Näitä ei evoluutio selitä

''Solu joko uusiintuu täydellisesti ja toimivaksi tai se ei uusiinnu ollenkaan.''
Eikö se voi uusiutua osittain?

Vaikea käsittää, että uusiutuisi osittain. Mitä itse vastaat omaan kysymykseesi, minä vastaan, että ei voi. Mitä voisi tehdä osittain uusiutunut solu, jokin solun palanen? Onko esimerkkejä tällaisesta kehityksestä?

''Miten toimintaohjeet siirtyvät geeneissä, onko siitä mitään käsitystä evoluutioilla?''
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3772
Ei se ole sen kummempaa kuin silmien värin periytyminen.

On se vaikeempaa. On aivan erilainen tieto ohjeistaa proteiinin teko kuin antaa ohje että siinä ja siinä elämäsi vaiheessa tee näin ja näin. Arvuuttelet, mikä on eri asia kuin tieto.

''Ei ole mahdollista sekään, että joku hai on joskus vahingossa tehnyt niin ja oppinut tekemään niin jatkossakin.''
Miksi ei?

No, vaikka olisi oppinutkin niin miten olisi opettanut?

''Mutta miten se olisi opettanut sen taidon jälkeläisilleen?''
Varmaankin ihan mallioppimista.

Onko havaintoja, että hait opettaisivat jälkeläisiään tai muutkaan kalat? Että hain kersa katselisi vieressä kun emo tai muukaan naarashai nyörittää seuraavan sukupolven munakoteloa. Jos voit esittää tällaista niin kerro.

Möttöskä kirjoitti:

''Solu joko uusiintuu täydellisesti ja toimivaksi tai se ei uusiinnu ollenkaan.''
Eikö se voi uusiutua osittain?

Vaikea käsittää, että uusiutuisi osittain. Mitä itse vastaat omaan kysymykseesi, minä vastaan, että ei voi. Mitä voisi tehdä osittain uusiutunut solu, jokin solun palanen? Onko esimerkkejä tällaisesta kehityksestä?

''Miten toimintaohjeet siirtyvät geeneissä, onko siitä mitään käsitystä evoluutioilla?''
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3772
Ei se ole sen kummempaa kuin silmien värin periytyminen.

On se vaikeempaa. On aivan erilainen tieto ohjeistaa proteiinin teko kuin antaa ohje että siinä ja siinä elämäsi vaiheessa tee näin ja näin. Arvuuttelet, mikä on eri asia kuin tieto.

''Ei ole mahdollista sekään, että joku hai on joskus vahingossa tehnyt niin ja oppinut tekemään niin jatkossakin.''
Miksi ei?

No, vaikka olisi oppinutkin niin miten olisi opettanut?

''Mutta miten se olisi opettanut sen taidon jälkeläisilleen?''
Varmaankin ihan mallioppimista.

Onko havaintoja, että hait opettaisivat jälkeläisiään tai muutkaan kalat? Että hain kersa katselisi vieressä kun emo tai muukaan naarashai nyörittää seuraavan sukupolven munakoteloa. Jos voit esittää tällaista niin kerro.

Lue lisää

''Vaikea käsittää, että uusiutuisi osittain.''

Mikä siinä on vaikeaa. Entsyymi korjaa esim. vain solun ionipumppuja ja muu osa solusta jää ennalleen. Eihän ollut vaikeaa?

''On se vaikeempaa. On aivan erilainen tieto ohjeistaa proteiinin teko kuin antaa ohje että siinä ja siinä elämäsi vaiheessa tee näin ja näin.''

Geenit toimivat ohjeina lähetti-RNA:lle, joista saadaan mm. erilaisia proteiineja. Eliön aivot rakentuvat geenien pohjalta ja aivot vastaavat vaikkapa tuosta laulusta. Meilläkin on sisäänrakennettu ominaisuus tarttua hyvin pienenä esimerkiksi vanhempiemme sormiin, jos ne osuvat kämmeniimme. Tämä on täysin perittyä eikä opittua.

''Onko havaintoja, että hait opettaisivat jälkeläisiään tai muutkaan kalat?''

Haista en tiedä, mutta kyllähän esimerkiksi gorillatkin oppivat erilaisia asioita vain seuraamalla. Telkkarista tuli ohjelma, jossa ihmisten lähellä elävä gorilla yritti soutaa ja pyykätä.

LauriT kirjoitti:

''Vaikea käsittää, että uusiutuisi osittain.''

Mikä siinä on vaikeaa. Entsyymi korjaa esim. vain solun ionipumppuja ja muu osa solusta jää ennalleen. Eihän ollut vaikeaa?

''On se vaikeempaa. On aivan erilainen tieto ohjeistaa proteiinin teko kuin antaa ohje että siinä ja siinä elämäsi vaiheessa tee näin ja näin.''

Geenit toimivat ohjeina lähetti-RNA:lle, joista saadaan mm. erilaisia proteiineja. Eliön aivot rakentuvat geenien pohjalta ja aivot vastaavat vaikkapa tuosta laulusta. Meilläkin on sisäänrakennettu ominaisuus tarttua hyvin pienenä esimerkiksi vanhempiemme sormiin, jos ne osuvat kämmeniimme. Tämä on täysin perittyä eikä opittua.

''Onko havaintoja, että hait opettaisivat jälkeläisiään tai muutkaan kalat?''

Haista en tiedä, mutta kyllähän esimerkiksi gorillatkin oppivat erilaisia asioita vain seuraamalla. Telkkarista tuli ohjelma, jossa ihmisten lähellä elävä gorilla yritti soutaa ja pyykätä.

Lue lisää

Entsyymi korjaa esim. vain solun ionipumppuja ja muu osa solusta jää ennalleen. Eihän ollut vaikeaa?

Tuskin tuon lauseen kirjoittaminen oli edes sinulle ylivoimaisen vaikeaa mutta nyt ei ollut ihan siitä kyse. Meinaatko, että kunhan solu vain uusiintuu vähän sinne päin, vaikka vain joitain solun osia ja nekin väärin niin sitten vain entsyymit käyvät puutteet korjailemassa. Ei taida olla ihan noin simppeliä eikä varsinkaan jos vähän miettisit mistä ne oikeanlaiset entsyymit ovat osanneet tulla sillä ei solun korjailu taida aivan simppeli juttu olla. Paljon vaikeampaa kuin lauseittesi kirjoittaminen.

Geenit toimivat ohjeina lähetti-RNA:lle, joista saadaan mm. erilaisia proteiineja. Eliön aivot rakentuvat geenien pohjalta ja aivot vastaavat vaikkapa tuosta laulusta. Meilläkin on sisäänrakennettu ominaisuus tarttua hyvin pienenä esimerkiksi vanhempiemme sormiin, jos ne osuvat kämmeniimme. Tämä on täysin perittyä eikä opittua.

Kamalan helppoa kirjoittaa lause että noin se menee. Mutta miten elävän olennon toimintaohjeet ovat koodattuina geeneihin. Missä on ja millainen ankeriaitten geeni, joka käskee mennä kutemaan Sargassomerelle tai käskee lohen mennä synnyinjokeensa tai opettaa hain kutomaan munakotelonsa ympärille levistä lujan seitin. Kai ne ja niitten toiminnat tunnetaan oikein hyvin kun esität noin varmaa.

Haista en tiedä, mutta kyllähän esimerkiksi gorillatkin oppivat erilaisia asioita vain seuraamalla. Telkkarista tuli ohjelma, jossa ihmisten lähellä elävä gorilla yritti soutaa ja pyykätä.

Kyse oli nimenomaan niistä eliöistä, jotka eivät opeta jälkeläisiään. Ei ole ollut kyse opettavista eläimistä, että äläpäs lähde sekoitteleen ja maalitolppia kuljetteleen. Sellaiset yritykset huomataan ja siitä jää kiinni.

Muutenkin vastauksesi huokuvat koulupojan innostusta, koulupojan, joka on juuri päässyt evouskon herätykseen ja vetelee vastauksia tosta noin vaan, hihasta.

Möttöskä kirjoitti:

Entsyymi korjaa esim. vain solun ionipumppuja ja muu osa solusta jää ennalleen. Eihän ollut vaikeaa?

Tuskin tuon lauseen kirjoittaminen oli edes sinulle ylivoimaisen vaikeaa mutta nyt ei ollut ihan siitä kyse. Meinaatko, että kunhan solu vain uusiintuu vähän sinne päin, vaikka vain joitain solun osia ja nekin väärin niin sitten vain entsyymit käyvät puutteet korjailemassa. Ei taida olla ihan noin simppeliä eikä varsinkaan jos vähän miettisit mistä ne oikeanlaiset entsyymit ovat osanneet tulla sillä ei solun korjailu taida aivan simppeli juttu olla. Paljon vaikeampaa kuin lauseittesi kirjoittaminen.

