut sellaisen asian, että kokoajan olen kavereideni kanssa yhä vähemmän ja vähemmän yhteyksissä. Kaverit alkaa seurustelemaan, menevät naimisiin, saavat lapsia, muuttavat töihin muualle yms. Kaikki edellämainitut vähentävät kaytössä olevaa vapaa-aikaa ja edelleen yhteydenpitoa kavereihin. Tämä ei ole huono tai epänormaali asia, vaan ihan normaali asioiden muuttuminen tilanteesta toiseen.
- peiliin
Hei! Aina se vika ei olekaan siinä ystävässä,jok apitää mykkäkoulua, vaan saattaa olla siinä, että sinä itse muutut toisenlaiseksi ja olet välinpitämätön ystäviäsi kohtaan. Ennen seurustelua sinulla oli aina aikaa ystävillesi ja nyt, kun seurustelet saattaa ystävät unohtua viikoiksikin. Onko kyse tästä.
- tsempeli
Joillakin naisilla on ärsyttävä tapa pilata "tyttöjen väliset" tapaamiset uuden rakkauden hehkutuksellaan. Toki uudesta poikaystävästä saa puhua, mutta mua ei todellakaan kiinnosta montako palaa "mun mauno" laittaa sokeria teehensä tai miten suloisesti niistää nenäänsä. Saatikka jos pitää vähintään tekstailla koko ajan rakkaansa kanssa. Eri asia on, jos tämä kulta on mukana. Silloinkin kannattaa miettiä, haluaako muu porukka katsella rakastuneiden nuoleskelua. Vielä rasittavampia on salarakkaat. Koko muun porukan aika menee miehen ihanuudesta kuunteluun, päälle vähintään tekstarit ja kaiken huipuksi koko porukan pitää järjestää baarikierroksensakin sen mukaan että yksi voi "ihan sattumalta törmätä" salarakkaaseen.
- Tarpeekseen saanut
"kaiken huipuksi koko porukan pitää järjestää baarikierroksensakin sen mukaan että yksi voi "ihan sattumalta törmätä" salarakkaaseen." Jep. Ensin kutsutaan kauhealla vouhotuksella porukkaa viettämään hauskaa iltaa kavereiden kesken ja lopulta tuloksena on se, että kaverit jäävät ihan oman onnensa nojaan, kun neiti juoksee nuoleskelemaan salarakkaansa kanssa koko illaksi. Sitten seuraavana päivänä ihmetellään että miksi kaverit lähtivät niin aikaisin, tai mihin he hävisivät. Ehkä heitä ei vain kiinnosta istua pilkkuun asti katselemassa kun kaveri nuolee jotain miestä?
- Suvereeni
Tuon olen kyllä myös huomannut. Välistä kyllä hävettää kun naiset ovat kiinni minussa kuin teinityttö kun ollaan hänen kavereidensa seurassa eikä hän tajua, että se luo kiusaantunutta tunnelmaa. Itsekään en välitä tuollaista kuhertelua katsoa muiden toimesta, joten en sitä kyllä itse harrasta. Pienet pusut ja kosketukset sillointällöin eivät ole pahasta, mutta kaikki muu on. Jätetään ne sitten sinne kun ollaan kahdestaan.
- ........
Niin kuin moni on tuossa jo aiemmin sanonut, niin kyllä se yleensä niin päin menee että seurustelun aloittanut "ystävä" ei muusta puhu kuin uudesta pokastaan eikä välitä edes kysellä toisen kuulumisia. Taatusti välit viilenee, mutta syyllinen löytyy peilistä.
- jeppjd
Voisiko kyse olla siitä, että kun sinä alat seurustelemaan niin et osaa enää puhua muuta kuin miehestäsi. Sinulla ei siis ole enää mitään muuta elämää silloin?! Tällaisissa tilanteissa ystävät ottavat usein vähän välimatkaa.
- Sellaista se on
No onhan noita syitä. Jos ystävästi eivät ole edes tavanneet kumppaniasi, eivätkä tiedä tyyppiä muuta kautta, niin kyse tuskin on siitä etteivät he pitäisi hänestä. Sehän on ihan yleistä, että jos kaveri alkaa seurustelemaan "ääliön" kanssa, niin ei tee enää mieli tavata kaveria, kun se "ääliö" roikkuu aina mukana. Sen sijaan kavereille voi olla aluksi vaikea päästää sitä vierasta miestä porukkaan mukaan. Te ja kaverinne tunnette toisenne, mutta se miehesi on ihan vieras tyyppi joka "ei kuulu porukkaan". Tuo ilmiö on yleinen varsinkin silloin, jos ne kumppanit vaihtuvat vähän väliä, eivätkä ystävät jaksa aina jokaiseen Pekkaan tai Eeroon tutustua tosisaan, kun ensi kuussa kaverilla on taas uusi mies. Sitten on niitä muita syitä, esim. mustasukkaisuus sinun seurastasi, tai oletus siitä että haluat jumittaa kaiken vapaa-aikasi sen uuden ihkun miehen kainalossa. Yleensä homma menee kuitenkin niin, että ystävä ensin hylkää itse kaverinsa ja elää kuin symbioosissa sen uuden kumppanin kanssa. Ystävien kanssa ei enää lähdetä mihinkään ja jos lähdetään, niin mies on aina mukana ja sitten hempeillään vain sen ukon kanssa, eikä viitsitä edes jutella kavereille. Sitten kun parin kuukauden kun alkuhuuma helpottaa, niin ihmetellään mikseivät ystävät enää pidä yhteyttä, vaikka itse ollaan toimittu kuin ystävien seuralla ei olisi enää mitään arvoa. Varsinkin sinkkuystäväthän dumpataan usein melko armotta pois jengistä kun aletaan seurustelemaan. Sinkkukaverin kanssa ei enää viitsitä viettää aikaa, ei viitsitä lähteä mihinkään, eikä häntä enää kutsuta mihinkään, kun hengataan ennemmin pelkkien pariskuntien kesken. Siinä tilanteessa en kauheasti ihmettelisi että miksi ystäväkään ei enää viitsi yhteyttä pitää. Sen lisäksi uudessa suhteessa olevilla on ikävä tapa jauhaa koko ajan siitä poika- tai tyttöystävästään, vaikka muita kiinnostaisi puhua jostain muustakin.
