opiskelu ei suju, psykologista ei apua eikä mulla oo kaverita vaikka kuinka yritän olla ystävällinen ihmisille, elämä ei ole reilua, vihaan kirjaimellisesti elämääni..., en osaa sanoa mitään yhtään positiivista asiaa elämästäni, oma entinen rakas koiranikin puri mua viimeksi kun menin kotiin sisään, en oikeesti tiedä mitä tehdä enää? onko kellään ideoita? en oikeesti tiedä kauanko jaksan tätä paskaa..., ois kiva kuulla jos jollain ois jotain omakohtasia kokemuksia miten tsempata eteenpäin...
itkettää ja vituttaa...
itkettää...
10
1093
Vastaukset
- p098
No ainakin sen voit tehdä, että haet lääkärintodistuksen paskasta elämästä, jotta sinulla on joku lappu mitä näyttää Kelalle, mikäli nostat opintotukea ja sieltä tulee sitten selvityspyyntö siitä, miksi opinnot eivät ole edenneet. Ihan noin muistutuksena, opintotuen nostaminen edellyttää opintojen etenemistä.
Mutta jos olet peruskoululainen tai muuten teini-iässä, niin oottele vaan pari vuotta. Teiniangsti menee kyllä ohi.- loopsz
Sitten se vasta vi*uttaakin, kun ei oo töitä kun ei oo käyny koulua loppuun ja pitää maksaa
tuet takasin, eikä oo rahaa kun ei oo töitä kun ei oo käyny koulua loppuun...
teetä koirasta rukkaset..siis sano sille että jos vielä puret mua...
eikä ihmisille kannata olla ystävällinen, kaik on kuitenkin kieroja ja ppuhuu påaskaa seläntakana!
Olen opetellut olemaan itsekseni ilman ystäviä, kova ole ja katkera, mutta en enää itke ystävyyttömyyttä!
Pääsin sen ohi!
- kyökkipsykologi
Eli miksi opiskelu ei suju? Miksi olet käynyt psykologilla? Miksi ei ole kavereita? Eikö tosiaan ketään, vanhoja koulukavereita, kirjeystäviä jne.?
Noin yleisenä lohtuna sanoisin, että kyllä ne asiat muuttuu ajan kuluessa. Mullakin oli paska elämä, mutta ei ole enää, nyt on ihan kivaa. Tosin omin ponnistuksin tähän on tultu, eli ei se onni taivaasta tipu. - kanssa...
on täysin sama tilanne. Joka aamu tuntee itsensä ikälopuksi. Ei usko että voisi mitenkään valmistua, kurssikavereita en tunne edes nimeltä. Opintopisteitä ei kerry, mikään ei oikein iske.
- Myöskin
Meilläkin koulussa vallitsee ahdistava ilmapiiri. On paljon näitä selän takana paskaa puhuvia ym. mutta niistä vaa pitää olla välittämättä ja yrittää tulla toimeen...
- työtön jätkä
Mä kohta 35 vuotias, eikä ole löytynyt sopivaa työtä tai koulua.
- wednesday.
Kokeile jotain harrastusta, vaikka jotakin itsepuolustuslajia tai kuviskerhoa tai mitä tahansa, se voi muuttaa asioita, tutustuu esimerkiksi ihmisiin ja antaa jtn uutta sisältöö elämään. Jos ei opiskelu ja muu ei kiinnosta, harrastus voi pitää pään pinnan yläpuolella, se on tavallaan sellanen rinnakkaismaailma.
Opiskelu kuitenkin on vain raakaa työtä sen oppimisen eteen, psykologi ei voi muuttaa koko ajattelumaailmaasi ja tunnetilojasi ja ei riitä, että on vain ystävällinen ihmisille, jonkun kanssa on tultava enemmänkin juttuun ja vietettävä aikaa. On pakko olla oman onnensa seppä, mutta kyllä sä selviät! :) Ei kannata sitten kuunnella melankolosia pessimistisrealistisia suomalaisia, jotka kaataa sun niskaan vielä omiakin ongelmiaan muka vertaistukena, tällä foorumilla sellasia kirjottajia riittää. Keskity vaan tarttumaan niihin omiin ongelmiin äläkä anna periksi - ikinä.- Kahviajuu
Pari koulua jo keskeytetty ja päätä lyöty seinään kun ei suju. Kavereita on vaikea saada kun olen ujo ja opiskelut ei ole sujuneet kun olen valinnut kouluja joissa en pärjää, liikaa matemaattisia aineita ja yksin tehtävät ei aukea ja ilman kavereita on hankala pyytää apua ja tuskin nekään loppujen lopuksi helpotusta toisi. Varmaan vaihdettava taas koulua, en tiedä vain kohta että mihin enää hakea.. Toistaiseksi ei ole peritty tukia takaisin/kyselty kyllä on mutta pelkään sitä hetkeä kun se tulee.
Jos joku haluaa purkaa ajatuksiaan kaipaa samassa tilanteessa olevaa juttuseuraa niin voi mailalla: kahviakahvia@luukku.com - ....................
Kahviajuu kirjoitti:
Pari koulua jo keskeytetty ja päätä lyöty seinään kun ei suju. Kavereita on vaikea saada kun olen ujo ja opiskelut ei ole sujuneet kun olen valinnut kouluja joissa en pärjää, liikaa matemaattisia aineita ja yksin tehtävät ei aukea ja ilman kavereita on hankala pyytää apua ja tuskin nekään loppujen lopuksi helpotusta toisi. Varmaan vaihdettava taas koulua, en tiedä vain kohta että mihin enää hakea.. Toistaiseksi ei ole peritty tukia takaisin/kyselty kyllä on mutta pelkään sitä hetkeä kun se tulee.
Jos joku haluaa purkaa ajatuksiaan kaipaa samassa tilanteessa olevaa juttuseuraa niin voi mailalla: kahviakahvia@luukku.comMinulla on ollut tosi samanlaisia ajatuksia. Lukio meni hammasta puristaen ja koskaan ei ole montaa ystävää ollut.. Minkä ikäinen olet ja mistäpäin?
- Hirttosilmukka
Nimimerkistä ratkaisu
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 732785
- 632684
- 681792
- 241637
- 201560
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä101505- 151402
- 481257
- 381233
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91219