Hiilijälkiä

Tämä uneton yö

sydämen sykkeeni jo huomisessa
kun tämän jäänvuoren hohtava
kylmyys puhaltaa minussa

vapaat vedet jäätyneet
joissa sorsat kiinnittyneet

jäävaippaansa

kuunsirppi hohkaa Taivaalla

maan ylle laskeutunut hiljaisuus
elää minussa vaimenneena

kuin lipuen ajatuksieni horisonttiin
jossa kalvaa mielenianturat

vieläkö vereni virtaa kehossani
että yön yli valkean lumen vielä näkisin

- vaiko vain hiilijälkiäni -

runoni pyyhältäessä pitkin
aavaa järvenselkää

minä jo tässä kylmyydessä
pakenen huomisenkin yli

kysyen "onko aamulla sylisi avattuna
jotta lämpösi minut sinne johdattaisi".

Ole edes hetki minussa - aamussa -
etten hiilijäljeksi yössäni jäisi !

59

999

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...vailla vastauksia

      Mitä pelkää pieni lintu kun oksallansa istuu ja hievahtamatta vain katselee
      tai mihin laskevat purossa solisevat veet joen uoman kokonaan kuivuttuaan?
      Mitä huokaisee tyyntyessään tuuli ja mihin katoaa hyydyttyään hymy?
      On olemassa paljon kysymyksiä vailla vastauksia, ja vastauksia ilman kysymyksiä, mutta voiko kaikkiin kysymyksiin koskaan olla olemassa valmiita mallivastauksia ja voiko johonkin olla aina vastauksena vain ettei tiedä?.

      Ihan oudon pohdintoja toi runosi päähän, joista joku varmasti voisi kysyä mistä ne loppujen lopuksi on saaneet alkunsa, mutta onko sillä väliä kuitenkaan jos runosi oli se joka ne pintaan nosti.

      Kaunis mutta raskas runosi sopi siis omaan ajatusmaailmaani ja kiitos siitä, mutta ymmärtää ei varmasti kannata yrittää kumminkaan päin.

      • Tuo kommenttisi on taitavasti laadittu ja hyvin kuvaa
        runon tuntojani jota yritin kuvata juuri sillä tarkoitetulla
        otteella joka silloin tuli mieleeni tai oikeastaan oli jonkin
        aikaa mietteissäni että nyt tummat sävyt minua johdatelkoot.

        Mutta kun mietin ennen aloitustani että mistä kuin miten
        niin tummia sanoja johdattelen,sitä ei ollut eikä oikeastaan
        vakavaa yritystä edes runoa kirjoittaa mutta kun
        - se jokin - hetki tulee minussa täyteen ... niin silloin on
        vain ns.kirjoitettava,etsittävä joku aihe kuin sanat,ellei sitten
        jo sattuisi olemaan mielessäni.

        Et Sinä Hyvä lukija - ties vaikka kirjoittaja olisit - ihan outoja
        pohtinut,ainakaan minun mittakaavassani ja oikeastaan minä
        saatan kirjoitusvaiheessa pohtia ties mitä tai jo sitä ennenkin.

        Erityisesti pidän tuosta kommentistasi - mielihyvällä - otan
        vastaan,sillä runoni ei ole varmaan niitä helpoimpia avata
        ymmärrettäväksi ja silloinhan tuo erhe voi olla ihan
        kirjoittajankin oma "vika"- valinta.

        Kiitos - upeasta kommentistasi,jonka olisin ottanut myös
        kriittisemmälläkin tekstilläsi hyvin vastaan.

        Hyvää yön kuin aamun hetkiä toivottelen tässä Sinulle !


