Valovoimien erot

—että 50mm/2.8 on surkea, mutta 300mm/2,8 on hyvä valovoima.

Meneekö se niin, että tuolla 50mm…sellä ei tee mittään kun sillä ei näe edes tähdätä hämärässä, mutta 300mm on erinomainen valovoimaltaan ja sopii mainiosti myös hämärässä kuvaamiseen.

Vai ovatko em 50mm: omistajat hämärämiehiä ja 300mm:n omistajat valon lapsia?

tulee… kirjoitti:

—että 50mm/2.8 on surkea, mutta 300mm/2,8 on hyvä valovoima.

Meneekö se niin, että tuolla 50mm…sellä ei tee mittään kun sillä ei näe edes tähdätä hämärässä, mutta 300mm on erinomainen valovoimaltaan ja sopii mainiosti myös hämärässä kuvaamiseen.

Vai ovatko em 50mm: omistajat hämärämiehiä ja 300mm:n omistajat valon lapsia?

Lue lisää

Tuossa 300/2.8 objektiivissa aukon halkaisija on yli 100 mm, kun taas 50/2.8:ssa n. 17 mm. 50 mm:stä on halvempaa tehdä valovoimaisempia objektiiveja. Sinänsä 50/2.8 sopii jopa paremmin hämärässä kuvaamiseen, koska käsivaralta voi käytää pidempiä valotusaikoja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkosuhde

tulee… kirjoitti:

—että 50mm/2.8 on surkea, mutta 300mm/2,8 on hyvä valovoima.

Meneekö se niin, että tuolla 50mm…sellä ei tee mittään kun sillä ei näe edes tähdätä hämärässä, mutta 300mm on erinomainen valovoimaltaan ja sopii mainiosti myös hämärässä kuvaamiseen.

Vai ovatko em 50mm: omistajat hämärämiehiä ja 300mm:n omistajat valon lapsia?

Lue lisää

300/2.8 on vielä sellainen että sellaista kannattaa tehdä. Sitä valovoimaisempi olisi jo ihan tolkuttoman iso ja painava, ja hinnaltaan sellainen että ei perse kestä. Sigmalta löytyy 200-500/2.8, painaa lähes 20kg ja hinta lähes 1000€/kg. Niitä tehdään noin 10kpl vuodessa, eikä niitä enempää menisi kaupaksikaan.

Zeissiltä löytyy 1700mm/4, painaa noin 256kg, ja hinta satoja tuhansia euroja. Objektiivin kuljetus vaatii ison ja tukevan peräkärryn, tai kuorma-auton.
http://www.zeiss.com/c12567a8003b58b9/Contents-Frame/8baac109cb80bddfc12571e100393a1b

50/2.8 ei ole noiden ominaisuuksien osalta mikään erikoisuus. Jopa 50/1.4 on helppo ja halpa valmistaa. 50/1.2 alkaa olla keskivertoharrastajan ulottumattomissa. 50/1.0 on jo sellainen ettei sen valmistaminen ole hinnan takia järkevä bisnes.

Laajakulmissa on myös valovoiman osalta ongelmia, varsinkin pikkukennoisissa. Kinolle on helppo tehdä 10/2.8 mutta aps-c:lle vastaava tuottaa jo ongelmia. Tietysti rahalla saa sen mitä fysiikan lakien mukaan on mahdollista tehdä, mutta uniikkiobjektiiville tulee helposti hintaa kymmeniä tuhansia, kunnon teleissä jopa satoja tuhansia. Suunnittelu, prototyypit ja niiden testaus ei ole halpaa lystiä. Jos taidot riittää, voit suunnitella itse ja antaa valmiit piirustukset objektiivin valmistajalle, selvää säästöä jolla voi ostaa vaikka itsellesi ja vaimolle uudet katumaasturit ja lisäksi asuntoauton, tai kesämökin.

16+4 kirjoitti:

Tuossa 300/2.8 objektiivissa aukon halkaisija on yli 100 mm, kun taas 50/2.8:ssa n. 17 mm. 50 mm:stä on halvempaa tehdä valovoimaisempia objektiiveja. Sinänsä 50/2.8 sopii jopa paremmin hämärässä kuvaamiseen, koska käsivaralta voi käytää pidempiä valotusaikoja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aukkosuhde

Lue lisää

se 300/2,8 on hyvä, mutta 50/2,8 on huono jos kerran jälkimmäinen sopii paremmin heikossa valossa kuvaamiseen.
Eikö tuossa valovoimavouhotuksessa olekaan mitään logiikkaa?
Vai tuleeko viisastelu ehkä siitä, että kirjoittaja uskoo joskus hankkivansa 2,8 valovoimaisemman 50mm:n, mutta käsittää ettei hänellä ole koskaan varaa 300/2,8 ja siksi ei ole kanttia moittia sen valovoimaa.

ja menee.... kirjoitti:

300/2.8 on vielä sellainen että sellaista kannattaa tehdä. Sitä valovoimaisempi olisi jo ihan tolkuttoman iso ja painava, ja hinnaltaan sellainen että ei perse kestä. Sigmalta löytyy 200-500/2.8, painaa lähes 20kg ja hinta lähes 1000€/kg. Niitä tehdään noin 10kpl vuodessa, eikä niitä enempää menisi kaupaksikaan.

Zeissiltä löytyy 1700mm/4, painaa noin 256kg, ja hinta satoja tuhansia euroja. Objektiivin kuljetus vaatii ison ja tukevan peräkärryn, tai kuorma-auton.
http://www.zeiss.com/c12567a8003b58b9/Contents-Frame/8baac109cb80bddfc12571e100393a1b

50/2.8 ei ole noiden ominaisuuksien osalta mikään erikoisuus. Jopa 50/1.4 on helppo ja halpa valmistaa. 50/1.2 alkaa olla keskivertoharrastajan ulottumattomissa. 50/1.0 on jo sellainen ettei sen valmistaminen ole hinnan takia järkevä bisnes.