- KAVERIT VAIHTOON
HOMMAAT UUSIA JA PALJON LAADUKKAAMPIA YSTÄVIÄ NI SILLÄ SELVII
- mummopupu
mieltä. Kaverit vaihtuu, miksi maailmassa olis ees ihmisiä, jos ei kaverit ja tilanteet vois päivittyä. Uskallusta vaan ottaa muutokset vastaan ja muka parhaiden kamujen kotkotukset,outo suhtautuminen seurusteluun. Aina kuitenkin löytyy uusia ystäviä, turha väittää muuta, se olis jo luovuttamista. Ollaan aika samanlaisia kaikki eläväiset, elämä menee vaihteittain, ja joskus ystävyys on esiliina seuraavaan vaiheeseen -esim. mennään näennäisesti illanviettoon kimpassa kavereiden kesken muka olemaan yhdessä koko ilta, tarkoituksena kuitenkin, jonka kaikki tiesi jo viimeviikolla, katsoa vaan miesten perään, eli motiivi ystävyydelle olikin se että pääsee näkemään jotain ihkuu tyyppiä, kenties ihokosketukseen. Ei ystävyys pyyteetöntä aina ole, vaan jonkinlainen esiliina suorittamaan seuraavaa tehtävää. Tehtävä? Lisääntyä.
- yksi asia on varma
kun ihminen löytää seurustelukumppanin, hänen oma toiminta muuttuu. Uusi suhde on elämän keksipiste ja aikaa ja keskittymiskykyä entisiin kavereihin ei ole samalla tavalla. Eli toisin päin: ystävien näkökulmasta uuden suhteen löytyänyt häviää kuvioista, hetkellisesti ehkä jopa täysin. Kyllä se vaikuttaa myös näihin ystäviin. Voitko rehellisesti väittää, ettei oma yhteydenpitosi, sen määrä ja laatu, kiinnostuksesi ystäviesi asioita kohtaan olisi muuttunut millään tavalla sen jälkeen kun tapasit tämän uuden kumppanin. Yleensä metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Jos häviää kahdeksi viikoksi / kuukaudeksi / kahdeksi kuukaudeksi ystäviltä, ei ole aikaa eikä kiinnostusta pitää yhteyttä samalla tavalla kuin ennen suhteen löytämistä, ei voi olettaa, että kun pahin huuma on ohi ja palaa takaisin ystävyyskuvioihin, kaikki olisi kuten ennenkin. Se paraskin ystäväsi on ehtinyt täyttää jättämäsi tyhjiön jollakin - vaikka uudella parhaalla ystävällä, joka on tavoitettavissa. Ei siihen mitään mustasukkaisuutta tarvita. Välit vain jäähtyvät. Toinen fakta: kaikki suhteet ovat hyötysuhteita. Yleensä parhaita suhteita ovat sellaiset, joissa molemmat kokevat saavansa yhtä paljon, ja nimenomaan paljon. Jos ystäväsi ei koe enää saavansa sinulta sitä mitä aikaisemmin, hän hakee sitä muualta. Moni "biletyskaveruus" katkeaa siihen kun toinen alkaa seurustelemaan.
- werew
Vie ystävät mennessään, koska sellaiset henkilöt eivät pysty katsomaan uutta onnea ja läheisyyttä. Kateus ja katkeruus perisuomalaista kulttuuria jonka omaksuimme kalevalasta.
- blaah
Kun ihmiset alkavat seurustella, he häviävät viikoiksi, kuukauksiksi, jopa vuosiksi. Ei takaisin ole niin helppo päästä, kun on jo pettänyt kaikki ja pudonnut muutenkin kuvioista. Jotkut dorkat myös haluavat roudata omaa kultaansa joka paikkaan. Kukaan ei sitä tyyppiä halua nähdä, vaikka se olisi kuinka kiva.
- sdgsdfg
Veikkaanpa että ystäväsi ovat vaan mustasukkaisia..
- ystäviäkin
Jos olet heidän katkerissa mielissään LIIAN onnellinen. He kun vaan roikkuvat suhteissaan. Sinä sinkkuna annoit heille joko pakoreitin sinkkuelämään tai sitten olit vain säälittelyn kappale. Sillä on oikeasti olemassa ihmisiä, jotka suorastaan loistavat kun elävät tunteessa että ovat muka onnistuneet paremmin kuin kaverinsa. Ja näitä NORMAALIelämän teesejähän yhteiskunta lähipiiri mukaan luettuna yrittää päähän paukuttaa: parisuhde kihloihin vakituinen työ avioliitto lapsia ylioppilajuhlia hauta-arkun valinta SICK WORLD
- Nimetön
jos aloittaa seurustelemisen niin ei pidä unohtaa omia kavereita.. ne unohtavat kohta sinut
- FDS.
Poikaystäväsi on kenties sulle kaikki kaikessa ja unohdat/hylkäät itse omat ystäväsi.
