Tuntuu ettei mikään koira oikein sovi meille.. toinen koira siis harkinnassa, noin puolen vuoden päästä. Yksi koira jo löytyy, terrieripoju, joka täyttää syksyllä 3 vuotta.
Olen etsinyt sopivaa rotua, joka täyttäisi omat "kriteerit", mutta jokaisen koiran kohdalla on tullut vastaan se että se on aina LIIAN jotain.. liian aktiivinen, haukkuu liikaa, liian iso, vaatii liikaa kaikkea mitä en ehkä pysty tarjoamaan... Pitäisi harrastaa sitä sun tätä, pitäisi olla oma piha maalla peltojen keskellä ettei naapurit häiriinny ja koiralla olisi sitä paljon puhuttua TILAA...
Asumme siis kerrostalokaksiossa, 60 neliötä, minä ja poikani 1v. Ennestään on siis jo yksi koira. Toista terrieriä en halua, sillä ovat joko LIIAN pieniä tai LIIAN aktiivisia. Ainoa terrieri jota voisin harkita olisi airedalenterrieri, mutta se on siis liian aktiivinen.. Bedlari on talossa ennestään, se on iiiihana koira, mutta toista samanlaista en halua, koska se taas on LIIAN herkkä, ja haluisin jonkun vähän kovahermoisemman ja koulutettavuudeltaa paremman. Tuo meidän velikulta kun tekee just silloin asioita kun itse tahtoo ja jos siltä vaatii jotain mitä se ei halua niin se loukkaantuu tosi helposti..xD
Olen miettinyt vaikka ja mitä rotuja.. ekana listalla olisi collie, lyhytkarvainen versio etunenässä, mutta pitkäkarvaista yhtä lailla funtsinut. Collie olisi itse asiassa sellainen pitkäaikainen haave, tricolor tai blue merle lk uros olisi haaveissa...
Olen ottanut paljon selvää rodusta mutta tuo aktiivisuus epäilyttää silti.. Aikeissa olisi harrastaa agilityä mutta toisaalta en voi taata jokapäiväistä aivojumppaa kun on myös lapsi menossa mukana:)
Toinen rotu on lapinkoira. Sen haukkuherkkyys epäilyttää, kerrostalossa kun asutaan. Toisaalta tämä on kyllä aika eläväistä asuinaluetta, lapsia, haukkuvia koiria, poliisitkin pari kertaa käyneet hakemassa jonkun juopon, että luulisin ettei yhden koiran haukkuminen missään tuntuisi, ellei nyt 24/7 räksytä..
Yksi mitä mietin on pinseri, tuntuisi sopivan kokoiselta ja luonnekin passaisi, reipas ja "kovapäinen" mutta ei käsittääkseni mikään adhd-tapaus.. mutta siltikin mietin että onkohan liian vaativa aktiivisuudeltaan..
Ennen kaikkea haluaisin että koira olisi luonteeltaan rauhallinen, ei siis mikään duracellpupu tyyliä jackrussel tms.
koiran näköinen, siis ei lyttykuonoinen tai muuten liioiteltu, suhteellisen iso/keskikokoinen, bedligtonin kokoinen vähintään. En siis halua mitään bichon friseen, cotonin, cavalierin tms. tyylistä koiraa vaikka varmasti ihania ovatkin.
Mietinkin vain, että onko näistä miettimistä roduista tai muista samantyylisistä koirista kotikoiriksi, eli ei siis mitenkään aktiivisesti harrastettaisi. Tai mistä sen tietää miten innostuu, varmasti agi on laji johon hurahtaa kun pääsee alkuun, mutta en voi mennä tässä vaiheessa lupaamaan...
Tuli pitkä vuodatus, mutta osaisiko joku suositella jotakin rotua silti? :) Vai pitäisikö vaan suosiolla pysyä tuossa yhdessä koirassa....xD
Tuntuu ettei mikään rotu ole sopiva...
