Miksi vaan syön, vaikka en halua??

ahmijatar---

Oon huomannut, että nykyään jotenkin odotan niitä tilaisuuksia, kun on pakko syödä normaalisti. Esim. kun meen aikaisin töihin, syön illalla vain normaalin iltapalan ja käyn aikaisin nukkumaan (yleensä ahmin iltaisin). Tai reissussa, kun ei ole mahdollisuutta mässäillä matkakaverin huomaamatta. Silloin on jotenkin niin "terve" olo.

Kuitenkin, aina sorrun näitten "normaalien" päivien jälkeen, viimeistään siinä vaiheessa kun vaaka näyttää tarpeeksi alhaista lukemaa. On varaa lihoa. Ja inhoan itseäni. Miten sitä tekeekin itselleen tällä tavalla hallaa, vaikka ei haluaisi? Miten tapojaan voisi muuttaa/päästä riippuvuudesta irti, kun on elänyt näin 10 vuotta... :(

Onneksi sentään oon kuluneen vuoden aikana alkanut syödä edes yhden ison, terveellisen aterian päivässä...

5

624

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • syömätär

      Kun luin kertomuksesii ajattelin että ihan kuin minä, esim. huomenna töissä mulla on terveelliset ja mulle hyvin riittävät eväät, en kaipaa yhtään enempää kuin kahvin siihen viereen ja tällä pärjään ihan hyvin varsinkin näin kuumalla kun tulee juotua paljon vettä. MUTTA sitten kun pääsen kotiin laitan tai ostan kyllä yleensä aterian jonka syön klo 16 korvilla ja noin. klo 19-20 alkaa ihme ahmiminen, puolikas kääretorttua sitten n. 1 tunnin päästä ruisleipää ja metwurstia päälle ja lasi maitoa.....? Aivan päätöntä ja kun en edes oksenna eli mulla ei ole sellasta ongelmaa. Aamulla ruismuroja rasvattoman maidon kanssa ja taas mennään terveellä tyylillä kunnes se ilta koittaa, kukaan ei ole katsomassa..........!!!!!! Mulla luojan kiitos mielenterveystoimistossa kerrottiin äskettäin että mulla on keskivaikea masennus ja nyt toivon tosiaan että tämä syöminen liittyy juuri siihen ja oikealla tasaavalla lääkityksellä tämä ahmimishäiriökin toivottavasti poistuu, tsemppiä sinulle!

    • ahmin illoin

      Ahmin itsekin illoin, vaikka olisin kuinka hyvin ja tasapainoisesti syönyt koko päivän, tai edes niin kuin olen aamulla meinannut. Onneksi muutan nyt asumaan toisen ihmisen kanssa yhteen, jotta en voi mässätä tuhottomia määriä. Toisen ollessa paikalla se ei vaan onnistu. Häpeä...

      • edellinen

        Kutsun tätä nälätöntä ruoanhimoa nimellä syöpötys, ja luulen sen olevan vahvasti liitännäinen mielensisäisiin ailahteluihin ja muihin toimintoihin.


      • ap.

        Minä myös muutin miesystäväni kanssa yhteen, mutta ikävä kyllä se ei estänyt jatkamasta tätä sairasta tapaa... Odotan vaan joka ilta, että mies menee nukkumaan - sitten menen ruokakätköilleni. Mies tekee aamuvuoroa töissä, menee siksi jo iltakymmenen aikaan nukkumaan. Itse taas menen useimmiten töihin yhdeksäksi, joten valvon paljon pidempään. Pitäisi kai vaan kehittää itselleen muuta tekemistä illoiksi... Joku ihme vetovoima vaan vetää sinne mässinkien ääreen :( !


      • Ahmatti88
        ap. kirjoitti:

        Minä myös muutin miesystäväni kanssa yhteen, mutta ikävä kyllä se ei estänyt jatkamasta tätä sairasta tapaa... Odotan vaan joka ilta, että mies menee nukkumaan - sitten menen ruokakätköilleni. Mies tekee aamuvuoroa töissä, menee siksi jo iltakymmenen aikaan nukkumaan. Itse taas menen useimmiten töihin yhdeksäksi, joten valvon paljon pidempään. Pitäisi kai vaan kehittää itselleen muuta tekemistä illoiksi... Joku ihme vetovoima vaan vetää sinne mässinkien ääreen :( !

        Käy kateeksi teitä jotka mieen takia pystytte hillitsemään. Mä en halua muuttaa yhteen oman poikakaverini kanssa, se yrittää hallita mun syömistä. "et sä tota tarvii" ym. En tarviikkaan. Mun on pakko saada. Se että yritetään hillitä aiheuttaa isomman ahmimiskohtauksen myöhemmin. Ahmin päivittäin, viikolla jonkun mäkkiaterian plussana ja pari juustohampurilaista päälle, isolla limulla ja jälkkärillä töiden jälkeen olin sitten mitä tahansa aamulla syönyt. Kotona odottaa pussi sipsia, keksejä, irtokarkkeja ja suklaata. En halua töiden jälkeen mennä minnekkään, koska olen väsynyt ja tahdon vain syödä itseni tajuttomaksi ja nukahtaa. Ja seuraavana päivänä uudestaan. Viikonloppuisin ahmin raskalaisia kilon tai pari ja noi muut normaalit lisäksi. Keväällä Yritin hakea apua. Olen kaksinkertaistanut painoni reippaassa vuodessa. Mulla on lähete syömishäiriökliniikalle, mutta muuta apua ei saa jos ei rahaa ole. Mä en jaksa enää kovin kauaa. Liikaa kaikkea paskaa tippuu niskaan mukavan säännöllisin väliajoin joka pistää syömään enemmän. En tahtoisi enää herätä. Ja te jotka vielä pystyttte ottamaan itseänne niskasta kiinni, tehkää se.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      74
      2912
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      64
      2763
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1812
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      17
      1649
    5. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1647
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      20
      1590
    7. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      19
      1498
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1287
    9. Millainen meno

      Viikonloppuna? Mulla hirvee vitutus päällänsä. Onko muilla sama tunne??
      Ikävä
      38
      1263
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1249
    Aihe