Geenit toimivat ohjeina lähetti-RNA:lle, joista saadaan mm. erilaisia proteiineja. Eliön aivot rakentuvat geenien pohjalta ja aivot vastaavat vaikkapa tuosta laulusta. Meilläkin on sisäänrakennettu ominaisuus tarttua hyvin pienenä esimerkiksi vanhempiemme sormiin, jos ne osuvat kämmeniimme. Tämä on täysin perittyä eikä opittua.

Kamalan helppoa kirjoittaa lause että noin se menee. Mutta miten elävän olennon toimintaohjeet ovat koodattuina geeneihin. Missä on ja millainen ankeriaitten geeni, joka käskee mennä kutemaan Sargassomerelle tai käskee lohen mennä synnyinjokeensa tai opettaa hain kutomaan munakotelonsa ympärille levistä lujan seitin. Kai ne ja niitten toiminnat tunnetaan oikein hyvin kun esität noin varmaa.

Haista en tiedä, mutta kyllähän esimerkiksi gorillatkin oppivat erilaisia asioita vain seuraamalla. Telkkarista tuli ohjelma, jossa ihmisten lähellä elävä gorilla yritti soutaa ja pyykätä.

Kyse oli nimenomaan niistä eliöistä, jotka eivät opeta jälkeläisiään. Ei ole ollut kyse opettavista eläimistä, että äläpäs lähde sekoitteleen ja maalitolppia kuljetteleen. Sellaiset yritykset huomataan ja siitä jää kiinni.

Muutenkin vastauksesi huokuvat koulupojan innostusta, koulupojan, joka on juuri päässyt evouskon herätykseen ja vetelee vastauksia tosta noin vaan, hihasta.

Lue lisää

''Meinaatko, että kunhan solu vain uusiintuu vähän sinne päin, vaikka vain joitain solun osia ja nekin väärin niin sitten vain entsyymit käyvät puutteet korjailemassa.''

Meinaan, että entsyymit uusivat solun osia. Vaikka uusi entsyymi korjaisi solun osia heikosti, valinta todennäköisesti suosisi tällaista geeniä (koska vaikuttaa eliön selviämiseen) ja muutokset seuraavissa sukupolvissa voisivat parantaa sen toimintaa. Ajan kanssa saataisiin lopulta toimiva korjaussysteemi.

''Ei taida olla ihan noin simppeliä eikä varsinkaan jos vähän miettisit mistä ne oikeanlaiset entsyymit ovat osanneet tulla sillä ei solun korjailu taida aivan simppeli juttu olla.''

Uusia entsyymejä syntyy, kun uusia geenejä syntyy. Uudet geenit syntyvät mutaatioiden kautta (duplikaatiot, insertiot, domeenien sekoittaminen). Täältä voit ladata paperit joista käy ilmi, että näin tapahtuu: www.mediafire.com/?nzcmmgyygdn

''Mutta miten elävän olennon toimintaohjeet ovat koodattuina geeneihin.''

DNA rakentuu sokerista (deoksiriboosi), fosforista ja neljästä eri emäksestä (adeniini, guaniini, sytosiini ja tymiini). Näitä emäksiä lyhennetään kirjaimilla A, G, C ja T. Ohjeet eliön aivojen rakentamiseen löytyvät näiden neljän emäksen erilaisista järjestyksistä. Tässä esimerkkinä simpanssin GPX7 geenin emäsjärjestys:

gtctttgccc tcgcgacgcc gccacctccg gaacaagcca tggtggcggc gacggtggca
gcggcgtggc tgctcctgtg ggctgcggcc tgcgcgcagc aggagcagga cttctacgac
ttcaaggcgg tcaacatccg gggcaaactg gtgtcgctgg agaagtaccg cggatcggtg
tccctggtgg tgaatgtggc cagcgagtgc ggcttcacag accagcacta ccgagccctg
cagcagctgc agcgggacct gggtccccac cacttcaacg tgctcgcctt cccctgcaac
cagtttggcc aacaggagcc tgacagcaac aaggagattg agagctttgc ccgccgcacc
tacagtgtct cattccctat gtttagcaag attgcagtca ccggtactgg tgcccatcct
gccttcaagt acctggccca gacttctggg aaggagccca cctggaactt ctggaagtac
cttgtagccc cagatggaaa ggtggtaggg gcttgggacc caactgtgtc agtggaggag
gtcagacccc agatcacagc gctcgtgagg aagctcatcc tactgaagcg agaagactta
taaccactgc gtctcctcct ccaccacctc atcccgccca cctgtgtggg gctgaccaat
gcaaactcaa atggtgcttc aaagggagag acccactgac tctccttcct ttactcttat
gccattggtc ccatcattct tgtgggggga aaattctagt attttgatta tttgaatctt
acagcaacaa ataggaactc ctggccaatg agagctcttg accagtgaat caccagccga
tacgaaagtc ttgccaacaa aaatgtgtgg caaatagaag tatatcaagc aataatctcc
cacccaaggc ttctgtaaac tgggaccaat gattacctca tagggctgtt gtgaggatta
ggatgaaata cctgtgaaag tgcctaggca gtgccagcca aataggaggc attcaataaa
cattttttgc atataaacca aaaaataact tgttatcaat aaaaacttgc atccaacatg
aatttccagc cgatgataat ccaggccaaa ggtttagttg ttgttatttc ctctgtatta
ttttcttcat tacaaaagaa atgcaagttc attgtaacaa tccaaataat acctcacgat
ataaaataaa aatgaaagta tcctcctca

Lähde: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/nuccore/NM_001145837.1?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Sequence.Sequence_ResultsPanel.Seque...

''Kyse oli nimenomaan niistä eliöistä, jotka eivät opeta jälkeläisiään. Ei ole ollut kyse opettavista eläimistä, että äläpäs lähde sekoitteleen ja maalitolppia kuljetteleen.''

The role of learning in shark behaviour
http://www3.interscience.wiley.com/journal/122595635/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0

''It is concluded that learning probably plays an important role in the lives of sharks and that they are clearly not the stupid, blindly swimming creatures of folklore.''

Lähde: Approaches to the Study of the Behavior of Sharks http://icb.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/17/2/471

''Muutenkin vastauksesi huokuvat koulupojan innostusta, koulupojan, joka on juuri päässyt evouskon herätykseen ja vetelee vastauksia tosta noin vaan, hihasta.''

No ainakin tällä koulupojalla on laajemmat tiedot genetiikasta, perinnöllisyydestä ja muusta biologiasta kuin sinulla.

LauriT kirjoitti:

''Meinaatko, että kunhan solu vain uusiintuu vähän sinne päin, vaikka vain joitain solun osia ja nekin väärin niin sitten vain entsyymit käyvät puutteet korjailemassa.''

Meinaan, että entsyymit uusivat solun osia. Vaikka uusi entsyymi korjaisi solun osia heikosti, valinta todennäköisesti suosisi tällaista geeniä (koska vaikuttaa eliön selviämiseen) ja muutokset seuraavissa sukupolvissa voisivat parantaa sen toimintaa. Ajan kanssa saataisiin lopulta toimiva korjaussysteemi.

''Ei taida olla ihan noin simppeliä eikä varsinkaan jos vähän miettisit mistä ne oikeanlaiset entsyymit ovat osanneet tulla sillä ei solun korjailu taida aivan simppeli juttu olla.''

Uusia entsyymejä syntyy, kun uusia geenejä syntyy. Uudet geenit syntyvät mutaatioiden kautta (duplikaatiot, insertiot, domeenien sekoittaminen). Täältä voit ladata paperit joista käy ilmi, että näin tapahtuu: www.mediafire.com/?nzcmmgyygdn

''Mutta miten elävän olennon toimintaohjeet ovat koodattuina geeneihin.''

DNA rakentuu sokerista (deoksiriboosi), fosforista ja neljästä eri emäksestä (adeniini, guaniini, sytosiini ja tymiini). Näitä emäksiä lyhennetään kirjaimilla A, G, C ja T. Ohjeet eliön aivojen rakentamiseen löytyvät näiden neljän emäksen erilaisista järjestyksistä. Tässä esimerkkinä simpanssin GPX7 geenin emäsjärjestys:

gtctttgccc tcgcgacgcc gccacctccg gaacaagcca tggtggcggc gacggtggca
gcggcgtggc tgctcctgtg ggctgcggcc tgcgcgcagc aggagcagga cttctacgac
ttcaaggcgg tcaacatccg gggcaaactg gtgtcgctgg agaagtaccg cggatcggtg
tccctggtgg tgaatgtggc cagcgagtgc ggcttcacag accagcacta ccgagccctg
cagcagctgc agcgggacct gggtccccac cacttcaacg tgctcgcctt cccctgcaac
cagtttggcc aacaggagcc tgacagcaac aaggagattg agagctttgc ccgccgcacc
tacagtgtct cattccctat gtttagcaag attgcagtca ccggtactgg tgcccatcct
gccttcaagt acctggccca gacttctggg aaggagccca cctggaactt ctggaagtac
cttgtagccc cagatggaaa ggtggtaggg gcttgggacc caactgtgtc agtggaggag
gtcagacccc agatcacagc gctcgtgagg aagctcatcc tactgaagcg agaagactta
taaccactgc gtctcctcct ccaccacctc atcccgccca cctgtgtggg gctgaccaat
gcaaactcaa atggtgcttc aaagggagag acccactgac tctccttcct ttactcttat
gccattggtc ccatcattct tgtgggggga aaattctagt attttgatta tttgaatctt
acagcaacaa ataggaactc ctggccaatg agagctcttg accagtgaat caccagccga
tacgaaagtc ttgccaacaa aaatgtgtgg caaatagaag tatatcaagc aataatctcc
cacccaaggc ttctgtaaac tgggaccaat gattacctca tagggctgtt gtgaggatta
ggatgaaata cctgtgaaag tgcctaggca gtgccagcca aataggaggc attcaataaa
cattttttgc atataaacca aaaaataact tgttatcaat aaaaacttgc atccaacatg
aatttccagc cgatgataat ccaggccaaa ggtttagttg ttgttatttc ctctgtatta
ttttcttcat tacaaaagaa atgcaagttc attgtaacaa tccaaataat acctcacgat
ataaaataaa aatgaaagta tcctcctca

Lähde: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/nuccore/NM_001145837.1?ordinalpos=1&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Sequence.Sequence_ResultsPanel.Seque...