- Virya
Minkähänlaisen vastauksen saisit, jos kysyisit asianomaisilta? Kuinkahan ystäväsi kokevat sun käyttäytymisen muuttuneen pariutuessasi? Toisten ymmärtäminen saattaisi olla helpompaa, jos olisi aina peili nenän edessä.
- 123
tänää tajusin, et mulle myös käyny just tolla tavalla...
- nainen-77
.. ja ihmettelen myös sitä että oon törmänny myös "ystäviin" jotka heti, aloitettuani seurustelun, ovat keksineet jos ja vaikka mitä keinoja (esim. soittivat yli-innokkaasti mulle just sillon ku tiesivät että olin treffeillä ja sit muka rynnätää paikanpäälle syynä se että olenko mä saanu slaagin ku en vastannu puhelimeen ensimmäisen 20min aikana, tai sitten tultiin rappukäytävässä vain pyyhe ympärillä vastaan selkeästi flirtaten, ja jokaisella on saunat omassa asunnossa..) että varmasti tapaavat uuden miesystäväni ja pääsevät törkeän avoimesti flirttailemaan miehelle. Onnistuivat pari kertaa jopa karkoittamaan miehen mun elämästä sillä tyylillä, mies luuli että myös minä käyttäydyn noin. Karkotin kyllä kyseiset "ystävät" samaan syssyyn. Ja sitten on just näitä jotka ovat mukamas sitä mieltä että "tekee kaikkensa" että löytäisin hyvän miehen. Mutta sitten tyrkytetään mitä ihmeellisimpiä omituisuuksia mitä eivät edes itse huolisi, koska hyvää miestähän mun ei kuuluisi saada ku ovat niin prkleen kateellisia. -Mistä prkl?!?? Mä oon ihan normaali tavallinen ihminen, jolla on ihan normaali elämä. Ei pysty ymmärtää!!!
- vaimoni
oli itselläni pohjoisessa laaja kaveripiiri johon kuului naisia ja miehiä. Samat tuttavat pääosin oli nykyisellä vaimollani. Rakastuttiin muutettiin etelään yhteen ja mentiin myöhemmin naimisiin. Ensin ystäväni sekä vaimoni sisko pisti heti välit poikki meihin molempiin. Tämä sisko alkoi heti levittää minusta täysin perättömiä juoruja ja sai jopa kummipoikani äidin käännytettyä minua vastaan. Myös anoppini sai minusta alkuun täysin hulttion kuvan mutta totuuden paljastuttua täysin toiseksi ovat välimme mainiot. Mutta suuri osa vaimoni kavereista pisti häneen välit poikki siis naispuoleisista ja emmepä edes kihlajais onnitteluita saaneet kun lähinnä minun suku ja kaveri piireistä. Se vielä että olen töissä, en väkivaltainen, en alkoholisti, en veloissa ja ainakin muiden mielestä ihan normaali suomalainen mutta joku outo kateus vaivaa vaimoni ystäviä. Tosin hyvän ikäjakauman tässäkin näkee. Alle kolmekymppiset tuntuu olevan näitä kateellisia diivailioita mutta yli kolmekymppiset suhtautuvat asiallisesti.
..katoaa ne vaikka olis sinkkunakin.
- ovat....
....täysiä ääliöitä ja erittäin typeriä... En ymmärrä nyky-yhteiskuntaa... ihmiset kohtelevat toisiaan kuin halpaa paskaa... Suuttuvat kai siksi sinulle koska sinulla ei tulisi ehkä riittämään aikaa yhtä paljon ystävillesi kun aikaisemmin. LAPSELLISTA! sanon minä. Oikeat ystävät eivät tee mielestäni tuollaista...
- tyypeillä
on todella tylsät jutut ja selvästi vikaa korvien välissä joten ainakaan sinkkukaverit eivät jaksa kuunnella.
- vaikkei ystäviä oltaiskaan,,,
...kuinka usein seurustelukumppanisi vaihtuu? -ekaks tulis mieleen, etteivät he halua tutustua kaveriisi, ennenkuin tietävät, että suhde toimii ja jatkuu.,ei vakisuhteiset jaksa "tutustua kaikkiin", joita roudaat näytille. -TAI- -oletko varma, ettei heistä joku ole jo käynyt "läpi" sun uuttas ja testannu huonoks?;) -mikset vaan voi olla itse onnellinen vai tarviitko muidenkin mielipiteen? -höh?
- Saman kokenut
Mulla on kans samasta kokemusta. Seurustelin niin kaverit ei enää pitänyt yhteyttä läheskää yhtä paljo. Sama tilanne toisin päin ettei kaverit enää pidä yhteyttä meikäläiseen kun löytävät kaverin. Mä ite olen sellanen että pidän kavereistä kiinni, vaikka mies ei pitäisi mun kavereista en silti lopeta yhteyden pitoa. Kaverit on ollut ennen miestä joten silloin he menevät mielestäni hiukan edelle ja olevat tärkeämpiä, ystäviä ei koskaan ole liikaa. Mutta kaverini ovat toista mieltä kun lopettavat yhdeyden pidon lähes kokonaan jos alan seurustella ja varsinkin jos he lyötävät itselleen miehen. Onneksi omistan pari TODELLISTA YSTÄVÄÄ joihin voin kyllä luottaa. :)
- lealiina
Kun sanot, "Onneksi omistan pari TODELLISTA YSTÄVÄÄ joihin voin kyllä luottaa", olet etuoikeutetun paikalla. Katsos, luottamus on kuin tulitikku; voit käyttää sitä vain kerran. Prosessi, johon pettynyt joutuu voi - tosin kipuilun jälkeen - vaihtua anteeksiantoon ja vaikkapa hymyilleen sanottavaan: "Olen ostanut uuden tulitikkurasian." Älkää avautuko edes luotettavina pitämillenne ystäville niistä keskusteluista, joita käytte sydämenne valitun kanssa suhteenne alussa tai sen jatkuessa.