Laajakulmissa on myös valovoiman osalta ongelmia, varsinkin pikkukennoisissa. Kinolle on helppo tehdä 10/2.8 mutta aps-c:lle vastaava tuottaa jo ongelmia. Tietysti rahalla saa sen mitä fysiikan lakien mukaan on mahdollista tehdä, mutta uniikkiobjektiiville tulee helposti hintaa kymmeniä tuhansia, kunnon teleissä jopa satoja tuhansia. Suunnittelu, prototyypit ja niiden testaus ei ole halpaa lystiä. Jos taidot riittää, voit suunnitella itse ja antaa valmiit piirustukset objektiivin valmistajalle, selvää säästöä jolla voi ostaa vaikka itsellesi ja vaimolle uudet katumaasturit ja lisäksi asuntoauton, tai kesämökin.

Lue lisää

http://cgi.ebay.co.uk/Canon-5200mm-F14-SLR-DSLR-Lens_W0QQitemZ180438980987QQcmdZViewItemQQptZCamera_Lenses?hash=item2a0300597b

Jos Zeiss tuntuu liian isolta niin tästä edullisemmin vähän pienempi tötterö.

ja menee.... kirjoitti:

300/2.8 on vielä sellainen että sellaista kannattaa tehdä. Sitä valovoimaisempi olisi jo ihan tolkuttoman iso ja painava, ja hinnaltaan sellainen että ei perse kestä. Sigmalta löytyy 200-500/2.8, painaa lähes 20kg ja hinta lähes 1000€/kg. Niitä tehdään noin 10kpl vuodessa, eikä niitä enempää menisi kaupaksikaan.

Zeissiltä löytyy 1700mm/4, painaa noin 256kg, ja hinta satoja tuhansia euroja. Objektiivin kuljetus vaatii ison ja tukevan peräkärryn, tai kuorma-auton.
http://www.zeiss.com/c12567a8003b58b9/Contents-Frame/8baac109cb80bddfc12571e100393a1b

50/2.8 ei ole noiden ominaisuuksien osalta mikään erikoisuus. Jopa 50/1.4 on helppo ja halpa valmistaa. 50/1.2 alkaa olla keskivertoharrastajan ulottumattomissa. 50/1.0 on jo sellainen ettei sen valmistaminen ole hinnan takia järkevä bisnes.

Laajakulmissa on myös valovoiman osalta ongelmia, varsinkin pikkukennoisissa. Kinolle on helppo tehdä 10/2.8 mutta aps-c:lle vastaava tuottaa jo ongelmia. Tietysti rahalla saa sen mitä fysiikan lakien mukaan on mahdollista tehdä, mutta uniikkiobjektiiville tulee helposti hintaa kymmeniä tuhansia, kunnon teleissä jopa satoja tuhansia. Suunnittelu, prototyypit ja niiden testaus ei ole halpaa lystiä. Jos taidot riittää, voit suunnitella itse ja antaa valmiit piirustukset objektiivin valmistajalle, selvää säästöä jolla voi ostaa vaikka itsellesi ja vaimolle uudet katumaasturit ja lisäksi asuntoauton, tai kesämökin.

Lue lisää

.... että 10mm f/2,8 olisi vaikea tehdä kinoa pienemmälle piirtoympyrälle? vai tarkoitatko että 7mm f/2,8 olisi vaikea tehdä aps-c:n piirtoympyrälle?

Itse en oikein käsitä millä logiikalla pienempään kokoon objektiivien tekeminen olisi vaikeampaa, kuin isoon kokoon. Esim. kun mennään kinosta isompaan niin objektiivit käyvät aina vain pimeämmiksi ja alle kahden valovoimaa ei oikein missään keskarioptiikassa näe. Luulisi, että isojen kennojen objektiiveilta vaatimat isommat lasipinnat mutkistaisivat objektiivien valmistusta.

Miksi ajattelet että pienemmälle kennolle ei olisi mahdollista tehdä valovoimaista laajista?

sitten… kirjoitti:

se 300/2,8 on hyvä, mutta 50/2,8 on huono jos kerran jälkimmäinen sopii paremmin heikossa valossa kuvaamiseen.
Eikö tuossa valovoimavouhotuksessa olekaan mitään logiikkaa?
Vai tuleeko viisastelu ehkä siitä, että kirjoittaja uskoo joskus hankkivansa 2,8 valovoimaisemman 50mm:n, mutta käsittää ettei hänellä ole koskaan varaa 300/2,8 ja siksi ei ole kanttia moittia sen valovoimaa.

Lue lisää

.... jankuttaa:-( 300mm f:2,8 on hyvä siksi, että se on jokseenkin paras kompromissi mikä noin pitkään teleen voidaan saada (tuollaisella valovoimalla se alkaa jo olemaan aika hinnakas). Hämäryys on vähän suhteellinen juttu ja pitkällä teleobjektiivilla ei ihan kamalan hämärään ole paljoa asiaa ei ainakaan käsivaralta. Käsivaralta kuvattaessa 300mm tele vaatii varsin lyhyitä suljinaikoja jolloin valoisassakin valovoimasta on iloa. Tuonnempana jo selitettiin, että teleen ja vallankin pitkään teleen valovoimaa on hankalaa saada koska objektiivin koko kasvaa tolkuttomuuksiin ja siis paino myös. Toinen juttu on hinta, joka helposti nousee yli äyräiden.
50mm objektiivi sopii paremmin heikossa valossa kuvaamiseen vielä silloinkin vaikka se olisi teleä pimeämpikin. Täytyy huomata, että 50mm ja 300mm objektiiveja käytetään vallan erilaiseen kuvaamiseen eikä niitä voi ihan noin suoraan verrata. Esim. sisällä kuvatessa 300mm kakkulalla ei juuri tee mitään ja vastaavasti 50mm objektiivi sopii lintukuvaukseen vain aikamoisin varauksin.

mika2 kirjoitti:

.... että 10mm f/2,8 olisi vaikea tehdä kinoa pienemmälle piirtoympyrälle? vai tarkoitatko että 7mm f/2,8 olisi vaikea tehdä aps-c:n piirtoympyrälle?

