Onko liikaa?

Riippuu siitä, miten paljon aiot kutakin oppiainetta suorittaa. Jos yksi noista on pääaineesi ja kolme muuta sivuaineita, ja aiot suorittaa kaikista sivuaineista perus- ja aineopinnot, niin silloin on kyllä rankkaa. Jos teet pääaineen lisäksi esim. vain yhdestä aineesta perus- ja aineopinnot ja muista kahdesta sivuaineesta perusopinnot, niin silloin tuollaisen paketin jaksanee ihan hyvin. Ajankäyttöongelmia kyllä silti luultavasti tulee, koska noin monen oppiaineen ollessa kyseessä luennot varmasti menevät ajoittain päällekkäin.

Itse tein pääaineesta yli 100 opintoviikkoa (normi oli 80 ov:a), eli tein melkein kaikki vapaavalintaiset opinnot (valitettavasti en tiedä, mitä tuo tekee nykyisissä opintopisteissä). Laajassa sivuaineessa tein päälle 50 ov:a (normi 40 ov:a) ja kahdessa muussa sivuaineessa perusopintojen verran, eli noin 15 ov:a per oppiaine. Eli minulla oli siis kolme sivuainetta. Lisäksi sitten tutkintoon vaadittavat yleisopinnot, n. 20 ov:a. Yhteensä siis noin 200 ov:a (normi 160 ov:a). Opintoni kestivät täysipäiväisesti noin 5 vuotta (myös muutamana kesänä opiskelin), sitten vielä vajaat parisen vuotta tein rästijuttuja ja kirjoitin gradua.

Jos haluat jotain jättää pois, niin kannattaa jättää pois sellainen oppiaine, jota voi suht. yleisesti opiskella avoimessa yo:ssa. Tutkinnon jälkeen, kun voi sitten harrastus/kiinnostuspohjalta tosiaan avoimessa suoritella kokonaisuuksia pientä (tai joskus suurempaa) korvausta vastaan. Sanoisin, että noista se olisi taidehistoria. Klassisia kieliä en ole ikinä nähnyt avoimessa tarjolla, enkä muista uskontotiedettäkään olleen avoimessa tarjolla, teologian opintoja on kyllä joskus tarjottu. Oletan, että yleinen historia on pääaineesi.

Asia riippuu ihan itsestäsi, minkälainen oppija olet. Yleensä esteitä aiheuttaa lähinnä päällekkäisyys (luentojen, tenttien). Noissa aineissa pakollisia luentoja taitaa olla lähinnä klassillisissa kielissä.

Itse opiskelen kolmea tutkintoa yhtäaikaa, sisältäen opintokokonaisuudet (vähintään perusopinnot) n. 10 eri aineesta. Mitään periaatteellisia rajoja ainemäärälle ei ole, mutta monien aineiden opiskelu samanaikaisesti vaatii suunnittelua ja tehokkuutta. Alkuunsa voin sanoa sen, että luennoilla et kovin moneessa aineessa ehdi käydä, mikäli haluat opiskella jouhevasti. Itsenäinen opiskelu (=nenä kirjassa kiinni) on yleensä tehokkainta.

PS. Ainevalikoimasi on hienostunut. Suosittelisin myös filosofiaa.

Onnistuu, mutta varaudu joko hikiseen tahtiin tai pidempään opiskeluaikaan. Itselläni on pääaineen lisäksi 2 laajaa sivuainetta (siis perus- ja aineopinnot) ja 2 suppeaa sivuainetta (pelkät perusopinnot), ja tavoitteeni on valmistua seitsemässä vuodessa (tällä hetkellä näyttäisi pitävän paikkansakin). Lisäksi olen suorittanut vapaavalintaisia opintoja ja tutkintovaatimusten muutoksista johtuvia ylimääräisiä opintoja.