Tehdä parannus ja ryhtyä

Vaikka olo onkin vaikea ja hapan,. Ehkäpä ihmeemmin tästä johdosta ei tunnu kovin makealta, vaan lähinnäkin happamalta.
Olen muuten löytänyt LIDLIN. Sieltä saa pakastepizzaa tosi halvalla. Asia varmaan korjautuu tuota pikaa, koska se on ruumiille epäterveellistä, mutta onneksi sen jälkeen siellä on K-kauppojen never-lasting-kenkiä myynnissä.

Meikällä tuo kaljanlipitys onneksi rajoittuu kaupungissa asuessa perjantai-iltoihin.
Vaan kun menen maalle kesäksi,niin mitenkähän käynee???

Saattaa olla,ettei laatikko kauaa kestä...

Paino on noussut ja kunto rapistunut.
Maallelähdön etu onkin juuri tuossa.
Paino laskee kun joutuu kylille ajamaan 4 kilsaa ja toisen tietty takas.

Uskovaiseksi en ryhdy,säälittävää,että vielä nykyaikana ihmiset palvoo ristillä kidutettua hahmoa.
Ennemmin palaan tätä edeltäneeseen aikaan ja palvon Vanhoja jumalia rummutellen.

Asennetta voi opetella ja mielentilaa treenata.
Äksyilykin on rooli,jonka vetää päälle halutessaan.
Ei se ole aito mielentila.
Hae syitä äksyilyyn ja yritä kääntää ne positiiviseksi ajatteluksi.
Elämme vain kerran,siitä on tehtävä se ainoa oikea rooli,jossa viihtyy.

Onnistuuhan se näyttelijöiltäkin.
Ja mitä me olemme; Näyttelijöitä elämän näyttämöllä.
Vedä roolisi niin että Suuri Kriittikkokin kiittää.