eteläpohojammaa vs muu suomi

LGN

Kaksoiskonsonantti esiintyy melkein missä tahansa muualla Suomessa, mutta ei e-p:llä. Tarkoitan esim sanoja mennee, tullee, näkkee, jne. Eteläpohojammaalla sanotaan kyseiset sanat yhdellä konsonantilla, eli menöö, tuloo, näköö. Mentiinpä e-p:ltä mihin suuntaan tahansa, niin kyseisiin sanoihin tulee kaksoiskonsonantti. Esim jo Kokkolassa sanotaan mennee, tullee. Kuten myös Tampereen suunnalla ja itäsuomeen päin mentäessä. Eli eteläpohjanmaa on mielenkiintoinen saareke muunsuomen sisällä. Olisi loogista, että yhden konsonantin käyttö jatkuisi johonkin suuntaan, mutta ei. Esim Oulussa sanotaan mennee, tullee. Ja sitten vaikkapa jossain Porissa ja Jyväskylässä sanotaan aivan samalla tavalla, eli mennee ja tullee. Näin kaukana toisistaan olevilla paikoilla on enemmän yhteistä, kuin väliin jäävällä saarekkeella, e-p:llä. Miksi? Onko eteläpohjanmaa ollut aikoinaan jotenkin eristyksissä muusta suomesta. Tuntuu että eteläpohjanmaan murre ei kuulu kumpaankaan, länsi tai itä murteisiin, vaan se on jotenkin aivan omanlaisensa murre. En tiedä sitten johtuuko ajatusmaailma siitä, että puhun itse kyseistä murretta.

12

1335

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • traumalainen

      Ehkä savolaiset ovat kuljettaneet kaksoiskonsonanttiaan. He levisivät kaskiviljelyn vuoksi kauaskin. Mikkelin seudulta he lähtivät Keskipohjanmaalle, Pohjois-Satakuntaan ja jopa Ruotsiin.

      Lounaissuomessa ei mielestäni käytetä kaksoiskonsonantteja.

      • niin vai näin

        Turuust vai Turkku?

        En itäsuomalaisena tuota tiedä. Kieltämättä kaksoiskonsonatti kuulostaa kovin savolaiselta. Lieneekö tuota idempänä Karjalassakaan saati kannakselaisten puhumissa murteissa?


      • ölkkjg
        niin vai näin kirjoitti:

        Turuust vai Turkku?

        En itäsuomalaisena tuota tiedä. Kieltämättä kaksoiskonsonatti kuulostaa kovin savolaiselta. Lieneekö tuota idempänä Karjalassakaan saati kannakselaisten puhumissa murteissa?

        Sitä on kaikkialla Savossa Ilomantsia myöten, pohjoisessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, suurimmassa osassa Hämettä, oli Kannaksella ja oli ihan koko Inkerinmaalla. Sitä ei ole ainakaan Kymijoen molemmin puolin melko leveällä vyöhykkeellä - olisko noin öpaut Hollolan Lahlen ja Lappeenrannan välillä.


    • jepajeee

      Ei todellakaan sanota "tullee", vaan "tulee. Ehkä jotku muualta tulleet näin puhuu, mutta ei alkuperäisasukkaat. "Tullee"-muodon raja menee jokseenkin Kalajoen korkeudella. "Tullee"-muotoa ei myöskään esiinny hämäläis- ja lounaismurteissa. Että ette te eteläpohjalaiset nyt niin ihmeväkeä ole.

      • Reivi Roitsi

        Kyllä kai tuo tullee-muoto sentään esiintyy hämäläismurteissa aika laajalti. Muistan vain siitä, kun joskus kauan sitten kansanopiston äidinkielenopettaja, tiukkapipoinen pölylinssinen uskovaisensorttinen tosi perushämäläinen vanhapiika, joka ei varmaan koskaan n****nut muuta kuin pilkkuja ja pykäliä, opetti meille suomen kielen potentiaalia: "Kun sanotaan 'tullee', se ällä sanotaan vielä vähän vahvemmin kuin Hämeessä."
        En ole sieltäpäin kotoisin, mutta kyllä ainakin Forssan murteessa minä kuulen tuossa kohtaa kaksi ällää.


    • vesi?

      Mentäessä Kauhavalta Lappajärvelle havaitaan kiintoisa ilmiö: Ihan parin kilometrin matkalla murre muuttuu eteläpohjalaisesta melkein savoksi mutta mainittua kaksoiskonsonanttia siihen ei kumminkaan tule. Kyse ei kuitenkaan liene pohjanmaan murteen vaikutuksesta vaan siitä että konsonantin kahdentuminen on nuorehko ilmiö ja Lappajärveläiset puhuvat alkuperäisempää savoa kuin savolaiset itse.

      • lisäys

        Edellisen otsikko saattaa vaikuttaa mystiseltä. Johtuu siitä että alkuperäinen ajatus pääsi kirjoittaessa karkaamaan. Piti kertoa että ihmettelin joskus pienenä puheen muuttumista niin toisenlaiseksi ja pohdiskelin sen järven mahdollista vaikutusta asiaan.


      • Sudeettisavolainen
        lisäys kirjoitti:

        Edellisen otsikko saattaa vaikuttaa mystiseltä. Johtuu siitä että alkuperäinen ajatus pääsi kirjoittaessa karkaamaan. Piti kertoa että ihmettelin joskus pienenä puheen muuttumista niin toisenlaiseksi ja pohdiskelin sen järven mahdollista vaikutusta asiaan.

        Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila. Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä. MIelenkiintoisia ovat murteiden raja-alueet, esim. Parkano, jossa eteläpohlainen vaatimattomuus yhdistyy hämälaiseen vilkkauteen ja satakuntalaiseen huumorintajuun. Sieltä löytää aineksi kaikista murteista.
        Jokaisella päämurrealueella on pitäjän- ja jopa kylämurteita, joissa voi olla päämurteesta poikkevia pikkupiirteitä mitä ihmeellisimmistä syistä. Esim. ökytaloon on joskus tullut emäntä kauempaa ja kylän akat ovat alkaneet matkimaan sen puheenpartta, ja vielä opettaneet lapsilleekin.


      • olet!
        Sudeettisavolainen kirjoitti:

        Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila. Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä. MIelenkiintoisia ovat murteiden raja-alueet, esim. Parkano, jossa eteläpohlainen vaatimattomuus yhdistyy hämälaiseen vilkkauteen ja satakuntalaiseen huumorintajuun. Sieltä löytää aineksi kaikista murteista.
        Jokaisella päämurrealueella on pitäjän- ja jopa kylämurteita, joissa voi olla päämurteesta poikkevia pikkupiirteitä mitä ihmeellisimmistä syistä. Esim. ökytaloon on joskus tullut emäntä kauempaa ja kylän akat ovat alkaneet matkimaan sen puheenpartta, ja vielä opettaneet lapsilleekin.

        "Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila."

        Aivan niin. Pikkupoikana ei kumminkaan ollut semmoisista tietoa. Lappajärvi oli vähävetisen pohjanmaan rinnalla melkein ulkomaille menon vertainen kokemus, oli paljon vettä ja toinen kieli. Siinä oli mutkaisen tien päätteeksi mäki ja kun sen päälle pääsi, edessä oli pitkä suora ja näkymä suoraan järvelle. Oli se pienelle elämys!

        "Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä."

        Eipä niin. Lappajärveen se Kauhavan tasolla päättyy. Pohjoisempana Evijärvi taitaa vielä kiilaan kuulua mutta sen ja Kauhavan välillä oleva Kortesjärvi ei.


      • 4267g
        olet! kirjoitti:

        "Hyvin ylimalkaisissakin murrekartoissa esitetään Pohjaanmaan savolaiskiila."

        Aivan niin. Pikkupoikana ei kumminkaan ollut semmoisista tietoa. Lappajärvi oli vähävetisen pohjanmaan rinnalla melkein ulkomaille menon vertainen kokemus, oli paljon vettä ja toinen kieli. Siinä oli mutkaisen tien päätteeksi mäki ja kun sen päälle pääsi, edessä oli pitkä suora ja näkymä suoraan järvelle. Oli se pienelle elämys!

        "Varsinainen Etelä-Pohjanmaa ei taida kuitenkaan olla sen piirissä."

        Eipä niin. Lappajärveen se Kauhavan tasolla päättyy. Pohjoisempana Evijärvi taitaa vielä kiilaan kuulua mutta sen ja Kauhavan välillä oleva Kortesjärvi ei.

        Kyllä kortesjärven itäosa kuuluu savolaiskiilaan, länsiosa taas eteläpohjanmaan murteeseen. Eli kaksineuvoinen kunta siis, murteeltaan.


    • Ei todellakaan pidä paikkaansa. Silkkaa höperyyttä. Vaikka kaksoiskonsonantit ovat erityisesti savolainen ilmiö, ei niitä esiinny kaikissa savolaismurteissakaan (pohjoisissa kainuulaismurteissa, Keuruun-Evijärven välimurteissa eikä päijäthämäläisissä murteissa paitsi pohjoisimmassa ryhmässä Jyväskylän seudulla, joissa tuo tarkoittamasi yleisgeminaatio on horjuva). Suomen murrepiirteistä ainoa, jonka haluaisin kitkeä juuriaan myöten pois, on juuri tuo geminaatio,

    • Todella harva täällä Jyväskylässä sanoo mennee ja tullee, vain jotkut muualta muuttaneet.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      86
      3166
    2. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      88
      3013
    3. Muutama syy

      Sille miksi IRL kohtaaminen on hänelle vaikeaa
      Ikävä
      68
      1862
    4. Tykkään susta

      Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä
      Ikävä
      19
      1802
    5. Onko kaikki hyvin, iso huoli sinusta

      Miten jakselet? Onko sattunut jotain ikävää. Naiselta
      Ikävä
      27
      1701
    6. Estitkö sä minut

      Oikeasti. Haluatko, että jätän sun ajattelemisen? :3
      Ikävä
      21
      1681
    7. Onko kaivatullasi

      Hyvä vai huono huumorintaju?
      Ikävä
      24
      1677
    8. Tiedätkö tykkääkö

      Kaivatustasi siinä mielessä joku muukin kuin sinä itse
      Ikävä
      48
      1327
    9. Pettymys! Tähdet, tähdet -kisassa tämä erikoisjakso pois - Pistänyt artistit todella lujille!

      Tähdet, tähdet -kisa on edennyt genrestä toiseen. Mutta erästä monen toivomaa erikoisjaksoa ei tällä kaudella nähdä. Voi
      Tv-sarjat
      32
      1326
    10. Onko meillä

      Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko
      Ikävä
      9
      1309
    Aihe