    • Tapiontytteli

      uneton yö
      saa ajatusten kehrän
      kulkemaan omia polkujaan
      minuus puhuttelee ,aistien kannel väräjää

      Sinun sielusi kannel on soinnuttanut
      aisteja puhuttelevan sävellyksen
      - jo runosi nimi puhuttelee
      sen merkityshän on moninainen, mutta se pysähdyttää,
      sen myötä jää runosi vangiksi.


      sieluni kannel jäi vangiksi näihin säkeisiin
      ”vapaat vedet jäätyneet
      joissa sorsat kiinnittyneet”

      ”vieläkö vereni virtaa kehossani
      että yön yli valkean lumen vielä näkisin”

      ”Ole edes hetki minussa - aamussa -
      etten hiilijäljeksi yössäni jäisi ! ”


      - kuule miten sieluni pauhaa
      Kuin ärjyen pasuunat soi
      veen tummat virrat
      ja teräksen harmaat jäät
      näin paljaana mun sieluni pohjaan näät -

      tummain virtain luomaa tämä ;
      ”minä jo tässä kylmyydessä pakenen huomisenkin yli”



      Voi Dolan !!

      • Sinulle pitäisi vastata ylevillä sanoilla että korkealentoisella
        runokielellä mutta tässä yössä tuntuu että pidättäydyn
        arkisimmilla sanoilla jotain sopertaa.

        Kirjoitit otteita runostani jotka syvälle iskostuivat ja jos
        nyt yritän selittää kaavaa että miten ne tulivat siihen ehkä
        siksi että sopivat tuohon runon henkeen että vielä sen
        kuinka vähän niitä itse olen jättänyt käyttämättä.

        Täytyy jälleen todeta että jälkeenpäin sitä itsekin hiukka
        ajattelee,jotta miten nuokin tulivat tuossa mieleeni.
        Tottakai jälkeenpäin luen niitä ennenkuin lähetän ettei nyt
        ihan "lööperiä"olisi mutta en niitä oikein tarkkaan lue,ellei
        nyt ihan mene teksti puihin,sillä sekin vaara on ilmeinen.

        Myönnettäkööt että aikamoinen tunnelataus tämä oli sitä
        tehdessäni ja sekin edes auttoi noiden muutamien lauseiden
        tunnekuvien esille tuomiselle.

        Lämmin Kiitos taas Sinulle kommentistasi ja ankarampikin
        voit olla minua kohtaan kun tiedän kirjoitustaitosi.

        Hyvää Sunnuntaita että puhtaita lumia ja kirkasta Taivasta !


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Sinulle pitäisi vastata ylevillä sanoilla että korkealentoisella
        runokielellä mutta tässä yössä tuntuu että pidättäydyn
        arkisimmilla sanoilla jotain sopertaa.

        Kirjoitit otteita runostani jotka syvälle iskostuivat ja jos
        nyt yritän selittää kaavaa että miten ne tulivat siihen ehkä
        siksi että sopivat tuohon runon henkeen että vielä sen
        kuinka vähän niitä itse olen jättänyt käyttämättä.

        Täytyy jälleen todeta että jälkeenpäin sitä itsekin hiukka
        ajattelee,jotta miten nuokin tulivat tuossa mieleeni.
        Tottakai jälkeenpäin luen niitä ennenkuin lähetän ettei nyt
        ihan "lööperiä"olisi mutta en niitä oikein tarkkaan lue,ellei
        nyt ihan mene teksti puihin,sillä sekin vaara on ilmeinen.

        Myönnettäkööt että aikamoinen tunnelataus tämä oli sitä
        tehdessäni ja sekin edes auttoi noiden muutamien lauseiden
        tunnekuvien esille tuomiselle.

        Lämmin Kiitos taas Sinulle kommentistasi ja ankarampikin
        voit olla minua kohtaan kun tiedän kirjoitustaitosi.

        Hyvää Sunnuntaita että puhtaita lumia ja kirkasta Taivasta !

