Sain juuri tietää, että vaimollani on synnytyksen jälkeinen masennus. Neuvokaa hyvät sisaret jotka olette käyneet tämän läpi, että miten mies pystyy parhaiten auttamaan vaimoaan tässä tilanteessa?
Antti-30w
Synnytyksen jälkeinen masennus
Antti-30w
8
934
Vastaukset
- masis äitee
Hoidat lasta niin paljon kuin mahdollista ja teet kotitöitä mahdollisimman paljon. Et syyllistä jos vaimo kertoo vaikeitakin tunteita. Koitat järjestää teille jotakin pientä kivaa yhdessätekemistä jne. Lähinnä se läsnäolo ja ihan konkreettinen auttaminen kaikessa lapsenhoitoon ja kotiin liittyvässä auttaa tosi paljon. Voin kertoa että rankkaa se tulee olemaan varmasti sinulle myös, ainakin itse näen omassa miehessäni selkeitä uupumisen merkkejä. Kannusta vaimoasi pitämään yhteyttä ystäviin jos niitä vain on, heistä voisi olla iso apu. Minulla ei ole ystäviä lähettyvillä ja se tekee arjesta paljon ankeampaa kun ainut aikuinen kenen kanssa juttelen, on oma mieheni. Tsemppiä.
- :) kannusta
Menkää koko perhe kävelyille yhdessä.
Anna vaimosi nukkua.
Tee mahdollisimman paljon kotitöitä (oma-aloitteisesti) älä huokaile samalla kun täytät tiskikonetta.
Kehu ja kannusta vaimoasi ja hänen äiti-taitojaan.
Kysele ja ole kiinostunut, miten hänen päivänsä on mennyt ym.
Kerro että rakastat.
Jos hän laittautuu tai menette ulos, muista kehua hänen ulkonäköään. - Koettua
itse vahvana ja vakaana perheen tukipylväänä, johon vaimo voi nojautua heikolla hetkellään.
Lohduttamalla ja kertomalla, että kyllä kaikki järjestyy.
Säilyttämällä reippaan ja iloisen asenteen. Jos synkistelet tai huolestut, vaimo hätääntyy entisestään.
Sinun ei tarvitse ruveta toiseksi äidiksi eikä vuorokauden läpi pyöriväksi yleiskoneeksi. Toki on hyvä osallistua kotitöihin tavallista enemmän, mutta monet työt voi jättää vähemmälle tai sitten hankkia ulkopuolista apua. Tärkeintä on, että edes sinä nautit vauvasta ja elämästänne.
Muista, että tilanteenne on vain väliaikainen.- !!!!!!!
vaimosi kertoisi esim negatiivisista tunteista vauvaa kohtaan, älä missään nimessä syyllistä häntä siitä. synnytyksen jälkeisessä masennuksessa saattaa päässä pyöriä sellaisia ajatuksia jotka pelottavat jopa itseään. ja niistä ei niin vaan uskalla kertoa kenellekään. ja jos uskaltaa kertoa, ja toinen syyllistää, se on kuin kunnon potku munille.
- kohta x-mies
ajattele positiivisesti. vaimmoni muuttui synnytyksen jälkeen hirviöksi, yritin auttaa mutta kiusaaminen ja henkinen väkivalta jota kesti yli vuoden veti minusta mehut niin etten ole vieläkään toipunut. vaimoni valittaa edelleen etten tee kotitöitä tarpeeksi ja jos teen en anna hänelle lomaa lapsesta. minä olen aina henkoht syypää hänen henkiseen tilaansa. apua hän ei ole suostunut hakemaan.perheterapiassa käytiin vaikka parisuhden on kuralla juuri hänen masennuksensa takia.itse sairastuin ja nyt MINUN!!!!!!!! pitäisi hakea apua että voisin taas vahvana ja positiivisena palata kotiin sen lasta kiusaavan hirviökotipilluhuoran luo.
voisiko joku kertoa miten - Koettua
kohta x-mies kirjoitti:
ajattele positiivisesti. vaimmoni muuttui synnytyksen jälkeen hirviöksi, yritin auttaa mutta kiusaaminen ja henkinen väkivalta jota kesti yli vuoden veti minusta mehut niin etten ole vieläkään toipunut. vaimoni valittaa edelleen etten tee kotitöitä tarpeeksi ja jos teen en anna hänelle lomaa lapsesta. minä olen aina henkoht syypää hänen henkiseen tilaansa. apua hän ei ole suostunut hakemaan.perheterapiassa käytiin vaikka parisuhden on kuralla juuri hänen masennuksensa takia.itse sairastuin ja nyt MINUN!!!!!!!! pitäisi hakea apua että voisin taas vahvana ja positiivisena palata kotiin sen lasta kiusaavan hirviökotipilluhuoran luo.
voisiko joku kertoa mitenkuulostaa. Molempien mielestä toinen on syyllinen kaikkeen. Onneksi ette sentään lasta syytä.
Ellet pysty itse vetämään itseäsi ylös, sinun tosiaan kannattaa hankkia apua. Muutenhan teidän kaikkien elämä menee pilalle.
Avioliitto ja perhe on yhteisyritys. Olette kaikki samassa veneessä, samalla puolella. Yhden etu on kaikkien etu ja päinvastoin.
Huomaa, että et pysty muuttamaan vaimoasi. Niinpä sinun on alettava itsestäsi. Lakkaa ihan ensiksi käyttämästä vaimostasi ja lapsesi äidistä törkeitä nimityksiä. Yritä muistella tai etsiä hänen positiivisia puoliaan. Jos hän huolehtii lapsestanne, se on jo iso asia, josta hän ansaitsee kauniin kiitoksen. Käsitinkö oikein, että sinä olet jo poistunut paikalta?
Lapsen syntymä on myös miehelle iso asia, mutta ei verrattavissa siihen, mitä äiti joutuu kokemaan sekä henkisesti että fyysisesti. Sinun pitäisikin olla tukena ja turvana vaimollesi, kun hän on heikoimmillaan. Voi tulla sekin aika, että sinä tarvitset hänen tukeaan.
Vaimosi on antanut sinulle elämäsi parhaan lahjan: oman lapsen. Sen hän on tehnyt oman elämänsä, terveytensä ja tulevaisuutensa hinnalla. Entä mikä on ollut sinun roolisi? Ajattele sitä, niin ehkä löydät oikean tavan toimia.
- haluaisin auttaa
ota yhteys lääkäriin ja kerro masennuksen oireet hänelle. Kannattaa tilata aika lääkäriltä tai muutenkin sosiaaliset ihmiset ja psygologit aina auttaa ja antaa parhaimmat neuvot. Joten täällä internetissä ei aina ehkä tule suoria tai tempsiviä vastauksia näihin ongelmiin. Kehotan että ottaisitte yhteyttä psygologiin ja sitä rataa. Onnea matkaan! :)
- kyl te pärjäätte :)
Kannattaa ottaa tosiaan ystävistä ja kavereistakin tukea. ja antti voisit auttaa mahdollisimman paljon vaimoasi kotitöissä ja kehua vaimoaan ja ajatella aina vaiimosi parasta kunnes hän pikkuhiljaa alkaa toipumaan. kuuntele ja puhu vaimosi kanssa asioista mikä vaimollasi on syvimmällä mielessä ja joka häntä painaa.. kyll se siit.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732845
- 642723
- 681802
- 241647
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä161610- 201570
- 151422
- 481277
- 381253
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91239