Itse en oikein käsitä millä logiikalla pienempään kokoon objektiivien tekeminen olisi vaikeampaa, kuin isoon kokoon. Esim. kun mennään kinosta isompaan niin objektiivit käyvät aina vain pimeämmiksi ja alle kahden valovoimaa ei oikein missään keskarioptiikassa näe. Luulisi, että isojen kennojen objektiiveilta vaatimat isommat lasipinnat mutkistaisivat objektiivien valmistusta.

Miksi ajattelet että pienemmälle kennolle ei olisi mahdollista tehdä valovoimaista laajista?

Lue lisää

On olemassa tietty raja jota pienemmät esineet on vaikeampia rakentaa. Siitä syystä vajaakennoisille ei tahdo löytyä kunnon valovoimaista laajakulmaa. 50mm objektiiveja löytyy kaupan hyllyiltä 1.2 valovoimaisina, mutta sitä lyhyempiä ei, eikä kyllä sitä pidempiäkään. Ostaisin kyllä molempia jos niitä olisi kohtuuhinnalla tarjolla. Miksiköhän valmistajat ei niitä valmista vaikka niille olisi ostajia? Siksi että valmistaminen on niin kallista että ne jää hinnan takia hyllyyn.
Keskikoolle ei tarvi 2 valovoimaista parempia koska niissä on silläkin valovoimalla syväterävyysalue lyhyempi (pitää kuitenkin himmentää reilusti) kuin pikkukameroissa, ja paremman etsimen takia etsinkuva on kirkkaampi kuin pikkukameran vastaava etsin samalla valovoimalla.
1.2 valovoima ei tuo mitään merkittävää etua keskikoon kameroihin. Hintaa se lisäisi kuitenkin jo tuntuvasti koska piirtoympyrä on isompi=lasit on kookkaampia.
Pokkareissa taas objektiivit on niin pieniä että niiden valmistaminen 1.2 valovoimalla tulee niin kalliiksi että liian moni päätyisi ennemmin järkkäriin->pokkarit mätänee kaupan hyllyihin.

todellakin. kirjoitti:

On olemassa tietty raja jota pienemmät esineet on vaikeampia rakentaa. Siitä syystä vajaakennoisille ei tahdo löytyä kunnon valovoimaista laajakulmaa. 50mm objektiiveja löytyy kaupan hyllyiltä 1.2 valovoimaisina, mutta sitä lyhyempiä ei, eikä kyllä sitä pidempiäkään. Ostaisin kyllä molempia jos niitä olisi kohtuuhinnalla tarjolla. Miksiköhän valmistajat ei niitä valmista vaikka niille olisi ostajia? Siksi että valmistaminen on niin kallista että ne jää hinnan takia hyllyyn.
Keskikoolle ei tarvi 2 valovoimaista parempia koska niissä on silläkin valovoimalla syväterävyysalue lyhyempi (pitää kuitenkin himmentää reilusti) kuin pikkukameroissa, ja paremman etsimen takia etsinkuva on kirkkaampi kuin pikkukameran vastaava etsin samalla valovoimalla.
1.2 valovoima ei tuo mitään merkittävää etua keskikoon kameroihin. Hintaa se lisäisi kuitenkin jo tuntuvasti koska piirtoympyrä on isompi=lasit on kookkaampia.
Pokkareissa taas objektiivit on niin pieniä että niiden valmistaminen 1.2 valovoimalla tulee niin kalliiksi että liian moni päätyisi ennemmin järkkäriin->pokkarit mätänee kaupan hyllyihin.

Lue lisää

.... itse ajattelin, että noita pikkukennoisia on ollut niin vähän aikaa tarjolla, että niihin ei ole vaan vielä keritty kehittelemään omaa kunnollista optiikkavalikoimaansa. Pikkukennoisten kakkulavalikoimahan kehittyy kaiken aikaa ja uusia laseja ihan joka lähtöön julkaistaan tuon tuostakin. Eihän aps-c:le ole t/s optiikkaakaan, mutta en hetkeäkään usko, että se johtuisi siitä ettei sitä osata tehdä pienelle kennolle. Varmasti valmistajat myös miettii tuota markkinointi puolta, missä ne ostohalukkaat majailee.
Jos tuollainen raja objektiivin pienuuden osalta olisi olemassa, niin en usko, että järkkärimittakaava APS-C tai 4/3 on edes lähelläkään sitä ja tuskin edes pokkarimittakaava. Normaalipolttovälissä olen nähnyt pokkareissa f:1,8 valovoimaa ja vajaakennoisissa järkkäreissä f:1,4. Tuo mainitsemasi f:1,2 tai sitä valovoimaisempi ei kinareissakaan ole mikään tuiki tavallinen joskin jokunen noita supervalovoimaisia löytyy, mutta ei ne mitään halpoja ole kinarillekaan.

Itse olen ollut siinä uskossa, että kun objektiivi tehdään johonkin kokoon niin siitä voidaan tehdä juuri niin laaja tai tele tai valovoimainen kuin valmistaja katsoo tarpeelliseksi eikä tekniset seikat sitä asiaa rajoita. Tästä uskosta en ihan pelkästään sillä luovu, että erikoisempia laseja ei kukaan ole vielä keksinyt alkaa tekemään. Markkinointisyyt voivat hyvinkin olla takana sille ettei esimerkiksi supervalovoimaisia pokkareita ole tarjolla. Minusta on aina ollut vähän niin että kalliit erikoisvermeet (joihin supervalovoimaiset primetkin lasken) ovat olleet isompien formaattien heiniä kino ja keskikoko.