        Hei Ystäväni
        Saat minut hämmentymään, kun minua tekstilläsi noin analysoit
        En koe olevain sanojes noitten kaltainen lain
        Olenhan tytteli aapasoiltani vain :))

        Hmmm tuosta lukemisesta, varmasti hyvä jälkeenpäin lukea
        Mutta
        Ei liian paljosti jämään miettimään, säkeitä sanoja muuttamaan
        Kun omassa kriittisyydessään -ei ehkä mene puihin -
        -Mutta -
        karsii oksia joiden rönsyjä, avautuvia silmuja
        Ei itse ehkä enää näe
        Ei kuule lehdykkeiden aukeavan
        Ei uuden silmun esiin työntyvän
        Siks vain malttaa, antaa taimen kasvaa,rönsyiks
        toisten luettavaks
        nautittavaks antaa

        Vaan tämän kaiken taitanut Sä oot
        kunhan höpäjän
        onnen omiain


        Sinulle tästä runostasi siis kiitos
        Ja nyt
        Vaikka kuinka ankara oisin
        niin
        Kuitenkin
        nämä säkeet vieläkin
        näin esiin nostan


        ”vapaat vedet jäätyneet
        joissa sorsat kiinnittyneet”

        ”vieläkö vereni virtaa kehossani
        että yön yli valkean lumen vielä näkisin”

        Ihan mahtavaa tämä
        näissä säkeissä on niin mittaamattoman paljon.......


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Hei Ystäväni
        Saat minut hämmentymään, kun minua tekstilläsi noin analysoit
        En koe olevain sanojes noitten kaltainen lain
        Olenhan tytteli aapasoiltani vain :))

        Hmmm tuosta lukemisesta, varmasti hyvä jälkeenpäin lukea
        Mutta
        Ei liian paljosti jämään miettimään, säkeitä sanoja muuttamaan
        Kun omassa kriittisyydessään -ei ehkä mene puihin -
        -Mutta -
        karsii oksia joiden rönsyjä, avautuvia silmuja
        Ei itse ehkä enää näe
        Ei kuule lehdykkeiden aukeavan
        Ei uuden silmun esiin työntyvän
        Siks vain malttaa, antaa taimen kasvaa,rönsyiks
        toisten luettavaks
        nautittavaks antaa

        Vaan tämän kaiken taitanut Sä oot
        kunhan höpäjän
        onnen omiain


        Sinulle tästä runostasi siis kiitos
        Ja nyt
        Vaikka kuinka ankara oisin
        niin
        Kuitenkin
        nämä säkeet vieläkin
        näin esiin nostan


        ”vapaat vedet jäätyneet
        joissa sorsat kiinnittyneet”

        ”vieläkö vereni virtaa kehossani
        että yön yli valkean lumen vielä näkisin”

        Ihan mahtavaa tämä
        näissä säkeissä on niin mittaamattoman paljon.......

        Mitenhän minä saisin Sinut uskomaan että sanojesi
        täyteläisyys kuin runojesi kuljenta tyylillä on täällä
        harvinaisempaa herkkua,jota ei oikein muualla tapaa.

        Väitänpä että olet hyvin tutustunut kaltaisten runojen
        piiriin mitä itse kirjoitat ja joskus kuunkiertoja sitten
        "miljoonia"... olen minäkin lukenut - hienoa - että noin
        kirjoitat,itse pidättäydyn maallisessa tomussani ... vaikka
        mieleni olisi joskus edes yrittää - tai edes kirjoista lukea.

        Mutta ei hätää,silläpä taidankin pidättäytyä vain lukemaan
        Sinun tekstejäsi ...kirjastoa täältä ... Sinulta.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Mitenhän minä saisin Sinut uskomaan että sanojesi
        täyteläisyys kuin runojesi kuljenta tyylillä on täällä
        harvinaisempaa herkkua,jota ei oikein muualla tapaa.