''Kyse oli nimenomaan niistä eliöistä, jotka eivät opeta jälkeläisiään. Ei ole ollut kyse opettavista eläimistä, että äläpäs lähde sekoitteleen ja maalitolppia kuljetteleen.''

The role of learning in shark behaviour
http://www3.interscience.wiley.com/journal/122595635/abstract?CRETRY=1&SRETRY=0

''It is concluded that learning probably plays an important role in the lives of sharks and that they are clearly not the stupid, blindly swimming creatures of folklore.''

Lähde: Approaches to the Study of the Behavior of Sharks http://icb.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/17/2/471

''Muutenkin vastauksesi huokuvat koulupojan innostusta, koulupojan, joka on juuri päässyt evouskon herätykseen ja vetelee vastauksia tosta noin vaan, hihasta.''

No ainakin tällä koulupojalla on laajemmat tiedot genetiikasta, perinnöllisyydestä ja muusta biologiasta kuin sinulla.

Lue lisää

Nyt taitaa jollain alkaa mopo karkaamaan käsistä. Keskustelu ei ole kirjansivujen kopioimista ja linkkilistojen lisäilyä vaan oman tiedon kertomista omin sanoin. Olen ollut sen verran mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa että tiedän sanoa ettei keskustelu ole litanioitten sisälukua kirjoista tai linkkilistojen heittelyä tyyliin "lues noi linkit niin näet olevasi väärässä". Sellainen keskustelija nauretaan hyvin äkkiä ulos salista.

K-18_K-18 kirjoitti:

Nyt taitaa jollain alkaa mopo karkaamaan käsistä. Keskustelu ei ole kirjansivujen kopioimista ja linkkilistojen lisäilyä vaan oman tiedon kertomista omin sanoin. Olen ollut sen verran mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa että tiedän sanoa ettei keskustelu ole litanioitten sisälukua kirjoista tai linkkilistojen heittelyä tyyliin "lues noi linkit niin näet olevasi väärässä". Sellainen keskustelija nauretaan hyvin äkkiä ulos salista.

Lue lisää

''These experiments showed that sharks were capable of different forms of learning, such as operant and classical conditioning and habituation. Sharks could learn associations as rapidly as other vertebrates and also remember training regimes for several months.''

Hai pystyy oppimaan, joten en itse näe mitään ongelmaa siinä levä-asiassa. Kerroottinko ohjelmassa, että kaikkia hait tekevät niin?

K-18_K-18 kirjoitti:

Nyt taitaa jollain alkaa mopo karkaamaan käsistä. Keskustelu ei ole kirjansivujen kopioimista ja linkkilistojen lisäilyä vaan oman tiedon kertomista omin sanoin. Olen ollut sen verran mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa että tiedän sanoa ettei keskustelu ole litanioitten sisälukua kirjoista tai linkkilistojen heittelyä tyyliin "lues noi linkit niin näet olevasi väärässä". Sellainen keskustelija nauretaan hyvin äkkiä ulos salista.

Lue lisää

K-18_K-18 kirjoitti:
"Olen ollut sen verran mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa että tiedän sanoa ettei keskustelu ole litanioitten sisälukua kirjoista tai linkkilistojen heittelyä tyyliin "lues noi linkit niin näet olevasi väärässä"."

Olet ollut mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa? No, kyllä akateemisissa keskusteluissa on tapana perustella asioita ja viitata tutkimuksiin ja/tai lähteisiin. Toki on hyvä tapa kertoa omin sanoin asian ydin.

Päätit sitten siirtyä asialinjalta tällaiseen metakeskusteluun? Eikö sittenkään paukkusi riittäneet?

K-18_K-18 kirjoitti:

Nyt taitaa jollain alkaa mopo karkaamaan käsistä. Keskustelu ei ole kirjansivujen kopioimista ja linkkilistojen lisäilyä vaan oman tiedon kertomista omin sanoin. Olen ollut sen verran mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa että tiedän sanoa ettei keskustelu ole litanioitten sisälukua kirjoista tai linkkilistojen heittelyä tyyliin "lues noi linkit niin näet olevasi väärässä". Sellainen keskustelija nauretaan hyvin äkkiä ulos salista.

Lue lisää

vaan alkavat kyllästyttää tyhmyydellään. Ihmettelen kuka teidän kans jaksaa jauhaa enää yhtään mitään.

LauriT kirjoitti:

''These experiments showed that sharks were capable of different forms of learning, such as operant and classical conditioning and habituation. Sharks could learn associations as rapidly as other vertebrates and also remember training regimes for several months.''

Hai pystyy oppimaan, joten en itse näe mitään ongelmaa siinä levä-asiassa. Kerroottinko ohjelmassa, että kaikkia hait tekevät niin?

Lue lisää

----Kerroottinko ohjelmassa, että kaikkia hait tekevät niin? ------ Mitä se meinaa vaikka olisi koko maailmassa vain 193 haita jotka näin tekee. Ohjelma ei käsitellyt koko maapallon haimassaa, kyse oli eräästä Tasmanian rannikon kohdasta. Mutta silti, miten ne hait onvat sen oppineet ilman että kukaan on sitä niille opettanut?

vanha-kissa kirjoitti:

K-18_K-18 kirjoitti:
"Olen ollut sen verran mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa että tiedän sanoa ettei keskustelu ole litanioitten sisälukua kirjoista tai linkkilistojen heittelyä tyyliin "lues noi linkit niin näet olevasi väärässä"."

Olet ollut mukana akateemisissa(kin) keskusteluissa? No, kyllä akateemisissa keskusteluissa on tapana perustella asioita ja viitata tutkimuksiin ja/tai lähteisiin. Toki on hyvä tapa kertoa omin sanoin asian ydin.

Päätit sitten siirtyä asialinjalta tällaiseen metakeskusteluun? Eikö sittenkään paukkusi riittäneet?

Lue lisää

----No, kyllä akateemisissa keskusteluissa on tapana perustella asioita ja viitata tutkimuksiin ja/tai lähteisiin.-------- Sinä ja late olette kaiketi akateemikkoja ja minä olen vain rähjännyt muilla sektoreilla. Että myönnän kuuluvani alempaan sosiaaliluokkaan ja olevani muutenkin evoluutiossa selvästi alemmalla tasolla kuin missä te jo menette.

Mutta onko teillä akatemiikoilla tapana käyttää puheenvuoroja tyyliin " vaikka minä itse en asiasta nyt osaa tämän kummempaa sanoa tai selittää niin lukemalla tämän lähdeviiteen huomaat olevasi väärässä ja minun olevan oikeassa". En ainakaan telkussa ole törmäännyt tuon tapaisieeen ja tasoiseen keskustelutyyliin. Onneksi.

Ilppu kirjoitti:

vaan alkavat kyllästyttää tyhmyydellään. Ihmettelen kuka teidän kans jaksaa jauhaa enää yhtään mitään.

Siksi kun te evoressukat ette osaa enää keskustella. Pelkkiä linkkilistoja ja copy-pastea, sekö on keskustelua? hah haaa

Tavaton kirjoitti:

----No, kyllä akateemisissa keskusteluissa on tapana perustella asioita ja viitata tutkimuksiin ja/tai lähteisiin.-------- Sinä ja late olette kaiketi akateemikkoja ja minä olen vain rähjännyt muilla sektoreilla. Että myönnän kuuluvani alempaan sosiaaliluokkaan ja olevani muutenkin evoluutiossa selvästi alemmalla tasolla kuin missä te jo menette.

Mutta onko teillä akatemiikoilla tapana käyttää puheenvuoroja tyyliin " vaikka minä itse en asiasta nyt osaa tämän kummempaa sanoa tai selittää niin lukemalla tämän lähdeviiteen huomaat olevasi väärässä ja minun olevan oikeassa". En ainakaan telkussa ole törmäännyt tuon tapaisieeen ja tasoiseen keskustelutyyliin. Onneksi.