Kamerakehitys on puolisentoistasataa vuotta pyrkinyt kohti pienempää ja monikäyttöisempää. Kyllä siihen pienempään formaattiin oli jo filmiaikana selkeasti paineita mutta kinofilmin asema ja filmin heikko tekninen laatu pikkukoossa jarrutti sitä kehitystä tuohon kinoon. Yheksänkyt luvulla kuitenkin alkoi tulla filmin korvaavaa tekniikkaa ja oikeastaan kameroiden digitalisoituminen toi sen kauan kaivatun keinon millä kameraa saadaan pienennettyä kuvanlaadun olennaisesti kärsimättä. Isommalle ja laadukkaammalle on tietysti aina kysyntää ja valmistajat ovat tähän kysyntään vastanneet tuomalla muutamia kinokokoisia järkkäreitä sinne hintahaitarin yläpäähän tarjolle. Silti en millään pysty uskomaan, että kameroiden kehitystrendi ottaisi ykskaks takapakkia suuren murroksensa kynnyksellä. Isot kamerat kuten kinokoon järkkärit tulevat kuitenkin jäämään suhteellisen pienehkön ja maksukykyisen porukan jutuksi kun kehityksen päälinja kulkee kohti pienempää. Nyt näyttää siltä, että APS-C:kin on vähän iso (sehän onkin aika järjetön formaatti) ja mikro4/3 formatti on kuuminta hottia ja huhuillaan lisää valmistajia siihen porukkaan (fuji kuulemma saattaisi seuraavalla järkkärillään tulla juuri tuohon kokoon). Aivan varmasti pienemmille kameroille objektiivitarjontakin paranee kaiken aikaa, kun vaativampi porukka saa valmistajat vakuuttumaan myynnistä.

mika2 kirjoitti:

.... itse ajattelin, että noita pikkukennoisia on ollut niin vähän aikaa tarjolla, että niihin ei ole vaan vielä keritty kehittelemään omaa kunnollista optiikkavalikoimaansa. Pikkukennoisten kakkulavalikoimahan kehittyy kaiken aikaa ja uusia laseja ihan joka lähtöön julkaistaan tuon tuostakin. Eihän aps-c:le ole t/s optiikkaakaan, mutta en hetkeäkään usko, että se johtuisi siitä ettei sitä osata tehdä pienelle kennolle. Varmasti valmistajat myös miettii tuota markkinointi puolta, missä ne ostohalukkaat majailee.
Jos tuollainen raja objektiivin pienuuden osalta olisi olemassa, niin en usko, että järkkärimittakaava APS-C tai 4/3 on edes lähelläkään sitä ja tuskin edes pokkarimittakaava. Normaalipolttovälissä olen nähnyt pokkareissa f:1,8 valovoimaa ja vajaakennoisissa järkkäreissä f:1,4. Tuo mainitsemasi f:1,2 tai sitä valovoimaisempi ei kinareissakaan ole mikään tuiki tavallinen joskin jokunen noita supervalovoimaisia löytyy, mutta ei ne mitään halpoja ole kinarillekaan.

Itse olen ollut siinä uskossa, että kun objektiivi tehdään johonkin kokoon niin siitä voidaan tehdä juuri niin laaja tai tele tai valovoimainen kuin valmistaja katsoo tarpeelliseksi eikä tekniset seikat sitä asiaa rajoita. Tästä uskosta en ihan pelkästään sillä luovu, että erikoisempia laseja ei kukaan ole vielä keksinyt alkaa tekemään. Markkinointisyyt voivat hyvinkin olla takana sille ettei esimerkiksi supervalovoimaisia pokkareita ole tarjolla. Minusta on aina ollut vähän niin että kalliit erikoisvermeet (joihin supervalovoimaiset primetkin lasken) ovat olleet isompien formaattien heiniä kino ja keskikoko.

Kamerakehitys on puolisentoistasataa vuotta pyrkinyt kohti pienempää ja monikäyttöisempää. Kyllä siihen pienempään formaattiin oli jo filmiaikana selkeasti paineita mutta kinofilmin asema ja filmin heikko tekninen laatu pikkukoossa jarrutti sitä kehitystä tuohon kinoon. Yheksänkyt luvulla kuitenkin alkoi tulla filmin korvaavaa tekniikkaa ja oikeastaan kameroiden digitalisoituminen toi sen kauan kaivatun keinon millä kameraa saadaan pienennettyä kuvanlaadun olennaisesti kärsimättä. Isommalle ja laadukkaammalle on tietysti aina kysyntää ja valmistajat ovat tähän kysyntään vastanneet tuomalla muutamia kinokokoisia järkkäreitä sinne hintahaitarin yläpäähän tarjolle. Silti en millään pysty uskomaan, että kameroiden kehitystrendi ottaisi ykskaks takapakkia suuren murroksensa kynnyksellä. Isot kamerat kuten kinokoon järkkärit tulevat kuitenkin jäämään suhteellisen pienehkön ja maksukykyisen porukan jutuksi kun kehityksen päälinja kulkee kohti pienempää. Nyt näyttää siltä, että APS-C:kin on vähän iso (sehän onkin aika järjetön formaatti) ja mikro4/3 formatti on kuuminta hottia ja huhuillaan lisää valmistajia siihen porukkaan (fuji kuulemma saattaisi seuraavalla järkkärillään tulla juuri tuohon kokoon). Aivan varmasti pienemmille kameroille objektiivitarjontakin paranee kaiken aikaa, kun vaativampi porukka saa valmistajat vakuuttumaan myynnistä.

Lue lisää

Taitaa käytännössä mennä ainakin toistaiseksi niin että jos vaativa käyttäjä haluaa t&s-lasin tai 10/2.8, se valitsee rungoksi kinon(valmistajalle parempi juttu) kuin alkaa odottelemaan vastaavien ihmeiden ilmaantumista vajaakennoisille. Uskon että kino ja vajaa tulee säilymään pitkään rinnakkain, ja molemmille on omat käyttäjäkuntansa ja lasitarjonta niiden mukaan. Jos vajaakennoille aletaan tekemään sama lasitarjonta kuin kinolle, se saattaa vähentää kinorunkojen myyntiä. Eli vajaakennoisen heikompi lasitarjonta voi olla myös taloudellinen kikka.
Keskivertoharrastajalla suuntaus voi olla pieniin kevyisiin runkoihin, mutta vaativat käyttäjät/ammattilaiset ei laskea mitään arvoa sille että runko on markkinoiden kevyin/pienin. Kyllä siinä vaakakupissa painaa ihan muut seikat.
Jos vajaakennoissa pysytään kohtuullisissa pikselimäärissä(sama pikselitiheys kuin kinossa) ja lasitarjonta jossain vaiheessa on vastaava kuin kinossa, silloin kino saattaa kuolla pois, mutta se taas on valmistajan päätettävissä haluaako se niin tehdä. Ei niitä kinorunkoja tappiolla myydä, eikä niiden lasejakaan, joten vähän epäilen haluaako kukaan kelpoa lypsylehmää laittaa lihoiksi.