14
376
Vastaukset
- Hukka-Musti
Minusta sinun on nyt hyvä jatkaa entiseen malliin, eli keskittyä poikasi ja nykykoirasi huoltamiseen. Vartoaisit toisen koiran hankintaa siihen asti, että pojallesikin on tullut riittävästi ikää koirien kanssa ulkoiluun ja touhuamiseen. Eli kärsivällisyyttä nyt vain, sinulla sentään on elämä hallussa paremmin kuin monella muulla.
Ja kertoisin vielä, että aktiivisia ovat airedalenterrieri, colliet ja lapinkoiratkin. Mutta toivottavasti pojastasi kasvaa innokas koiraharrastaja, jotta voitte ottaa aktiivisenkin koiran poikasi kasvettua riittävästi.
Yleensä mitä aktiivisempi rotu on kyseessä, niin samalla sitä terveempi. Useimmat terrierit (esimerkkinä) ovatkin tässä suhteessa kelpoja koiria, sillä liikuntahan kuuluu terveyteen.- huokaus:/
Joo tiedän kyllä.. ei vaan malttaisi:) Meillä oli kaksi koiraa, mutta nyt ollaan tällä kokoonpanolla, siis yhdellä koiralla menty muutama kuukausi.. Joten uusi koira olisi enemmän kuin tervetullut.. Minkäs sille voi että on lapsesta asti ollut henkeen ja vereen koiraihminen..xD Olen ajatellut olla vielä kaksi vuotta hoitovapaalla joten aikaa kyllä riittäisi, sekä lapselle että koiralle/koirille.. Pentu on tietty eri asia kun aikuinen koira, joten pitäähän sitä tarkkaan harkita.
- Hukka-Musti
huokaus:/ kirjoitti:
Joo tiedän kyllä.. ei vaan malttaisi:) Meillä oli kaksi koiraa, mutta nyt ollaan tällä kokoonpanolla, siis yhdellä koiralla menty muutama kuukausi.. Joten uusi koira olisi enemmän kuin tervetullut.. Minkäs sille voi että on lapsesta asti ollut henkeen ja vereen koiraihminen..xD Olen ajatellut olla vielä kaksi vuotta hoitovapaalla joten aikaa kyllä riittäisi, sekä lapselle että koiralle/koirille.. Pentu on tietty eri asia kun aikuinen koira, joten pitäähän sitä tarkkaan harkita.
>>Minkäs sille voi että on lapsesta asti ollut henkeen ja vereen koiraihminen.>> -Jestas.
Kyllä on osattava elää myös ilman koiraa. Joskus se aika väkisin tulee, että ei enää pysty huolehtimaan koirasta, kun íkä on heikentänyt liikaa omaa terveyttä. Jos lopun ikääsi olet noin kärsimätön koirien suhteen, niin silloin joskus joko itse masennut tai koira pulskistuu.
Joten kärsivällisyyttä. - toista koiraa.
Hukka-Musti kirjoitti:
>>Minkäs sille voi että on lapsesta asti ollut henkeen ja vereen koiraihminen.>> -Jestas.
Kyllä on osattava elää myös ilman koiraa. Joskus se aika väkisin tulee, että ei enää pysty huolehtimaan koirasta, kun íkä on heikentänyt liikaa omaa terveyttä. Jos lopun ikääsi olet noin kärsimätön koirien suhteen, niin silloin joskus joko itse masennut tai koira pulskistuu.