Lue lisää

Tavaton nimimerkillä esiintyvä multinikki kirjoittaa:
"Sinä ja late olette kaiketi akateemikkoja ja minä olen vain rähjännyt muilla sektoreilla."

Akateemikko on arvonimi, mutta on minulla tutkijan taustaa. Kyllä, olen akateemisesti koulutettu. LauriT ei ymmärtääkseni ole vielä missään korkeakoulussa, mutta täällä esittämänsä perusteella hänessä on kyllä ainesta.

"Että myönnän kuuluvani alempaan sosiaaliluokkaan ja olevani muutenkin evoluutiossa selvästi alemmalla tasolla kuin missä te jo menette."

Päätit sitten siirtyä hakkaamaan olkiukkoa? Sosiaaliluokalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka älykäs on. Kyse on ennemmin siitä, haluaako oppia ja käyttää käsillä olevaa tietoa. Ja evoluution kanssa tällä ei ole muuta tekemistä kuin se, että sitä nyt tässä keskustelussa sivutaan. Tai toisaalta, evoluution kannalta vain sillä on merkitystä, kuinka monta elinkelpoista jälkeläistä kykenee tuottamaan - joissakin piireissä koulutuksesta saattaa olla apua tässäkin suhteessa.

"Mutta onko teillä akatemiikoilla tapana käyttää puheenvuoroja tyyliin " vaikka minä itse en asiasta nyt osaa tämän kummempaa sanoa tai selittää niin lukemalla tämän lähdeviiteen huomaat olevasi väärässä ja minun olevan oikeassa". "

Ja missä tällaista on viimeksi sitten esiintynyt? Mitä minä olen täällä ymmärtänyt, niin evoluutioteorian puolustajat enimmäkseen ovat myöntäneet, että eivät kaikkea tiedä, mutta samalla tuoneet lähteitä ja tutkimustuloksia argumenttiensa tueksi - ainakin niihin perustuen vastaväittäjän argumentit tulevat kumotuksi tms. Vastaväittäjän pitäisi sitten tuoda esiin niitä lähteitä ja tutkimuksia, jotka taas tukisivat väitettä/argumenttia.

Valitettavan usein täällä esiintyvät kressut heittävät noita väitteitään eivätkö pysty sitten oikein esittämään (kestäviä) perusteluita väitteidensä taakse. Pahimmillaan he tekevät emäkömmähdyksiä esimerkkinä väite "jo Mendelin lait estävät evoluution" mitä he eivät kyenneet millään tavalla sitten edes perustelevan. Osoittautui, ettei aloittaja (ja komppaajat) edes ymmärtäneet mitä Mendelin lait sanovat, mihin sitä sovelletaan ja mitä siitä seuraa - ilmeisesti eivät edes ymmärrä perinnölllisyydestä ja geeneistä tarpeeksi, että osaisivat argumentoida kunnolla väitteensä tueksi.

Möttöskä kirjoitti:

''Solu joko uusiintuu täydellisesti ja toimivaksi tai se ei uusiinnu ollenkaan.''
Eikö se voi uusiutua osittain?

Vaikea käsittää, että uusiutuisi osittain. Mitä itse vastaat omaan kysymykseesi, minä vastaan, että ei voi. Mitä voisi tehdä osittain uusiutunut solu, jokin solun palanen? Onko esimerkkejä tällaisesta kehityksestä?

''Miten toimintaohjeet siirtyvät geeneissä, onko siitä mitään käsitystä evoluutioilla?''
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3772
Ei se ole sen kummempaa kuin silmien värin periytyminen.

On se vaikeempaa. On aivan erilainen tieto ohjeistaa proteiinin teko kuin antaa ohje että siinä ja siinä elämäsi vaiheessa tee näin ja näin. Arvuuttelet, mikä on eri asia kuin tieto.

''Ei ole mahdollista sekään, että joku hai on joskus vahingossa tehnyt niin ja oppinut tekemään niin jatkossakin.''
Miksi ei?

No, vaikka olisi oppinutkin niin miten olisi opettanut?

''Mutta miten se olisi opettanut sen taidon jälkeläisilleen?''
Varmaankin ihan mallioppimista.

Onko havaintoja, että hait opettaisivat jälkeläisiään tai muutkaan kalat? Että hain kersa katselisi vieressä kun emo tai muukaan naarashai nyörittää seuraavan sukupolven munakoteloa. Jos voit esittää tällaista niin kerro.

Lue lisää

"Onko havaintoja, että hait opettaisivat jälkeläisiään tai muutkaan kalat? Että hain kersa katselisi vieressä kun emo tai muukaan naarashai nyörittää seuraavan sukupolven munakoteloa."

Kaloja ei minulla ole tarjota, mutta ainakin yksi maaselkärankainen opettaa jälkeläisiään. Kissaemo tuo pentueelleen ensin tapettuja saaliseläimiä, jotka se syö pentujen nähden. Seuraavaksi emo tuo eläviä saaliita, joilla se opettaa saaliin tappamisen. Jos kissanpentu ei saa tätä opetusta, se ei aikuisena yksinkertaisesti tunnista saalista, vaikka hiiriä vilistäisi nenän edessä. Petoeläimelle kyky tunnistaa saalis on selvästi edullinen ominaisuus, joten sen luulisi leviävän helposti populaatiossa.

Tavaton kirjoitti:

----Kerroottinko ohjelmassa, että kaikkia hait tekevät niin? ------ Mitä se meinaa vaikka olisi koko maailmassa vain 193 haita jotka näin tekee. Ohjelma ei käsitellyt koko maapallon haimassaa, kyse oli eräästä Tasmanian rannikon kohdasta. Mutta silti, miten ne hait onvat sen oppineet ilman että kukaan on sitä niille opettanut?

Lue lisää

Tavaton kirjoittaa:
"Mitä se meinaa vaikka olisi koko maailmassa vain 193 haita jotka näin tekee."

Kyllä sillä on merkitystä. Jos kyse on vain yhdestä populaatiosta, voi kyse olla (kuten on perusteltua) oppimisesta toiselta.

Jos se on yleinen piirre kaikilla tai suuremmalla osalla haita, niin silloin kyse on ennemmin vaistotoiminnoista.

"Ohjelma ei käsitellyt koko maapallon haimassaa, kyse oli eräästä Tasmanian rannikon kohdasta. "

Selvä, kyse on siis paikallisesta ilmiöstä. On perusteltua olettaa, että kyseessä on oppimisen kautta siirtyvä tapa ko. haipopulaatiolla.

"Mutta silti, miten ne hait onvat sen oppineet ilman että kukaan on sitä niille opettanut? "

Oletko koskaan kuullut yritys-erehdys - menetelmästä? Joku hai oli joko vahingossa tai tarkoituksella yrittänyt suojata munansa paremmin. Se onnistui ja hai ilmeisesti pystyi seuraamaan tulosta ja havaitsemaan onnistumisensa.

Ja edelleen, tuo taipumus (oppimiseen, yrittämiseen) on yleensä perinnöllistä, jolloin ko. hain jälkeläisillä on hyvin suurella todennäköisyydellä samat taipumukset kuin vanhemmillaan. Jolleivat ko. populaation muut hait sitten, niin nämä jälkeläiset viimeistään voivat oppia tuon käyttäytymisen tältä ensimmäiseltä yrittäjältä.

vanha-kissa kirjoitti:

Tavaton kirjoittaa:
"Mitä se meinaa vaikka olisi koko maailmassa vain 193 haita jotka näin tekee."

Kyllä sillä on merkitystä. Jos kyse on vain yhdestä populaatiosta, voi kyse olla (kuten on perusteltua) oppimisesta toiselta.

Jos se on yleinen piirre kaikilla tai suuremmalla osalla haita, niin silloin kyse on ennemmin vaistotoiminnoista.

"Ohjelma ei käsitellyt koko maapallon haimassaa, kyse oli eräästä Tasmanian rannikon kohdasta. "

Selvä, kyse on siis paikallisesta ilmiöstä. On perusteltua olettaa, että kyseessä on oppimisen kautta siirtyvä tapa ko. haipopulaatiolla.

"Mutta silti, miten ne hait onvat sen oppineet ilman että kukaan on sitä niille opettanut? "

Oletko koskaan kuullut yritys-erehdys - menetelmästä? Joku hai oli joko vahingossa tai tarkoituksella yrittänyt suojata munansa paremmin. Se onnistui ja hai ilmeisesti pystyi seuraamaan tulosta ja havaitsemaan onnistumisensa.

Ja edelleen, tuo taipumus (oppimiseen, yrittämiseen) on yleensä perinnöllistä, jolloin ko. hain jälkeläisillä on hyvin suurella todennäköisyydellä samat taipumukset kuin vanhemmillaan. Jolleivat ko. populaation muut hait sitten, niin nämä jälkeläiset viimeistään voivat oppia tuon käyttäytymisen tältä ensimmäiseltä yrittäjältä.