- toisella tavalla
Paras kaverini alkoi seurustella ja unohti minut kokonaan.. Itse saan soitella perään jos haluan että tehtäisiin jotain yhdessä. Poikaystävään en ole sen kummemmin tutustunut enkä jaksa ruikuttaa "kaverini" perään.. Olen sanonut asiasta hänelle ja vastaus oli että asia pitää korjata.. Kaverin mielestä se ilmeisesti korjautui parilla illanvietolla puolen vuoden aikana ja silloinkin vain osasta iltaa oltiin yhtä matkaa. Ollaan vielä kavereita mutta en luota enää tähän kaveriin niinkuin ennen. Että näinkin päin voi käydä.
- mäv44n
itellä ainakin kävi niin,että kaverit ei enää tullu hakemaan kotoa,että "lähetääks ryyppään,tjn..." ja toisaalta hyvä,puolet linnassa,puolet huumeissa nykyään,että joskus "se oikea" saattaa pelastaa tällaiselta kohtalolta,joka olisi melko varmasti ollut myös edessä itselläni...uusia kavereita saa aina,ja toisaalta ei sen kateutta tarvi olla..kaverit vaan ajattelee,ettei heille ole aikaa enää niin paljon,kun ennen,ja kyllästyvät tjn...
- Minttusekäville
Mun bestis alkoi seurustelemaan. Aikaisemmin oltiin kaikki illat yhdessä kuin paita ja perse. Mä oon onnellinen hänen puolestaan että hän löysi ihanan miehen, sehän on ilmeisesti se elämän tarkoitus, mut en tietenkään enää soittele pitkiä puheluja iltaisin niin ku ennen tehtiin kun tiedän että hän on illat poikaystävänsä kanssa. Kyllä hän ottaa yhteyttä kun voidaan jutella tyttöjen kesken. Ja jos he ovat illat yhdessä niin tuskin se poikaystäväkään tykkäis et tyttökaveri puhuu puhelimessa kaikki illat. Ei se tarkoita että sun kaverit siitä suuttuu, he haluavat vaan antaa rauhan sulle ja sun poikakaverille. Elämä jatkuu, mutta erilaisena. Elämä on valintoja täynnä, jos jotain saa se vaatii taas lisäaikaa sinulta ja jostakin on silloin pakko luopua, ei ne tunnit lisäänny vuorokaudessa että voisi samalla tavalla jatkaa kuin ennekin eli. Ja yleensä ne on ne tyttökaverit joille jää vähemmän aikaa.
- että ketään
kiinnostaa katsoa kun kiehnäät ukkosi/akkasi kanssa ja kuunnella jatkuvasti jaaritteluja seurustelukaveristasi tyyliin "mä kävin maken kaa tänää heses, miks make ei jo soita mulle??, make sano eilen hauskasti, maken kaa o ihquu, make sitä make tätä.." jne.? Hohhoi.. -.- Ja oletko muuten itse pitänyt yhteyttä ystäviisi yhtä paljon kuin ennen seurustelua? Itsellä eräs mesekaveri katosi kuin pieru saharaan yhtäkkiä ja myöhemmin ihan sattumalta huomasin sen profiilin facebookissa josta näkyi että se oli seurustelusuhteessa. Että näin! Ties kuinka monta kuukautta myöhemmin se laittoi mesen kautta jotain viestiä mutta en vastannut ja olinkin poistanut sen kaverilistalta jo aikoja sitten. Ei kiinnosta pätkääkään sellainen eläjä. Tuollainen ihminen, joka katkaisee yhteydenpidon ystäviinsä sen takia että on alkanut seurustelemaan, ei ansaitse ainuttakaan ystävää. Kaveeratkoon sen ukkonsa kanssa.
- Lakeri27
Tähänhän se menee kun ihmiset laskee kaiken facebookin varaan. Jos suoraan sanotaan niin tosiystävät soittelee keskenään ja lähettelee tekstareita?
- "laskee
Lakeri27 kirjoitti:
Tähänhän se menee kun ihmiset laskee kaiken facebookin varaan. Jos suoraan sanotaan niin tosiystävät soittelee keskenään ja lähettelee tekstareita?
facebookin varaan"??
- hgfhfg
oikein.. pistää miettimään sitä ystävyysuhdetta hieman uudesta kulmasta.. jos ei seura kelpaa nii ei sitte
- joojoojoojoo
Minua ainaki vituttaa jos joku kaveri alkaa seurustelemaan.
- aleXis kivi
Tällaisilla ihmisillä ei ole enään ketään jota voisi hallita kun kotona joutuu olemaan nyrkin ja hellan välissä.
- minkälaisia kavereita
sinulla on,niin minä kerron sinulle minkälainen sinä olet.ja päin vastoin.
- kävi näin...
Kun suurin osa kaveriporukastani seurustelevat parhaillaan,niin seurustelevat tyypit eivät tule minua vastaan,vaan aina odottavat,että MINÄ tulen ensimmäisenä tapaamaan heitä,soittelen,järjestelen huvitukset,maksan kulut,kuuntelen kuinka ihana poikaystävä on ja mitä ovat puuhailleet... Eivät kysy mitään,mitä minulle kuuluu.Kun minä näen vaivaa tapaamisiin,niin koko ajan puhutaan omista miehistä eikä kiitetä minua edes vaivannäöstä.Todella kiittämätöntä!(Lisäksi on mainittava,että harvat tapaamiset tietenkin silloin,jos miehellä on jotain muuta.Niin ja miehiltä pitää saada lupa,jos nyt kerran puolessa vuodessa kävisi baarissa.On todella vaarallista,jos oltaisiin käyty vain katsomassa esiintyjiä selvin päin.)