Joten kärsivällisyyttä.Olen collien omistaja, ihana rotu, mutta vaatii todellakin muutakin kuin liikuntaa. Jos et voi sitä tarjota, älä ota, koira ansaitsee kodin jossa sille on aikaa. Turkin hoito ei ole ihan hetken juttu, kuten varmaan ymmärrät ja jos turkkia ei hoideta perusteelllisesti, se tietää ongelmia jatkossa. Collie vaatii sitä aivojumppaa, se on valtavan älykäs. Mitä jos keskittyisit nyt siihen yhteen koiraan ja muutaman vuoden kuluttua miettisit uudelleen. Jos lapsi 1-v, et millään pysty alkaa kasvattamaan uutta pentua täysipainoisesti yksin. Ihan itsesi ja lapsesikin kannalta on parempi niin.
toista koiraa. kirjoitti:
Olen collien omistaja, ihana rotu, mutta vaatii todellakin muutakin kuin liikuntaa. Jos et voi sitä tarjota, älä ota, koira ansaitsee kodin jossa sille on aikaa. Turkin hoito ei ole ihan hetken juttu, kuten varmaan ymmärrät ja jos turkkia ei hoideta perusteelllisesti, se tietää ongelmia jatkossa. Collie vaatii sitä aivojumppaa, se on valtavan älykäs. Mitä jos keskittyisit nyt siihen yhteen koiraan ja muutaman vuoden kuluttua miettisit uudelleen. Jos lapsi 1-v, et millään pysty alkaa kasvattamaan uutta pentua täysipainoisesti yksin. Ihan itsesi ja lapsesikin kannalta on parempi niin.
Johan nyt yksi naisihminen pystyy kasvattamaan kelvollisesti jopa kaksoset tai kolmoset (ihmislapsista siis puhun), ei kai siis mitenkään mahdotonta ole yhtä koiranpentua vuotiaan lapsen kanssa kasvattaa. Samassa tilanteessa monet hoitavat vielä täysipäiväisen työssäkäynninkin, ja ihan hyvällä menestyksellä.
Ketjun aloittajalle: sinun on tehtävä ratkaisu ihan itse, ja päätettävä rotukin ihan itse. Mutta tässäpä lisää toivomaasi asian puntarointia.
Olipa rotu sitten 'valtavan älykäs' collie tai joku 'hieman toisenlainen' rotu, koirista on aina paljon seuraa toisilleen, ja yhdessä eläessään niiden elämänlaatu paranee huomattavasti. (Tuota koiran älykkyyttä en ala tässä tämän enempää kommentoimaan. Menee off-topiciksi. Avataan aiheesta ihan oma keskustelu:-))
Kaikille koiria sisätiloissa pitäville voi tietenkin ensisijaisesti suositella lyhytkarvaisia aluskarvattomia rotuja. Tai sitten karkeakarvaisia trimmattavia. Jatkuvasti sisätiloissa ihmisen huoneissa asumiseen eivät todellakaan parhaiten sovellu pitkäkarvaiset aluskarvalliset rodut. Ellei asunnossa asuva ihminen sitten ole sen sortin askeetti, että viihtyy max 15 celciusasteen huonelämpötilassa. Myös hänen tulee nauttia villakoirien pyydystämisestä päivittäin...- Hukka-Musti
tiinamuori kirjoitti:
Johan nyt yksi naisihminen pystyy kasvattamaan kelvollisesti jopa kaksoset tai kolmoset (ihmislapsista siis puhun), ei kai siis mitenkään mahdotonta ole yhtä koiranpentua vuotiaan lapsen kanssa kasvattaa. Samassa tilanteessa monet hoitavat vielä täysipäiväisen työssäkäynninkin, ja ihan hyvällä menestyksellä.
Ketjun aloittajalle: sinun on tehtävä ratkaisu ihan itse, ja päätettävä rotukin ihan itse. Mutta tässäpä lisää toivomaasi asian puntarointia.