Lue lisää

----Selvä, kyse on siis paikallisesta ilmiöstä. ------ Mistä tiedät, ohjelmassa vaan ei käsitetly maailman kaikia haita mutte ei siinä sanottu myöskään että vain tämän alueen hati niin tekevät, eivätkä muut hait. Älä ala tekemään johtopäätöksiä pelkän evluutiouson pohjalta kun et tiedä.

Tavaton kirjoitti:

Siksi kun te evoressukat ette osaa enää keskustella. Pelkkiä linkkilistoja ja copy-pastea, sekö on keskustelua? hah haaa

Jaa? Evoressukatko niitä Pöljäkkeen aivottomia linkkilistoja lähettelevätkin? Enpä olisi uskonut...

jossarian69 kirjoitti:

"Onko havaintoja, että hait opettaisivat jälkeläisiään tai muutkaan kalat? Että hain kersa katselisi vieressä kun emo tai muukaan naarashai nyörittää seuraavan sukupolven munakoteloa."

Kaloja ei minulla ole tarjota, mutta ainakin yksi maaselkärankainen opettaa jälkeläisiään. Kissaemo tuo pentueelleen ensin tapettuja saaliseläimiä, jotka se syö pentujen nähden. Seuraavaksi emo tuo eläviä saaliita, joilla se opettaa saaliin tappamisen. Jos kissanpentu ei saa tätä opetusta, se ei aikuisena yksinkertaisesti tunnista saalista, vaikka hiiriä vilistäisi nenän edessä. Petoeläimelle kyky tunnistaa saalis on selvästi edullinen ominaisuus, joten sen luulisi leviävän helposti populaatiossa.

Lue lisää

Avauksessa olit poittina tuollainen lause "Toinen on eliöitten taito ja osaaminen asioissa mitä ne eivät ole voineet oppia matkimalla vanhemmiltaan. " Varmaan huomasit sen, että kyse ei ollut eläimistä, jotka opettavat taidon poikasilleen. Kuka opettaa kilpikonnan poikaset suunnistamaan raivokkaasti suoraan merta kohden heti kun tulee ulos hiekasta?

vanha-kissa kirjoitti:

Tavaton nimimerkillä esiintyvä multinikki kirjoittaa:
"Sinä ja late olette kaiketi akateemikkoja ja minä olen vain rähjännyt muilla sektoreilla."

Akateemikko on arvonimi, mutta on minulla tutkijan taustaa. Kyllä, olen akateemisesti koulutettu. LauriT ei ymmärtääkseni ole vielä missään korkeakoulussa, mutta täällä esittämänsä perusteella hänessä on kyllä ainesta.

"Että myönnän kuuluvani alempaan sosiaaliluokkaan ja olevani muutenkin evoluutiossa selvästi alemmalla tasolla kuin missä te jo menette."

Päätit sitten siirtyä hakkaamaan olkiukkoa? Sosiaaliluokalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka älykäs on. Kyse on ennemmin siitä, haluaako oppia ja käyttää käsillä olevaa tietoa. Ja evoluution kanssa tällä ei ole muuta tekemistä kuin se, että sitä nyt tässä keskustelussa sivutaan. Tai toisaalta, evoluution kannalta vain sillä on merkitystä, kuinka monta elinkelpoista jälkeläistä kykenee tuottamaan - joissakin piireissä koulutuksesta saattaa olla apua tässäkin suhteessa.

"Mutta onko teillä akatemiikoilla tapana käyttää puheenvuoroja tyyliin " vaikka minä itse en asiasta nyt osaa tämän kummempaa sanoa tai selittää niin lukemalla tämän lähdeviiteen huomaat olevasi väärässä ja minun olevan oikeassa". "

Ja missä tällaista on viimeksi sitten esiintynyt? Mitä minä olen täällä ymmärtänyt, niin evoluutioteorian puolustajat enimmäkseen ovat myöntäneet, että eivät kaikkea tiedä, mutta samalla tuoneet lähteitä ja tutkimustuloksia argumenttiensa tueksi - ainakin niihin perustuen vastaväittäjän argumentit tulevat kumotuksi tms. Vastaväittäjän pitäisi sitten tuoda esiin niitä lähteitä ja tutkimuksia, jotka taas tukisivat väitettä/argumenttia.

Valitettavan usein täällä esiintyvät kressut heittävät noita väitteitään eivätkö pysty sitten oikein esittämään (kestäviä) perusteluita väitteidensä taakse. Pahimmillaan he tekevät emäkömmähdyksiä esimerkkinä väite "jo Mendelin lait estävät evoluution" mitä he eivät kyenneet millään tavalla sitten edes perustelevan. Osoittautui, ettei aloittaja (ja komppaajat) edes ymmärtäneet mitä Mendelin lait sanovat, mihin sitä sovelletaan ja mitä siitä seuraa - ilmeisesti eivät edes ymmärrä perinnölllisyydestä ja geeneistä tarpeeksi, että osaisivat argumentoida kunnolla väitteensä tueksi.

Lue lisää

Ei olisi ongelma ollenkaan alkaa selata vaikka googlea ja kirjastoja ja ruveta kopsaamaan linkkejä sekä sisältöjä tänne keskusteluihin. Mutta kuka kestäisi sellaista keskustelutyyliä kovinkaan kauan, kysyn vaan. Copy-paste ei vaadi muuta kuin alkeiskyvyt käyttää tietsikkaa ja nettiä niin jo voi esiintyä suurena asiantuntijana. Minä ainakin toivon, että ei aleta ohjata keskusteluja copy-pasten suuntaan vaan jos on jotain sanottavaa niin sanotaan se omin kyvyin ja sanoin.
Jos ei osaa sanoa mitään omintakeista niin sitten lienee parasta kytkeytyä keskustelujen äänettömäksi seuraajaksi.

K-18_K-18 kirjoitti:

Ei olisi ongelma ollenkaan alkaa selata vaikka googlea ja kirjastoja ja ruveta kopsaamaan linkkejä sekä sisältöjä tänne keskusteluihin. Mutta kuka kestäisi sellaista keskustelutyyliä kovinkaan kauan, kysyn vaan. Copy-paste ei vaadi muuta kuin alkeiskyvyt käyttää tietsikkaa ja nettiä niin jo voi esiintyä suurena asiantuntijana. Minä ainakin toivon, että ei aleta ohjata keskusteluja copy-pasten suuntaan vaan jos on jotain sanottavaa niin sanotaan se omin kyvyin ja sanoin.
Jos ei osaa sanoa mitään omintakeista niin sitten lienee parasta kytkeytyä keskustelujen äänettömäksi seuraajaksi.

Lue lisää

K-18_K-18 kirjoittaa:
"Ei olisi ongelma ollenkaan alkaa selata vaikka googlea ja kirjastoja ja ruveta kopsaamaan linkkejä sekä sisältöjä tänne keskusteluihin. "

No eipä tuollaista ole liiemmin täällä harrastaneet muut kuin jotkut kreaatit. Kovin pienestä alat valittamaan, jos nyt viittaat tuohon LaurT:n viestiin (http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8664413/41284045) - siinä oli _yksi_ osuus, jossa oli kaksi linkkiä ja lainattiin yksi lause toisen kinkin takaa.

Onko ihan oikeast syytä vetää herne nenään ja narista ainoastaan tuosta osuudesta? Voit ihan kylmästi ohittaa sitten sen osuuden ja keskustella sitten asiasta etkä vain valittaa.

"Minä ainakin toivon, että ei aleta ohjata keskusteluja copy-pasten suuntaan vaan jos on jotain sanottavaa niin sanotaan se omin kyvyin ja sanoin."

Toivoa voit ja hyvä tapa onkin kirjoittaa asioita omin sanoin. Mutta minusta on kyllä ihan kohtuutonta vaatia sitä, että perusteisiin ei saa antaa linkkejä eikä lähteitä saa lainata keskusteluun mukaan.

"Jos ei osaa sanoa mitään omintakeista niin sitten lienee parasta kytkeytyä keskustelujen äänettömäksi seuraajaksi. "

Jos tavoite on sanoa jotain omintakeista, niin täällä saa sitten esittää ihan mitä vaan, todenperäisyydestä viis, niinkö? Jos väittää jotain tästä todellisuudesta, kuten esim. evoluutiosta ja evoluutioteoriasta, tai tieteestä yleensä, pitää uskottavuuden vuoksi myös perustella sanottavansa. Voihan sitä heittää vain läppää ja perusteettomia väitteitä, kuten arvon kreationistimme täällä tuppaavat tekemään - onko se keskustelua?

Jos meno ei täällä miellytä, ole hyvä ja pysy sitten poissa. Tai ota se vastaan mitä saat.

