Näin se "köökikielikin" muuttuu

Lainaukset ovat Agricolan Kokki-kirjasta 1849

Oudompien sanojen selitykset:
Vaikk´ei tässä kirjassa ole luulaksemme puolikuntasillekkaan suomalaisille`yhtään ymmärtämätöntä sanaa, niin tahdomme kuitenkin ruottistuneiden kokkien hyödyksi selittää, mitä emme luule muutoin ymmärtävänsä.

-Kirjassa selitetyt sanat ovat tästä pois jätetyt.
Astioittu, se on: astioihin pantu hyvänä pysymään. Ruott.kiel. Inlagd
Haarake`se on kahveli
Hillo, Ruottin kiel. Sylt
Marja-hilloa, se on marja-sylttyä
Huhmari s.o. mortteli
Höystötys, Ruott. k. Stufning
Höystettyä, Ruottiksi Stufad
Inkivääri, Ruott, Ingefärä
Karvaat-pippurat, mustat pippurat
Kasi, soosi
Keuhko-ruoka, Ruottiksi Lungmos
Kokkara, s.o. Klimppi, myöskin frigadelli
Liha-kakko, Ruott.Kottbulle
Liikkiö. pöysti, se on kinkku,sinkkuMäihä-rauta, raastin, se on riivin-rauta
Pulli, purkki
Pullo, potelli
Raastittua, se on: Riivin-raudalla riivattua
Ruoka-pippurat, se on kryyti-pippurat
Sysiä, suuria hiiliä
Taale`, kerma, Ruott. Gredda
Vänkkooli, Ruott.Fenkol
Tässä otos selityksistä.
Näin siis muinoin, aika hauskoja ovat nykyihmisen korvaan tuon ajan arkikielen sanat keittiöissä!