nimimerkkini.. kirjoitti:

Taitaa käytännössä mennä ainakin toistaiseksi niin että jos vaativa käyttäjä haluaa t&s-lasin tai 10/2.8, se valitsee rungoksi kinon(valmistajalle parempi juttu) kuin alkaa odottelemaan vastaavien ihmeiden ilmaantumista vajaakennoisille. Uskon että kino ja vajaa tulee säilymään pitkään rinnakkain, ja molemmille on omat käyttäjäkuntansa ja lasitarjonta niiden mukaan. Jos vajaakennoille aletaan tekemään sama lasitarjonta kuin kinolle, se saattaa vähentää kinorunkojen myyntiä. Eli vajaakennoisen heikompi lasitarjonta voi olla myös taloudellinen kikka.
Keskivertoharrastajalla suuntaus voi olla pieniin kevyisiin runkoihin, mutta vaativat käyttäjät/ammattilaiset ei laskea mitään arvoa sille että runko on markkinoiden kevyin/pienin. Kyllä siinä vaakakupissa painaa ihan muut seikat.
Jos vajaakennoissa pysytään kohtuullisissa pikselimäärissä(sama pikselitiheys kuin kinossa) ja lasitarjonta jossain vaiheessa on vastaava kuin kinossa, silloin kino saattaa kuolla pois, mutta se taas on valmistajan päätettävissä haluaako se niin tehdä. Ei niitä kinorunkoja tappiolla myydä, eikä niiden lasejakaan, joten vähän epäilen haluaako kukaan kelpoa lypsylehmää laittaa lihoiksi.

Lue lisää

.... kino mihinkään kuolee, kyllä sille kysyntää näyttäsi riittävän. Itse epäilen että kinot tulevaisuudessa keskittyy enenevästi kilpailemaan keskareiden kanssa erikoiskuvaajien huomiosta. Kinot kyllä nykyisellään sopii keskareita paremmin yleiskuvaukseenkin, mutta sen verta suorituskykyisiä vehkeitä on viimeaikoina nähty, että varmaan ne alkaa kelpaamaan studioonkin.

Ammattilaiset ja vaativat harrastajat tulee aina vähän jälkijunassa kehityksessä, mutta on ne aina ennenkin lopulta pienemmät kamerakin sitten kelvanneet. Veikkaan, että tulee aika jolloin vaativampikaan väki ei enää katso pikkukennoisia nokanvarttaan pitkin. Se vaatii vain sen, että sinne pieniin kameroihin ja pokkareihin tehdään selkeästi hienompia malleja. Itse uskon, että kuumin kennokehitys tullaan lähivuosina näkemään pikkukennoissa, kun taas isot kennot keskittyy tarjoamaan raakaa resoluutiota sitä kaipaaville. Digikamerat on vielä edelleenkin lapsen kengissä ja nyt nähty on vasta alkusoittoa mihin ne vielä pystyvätkään. Mä vähän luulen, että se pienuus keveys ei tule olemaan ainoa seikka, miksi vaativat käyttäjät pikkukameroista kiinnostuisivat. Enemmänkin arvelen, että innovatiivinen tekniikka yhdistettynä laadukkaaseen lasitarjontaan, voisi olla sellainen syy miksi pikkukamerat kiinnostaisivat.

Kun tekee ison hyvän kennon kohtuullisella pikselimäärällä, ei tarvita niin tehokasta yksityiskohtia tuhoavaa kohinanpoistoa. Kohinanpoistoja pitää kehitellä koko ajan koska valmistajat kasvattaa pikselimäärää. Varmaan upeeta kehittää ensin tauti ja sitten yrittää löytää siihen lääke...

tyhmyys on bisnes kirjoitti:

Kun tekee ison hyvän kennon kohtuullisella pikselimäärällä, ei tarvita niin tehokasta yksityiskohtia tuhoavaa kohinanpoistoa. Kohinanpoistoja pitää kehitellä koko ajan koska valmistajat kasvattaa pikselimäärää. Varmaan upeeta kehittää ensin tauti ja sitten yrittää löytää siihen lääke...

Lue lisää

Varsin hyvä oli se valovoimasta kertova linkki, josta löytyi asiallista tietoa.
Varmaan se linssin hionnan laatu vaikuttaa tulokseen, kuten siinä sanottiin, mutta hiuksenhienot erot laadussa... Ehkäpä joku osaa nekin selvittää ja ehkäpä niistä on valmiita testejä olemassa? Toisaalta, ehkäpä kyseessä on harrastelijalle, vain hyvin marginaalinen asia, jota ei juurikaan käytännössä huomaa?
Olihan se mukava nähdä, noin huvikseen, että olemassa on monimetrisiäkin putkia. Mihin lieneekään käytetään? Hintaakin näyttää joistain löytyvän, että harkitaan sitten mahdollisen lottovoiton jälkeen.
Mutta jos taas palaisi näihin minua lähinnä kiinnostaviin kameroihin, niin jos noiden aiemmin katselemieni mallien hintaan, laittaisi hieman lisää, niin katselin tuossa teknisiä tietoja eräästä Canonin mallista, joka vaikuttaa hyvin, hyvin kiinnostavalta.
Kyseessä on PowerShot S90. Siinä on f/2,0. Sekä näyttäisi muutenkin olevan kaikki kohdallaan meikäläisen tarpeisiin.