        Väitänpä että olet hyvin tutustunut kaltaisten runojen
        piiriin mitä itse kirjoitat ja joskus kuunkiertoja sitten
        "miljoonia"... olen minäkin lukenut - hienoa - että noin
        kirjoitat,itse pidättäydyn maallisessa tomussani ... vaikka
        mieleni olisi joskus edes yrittää - tai edes kirjoista lukea.

        Mutta ei hätää,silläpä taidankin pidättäytyä vain lukemaan
        Sinun tekstejäsi ...kirjastoa täältä ... Sinulta.

        Lausun siis vain ; Kiitos

        Ehkäpä joskus jotakin lukenut minä hmm-mmm......
        Mieli taitaa laukata enempi kuin aivojen ohjaksissa on voimia taltutella

        ---
        Maan tomussa , hiekanjyvissä, sorakiteissä,kivissä,kallioissa,vuorissa
        - siis pilvenreunalle asti
        ulottuu Sun sanais valtapiiril
        Äärettömyys on riimiesi raja
        Iättömyys on säkeittesi sija



        ----
        Ps . nyt päässäni kipunoi… : )))
        Kun vielä nimeä sille…


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Lausun siis vain ; Kiitos

        Ehkäpä joskus jotakin lukenut minä hmm-mmm......
        Mieli taitaa laukata enempi kuin aivojen ohjaksissa on voimia taltutella

        ---
        Maan tomussa , hiekanjyvissä, sorakiteissä,kivissä,kallioissa,vuorissa
        - siis pilvenreunalle asti
        ulottuu Sun sanais valtapiiril
        Äärettömyys on riimiesi raja
        Iättömyys on säkeittesi sija



        ----
        Ps . nyt päässäni kipunoi… : )))
        Kun vielä nimeä sille…

        Kyllä niin toisinaan käy että mielikuvat ehkä laukkaavat
        nopeammin kuin oikeaoppinen kielikantojen professori
        mutta ainahan sitä voi tavoitella jotain,jonne kuitenkin
        on niin pitkä ja kivinen tie.

        Nyt nuo sanojesi paatos minua kohtaan ovat
        liian korkeat minun todellisuudessa saavuttaa.

        Olkoot kuitenkin sanamme toistemme
        runoystävyyden merkkipaaluja kuin
        toteemina säiden tuiverruksia vastaan.

        Kiitän Sinua ja yösi olkoon valkeus
        mielesi kummuilla niin korkealla
        kuin Taivaan poutapilvi.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Kyllä niin toisinaan käy että mielikuvat ehkä laukkaavat
        nopeammin kuin oikeaoppinen kielikantojen professori
        mutta ainahan sitä voi tavoitella jotain,jonne kuitenkin
        on niin pitkä ja kivinen tie.

        Nyt nuo sanojesi paatos minua kohtaan ovat
        liian korkeat minun todellisuudessa saavuttaa.

        Olkoot kuitenkin sanamme toistemme
        runoystävyyden merkkipaaluja kuin
        toteemina säiden tuiverruksia vastaan.

        Kiitän Sinua ja yösi olkoon valkeus
        mielesi kummuilla niin korkealla
        kuin Taivaan poutapilvi.

        Huomenta runoystäväni

        Hienosti muotoilit sanoillasi nämä merkkipaalut
        Hymyillen allekirjoitan sanasi,
        tykästyin kovasti sanomaasi



        Kiitos toivotuksistasi
        -vaikkakin Elon-ilveilijä yrittääkin jälleen
        viedä sellaiseen sirkukseen, jossa yö on tumma ja pilvien reunat repaleiset
        Mutta älä ota huolta!!
        Nostatan aapasoiltani sellaisen tuulen,myrskyn lailla lyököön
        Meri aapani laitamilta ärjyen käyköön
        Taivaani kansi salamoilla iskeköön
        Aion taisteluni voittaa
        vaikka aapani puut ryskyen kaatuisivat,maa vavahtelisi ja kalliot murenisivat
        Katso
        kantoihin kasvavat uudet versot,
        kallion halkemista nousevat ikikukkien silmut
        ja aapani elpyy