K-18_K-18 kirjoitti:

Avauksessa olit poittina tuollainen lause "Toinen on eliöitten taito ja osaaminen asioissa mitä ne eivät ole voineet oppia matkimalla vanhemmiltaan. " Varmaan huomasit sen, että kyse ei ollut eläimistä, jotka opettavat taidon poikasilleen. Kuka opettaa kilpikonnan poikaset suunnistamaan raivokkaasti suoraan merta kohden heti kun tulee ulos hiekasta?

Lue lisää

K-18_K-18 kirjoitti:
"Kuka opettaa kilpikonnan poikaset suunnistamaan raivokkaasti suoraan merta kohden heti kun tulee ulos hiekasta? "

Jaa miten synnynnäiset vaistotoiminnat ovat saaneet alkunsa?

Voitko ajatella sellaista skenaariota, jossa kilpikonna alunperin kaivoi munansa lähemmäksi rantaviivaa? Tai että siihen aikaan ei noilla rannoilla ollut petoja liiemmin poikasia jahtaamaan?

No, kilpikonnan poikaset sitten suunnistivat mereen, kuka paremmin, kuka huonommin. Pikkuhiljaa sitten pesimisrannoille alkoi ilmaantua petoja. Ne, jotka, syystä tai toisesta, päätyivät mereen muita nopeammin olivat vähiten alttiina saalistukselle. Se joukko, joka päätyi mereen, oli seuraavien kilpikonnapolvien vanhempia. Näillä kilpikonnilla oli siis jotain perinnöllistä toimintamallia, joka ohjasi ne mereen. Koska lisääntymiskierrokselle päätyi suuremmassa määrin ne yksilöt, jotka siis kantoivat tuota selviytymisominaisuutta, lisääntyessään sitten lisäsivät tuon ominaisuuden kantajia. Edelleen tuo ominaisuus saattoi olla toisilla vahvempi tai liittyä johonkin toiseen ominaisuuteen, joka tuotti paremman selviytymismahdollisuuden.

Tuota prosessia kutsutaan luonnonvalinnaksi. Kyseessä on yritys-erehdys oppimismenetelmän biologinen sovellus. Onnistuneet yritykset säilyvät pohjaksi seuraaville yrityksille.

vanha-kissa kirjoitti:

K-18_K-18 kirjoitti:
"Kuka opettaa kilpikonnan poikaset suunnistamaan raivokkaasti suoraan merta kohden heti kun tulee ulos hiekasta? "

Jaa miten synnynnäiset vaistotoiminnat ovat saaneet alkunsa?

Voitko ajatella sellaista skenaariota, jossa kilpikonna alunperin kaivoi munansa lähemmäksi rantaviivaa? Tai että siihen aikaan ei noilla rannoilla ollut petoja liiemmin poikasia jahtaamaan?

No, kilpikonnan poikaset sitten suunnistivat mereen, kuka paremmin, kuka huonommin. Pikkuhiljaa sitten pesimisrannoille alkoi ilmaantua petoja. Ne, jotka, syystä tai toisesta, päätyivät mereen muita nopeammin olivat vähiten alttiina saalistukselle. Se joukko, joka päätyi mereen, oli seuraavien kilpikonnapolvien vanhempia. Näillä kilpikonnilla oli siis jotain perinnöllistä toimintamallia, joka ohjasi ne mereen. Koska lisääntymiskierrokselle päätyi suuremmassa määrin ne yksilöt, jotka siis kantoivat tuota selviytymisominaisuutta, lisääntyessään sitten lisäsivät tuon ominaisuuden kantajia. Edelleen tuo ominaisuus saattoi olla toisilla vahvempi tai liittyä johonkin toiseen ominaisuuteen, joka tuotti paremman selviytymismahdollisuuden.

Tuota prosessia kutsutaan luonnonvalinnaksi. Kyseessä on yritys-erehdys oppimismenetelmän biologinen sovellus. Onnistuneet yritykset säilyvät pohjaksi seuraaville yrityksille.

Lue lisää

----Voitko ajatella sellaista skenaariota, ------ Niin, kyllä aina voi ajatella mitä vaan. Minäkin voin helposti. Pitäisi muistaa mainita oppikirjoissa mikä on ajateltua ja mikä todistettua. Tämän seikan unohtamisen olen huomannaut evolutionistien helmasynniksi. Siirrytään faktasta fiktioon ihan sujuvasti unohtaen mainita että tästä alkaa pelkkää ajatustuotetta.

Tietääkö tiede miten toimintaohjeet on koodattu geeneihin. Sehän on aivan eri asia kuin koodata proteiineja tai ohjata muita geenejä. Ovatko ne edes geeneissä vaiko henkisenä asiana aivoissa tai proeteiineissa, onko tästä esittää tietoa. TArkoitan tosiaan tietoa, ei pelkästään "ajateltua ksenaariota".

vanha-kissa kirjoitti:

K-18_K-18 kirjoittaa:
"Ei olisi ongelma ollenkaan alkaa selata vaikka googlea ja kirjastoja ja ruveta kopsaamaan linkkejä sekä sisältöjä tänne keskusteluihin. "

No eipä tuollaista ole liiemmin täällä harrastaneet muut kuin jotkut kreaatit. Kovin pienestä alat valittamaan, jos nyt viittaat tuohon LaurT:n viestiin (http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8664413/41284045) - siinä oli _yksi_ osuus, jossa oli kaksi linkkiä ja lainattiin yksi lause toisen kinkin takaa.

Onko ihan oikeast syytä vetää herne nenään ja narista ainoastaan tuosta osuudesta? Voit ihan kylmästi ohittaa sitten sen osuuden ja keskustella sitten asiasta etkä vain valittaa.

"Minä ainakin toivon, että ei aleta ohjata keskusteluja copy-pasten suuntaan vaan jos on jotain sanottavaa niin sanotaan se omin kyvyin ja sanoin."

Toivoa voit ja hyvä tapa onkin kirjoittaa asioita omin sanoin. Mutta minusta on kyllä ihan kohtuutonta vaatia sitä, että perusteisiin ei saa antaa linkkejä eikä lähteitä saa lainata keskusteluun mukaan.

"Jos ei osaa sanoa mitään omintakeista niin sitten lienee parasta kytkeytyä keskustelujen äänettömäksi seuraajaksi. "

Jos tavoite on sanoa jotain omintakeista, niin täällä saa sitten esittää ihan mitä vaan, todenperäisyydestä viis, niinkö? Jos väittää jotain tästä todellisuudesta, kuten esim. evoluutiosta ja evoluutioteoriasta, tai tieteestä yleensä, pitää uskottavuuden vuoksi myös perustella sanottavansa. Voihan sitä heittää vain läppää ja perusteettomia väitteitä, kuten arvon kreationistimme täällä tuppaavat tekemään - onko se keskustelua?

Jos meno ei täällä miellytä, ole hyvä ja pysy sitten poissa. Tai ota se vastaan mitä saat.

Lue lisää

-----http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8664413/41284045------- Montako linkkiä ja copy-pastea näet tuossa vastauksessa? Mielestäni on enemmän kuin kaksi.

----siinä oli _yksi_ osuus, jossa oli kaksi linkkiä ja lainattiin yksi lause toisen kinkin takaa. -------

hoh hoijaa kirjoitti:

-----http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8664413/41284045------- Montako linkkiä ja copy-pastea näet tuossa vastauksessa? Mielestäni on enemmän kuin kaksi.

----siinä oli _yksi_ osuus, jossa oli kaksi linkkiä ja lainattiin yksi lause toisen kinkin takaa. -------

Lue lisää

Hetken jo mietin, viitsinkö vaivautua tämän multinikin takia, mutta menköön.

Opettele muuten lainaamaan sillä tapaa, että saat ehjän ja toimivan linkin aikaiseksi.
"Montako linkkiä ja copy-pastea näet tuossa vastauksessa? Mielestäni on enemmän kuin kaksi."

Onko sinulle ne linkit sitten se ongelma? Eikö ennemmin ollut kyse puhtaasta tekstin kopioimisesta ilman omaa osuutta?

Minusta LauriT käytti ihan esimerkillisesti noita linkkejä sitä yhtä suoraa lainausta ja yhtä linkkiä sen paremmin kommentoimatta tapausta lukuunottamatta. Lyhyesti asia ja sitten linkki materiaaliin, josta voi sitten halutessaan tutustua asiaan tarkemmin.

Se esimerkki yhdestä simpanssin geenin emäsjärjestyksestä oli nimenomaan havainto tosielämästä vastauksena kysymykseen "miten elävän olennon toimintaohjeet ovat koodattuina geeneihin".

Mutta vastaus kysymykseen:
- neljä linkkiä
- kaksi copy-pastea

Seison edelleen sen takana, että siinä LauriT:n viestissä oli vain yksi osio, josta voi sanoa ettei siinä ollut omaa käsittelyä mukana.

vanha-kissa kirjoitti:

Hetken jo mietin, viitsinkö vaivautua tämän multinikin takia, mutta menköön.

Opettele muuten lainaamaan sillä tapaa, että saat ehjän ja toimivan linkin aikaiseksi.
"Montako linkkiä ja copy-pastea näet tuossa vastauksessa? Mielestäni on enemmän kuin kaksi."