Digitys kirjoitti:

Varsin hyvä oli se valovoimasta kertova linkki, josta löytyi asiallista tietoa.
Varmaan se linssin hionnan laatu vaikuttaa tulokseen, kuten siinä sanottiin, mutta hiuksenhienot erot laadussa... Ehkäpä joku osaa nekin selvittää ja ehkäpä niistä on valmiita testejä olemassa? Toisaalta, ehkäpä kyseessä on harrastelijalle, vain hyvin marginaalinen asia, jota ei juurikaan käytännössä huomaa?
Olihan se mukava nähdä, noin huvikseen, että olemassa on monimetrisiäkin putkia. Mihin lieneekään käytetään? Hintaakin näyttää joistain löytyvän, että harkitaan sitten mahdollisen lottovoiton jälkeen.
Mutta jos taas palaisi näihin minua lähinnä kiinnostaviin kameroihin, niin jos noiden aiemmin katselemieni mallien hintaan, laittaisi hieman lisää, niin katselin tuossa teknisiä tietoja eräästä Canonin mallista, joka vaikuttaa hyvin, hyvin kiinnostavalta.
Kyseessä on PowerShot S90. Siinä on f/2,0. Sekä näyttäisi muutenkin olevan kaikki kohdallaan meikäläisen tarpeisiin.

Lue lisää

Tuosta S90:stä puuttuu kokonaan etsin, eli joutuu kuvaamaan lcd:llä. Se takapaneli on kuitenkin täysin kelvoton, jos haluaa kunnollisen kuvausasennon.

http://www.dpreview.com/reviews/compare_post.asp?method=sidebyside&cameras=canon_eos450d,canon_g11,canon_s90,canon_sd990is...

Tuossa linkissä on vertailun vuoksi G11, jossa on sekä etsin että pudotettu kennon pikselimäärää juuri hämäräkuvausominaisuuksien takia. Lisäksi tuossa on vertailun vuoksi halpa harrastaja runko ja yksi perus IXUS. Vertaa kennon kokoa, pikselimäärää ja pikselitiheyttä.

Tuosta IXUS'sta minulla on kokemusta. Antaa hämärässä ihan hirveää puuroa. :) Ihan kuten kaikki muutkin vastaavat kamerat. Pikselitiheys onkin kymmenkertainen verrattuna harrastajacroppiin.

Sekä S90 että G11 ovat lähempänä tuota IXUS'ta kuin järkkäriä kennoiltaan. Eli pelkästään objektiivin laatu ei ratkaise, myös kenno vaikuttaa. Jos noiden välillä tekee valinnan, niin mielummin sittenkin G11, koska siinä on toimiva etsin.

Canonisti minäkin kirjoitti:

Tuosta S90:stä puuttuu kokonaan etsin, eli joutuu kuvaamaan lcd:llä. Se takapaneli on kuitenkin täysin kelvoton, jos haluaa kunnollisen kuvausasennon.

http://www.dpreview.com/reviews/compare_post.asp?method=sidebyside&cameras=canon_eos450d,canon_g11,canon_s90,canon_sd990is...

Tuossa linkissä on vertailun vuoksi G11, jossa on sekä etsin että pudotettu kennon pikselimäärää juuri hämäräkuvausominaisuuksien takia. Lisäksi tuossa on vertailun vuoksi halpa harrastaja runko ja yksi perus IXUS. Vertaa kennon kokoa, pikselimäärää ja pikselitiheyttä.

Tuosta IXUS'sta minulla on kokemusta. Antaa hämärässä ihan hirveää puuroa. :) Ihan kuten kaikki muutkin vastaavat kamerat. Pikselitiheys onkin kymmenkertainen verrattuna harrastajacroppiin.

Sekä S90 että G11 ovat lähempänä tuota IXUS'ta kuin järkkäriä kennoiltaan. Eli pelkästään objektiivin laatu ei ratkaise, myös kenno vaikuttaa. Jos noiden välillä tekee valinnan, niin mielummin sittenkin G11, koska siinä on toimiva etsin.

Lue lisää

Siitä S90:stä ei puutu etsin. Etsin on se LCD-näyttö siellä kameran takana ja on todellakin käyttökelpoinen. Optinen etsin noissa pokkareissa ei ole kehuttava. Pahempi vika tuossa S90:ssä on salamakengän puuttuminen.

etsin minäkin kirjoitti:

Siitä S90:stä ei puutu etsin. Etsin on se LCD-näyttö siellä kameran takana ja on todellakin käyttökelpoinen. Optinen etsin noissa pokkareissa ei ole kehuttava. Pahempi vika tuossa S90:ssä on salamakengän puuttuminen.

Lue lisää

Lcd-näyttö on etsimistä paskin. Siitä ei näe mitään kirkkaassa auringonvalossa kuvatessa ellei siihen heitä jotain varjostinta päälle, esim takki. Lisäksi lcd-näyttö on eniten virtaa kuluttava osa. Lisäksi se toimii pienellä viiveellä joten liikkuvaa kohdetta kuvatessa pitää laukaisu ennakoida, jos laukaiset näytön näkymän perusteella, kohde oli ja meni.
On tutkittu asia että järkkärin optinen etsin kuluttaa sähköä saman verran kuin silmälasit...

faktat kunniaan kirjoitti:

Lcd-näyttö on etsimistä paskin. Siitä ei näe mitään kirkkaassa auringonvalossa kuvatessa ellei siihen heitä jotain varjostinta päälle, esim takki. Lisäksi lcd-näyttö on eniten virtaa kuluttava osa. Lisäksi se toimii pienellä viiveellä joten liikkuvaa kohdetta kuvatessa pitää laukaisu ennakoida, jos laukaiset näytön näkymän perusteella, kohde oli ja meni.
On tutkittu asia että järkkärin optinen etsin kuluttaa sähköä saman verran kuin silmälasit...

Lue lisää

"optinen etsin kuluttaa sähköä saman verran kuin silmälasit..."
—eikös sitä jarkkärin tähtäinpeiliä liikuteta sähköllä ja pienellä viiveellä, kun taas silmälasit liikkuvat kaurapuurolla — kai?

nollatutkimusta kirjoitti:

"optinen etsin kuluttaa sähköä saman verran kuin silmälasit..."
—eikös sitä jarkkärin tähtäinpeiliä liikuteta sähköllä ja pienellä viiveellä, kun taas silmälasit liikkuvat kaurapuurolla — kai?