        Ps.Kuten huomaat, paatos on sanoissani ikuiseen läsnä.....
        Totuus - se on tuolla rivieni välissä jossain
        Mutta ei oikeasti huolta, :))

        Hyvää päivää Sinulle Dolan
        terv.-tytteli-


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Huomenta runoystäväni

        Hienosti muotoilit sanoillasi nämä merkkipaalut
        Hymyillen allekirjoitan sanasi,
        tykästyin kovasti sanomaasi



        Kiitos toivotuksistasi
        -vaikkakin Elon-ilveilijä yrittääkin jälleen
        viedä sellaiseen sirkukseen, jossa yö on tumma ja pilvien reunat repaleiset
        Mutta älä ota huolta!!
        Nostatan aapasoiltani sellaisen tuulen,myrskyn lailla lyököön
        Meri aapani laitamilta ärjyen käyköön
        Taivaani kansi salamoilla iskeköön
        Aion taisteluni voittaa
        vaikka aapani puut ryskyen kaatuisivat,maa vavahtelisi ja kalliot murenisivat
        Katso
        kantoihin kasvavat uudet versot,
        kallion halkemista nousevat ikikukkien silmut
        ja aapani elpyy

        Ps.Kuten huomaat, paatos on sanoissani ikuiseen läsnä.....
        Totuus - se on tuolla rivieni välissä jossain
        Mutta ei oikeasti huolta, :))

        Hyvää päivää Sinulle Dolan
        terv.-tytteli-

        Huomenta ja Päivää että kovinpa aamu kiireinen
        olet ollut mutta ilmeisesti niin yö kuin aamukin
        on hyvin Sinua kohdellut.
        Olen hätäiseen uusimman runotuotteesi lukenut
        että siitähän pitäisi siihen kommentti kirjoittaa
        mutta sen verran kuitenkin tässä,jotta hyvä on
        kun kevytmielisyyskin saa sijansa arjen huomassaan.

        Taidankin nimetä Sinut aapatytöksi - aapatytteli - vaiko
        odottaako minua leivätön pöytä ilman ystävyyden
        rakkautta ja tuomiolleko saattaisit mustien huntujesi
        takaa,viralta runoharrasteen.

        Totuus löytyy juuri sieltä mistä itsekin mainitset.

        Samoin nostetta päivääsi huikkaan kuin saatteeksi auringon.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Huomenta ja Päivää että kovinpa aamu kiireinen
        olet ollut mutta ilmeisesti niin yö kuin aamukin
        on hyvin Sinua kohdellut.
        Olen hätäiseen uusimman runotuotteesi lukenut
        että siitähän pitäisi siihen kommentti kirjoittaa
        mutta sen verran kuitenkin tässä,jotta hyvä on
        kun kevytmielisyyskin saa sijansa arjen huomassaan.

        Taidankin nimetä Sinut aapatytöksi - aapatytteli - vaiko
        odottaako minua leivätön pöytä ilman ystävyyden
        rakkautta ja tuomiolleko saattaisit mustien huntujesi
        takaa,viralta runoharrasteen.

        Totuus löytyy juuri sieltä mistä itsekin mainitset.

        Samoin nostetta päivääsi huikkaan kuin saatteeksi auringon.

        Jo pilkahduksen lailla pieni säde auringon
        tuolt mustain huntuin takaa näin antoi toivohon
        ett uuteen päivään, aikaan taas tietä astutaan
        ei murheen suohon,alhoon voi jäädä makaamaan

        Runsahin pitopöydin
        ravitsevin aattehin
        näin terveisensä laittaa
        aapain tytteli ;)


        ps.kuulehan kirjasin tähän aapatyttö, katselin hetken
        ja aattelin, ettei tohi, ei pysty, eikä kykene :)))
        kun on jo tätä ikää -näet :D)))))