- Melkoisia
kusipäitä olet saanut "kavereiksesi"! Tee näin: Katoa kuin pieru saharaan, poista niiden numerot kännykästäsi äläkä ota enää mitään yhteyttä niihin. Jos soittelevat, älä vastaa. Jos törmäät niihin kaupungilla, kohtele välinpitämättömästi ja tylysti. Eiköhän viesti mene perille! Ja hanki oikeita ystäviä!
- kaava
se ei tule toimimaan, sillä sinua odotetaan vain maksajan rooliin
- Tiedän kyllä,
kaava kirjoitti:
se ei tule toimimaan, sillä sinua odotetaan vain maksajan rooliin
että asia ei voi enää näin jatkua.En vain tiedä miten ilmaisisin heille sen,että en tunne enää olevani heille muuta kuin kiva ystävä,johon he voivat aina luottaa ja joka ei vaadi mitään takaisin saa olla iloinen siitä,että edes joskus suvaitsevat viettää aikaansa kanssani. En voi katkaista heihin välejä,enkä haluakaan...mutta en jaksa tätä enää:( Ja jos koitan sitten huomauttaa asiasta,niin tunnen olevani bad guy vs. pyhimykset-asetelmassa.Tuntuu,että he ovat omaksuneet ajattelutavan,jonka mukaan parisuhteessa olo pyhittää kaiken,vaikka siinä samalla loukkaisi&aliarvioisi pahemman kerran kavereitaan.
- Hylätty? Eisuinkaan.
En uskonut reagoivani sillä tavalla. Aluksi olin onnellinen että kaverini on vihdoin rohkaistunut ja löytänyt itselleen seuraa, enkä osannut ajatella asiasta sen suurempia, myöhemmin kuitenkin järkytyin kun kaveri ei enää vastaa viesteihin/puheluihin/etc. yhtä nopeasti/innokkaasti kuin ennen, pahimmassa tapauksessa "palautetta" sai odottaa viikon. Toimivaan yhteydenpitoon tottuneena pelkäsin että kaverilleni oli sattunut jotain eikä sen takia vastaa, toinen ystäväni kuitenkin oli törmännyt samaan ikävään tapaukseen kuin minäkin, ja totesi pettyneenä; "..se vain on nyt niin kiireinen sen (insert nimi here) kanssa ettei sillä oo aikaa... sillä on se 'roikutaan kiinni' vaihde menossa " ... En ymmärrä miksi, mutta tunsin itseni todella hylätyksi, siinä menikin sitten koko ilta miettiessä, kariutuisiko ystävyytemme tähän? Kyseisestä poikaystävästä olin kuullut kaverilta vain asiaa silloin kun he vielä olivat pelkkiä ystäviä, joten hänestäkään kunnon mielipidettä en osannut muodostaa. Järkytyin kuitenkin suuresti kun pahimmissa tapauksissa jopa toivoin että ystäväni suhde loppuisi yllättäen kuin seinään...Tätä en todellakaan halunnut tapahtuvan. Huomasin, että aloin itsekkin välttää yhteydenpitoa, joskus se tuntui vain niin turhalta vaikka oikeasti toivoin että hän soittaisi ja kertoisi kuulumisistaan, ajattelin samalla että itsekkin voisin tehdä niin. Aloin ottamaan taas yhteyttä kuitenkin vaihvihkaa, lähetin viestin ja sain jopa vastauksen, ikäväkseni huomasin kuitenkin että asiat joista puhuimme oli "Hän(poikaystävä) sitä..Hän tätä" ja minä kuuntelin, olin hiljaa, ja kuuntelin. Jollain tasolla ymmärsin senkin, mutta toisaalta, kyllästyessäni toivoin että osaisin olla todella tyly ja todeta ystävälleni miten rasittavalta hän kuulostaa kun puheen aiheena on "maailman ihanin mies". Tapasin kyseisen miehen myöhemmin pikavisiitillä ystäväni luokse, huomasin ettei se nyt niin paha olekkaan ja totesin että tähän vain on osattava suhtautua kuin ...aikuinen? Kaverini on löytänyt ihmisen jonka kanssa haluaa olla, mikä minä olen kieltämään. Vaikka yhteydenpito ja tapaamiset ovatkin jääneet harmittavan pieniksi BFn ilmeentymisen jälkeen. Vissiin kumpikin "kaveri" ja "seurustelija", jollain tasolla vain hakevat huomiota, jos "seurustelija" ei saa huomiota kaverilta, hän kääntyy rakkaansa puoleen, mikä on oletettavaa mutta samalla hän unohtaa että voisi itsekkin huomioida kaverinsa. Ja "kaveri", voi tuntea itsensä hylätyksi, reagoi siihen vaikenemalla ja odottaa kovasti että "seurustelija" huomaisi tämän ja ottaisi yhteyttä, vaikka itsekin osaisi ottaa luurin käteen ja pirauttaa. En mene kuitenkaan kieltämään etteikö kateellisuudella olisi minkäänlaista sijaa tässäkin asiassa. "We're human...We get jealous, sometimes even without a reason, it sucks, but it's the truth." Yhteydenpito on kummastakin kiinni ja kummankin on osattava ymmärtää kaveriaan tietylle tasolle, ilman välien rikkomista.