Onko sinulle ne linkit sitten se ongelma? Eikö ennemmin ollut kyse puhtaasta tekstin kopioimisesta ilman omaa osuutta?

Minusta LauriT käytti ihan esimerkillisesti noita linkkejä sitä yhtä suoraa lainausta ja yhtä linkkiä sen paremmin kommentoimatta tapausta lukuunottamatta. Lyhyesti asia ja sitten linkki materiaaliin, josta voi sitten halutessaan tutustua asiaan tarkemmin.

Se esimerkki yhdestä simpanssin geenin emäsjärjestyksestä oli nimenomaan havainto tosielämästä vastauksena kysymykseen "miten elävän olennon toimintaohjeet ovat koodattuina geeneihin".

Mutta vastaus kysymykseen:
- neljä linkkiä
- kaksi copy-pastea

Seison edelleen sen takana, että siinä LauriT:n viestissä oli vain yksi osio, josta voi sanoa ettei siinä ollut omaa käsittelyä mukana.

Lue lisää

----"Se esimerkki yhdestä simpanssin geenin emäsjärjestyksestä oli nimenomaan havainto tosielämästä vastauksena kysymykseen miten elävän olennon toimintaohjeet ovat koodattuina geeneihin".------- En usko että olisit sellainen mutta koetat kovasti saada kaikki uskomaan, että olisit sellainen. Vai eikö teidän evojen kieroilulla ole mitään ylärajaa kun ette osaa avastata kysymykseen.

Luulisi idiootinkin käsittävän että ei kyse ole ollut jostain rivistä kirjaimia vaan siitä miten se informaatio "kieputa munakotelon ympärille leviä ja tee se kieputus näin ja näin" on sinne geeneihin koodattuna. Mikä on se mekanismi? Jos et muuta osaa vastata kuin toistaa jonkun idioottimaisen kirjainrivin ja muuta lällälläää niin älä suotta vaivaudu.

En ole kuullut enkä nähnyt mistään, että geeneihin olisi kirjattuna jossain muodossa erilaisia toimintaohjeita eliölle vaan ainoastaan materiaalista ohjeistusta eliön elimistön valmistukeen.

>>- jos apinoita on asunut rannoilla ruokaillen pääasiassa meri/järviravintoa niin miksei enää ole sellaisia apinapopulaatioita. Meriruoka on hyvää ja ravitsevaa ja on aika vaikea uskoa, että sellaisen makuun päästyään apinat olisivat ravintovarannon hylänneet ja lähteneet tallustelemaan kuivalle ja niukkaruokaiselle savannille>- liharuoan sanotaan kasvattaneen ihmisen aivot. Onko joku todistanut, että kala/äyriäisravinto ei olisi siihen kyennyt, jopa lihaa paremmin? Kalanrasvat ovat esimerkiksi aivojen toiminnan kannalta paljon parempia kuin kovat eläinrasvat, mikä on todistettu fakta. Tämäkin tosiasia kumoaa aika tehokkaasti savannieläimen lihansyöntiteorian. Lihansyöntikö olisi kasvattanut aivot mutta kuitenkin ne toimivat paremmin kalanrasvalla! Täysin mahdoton ajatus ja vailla todisteita

K-18_K-18 kirjoittaa:
"Mutta pari ajatusta:
- jos apinoita on asunut rannoilla ruokaillen pääasiassa meri/järviravintoa niin miksei enää ole sellaisia apinapopulaatioita."

Ei ole mitään syytä olettaa tai vaatia, että ko. apinat olisivat ruokailleet _pääasiassa_ meri/järviravintoa.

Mutta mitä tulee tuohon argumenttiin "miksi ei enää ole sellaisia apinapopulaatioita", niin itseasiassa niitä on ainakin Japanissa, makakit. Ne ovat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta vuodenajasta riippuen syövät myös rapuja ja simpukoita.

http://www.blueplanetbiomes.org/japanese_macaque.htm

illuminatus kirjoitti:

>>- jos apinoita on asunut rannoilla ruokaillen pääasiassa meri/järviravintoa niin miksei enää ole sellaisia apinapopulaatioita. Meriruoka on hyvää ja ravitsevaa ja on aika vaikea uskoa, että sellaisen makuun päästyään apinat olisivat ravintovarannon hylänneet ja lähteneet tallustelemaan kuivalle ja niukkaruokaiselle savannille>- liharuoan sanotaan kasvattaneen ihmisen aivot. Onko joku todistanut, että kala/äyriäisravinto ei olisi siihen kyennyt, jopa lihaa paremmin? Kalanrasvat ovat esimerkiksi aivojen toiminnan kannalta paljon parempia kuin kovat eläinrasvat, mikä on todistettu fakta. Tämäkin tosiasia kumoaa aika tehokkaasti savannieläimen lihansyöntiteorian. Lihansyöntikö olisi kasvattanut aivot mutta kuitenkin ne toimivat paremmin kalanrasvalla! Täysin mahdoton ajatus ja vailla todisteita

Lue lisää

Minun ja jokaisen ajattelevan ihmisen mielestä on erittäin suuri ongelma jos liharuoka rakentaisi kalansyöjän aivot. Sellaista ei evoluutio tekisi, se sinun ja jokaisen evon on pakko myöntää koska se olisi täysin vastoin teorianne pyhimpiä ja perimmäisiä arvoja.

Tuossa tavassasi onkin kyse uskonnon puolustamisesta. Uskonnon kiihkoisa puolustaminenhan lähtee siitä, että ongelmaa tai ristiriitaa ei yritetä selittää vaan se yritetään todistella pois, olemattomaksi. Koetetaan selittää, että itseasiassa mitään ongelmaa ei ole olemassa, on vain kysyjien väärät luulot, väärät ennakkoasenteet, typeryys, jne... yleensä kaikkea kysyjiin liittyvää negatiivista.

Evoluutioteorian puolustelu on saanut hyvin näkyvästi samoja piirteitä. Sen sijaan, että pyrittäisiin hakemaan ongelmanratkaisuja evol.teorian puitteissa tai myöntämään, että teoriassa tai sen perusteella tehdyissä johtopäätöksissä on jotain vikaa keskitytään selittelemään ettei mitään ongelmia tosiaasiassa olekaan.

Sellainen käytös ei ole uskottavaa kenenkään ajattelevan ihmisen mielestä ja on samalla yksi vankimpia teorianne vastaisia todisteita. Te evoluutit ette uskalla kohdata ongelmia vaan pyritte hämäämään lukijoitanne/kuulijoitanne selitellen, että teoriaan ja sen sovelluksiin ei mitään ongelmia sisältyisi. Ollaan siirrytty ongelmattomaan vaiheeseen. Ongelmat ovat vain alhaisia vääristelyjä ja tyhmyyden ylistyksiä. Se sellainen ei mene enää nykyihmiseen perille, koulutus on opettanut monetkin ajattelemaan omalla päällään. Mantrojen toistelu ei uppoa suomalaiseen päähän.

vanha-kissa kirjoitti:

K-18_K-18 kirjoittaa:
"Mutta pari ajatusta:
- jos apinoita on asunut rannoilla ruokaillen pääasiassa meri/järviravintoa niin miksei enää ole sellaisia apinapopulaatioita."

Ei ole mitään syytä olettaa tai vaatia, että ko. apinat olisivat ruokailleet _pääasiassa_ meri/järviravintoa.

Mutta mitä tulee tuohon argumenttiin "miksi ei enää ole sellaisia apinapopulaatioita", niin itseasiassa niitä on ainakin Japanissa, makakit. Ne ovat pääasiassa kasvissyöjiä, mutta vuodenajasta riippuen syövät myös rapuja ja simpukoita.

http://www.blueplanetbiomes.org/japanese_macaque.htm

Lue lisää

että ko. apinat olisivat ruokailleet _pääasiassa_ meri/järviravintoa.

Vaikka ihmiset ovatkin saaneet kalanrasvansyöjän rasva-aineenvaihdunnan. Tapahtuiko evoluutiolle jokin virhe vai miten se niin hullusti on voinut mennä? Huomaa, että kalanrasva on ihmiselle soveliaampaa kuin kasvirasvat, monityydyttämättömät huomioiden.

Möttöskä kirjoitti:

että ko. apinat olisivat ruokailleet _pääasiassa_ meri/järviravintoa.

Vaikka ihmiset ovatkin saaneet kalanrasvansyöjän rasva-aineenvaihdunnan. Tapahtuiko evoluutiolle jokin virhe vai miten se niin hullusti on voinut mennä? Huomaa, että kalanrasva on ihmiselle soveliaampaa kuin kasvirasvat, monityydyttämättömät huomioiden.