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Jo pilkahduksen lailla pieni säde auringon
        tuolt mustain huntuin takaa näin antoi toivohon
        ett uuteen päivään, aikaan taas tietä astutaan
        ei murheen suohon,alhoon voi jäädä makaamaan

        Runsahin pitopöydin
        ravitsevin aattehin
        näin terveisensä laittaa
        aapain tytteli ;)


        ps.kuulehan kirjasin tähän aapatyttö, katselin hetken
        ja aattelin, ettei tohi, ei pysty, eikä kykene :)))
        kun on jo tätä ikää -näet :D)))))

        Jo säde pienen pilkahduksen
        toivoa antoi maalle hunnutetun
        yön kujilta läpi uuvutetun maan

        kulkijan tään niin väsyneen
        askeleet kun maanpoveen aukeaa
        saatteena lienee kuin varjona murheen
        kohti aamuun jo aukeamaan

        pitopöytiin saattamaan
        yhteen sieluun liittymään

        - ja valo tuo uljas jo saapuva on
        kun vaikenee hämäryys niin väritön
        mut hetkeen heräävään ...

        ... pilkahdusta tästä yöstä niin nuorille
        kuin ikääntyneille ei runot unhoon jää.

        Sinulle : Kiitos !


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Jo säde pienen pilkahduksen
        toivoa antoi maalle hunnutetun
        yön kujilta läpi uuvutetun maan

        kulkijan tään niin väsyneen
        askeleet kun maanpoveen aukeaa
        saatteena lienee kuin varjona murheen
        kohti aamuun jo aukeamaan

        pitopöytiin saattamaan
        yhteen sieluun liittymään

        - ja valo tuo uljas jo saapuva on
        kun vaikenee hämäryys niin väritön
        mut hetkeen heräävään ...

        ... pilkahdusta tästä yöstä niin nuorille
        kuin ikääntyneille ei runot unhoon jää.

        Sinulle : Kiitos !

        Tervehdyksellä lähestyn ma yössä valvovaa
        Mi runsaan pitopöydän on luonut aamuun oottavaa
        Joskus askel uupuin raskahammalt tuntunee
        Vaan uusin terälehdin Toivonkukka aukenee
        Sielun tervehdyksen uskaliaast ma laitankin
        Ja kaikkea hyvää Sun yöhös toivonkin
        Iätönnä kulkuansa kun Runontiellä askeltaa
        Niin elämystä monta näin elonhonsa saa


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Tervehdyksellä lähestyn ma yössä valvovaa
        Mi runsaan pitopöydän on luonut aamuun oottavaa
        Joskus askel uupuin raskahammalt tuntunee
        Vaan uusin terälehdin Toivonkukka aukenee
        Sielun tervehdyksen uskaliaast ma laitankin
        Ja kaikkea hyvää Sun yöhös toivonkin
        Iätönnä kulkuansa kun Runontiellä askeltaa
        Niin elämystä monta näin elonhonsa saa

        Ma yössä valvon yksinäin
        virran monien syömmein lipuvan

        kah päivää tää
        unhoa minuun loi

        portaat toiveet tavoittamattomat
        korkeimmalta alas rantautuu

        kuin soittoa harpuin kantelein
        hetkeen tähän koskettain

        runontiellämme askeltain
        elontannerta taivaltain

        kirjaan muistojen
        niteen teoksein
        painaltain.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Ma yössä valvon yksinäin
        virran monien syömmein lipuvan

        kah päivää tää
        unhoa minuun loi

        portaat toiveet tavoittamattomat
        korkeimmalta alas rantautuu

        kuin soittoa harpuin kantelein
        hetkeen tähän koskettain

        runontiellämme askeltain
        elontannerta taivaltain

        kirjaan muistojen
        niteen teoksein
        painaltain.

        Hyv`yötä Ystäväin

        Silmäluomein niin raskahasti painaa
        etten muuta lausua ma saata......