Lue lisää

"eikös sitä jarkkärin tähtäinpeiliä liikuteta sähköllä pienellä viiveellä"

Uudemmissa järkkäreissä sähköllä, vanhoissa filmijärkkäreissä ilman sähköä, ainakin mikä minulla on kun siinä ei ole edes paristoille paikkaa. Liikkuu pienellä viiveellä mutta näkymä on reaaliaikainen. Lcd-näytön näkymä on reaaliaikainen ainoastaan valikoita lukiessa, etsinkuva näkyy aina viiveellä, ja pakkasessa viive voi olla jopa minuuteissa. Järkkärin optinen etsin näyttää reaaliajassa myös -40 asteen pakkasessa.
Otahan perusasiat haltuun ennen kuin nolaat itsesi totaalisesti.

faktat kunniaan kirjoitti:

Lcd-näyttö on etsimistä paskin. Siitä ei näe mitään kirkkaassa auringonvalossa kuvatessa ellei siihen heitä jotain varjostinta päälle, esim takki. Lisäksi lcd-näyttö on eniten virtaa kuluttava osa. Lisäksi se toimii pienellä viiveellä joten liikkuvaa kohdetta kuvatessa pitää laukaisu ennakoida, jos laukaiset näytön näkymän perusteella, kohde oli ja meni.
On tutkittu asia että järkkärin optinen etsin kuluttaa sähköä saman verran kuin silmälasit...

Lue lisää

.. ei pidä fiktiota tunkea faktana. LCD-näyttöjen kirkkaus on säädettävissä ja nykyisten kameroitten näytöt ovat aivan toista luokka kuin ennen. Virran tuottamista varten kameroissa on akku/akut. Silmälaseja käyttävälle LCD-näyttö on erityisesen kätevä.

fiktiot alas kirjoitti:

.. ei pidä fiktiota tunkea faktana. LCD-näyttöjen kirkkaus on säädettävissä ja nykyisten kameroitten näytöt ovat aivan toista luokka kuin ennen. Virran tuottamista varten kameroissa on akku/akut. Silmälaseja käyttävälle LCD-näyttö on erityisesen kätevä.

Lue lisää

Kirkkautta voi säätää mutta viivettä ei. Optinen etsin näyttää kuvan viiveettä. Siinäpä pokkaripelleille vähän purtavaa.

fiktiot vittuun kirjoitti:

Kirkkautta voi säätää mutta viivettä ei. Optinen etsin näyttää kuvan viiveettä. Siinäpä pokkaripelleille vähän purtavaa.

Viive on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Tiedä mihin ne fiktiot pitäisi tunkea, joku niitä fiktioita tuossa esitteli faktoina.

fiktioiksi kirjoitti:

Viive on niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Tiedä mihin ne fiktiot pitäisi tunkea, joku niitä fiktioita tuossa esitteli faktoina.

Sitä faktaa ei ole edes kameravalmistajat kumonneet että lcd-näyttö kuluttaa kaikista osista eniten sähköä. Pokkarit on muutenkin niin paskoja ettei niillä ole käytännön merkitystä. Pellet hehkuttaa että kamera mahtuu vaikka paidan taskuun. Mitä sitten? Onko se kameran tärkein ominaisuus. Niiden kuvanlaadusta nyt ei viitsi edes mitään mainita.

näin on.. kirjoitti:

Sitä faktaa ei ole edes kameravalmistajat kumonneet että lcd-näyttö kuluttaa kaikista osista eniten sähköä. Pokkarit on muutenkin niin paskoja ettei niillä ole käytännön merkitystä. Pellet hehkuttaa että kamera mahtuu vaikka paidan taskuun. Mitä sitten? Onko se kameran tärkein ominaisuus. Niiden kuvanlaadusta nyt ei viitsi edes mitään mainita.

Lue lisää

Siihen onko koon merkitys tärkeä tai ei en osaa sanoa. Ainakin pientä kokoa on käytetty myyntivalttina jo kauan. Leica mainos v.1925 kuului seuraavasti: Opjektiivi vajotettuna rungon sisään kamera mahtuu taskuun. Kyseessä oli Leica 1, joka oli parannettu versio UR-Leicasta. Tätä aiemmin Contessa Picolettea oli mainostettu niin ikään pienellä koolla n. 100v sitten. Lisäksi Minox kamerat olivat pieniä ja kuuluisia vakoilu kameroita, joskin aika hinnakkaita.

Mikäli haluaa viimeisen päälle hyvää kuvaaa silloin pitää hankkia laakafilmikamera. Sitä ei voita vieläkään yksikään digikamera. Ei edes Hasselblad.

hexi kirjoitti:

Siihen onko koon merkitys tärkeä tai ei en osaa sanoa. Ainakin pientä kokoa on käytetty myyntivalttina jo kauan. Leica mainos v.1925 kuului seuraavasti: Opjektiivi vajotettuna rungon sisään kamera mahtuu taskuun. Kyseessä oli Leica 1, joka oli parannettu versio UR-Leicasta. Tätä aiemmin Contessa Picolettea oli mainostettu niin ikään pienellä koolla n. 100v sitten. Lisäksi Minox kamerat olivat pieniä ja kuuluisia vakoilu kameroita, joskin aika hinnakkaita.

Mikäli haluaa viimeisen päälle hyvää kuvaaa silloin pitää hankkia laakafilmikamera. Sitä ei voita vieläkään yksikään digikamera. Ei edes Hasselblad.

Lue lisää

.... onkin vajaakennoinen;-)

tiukkoja faktoja kirjoitti:

"eikös sitä jarkkärin tähtäinpeiliä liikuteta sähköllä pienellä viiveellä"

Uudemmissa järkkäreissä sähköllä, vanhoissa filmijärkkäreissä ilman sähköä, ainakin mikä minulla on kun siinä ei ole edes paristoille paikkaa. Liikkuu pienellä viiveellä mutta näkymä on reaaliaikainen. Lcd-näytön näkymä on reaaliaikainen ainoastaan valikoita lukiessa, etsinkuva näkyy aina viiveellä, ja pakkasessa viive voi olla jopa minuuteissa. Järkkärin optinen etsin näyttää reaaliajassa myös -40 asteen pakkasessa.
Otahan perusasiat haltuun ennen kuin nolaat itsesi totaalisesti.