Lue lisää

Möttöskä kirjoittaa:
"Vaikka ihmiset ovatkin saaneet kalanrasvansyöjän rasva-aineenvaihdunnan. "

Onko siis ihmisellä kalanrasvansyöjän aineenvaihdunta vai onko ennemmin niin, että kalanrasva on ihmisen terveydelle optimaalisempaa kuin muut rasvat? Tällä on kuule selvä ero - on niitäkin ihmisiä jotka eivät kalanrasvaa saa mutta silti elävät ja saavat jälkeläisiä.

Möttöskä kirjoitti:

Minun ja jokaisen ajattelevan ihmisen mielestä on erittäin suuri ongelma jos liharuoka rakentaisi kalansyöjän aivot. Sellaista ei evoluutio tekisi, se sinun ja jokaisen evon on pakko myöntää koska se olisi täysin vastoin teorianne pyhimpiä ja perimmäisiä arvoja.

Tuossa tavassasi onkin kyse uskonnon puolustamisesta. Uskonnon kiihkoisa puolustaminenhan lähtee siitä, että ongelmaa tai ristiriitaa ei yritetä selittää vaan se yritetään todistella pois, olemattomaksi. Koetetaan selittää, että itseasiassa mitään ongelmaa ei ole olemassa, on vain kysyjien väärät luulot, väärät ennakkoasenteet, typeryys, jne... yleensä kaikkea kysyjiin liittyvää negatiivista.

Evoluutioteorian puolustelu on saanut hyvin näkyvästi samoja piirteitä. Sen sijaan, että pyrittäisiin hakemaan ongelmanratkaisuja evol.teorian puitteissa tai myöntämään, että teoriassa tai sen perusteella tehdyissä johtopäätöksissä on jotain vikaa keskitytään selittelemään ettei mitään ongelmia tosiaasiassa olekaan.

Sellainen käytös ei ole uskottavaa kenenkään ajattelevan ihmisen mielestä ja on samalla yksi vankimpia teorianne vastaisia todisteita. Te evoluutit ette uskalla kohdata ongelmia vaan pyritte hämäämään lukijoitanne/kuulijoitanne selitellen, että teoriaan ja sen sovelluksiin ei mitään ongelmia sisältyisi. Ollaan siirrytty ongelmattomaan vaiheeseen. Ongelmat ovat vain alhaisia vääristelyjä ja tyhmyyden ylistyksiä. Se sellainen ei mene enää nykyihmiseen perille, koulutus on opettanut monetkin ajattelemaan omalla päällään. Mantrojen toistelu ei uppoa suomalaiseen päähän.

Lue lisää

Ei tässä mitään ongelmaa tosiaan olekaan: sinullakin on kaikkiruokaisen aivot, ei nimenomaisesti kalansyöjän!!!

Ravinto on ollut ergaster/erectuksilla lihapainotteinen ja sittemmin laajentunut myös merenherkkuihin edeltäjiemme elinpiirin laajetessa vesistöjen äärelle. Mikä helvetti tuossa niin käsittämätöntä sinulle on?

Möttöskä kirjoitti:

että ko. apinat olisivat ruokailleet _pääasiassa_ meri/järviravintoa.

Vaikka ihmiset ovatkin saaneet kalanrasvansyöjän rasva-aineenvaihdunnan. Tapahtuiko evoluutiolle jokin virhe vai miten se niin hullusti on voinut mennä? Huomaa, että kalanrasva on ihmiselle soveliaampaa kuin kasvirasvat, monityydyttämättömät huomioiden.

Lue lisää

tuolla "jo Mendelin lait estävät evoluution" threadissä esittämääni kysymykseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8660462/41267515
"Normaalitilanteessa ei pysy sillä jos kaikki jälkeläiset eivät saa uutta ominaisuutta niin kyseinen ominaisuus alkaa väistämättä kadota."

Se on totta, että jos uuden ominaisuuden tuottava geenialleeli ei päädy jälkeläisille, kyseinen ominaisuus katoaa (väistämättä).

Mutta otetaan tässä nyt se esimerkki uusiksi. Uuden ominaisuuden tuottava geenialleeli on p. Olkoon se nyt vaikka sitten resessiivinen ominaisuus (eli väistyvä ominaisuus). Alkuperäinen geenialleeli olkoon sitten P.

Vanhemmat (muistakaa nyt, että on kyse suvullisesta lisääntymisestä, diploidinen kromosomisto): PP ja Pp
Jälkeläisillä perimä on tilastollisella jakaumalla: PP 50%, Pp 50%

Eli (tilastollisesti) puolella jälkeläisistä on tuo resessiivinen geenialleeli perimässään.

Nyt Möttöskä, voinet sitten kertoa millä tavalla "kyseinen ominaisuus alkaa väsitämättä kadota"? Miksi sen pitäisi olla kaikilla jälkeläisillä? Ole hyvä, areena on sinun.

illuminatus kirjoitti:

Ei tässä mitään ongelmaa tosiaan olekaan: sinullakin on kaikkiruokaisen aivot, ei nimenomaisesti kalansyöjän!!!

Ravinto on ollut ergaster/erectuksilla lihapainotteinen ja sittemmin laajentunut myös merenherkkuihin edeltäjiemme elinpiirin laajetessa vesistöjen äärelle. Mikä helvetti tuossa niin käsittämätöntä sinulle on?

Lue lisää

uskallat oikein kiroilla? Tekee mahtavan olon, niinkö?

vanha-kissa kirjoitti:

Möttöskä kirjoittaa:
"Vaikka ihmiset ovatkin saaneet kalanrasvansyöjän rasva-aineenvaihdunnan. "

Onko siis ihmisellä kalanrasvansyöjän aineenvaihdunta vai onko ennemmin niin, että kalanrasva on ihmisen terveydelle optimaalisempaa kuin muut rasvat? Tällä on kuule selvä ero - on niitäkin ihmisiä jotka eivät kalanrasvaa saa mutta silti elävät ja saavat jälkeläisiä.

Lue lisää

kinata termeistä. Ei onnistu, kuule.

vanha-kissa kirjoitti:

tuolla "jo Mendelin lait estävät evoluution" threadissä esittämääni kysymykseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8660462/41267515
"Normaalitilanteessa ei pysy sillä jos kaikki jälkeläiset eivät saa uutta ominaisuutta niin kyseinen ominaisuus alkaa väistämättä kadota."

Se on totta, että jos uuden ominaisuuden tuottava geenialleeli ei päädy jälkeläisille, kyseinen ominaisuus katoaa (väistämättä).

Mutta otetaan tässä nyt se esimerkki uusiksi. Uuden ominaisuuden tuottava geenialleeli on p. Olkoon se nyt vaikka sitten resessiivinen ominaisuus (eli väistyvä ominaisuus). Alkuperäinen geenialleeli olkoon sitten P.

Vanhemmat (muistakaa nyt, että on kyse suvullisesta lisääntymisestä, diploidinen kromosomisto): PP ja Pp
Jälkeläisillä perimä on tilastollisella jakaumalla: PP 50%, Pp 50%

Eli (tilastollisesti) puolella jälkeläisistä on tuo resessiivinen geenialleeli perimässään.

Nyt Möttöskä, voinet sitten kertoa millä tavalla "kyseinen ominaisuus alkaa väsitämättä kadota"? Miksi sen pitäisi olla kaikilla jälkeläisillä? Ole hyvä, areena on sinun.

Lue lisää

yhtä sun toista itselläsikkin. On kyselty jo aikaa sitten puhetaidon kehittymisestä. Millä vuosiluvulla olet ajateelut vastata vai oletko ajateelut ollenkaan? Ai niin unohdin, ettehän te evot osaa kun profeettojeenne pyhhissä kirjoitusksissa ei ole mallivastauksia.

Tavaton kirjoitti:

yhtä sun toista itselläsikkin. On kyselty jo aikaa sitten puhetaidon kehittymisestä. Millä vuosiluvulla olet ajateelut vastata vai oletko ajateelut ollenkaan? Ai niin unohdin, ettehän te evot osaa kun profeettojeenne pyhhissä kirjoitusksissa ei ole mallivastauksia.

Lue lisää

Kuules nyt matikkanero, minulta ei kukaan siellä kysynyt mitään ja itse et näytä tajuavan sitäkään.

kun jo kirjoitti:

uskallat oikein kiroilla? Tekee mahtavan olon, niinkö?

>>Tekee mahtavan olon, niinkö?

vanha-kissa kirjoitti:

Kuules nyt matikkanero, minulta ei kukaan siellä kysynyt mitään ja itse et näytä tajuavan sitäkään.

kuitenkaan vaastaisi, koskapa et tiedä mitä pitäsi vastata? Turha on seiniltä mitään kysellä.

Kun oet niin kova kyselemään toisilta niin selitä sinäkin ensin muutama mysteeri, niinkun elämän synty, monisoluisten kehittyyminen, hyönteisten eovoluutio, muutama pikku asiaa ensin.

Aprillia, en kysy, nuku yösi, en aio viedä yöuniasi. Antaa olla ei teidltä evoilat ole ennenkään mitään vastauksia saanut. Tuskinpa on evoluutio siinä suhteessa teitä vielä miksikään muuttanut näin lyyheysssä ajassa.