        - Pienen tovin hetkisen mä juuri töistä palanneena
        nyt nukkumahan käydä saan
        Ja muutmani näin elettyjen tuntein ma kykenen taas
        takas palaamaan

        Luen sitten säkeesi ma uudelleen....


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Hyv`yötä Ystäväin

        Silmäluomein niin raskahasti painaa
        etten muuta lausua ma saata......

        - Pienen tovin hetkisen mä juuri töistä palanneena
        nyt nukkumahan käydä saan
        Ja muutmani näin elettyjen tuntein ma kykenen taas
        takas palaamaan

        Luen sitten säkeesi ma uudelleen....

        Silmäluomet
        nuo yönlähettiläät

        aamuunsa jo heränneet
        valkeaan lumeen uppoutuneet

        kajoa tähän uuten uuteen päivään
        taakseen jo jättänyt yönhämäryyden

        ... säkeitä elomme päivässä
        yhteen tässä jo kiinnittyneet.

        Hyvää viikonvaihdetta Sinulle lähetän
        tässä runonmitassani.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Silmäluomet
        nuo yönlähettiläät

        aamuunsa jo heränneet
        valkeaan lumeen uppoutuneet

        kajoa tähän uuten uuteen päivään
        taakseen jo jättänyt yönhämäryyden

        ... säkeitä elomme päivässä
        yhteen tässä jo kiinnittyneet.

        Hyvää viikonvaihdetta Sinulle lähetän
        tässä runonmitassani.

        Ma täydessä kvaliteetissa näin ollen
        Sun puolees nöyrästi näin kumarran
        Mun eloin pelipöytä kai huokaa tyhjyyttään
        Sielussani kuiske zugwang, näin kaiken kertokoon

        Anteeksi suo, nyt ei säkeeni soi
        eikä riimini revittele

        Kiitos Sinulle säkeistäsi
        Ja toivotuksistasi
        - minä viikonvaihteen töissä,
        ja muutenkin pitänyt tehdä lisävuoroja
        -porukkaa paljon sairaana

        Käperryn nyt luolani sammalvuoteelle
        ajalliseks ajaks
        näin hetkeksikö
        väsyneenä nukkumaan....


        Hyvää viikkoa Sinulle Dolan
        Ystävyydellä
        Toivottaen tytteli


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Ma täydessä kvaliteetissa näin ollen
        Sun puolees nöyrästi näin kumarran
        Mun eloin pelipöytä kai huokaa tyhjyyttään
        Sielussani kuiske zugwang, näin kaiken kertokoon

        Anteeksi suo, nyt ei säkeeni soi
        eikä riimini revittele

        Kiitos Sinulle säkeistäsi
        Ja toivotuksistasi
        - minä viikonvaihteen töissä,
        ja muutenkin pitänyt tehdä lisävuoroja
        -porukkaa paljon sairaana

        Käperryn nyt luolani sammalvuoteelle
        ajalliseks ajaks
        näin hetkeksikö
        väsyneenä nukkumaan....


        Hyvää viikkoa Sinulle Dolan
        Ystävyydellä
        Toivottaen tytteli

        Sinä käperryit nukkumaan
        minä käperryn vuorostani

        ja vien nuo sanasesi yli yön
        aamuun kuuntelemalla vienoa
        sielujemme yhteistä säveltä.

        Kovin kiireistä Sinulla on ollut
        ja toivonkin että lepo auttaisi
        arvokasta työtäsi jatkamaan

        kuin hengessä olen mukanasi,
        missä kuljetkin.

        Hyvää yötä kuin aamun valkeutta
        Sinulle toivotan.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Sinä käperryit nukkumaan
        minä käperryn vuorostani

        ja vien nuo sanasesi yli yön
        aamuun kuuntelemalla vienoa
        sielujemme yhteistä säveltä.