Lue lisää

tänne digipalstalle kuuluvat.
Etkö voisi tyrkyttää niitä tuonne Perinteisten palstalle.

"filmijärkkäreissä ilman sähköä, ainakin mikä minulla on kun siinä ei ole edes"
HUOM! tällä palstalla keskutellaan digikameroista, ne toimivatbshköllä — kai?
Otahan perusasiat haltuun ennen kuin nolaat itsesi totaalisesti.

näin on.. kirjoitti:

Sitä faktaa ei ole edes kameravalmistajat kumonneet että lcd-näyttö kuluttaa kaikista osista eniten sähköä. Pokkarit on muutenkin niin paskoja ettei niillä ole käytännön merkitystä. Pellet hehkuttaa että kamera mahtuu vaikka paidan taskuun. Mitä sitten? Onko se kameran tärkein ominaisuus. Niiden kuvanlaadusta nyt ei viitsi edes mitään mainita.

Lue lisää

että kamera mahtuu vaikka…" Onpa viisaasti todettu

—niinpä, kaikki jotka kuvaavat 4x5'' palkkia pienemmillä kameroilla ovat pelkkiä pellejä ja tuo 4x5:kin on rajatapaus eli melkein pellekoko.

filmijärkkärit kirjoitti:

tänne digipalstalle kuuluvat.
Etkö voisi tyrkyttää niitä tuonne Perinteisten palstalle.

"filmijärkkäreissä ilman sähköä, ainakin mikä minulla on kun siinä ei ole edes"
HUOM! tällä palstalla keskutellaan digikameroista, ne toimivatbshköllä — kai?
Otahan perusasiat haltuun ennen kuin nolaat itsesi totaalisesti.

Lue lisää

peilin toimintaa voi "pehmentää" ja silloin viive on huomattavan suuri.

filmijärkkärit kirjoitti:

tänne digipalstalle kuuluvat.
Etkö voisi tyrkyttää niitä tuonne Perinteisten palstalle.

"filmijärkkäreissä ilman sähköä, ainakin mikä minulla on kun siinä ei ole edes"
HUOM! tällä palstalla keskutellaan digikameroista, ne toimivatbshköllä — kai?
Otahan perusasiat haltuun ennen kuin nolaat itsesi totaalisesti.

Lue lisää

Digijärkkärissä edelleenkin etsinkuva näkyy reaaliajassa, riippumatta siitä liikutetaanko peiliä mihinkään vai ei.
Perusasiat haltuun ota!

kyrpäjärkkärit oy kirjoitti:

Digijärkkärissä edelleenkin etsinkuva näkyy reaaliajassa, riippumatta siitä liikutetaanko peiliä mihinkään vai ei.
Perusasiat haltuun ota!

mitä siellä etsimessä näkyy "reaaliajassa" silloin kun peili on yläsennossa ja kamera laukeaa?

vielä… kirjoitti:

mitä siellä etsimessä näkyy "reaaliajassa" silloin kun peili on yläsennossa ja kamera laukeaa?

... ihan hyvin ettei siellä mitään näy. Peilietsin pimenee valoituksen ajaksi ihan kuin lcd:kin. Ainoat kontaktin säilyttävät etsimet ovat ne mittaetsimet tai sitten ne atsimen virkaa hoitavat avaimenreijät joita joihinkin kameroihin ripotellaan.

Minusta tällainen kusemiskisa jostain etsimestä on sikäli jonninjoutavaa, kun kummiskin sitä etsintä joutuu käyttämään kun kameraan on laitettu ja kaikissa niissä on hyvät ja huonot puolensa.

mika2 kirjoitti:

... ihan hyvin ettei siellä mitään näy. Peilietsin pimenee valoituksen ajaksi ihan kuin lcd:kin. Ainoat kontaktin säilyttävät etsimet ovat ne mittaetsimet tai sitten ne atsimen virkaa hoitavat avaimenreijät joita joihinkin kameroihin ripotellaan.

Minusta tällainen kusemiskisa jostain etsimestä on sikäli jonninjoutavaa, kun kummiskin sitä etsintä joutuu käyttämään kun kameraan on laitettu ja kaikissa niissä on hyvät ja huonot puolensa.

Lue lisää

mitään ns. puoliläpäisevästä tähtäinpeilistä.

"Ainoat kontaktin säilyttävät etsimet …"
—mm. Kwanonin eräässä filmikameramallissa (taisi olla "Pellix) oli kääntymätön puoliläpäisevä peili.
En yhtään ihmettelisi vaikka sellainen taas "ilmestyisi" johonkin kameramalliin.

Vain täydellinen tietämättömyys antaa varmuuden omien tietojen (=luulojen t. fiktion) paikkansapitävyydestä.

koskaan kuullut kirjoitti:

mitään ns. puoliläpäisevästä tähtäinpeilistä.

"Ainoat kontaktin säilyttävät etsimet …"
—mm. Kwanonin eräässä filmikameramallissa (taisi olla "Pellix) oli kääntymätön puoliläpäisevä peili.
En yhtään ihmettelisi vaikka sellainen taas "ilmestyisi" johonkin kameramalliin.

Vain täydellinen tietämättömyys antaa varmuuden omien tietojen (=luulojen t. fiktion) paikkansapitävyydestä.

Lue lisää

Tuo Pellix on siis kamera jossa eo ole kääntyvää SLR-peiliä vaan sen asemesta käytetään Pellicle-peiliä
– Canon taisi aloittaa niiden valmistuksen 1965
– Sapporon kisoihin 1972 tuli Canon F-1 High Speed (9 kuvaa/sek) joita valmistettiin kai n. 100 kpl
– LA:n kisoihi 1984 tuli sitten maailman nopein Canon New F1 High Speed (14 kuvaa/sek)

Tuon suuren kuvausnopeuden mahdollisti se, että peiliä ei tarvinnut heilutella ylös-alas ja tähtäinkuva oli jatkuvasti näkyvissä.

Em. perusteella uskon, että seuraavassa ultranopeassa digijärkkärissä saatta olla tuollainen Pellicle (ei SLR) -peili