- Bjjboy
Kaikki ihmiset ovat erilaisa ja kaikki reagoi asioihin vähän erilailla, osa on onnellisia että ystävä löytää suhteen, toiset vähän vaivaantuneita ja osa ehkä jopa kateellisia (viimeinen harvoin, vaikka niin moni tuntuu kuvittelevan). Mutta usein suhteet kavereihin vähän "jäähtyy" kun aloittaa sen seurustelun, varsinkin sen alkuhuuman aikana. Monesti seurustelevien pitäisi itse katsoa siihen peiliin, mutta kyllä ne pisimmät ja kestävimmät suhteet säilyy, mutta nekin ajan kanssa haalentuu pikku hiljaa jos tosiaan ei olla enää niin paljoa tekemisissä. Arvostakaa niitä kavereita ja tavatkaa heitä kaikkia sen suhteenkin aikana, ei se ole hyvä muutenkaan olla kokoajan sen kumppanin kanssa, molemmille varmasti tekee välillä hyvää saada omaa aikaa ja niitä omia juttuja. Ei se suhdekkaan rakoile sitten niin helposti. Ei mulla muuta, kaikille iloista kevättä ja rakkauden täyteistä kesää. :)
- asdfasfasfasdfasfdasdfasdfa
Tämä asia on mielestäni juuri 100% toisin päin. Olen menettänyt hyvin monta loistavaa ystävääni sen jälkeen kun rupesivat seurustelemaan vakavasti. Minulle oli aikaa aina vähemmän ja vähemmän, kunnes loppui kokonaan ja laitan nykyään entiselle parhaalle ystävälleni ehkä kerran vuodessa tekstarin joulun aikaan tms.. :S
- samahomma
Parhaat ystäväni olen kanssa menettänyt siten kun löysivät sen "oikean".. en tosin edes toivota hyvää joulua tms. Olen täysin jäätä.
- JOO JOO JUU
JOS NE TUNTEE SEN HENKILÖN KENEN KANSSA ITSE SEURUSTELET JA EIKÄ HALUU SANOO SULLE SUARAAN ET SE EI OO KIVA POIKA
- on vaan niin saakelin ärsyt...
kun uuden parisuhteen aloittamisen jälkeen monet ei osaa puhua muusta kuin seurustelukumppaninsa ihanuudesta, tyyliin "oih ja aah, pekan jalkahikikin tuoksuu ruusunnupuille.." yleensä ei tajuta että kavereita ei voisi vähempää kiinnostaa...
- muuta.
Ei ketään kiinnosta kuunnella kun toinen vauhkoaa ukostaan/akastaan. Sellaiset ihmiset voivat mun puolesta vauhkota yksinään.
- sur
ite olen sinkku ni olen huomannut että jos kaverit löytää poikakavereita niin välit katkeavat.olen miettinyt että pelkäävätkö naiset niin paljon sinkku nais kavereitansa että ne vievät heidän poikaverinsa. ei jaksa tajuta tätä
- vuosiasittensanoi
Kun seurustelu alkaa niin myös ihminen muuttuu täysin ja myös vastapuolikin muuttuu täysin, koska yhdessä olon tarkoitus periaate on niin voimakas jolloin molempien kaveruus suhteet muuttuu uusiin kavereihiin. Toiseksi oman ajan puute tappaa nykyään sen alunperisen suhteen jolloin tapahtuu niitä yhdessä olon riitatapahtumia. Mustasukkaisuuden tunne voi yllättää nykyään huomaamatta jokaisen uuden poikakaverin tai tyttöystävän. Mustasukkaisuus taas ajaa kavereita pois myös huomaamatta. Näin minä olen käynyt yhden pari vuoden avioliiton ja yhden 6 - vuoden avoliiton.. Nämä asiat vei minun parisuhteen uskon pois kokonaan..
- Monopole
Itselläni on käynyt ihan samallalailla. Kun asuin kotipaikkakunnallani, minulla oli paljon kavereita, lapsuudenystäviä. Muutin uudelle paikkakunnalle (sinkkuna) ja uusia tuttavuuksia oli helppo saada sukupuolesta riippumatta. Oli kova työ pitää kaikille seuraa. Löysin sitten rakkauteni ja pikkuhiljaa tuttavuuteni katosivat ympäriltäni. Alussa se ei tietenkään haitannut, koska olin niin yhden ihmisen pauloissa. Nykyisin kaipaan kavereita, sillä kyllä elämässä pitää muitakin ihmisiä olla kuin oma rakas. En vaan saa tuttavuuksia nykyään, vaikka minua pidetään ystävällisenä ja hauskana ihmisenä. Ihan toivoton olo ja nyt nelisen vuotta olen ollu lähes yksin kaveririntamalla. Käynyt jopa mielessä eroaminen naisestani, jotta saisin enemmän ihmisiä elämääni, mutta tuntuu ettei sekään ole kestävä ratkaisu tähän ongelmaan. Luulen että todelliset ystävät eivät jätä, vaikka toisen elämäntilanne muuttuu. Sillä todelliset ystävät tuntevat empatiaa ja kykenevät siten oikeasti iloitsemaan siitä jos heidän ystävänsä löytää vaikkapa sen rakkauden. Maailmassa on vain liian paljon itsekkäitä ihmisiä, eli tässä tapauksessa liian pintapuolisia kavereita, jotka ottavat toisistaan vain hyvät puolet irti. Toisaalta myös syvempi ystävyys vaatii monien vuosien yhdessäolon, eikä se aikuisiällä ole enää niin helppoa saavuttaa. Jostain luin aikoinaan että ihmisillä on todellisuudessa yllättävän vähän näitä hyviä ystäviä (0-muutama), vaikka tuttavuuksia voi olla vaikkapa kymmeniä, ellei satoja.
syy siinä, että kun olet ollut sen rakkauden pauloissa, kaverit ovat jääneet taka-alalle eivätkä ole jääneet odottelemaan hetkeä, jolloin sinulle taas passaisi olla kavereidenkin kanssa? Ymmärrettävää on että pari kuukautta vierähtää alkuhuumaa kun rakkautta on ilmassa, mutta kyllä ne ysätävt ja kaverit pitää silti muistaa. Ei pidä ihmetellä esimerkiksi eron tullessa, että minne kaikki ystävät ovat menneet, kun itse on laiminlyönyt ystävyyttä.