Olipa rotu sitten 'valtavan älykäs' collie tai joku 'hieman toisenlainen' rotu, koirista on aina paljon seuraa toisilleen, ja yhdessä eläessään niiden elämänlaatu paranee huomattavasti. (Tuota koiran älykkyyttä en ala tässä tämän enempää kommentoimaan. Menee off-topiciksi. Avataan aiheesta ihan oma keskustelu:-))
Kaikille koiria sisätiloissa pitäville voi tietenkin ensisijaisesti suositella lyhytkarvaisia aluskarvattomia rotuja. Tai sitten karkeakarvaisia trimmattavia. Jatkuvasti sisätiloissa ihmisen huoneissa asumiseen eivät todellakaan parhaiten sovellu pitkäkarvaiset aluskarvalliset rodut. Ellei asunnossa asuva ihminen sitten ole sen sortin askeetti, että viihtyy max 15 celciusasteen huonelämpötilassa. Myös hänen tulee nauttia villakoirien pyydystämisestä päivittäin...>>Johan nyt yksi naisihminen pystyy kasvattamaan kelvollisesti jopa kaksoset tai kolmoset (ihmislapsista siis puhun), ei kai siis mitenkään mahdotonta ole yhtä koiranpentua vuotiaan lapsen kanssa kasvattaa.>>?
-Kasvattaminen on eri asia kuin elättäminen, ja koiran elättämiseen kuuluu muukin kuin ruokinta ja turkinhoito, kuten liikunta. Hukka-Musti kirjoitti:
>>Johan nyt yksi naisihminen pystyy kasvattamaan kelvollisesti jopa kaksoset tai kolmoset (ihmislapsista siis puhun), ei kai siis mitenkään mahdotonta ole yhtä koiranpentua vuotiaan lapsen kanssa kasvattaa.>>?
-Kasvattaminen on eri asia kuin elättäminen, ja koiran elättämiseen kuuluu muukin kuin ruokinta ja turkinhoito, kuten liikunta.Lasten, siis ihmislasten kasvattaminenko on mielestäsi vähemmän vaativaa kuin koiranpennun? Ihmislapsia siis tarvitsee vain elättää? Nyt menivät kyllä taas arvot tasan tarkkaan päinvastoin kuin Tiinamuori tarkoitti.
Kai niitä ihmislapsiakin täytyy vähän liikutella, ja antaa niille jonkunmoisia virikkeitä. Harvat niistä tynnyrissä kasvatettuina korjaan elätettyinä tätä ihmisten yhteiskuntaa edesauttavat selviämään seuraavalle vuosituhannelle.- Hukka-Musti
tiinamuori kirjoitti:
Lasten, siis ihmislasten kasvattaminenko on mielestäsi vähemmän vaativaa kuin koiranpennun? Ihmislapsia siis tarvitsee vain elättää? Nyt menivät kyllä taas arvot tasan tarkkaan päinvastoin kuin Tiinamuori tarkoitti.
Kai niitä ihmislapsiakin täytyy vähän liikutella, ja antaa niille jonkunmoisia virikkeitä. Harvat niistä tynnyrissä kasvatettuina korjaan elätettyinä tätä ihmisten yhteiskuntaa edesauttavat selviämään seuraavalle vuosituhannelle.Ihminen kasvaakin paljon hitaammin kuin koira, onhan ihminen kymmenen kertaa koiraa pitkäikäisempikin. Ihmisen ja koiran elättämistä ei voi mitenkään verrata toisiinsa.
- ruusa12345
Hukka-Musti kirjoitti:
Ihminen kasvaakin paljon hitaammin kuin koira, onhan ihminen kymmenen kertaa koiraa pitkäikäisempikin. Ihmisen ja koiran elättämistä ei voi mitenkään verrata toisiinsa.
Ei toiset voi tietää kuin hyvin pystyy hoitamaan koiraa vaikka ois 0-vuotias lapsi!!!
Musta suomenlapinkoira vois olla hyvä...se voi olla lähes haukkumaton koira jos sille opettaa ettei hauku. Kokemusta on ja eikä se nyt niiiiiin aktiivinen rotu ole ettenkö uskois ettet pärjäis senkaa. - Häh!?
huokaus:/ kirjoitti:
Joo tiedän kyllä.. ei vaan malttaisi:) Meillä oli kaksi koiraa, mutta nyt ollaan tällä kokoonpanolla, siis yhdellä koiralla menty muutama kuukausi.. Joten uusi koira olisi enemmän kuin tervetullut.. Minkäs sille voi että on lapsesta asti ollut henkeen ja vereen koiraihminen..xD Olen ajatellut olla vielä kaksi vuotta hoitovapaalla joten aikaa kyllä riittäisi, sekä lapselle että koiralle/koirille.. Pentu on tietty eri asia kun aikuinen koira, joten pitäähän sitä tarkkaan harkita.