- Monopole
Glammie kirjoitti:
syy siinä, että kun olet ollut sen rakkauden pauloissa, kaverit ovat jääneet taka-alalle eivätkä ole jääneet odottelemaan hetkeä, jolloin sinulle taas passaisi olla kavereidenkin kanssa? Ymmärrettävää on että pari kuukautta vierähtää alkuhuumaa kun rakkautta on ilmassa, mutta kyllä ne ysätävt ja kaverit pitää silti muistaa. Ei pidä ihmetellä esimerkiksi eron tullessa, että minne kaikki ystävät ovat menneet, kun itse on laiminlyönyt ystävyyttä.
Toivon ainakin että syy olisi ollut just tuo, mutta ystäviin pidin yhteyttä alkuhuumankin aikana. Ennemminkin tuntuu siltä että he eivät halunneet sotkeutua tuoreen parin elämään. Eivät siis olleet tarpeeksi hyviä ystäviä, se täytyy vain hyväksyä.
- ei ole
Monopole kirjoitti:
Toivon ainakin että syy olisi ollut just tuo, mutta ystäviin pidin yhteyttä alkuhuumankin aikana. Ennemminkin tuntuu siltä että he eivät halunneet sotkeutua tuoreen parin elämään. Eivät siis olleet tarpeeksi hyviä ystäviä, se täytyy vain hyväksyä.
oikein järkeä:"Ennemminkin tuntuu siltä että he eivät halunneet sotkeutua tuoreen parin elämään. Eivät siis olleet tarpeeksi hyviä ystäviä, se täytyy vain hyväksyä." Siis eivätkö hyvät ystävät juuri halua antaa tilaa uudelle parisuhteelle?
- Monopole
ei ole kirjoitti:
oikein järkeä:"Ennemminkin tuntuu siltä että he eivät halunneet sotkeutua tuoreen parin elämään. Eivät siis olleet tarpeeksi hyviä ystäviä, se täytyy vain hyväksyä." Siis eivätkö hyvät ystävät juuri halua antaa tilaa uudelle parisuhteelle?
Ehkä se oli vähän huonosti muotoiltu, mutta tarkoitin että hyvien ystävien kanssa voi olla tekemisissä lähes milloin vain, vaikka sen uuden suhteen alussa. He antavat varmasti tilaa, jos sitä tarvii, mutta ovat myös tarvittaessa lähellä, jos sille on tarvetta. Jälkimmäinen pointti on se koko keskustelun ydin.
- on otettava
Monopole kirjoitti:
Ehkä se oli vähän huonosti muotoiltu, mutta tarkoitin että hyvien ystävien kanssa voi olla tekemisissä lähes milloin vain, vaikka sen uuden suhteen alussa. He antavat varmasti tilaa, jos sitä tarvii, mutta ovat myös tarvittaessa lähellä, jos sille on tarvetta. Jälkimmäinen pointti on se koko keskustelun ydin.
huomioon,että ei voi olettaa ystävien olevan aina käytettävissä,kuin itsestä siltä tuntuu.Eivät ystävät halua järjestää omia aikataulujaan uuden parin menojen mukaan.On heillä omatkin elämänsä ja oikeus päättää,milloin heillekin sattuisi sopimaan.
- Fest77
"Löysin sitten rakkauteni ja pikkuhiljaa tuttavuuteni katosivat ympäriltäni. Alussa se ei tietenkään haitannut, koska olin niin yhden ihmisen pauloissa. Nykyisin kaipaan kavereita, sillä kyllä elämässä pitää muitakin ihmisiä olla kuin oma rakas." Tuosta voi päätellä, että itse unohdit kaverisi. Alussa sinua ei haitannut, ettei kavereita näy ja nykyisin haittaa. Etpä varmaan itsekään alkuhuumassa ottanut yhteyttä kavereihin. Ei ne tosiystävätkään vierellä pysy, kun tuollain toimii. Tosiystävyyssuhteet voi varmasti kyllä elvyttää kunhan ottaa asian puheeksi. Ja varmistaa ettei enää käyttäydy samalla tavalla.
- nopsa369
minulla lisäänty kaveri piiri kun aloin seurustella...mut harveni kun sain lapsen...mut sain taas kavereita lapsiperheistä.
- mandy
Sellaiset kaverit eivät ole oikeita kavereita. Kaikilla parisuhteessa olevilla täytyy olla roskakori johon kaataa omat huolensa, kun eivät kykene keskustelemaan oman mies/naisystävänsä kanssa. Nämä sinun "kaverisi" ovat tehneet sinusta ilmeisesti sellaisen, ja pelkäävät ettei sinulla enään riitä aikaa heille, jos sinä seurustelet. Kokeneen neuvo: Unohda tuollaiset kaverit, sano vaan MOI ja keskity omaan rakkaa- seesi, olet onnellinen ja saat myös varmasti oikeita ystäviä, jotka ovat sinun ja rakkaasi ystäviä ja ovat myös onnellisia teidän suhteesta.
- Herkkonen
...ovat ystäviäsi vain sen vuoksi, että voitte bilettää yhdessä vapaasti. Kun kuvioihisi ilmestyy heila, he katoavat, koska et enää ole vapaasti liitämässä baarista toiseen heidän kanssaan. Eli olet vain bileseuraa kavereillesi, et muuta. Mulle ainakin juuri kävi näin.
- tytti
muuttua itse.
- Kaverinsa menettäny
Yks kaveri alkoi seurustella viime kesänä jonkun 16 vuotiaan (nytte 17) teinintytön kanssa. No tämäpä mukava tyttö kielsi tätä kaveria lähtemästä kotoaan mihinkään jos hän ei ole mukana. Myöskään kavereita hän ei saanut tavata muuten kuin salaa. Lopuksi menetimme kaverimme kun se saatanan teini anto kaverille 2 vaihtoehtoa: Se on joko hän tai kaverit (eli me). Nytte he ovat kihloissa ja kaveruus on mennyttä. En ymmärrä miks se oli niin tossun alla että joutuu valitseen joko naisen tai kaverit.
- "Ei ne katoa"
Vaan ovat niin HIENOTUNTEISIA JA ANTAVAT TEIDÄN RAUHASSA VALMISTAUTUA avioliittoon.Tai vastaavaan. JK. tee sinäkin noin,kavereille.
- eräs ystävä
Todennäköisesti on niin että molempien käytös on muuttunut.. Jos oikeasti välität ystävistäsi ja haluat heidät ystävinäsi säilyttää, niin näytä se niille. Pari tekstaria viikossa on aika vähän verrattuna esim. parin tunnin hikilenkkiin kahdestaan kolme kertaa viikossa. Kokemusta on. Olen tullut ystävien hylkäämäksi heidän seurustelun alettua. Olen ollut pelkkä korvike, kun "ei ole parempaakaan tekemistä". Kun tarpeeksi monta kertaa saa pakit ihmiseltä johon aikaisemmin luotti, niin ei kyllä kauheasti huvita enää yhteyttä pitää. Voi olla niinkin että nyt yrität pitää kiinni ystävistäsi, mutta aikaisemmin kun olet aloittanut seurustelun, olet unohtanut ystävät. Ja nyt ystäväsi muistavat tämän ja uskovat saman kaavan taas toteutuvan. Ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin yrittää sopeutua. Kysymys kuuluu tarvitsetko sinä enää ystäviäsi samalla tavalla kuin aikaisemmin? Ja vastaatko ystäviesi tarpeisiin kuten aikaisemmin? Jos sinun tarpeesi muuttuvat, ei se tarkoita sitä että heidänkin muuttuisi... Haluan vielä kertoa yhden huonon esimerkin ystävyydestä. Eräs ystäväni on kauhean mustasukkainen kumppaneistaan, ja jos juhlitaan yhdessä en saisi näyttää ikinä hyvältä. Jos sitten kuitenkin olen halunnut laittautua (kuten juhliin ja klubeihin yleensä laittaudutaan) niin en saisi jutella ystäväni kumppanin kanssa. Ja jos kuitenkin juttelemme niitä näitä ko. kumppanin kanssa, ystäväni saa kiukkukohtauksen ja molemmat poistuvat päänsärkyyn tai huonoon oloon vedoten. Myös mustamaalausta joutuu joskus (harvoin) ystävät kokemaan, keksitään juttuja tai liioitellaan asioita. Kumppanille kerrotaan kaikki toisen asioista, oikeistakin ongelmista, luottamuksellisia asioita. Joskus harvoin kun ollaan yhdessä ja on kerrankin hyvä fiilis, elämä on ihanaa ja itsetunto kohdillaan, ystävä töksäyttää suureen ääneen (niin että Hänen tai sinun kumppani varmasti kuulee) jotain selluliiteista, paiseista, virtsankarkailusta, karvoista, exkumppaneista sun muista, mistä tahansa arkaluontoisesta asiasta mistä olet hänelle joskus uskoutunut.
- pitäisi
ystävyyden säilyä, mutta valitettavasti niin ei usein käy :(
- muutosvastainen
Sitä mä olen miettinyt, kun samoja asioita olen kanssa mennyt läpi puolin ja toisin. Jos on kauankin ollut sinkkuna ja yhtäkkiä löytää miehen/naisen, se on luonnollisesti aina muutos. " En mä voi kuvitella, että teet tuollasen valinnan", "Ei sulle sovi tuollainen".. Tällaista mä kuulin monenkin kaverin suusta. Siviilisääty muuttui, muuttui ystävyyssuhteetkin. Olin vuosiakausia yksin ja kaverini tottuivat siihen. Olin tosi yllättynyt vastarinnasta ja kyseenalaistamisesta. Elimme puolisoni kanssa kuitenkin ihan normaalia elämää ja teimme " normaaleja" valintoja, tai yhteisymmärryksessä omia meidän elämälle hyväksi olevia valintoja, joita kaverini ihmettelivät. Kuullostaa karulta, mutta suurin osa kavereista on minulle kuitenkin elämäntilannekavereita ja minä olen ollut heille. "Aikansa kutakin" on ehkä osuivin sanonta tähän.Tietynmoinen kateuskin saattaa vaikuttaa asiaan, toisella on sitä mitä itsellä ei ole. Ystävät ovat erikseen, enkä kaipaakaan itse kuin pari hyvää ystävää. Nämä suhteet ovat kestäneet molemminpouolisesti elämänmuutokset. Väillä saattaa olla pitkiäkin aikoja niin, ettei yhteyttä pidetä, mutta ystävyys ja luottamus silti säilyy.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6565460Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o212387Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia2491652- 1141647
- 931497
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos231426Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681185Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3241181Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly91173Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi3301171