Eivätkös sellaiset juuri koiran parasta ajattele, eli tarjoavat koiralleen kaiken sen tarvitseman liikunnan ja aktivoinnin?
Muka joku koiraihminen, heh heh! - että mitenkäs
huokaus:/ kirjoitti:
Joo tiedän kyllä.. ei vaan malttaisi:) Meillä oli kaksi koiraa, mutta nyt ollaan tällä kokoonpanolla, siis yhdellä koiralla menty muutama kuukausi.. Joten uusi koira olisi enemmän kuin tervetullut.. Minkäs sille voi että on lapsesta asti ollut henkeen ja vereen koiraihminen..xD Olen ajatellut olla vielä kaksi vuotta hoitovapaalla joten aikaa kyllä riittäisi, sekä lapselle että koiralle/koirille.. Pentu on tietty eri asia kun aikuinen koira, joten pitäähän sitä tarkkaan harkita.
olet ajatellut siellä kerrostalossa hoitaa pennun ulkoilutuksen 1. v lapsen kanssa??? Pennun kanssa kun pitää rampata noin sata kertaa päivässä ulkona. Ja se ei jaksa odotella sitä että puet lasta, tai olet mahdollisesti juuri silloin vaihtamassa kakkavaippaa kun pennulle iskee hätä!
Nyt järki käteen! Lapsesi on siinä iässä jossa se tarvitsee rajattomasti huomiota ja aikaa. Niin tarvitsisi myös koiranpentu. Henkeen ja vereen koiraihminen kyllä tajuaa vähemmästäkin koska pitää odottaa parempaa aikaa ottaa pentu! Kaiken lisäksi, haaveilemasi koirarodut eivät ole mitään sohvaperunakoiria.
- mille?
Kirjoitat:
"Minkäs sille voi että on lapsesta asti ollut henkeen ja vereen koiraihminen"
"liian aktiivinen, haukkuu liikaa, liian iso, vaatii liikaa kaikkea mitä en ehkä pysty tarjoamaan... Pitäisi harrastaa sitä sun tätä, pitäisi olla oma piha"
"Tuntuu ettei mikään koira oikein sovi meille.."
Olen pahoillani, mutta tuosta saa kyllä kuvan 'henkeen ja vereen' koiraihmisestä, jolle koira ei saa haista, näkyä eikä kuulua - ja joka ei haluaisi tehdä koiran kanssa mitään?
Voit siis olla täysin oikeassa siinä, ettei mikään koira sovi teille. Niissä kun ei ole nappulaa, josta ne saisi pois päältä ja seuraavana päiviänä taas käyntiin kun tulee sellainen olo, että nytpä tahdon taas hetken aikaa olla henkeen ja vereen koiraihminen...- pystyä kasvattamaan
lapsi ja koira. Usein luullaan, että kyllä se koira siinä sivussa menee, mutta koira on koira, jolle on tarjottava arvoisensa elämä! Lapsi osaa suomea, koira ei. Kyllä se koiran pito, jos tosissaan haluaa koirasta huolehtia, on aika vaativaa: mm. aikaa ja rahaa, mitä ei välttämättä yksinhuoltajilla (aina) hirveästi ole. Sori vaan.
Lyhyesti sanottuna siis haet flegmaattista seurakoiraa, mutta haluat sen kuitenkin olevan kova, hyvä koulutettavuudeltaan ja sopivan agilityyn.
Taidat olla oikeassa siinä, ettei mikään rotu liene sopiva.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1363787- 122556
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos371995Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211741Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?
Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?311526- 1251511
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul101321- 141266
Se oli siinä sitten
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo4881265- 801235