        Kovin kiireistä Sinulla on ollut
        ja toivonkin että lepo auttaisi
        arvokasta työtäsi jatkamaan

        kuin hengessä olen mukanasi,
        missä kuljetkin.

        Hyvää yötä kuin aamun valkeutta
        Sinulle toivotan.

        Luin uudestaan aiemmin kirjoittamiasi
        Mun sieluin kanteleeni helkkää Sun sanais laulua näin soimaan
        Kiitollisna sanoistasi painan pään
        Ja nöyrärästi kiitän siit ilost, levon tunteest
        mitkä sanas eloin nuottiviivastooni virittää

        Veen virtain kohinan mun sieluin tunnistaa
        Elo on kuin uni mitä aamun valkeudessa muistaa koettaa
        Jotkin kuvat kuin ikiaikain poltinmerkit sielun pintaan hiilijäljiks jää
        jotkin riemuin, iloin tuoden
        Rauhan, Rakkauden mielen pintaan luoden
        Vaan jotkin lailla painajaisen, pahan unen, mi unhoittaa näin tahtoen
        mielen muistijäljest tarkoituksel kadottaen
        haluais uuteen aamuun, uuten päivään astuen näin käyden
        niin ettei elon tumman virtaan upoksihin käydä uhkais

        vaan portait elon askelmain
        näin aistit avoimina käyskennellä uskaltaisi
        Ja elon sadon avosylin
        vastaan ottaisi
        mitä kulloinkin se eteen tarjoais

        - Sieluni kuulee soittamasi sävelen -

        Sinulle Ystävyyden terveisin tytteli


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Luin uudestaan aiemmin kirjoittamiasi
        Mun sieluin kanteleeni helkkää Sun sanais laulua näin soimaan
        Kiitollisna sanoistasi painan pään
        Ja nöyrärästi kiitän siit ilost, levon tunteest
        mitkä sanas eloin nuottiviivastooni virittää

        Veen virtain kohinan mun sieluin tunnistaa
        Elo on kuin uni mitä aamun valkeudessa muistaa koettaa
        Jotkin kuvat kuin ikiaikain poltinmerkit sielun pintaan hiilijäljiks jää
        jotkin riemuin, iloin tuoden
        Rauhan, Rakkauden mielen pintaan luoden
        Vaan jotkin lailla painajaisen, pahan unen, mi unhoittaa näin tahtoen
        mielen muistijäljest tarkoituksel kadottaen
        haluais uuteen aamuun, uuten päivään astuen näin käyden
        niin ettei elon tumman virtaan upoksihin käydä uhkais

        vaan portait elon askelmain
        näin aistit avoimina käyskennellä uskaltaisi
        Ja elon sadon avosylin
        vastaan ottaisi
        mitä kulloinkin se eteen tarjoais

        - Sieluni kuulee soittamasi sävelen -

        Sinulle Ystävyyden terveisin tytteli

        Kovin ylevästi olet taas sanasesi asetellut kuin
        kanteleiden että Kalevalan tunnelmilla
        kuorrutettuna,joiden lomitse puikkelehdin
        sielusi sisään tunnustelemaan,

        miten sanat yhdistyvät sävel nuotteihin
        luomaan runouden kauneutta ja kokemaan
        niiden sykähdyttävintä sopusointua.

        Näillä sanoillani - Kiitän - urhoollista
        runoystävääni ja olkoot yösi lempeä.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Kovin ylevästi olet taas sanasesi asetellut kuin
        kanteleiden että Kalevalan tunnelmilla
        kuorrutettuna,joiden lomitse puikkelehdin
        sielusi sisään tunnustelemaan,

        miten sanat yhdistyvät sävel nuotteihin
        luomaan runouden kauneutta ja kokemaan
        niiden sykähdyttävintä sopusointua.

        Näillä sanoillani - Kiitän - urhoollista
        runoystävääni ja olkoot yösi lempeä.

        Kun uudelleen (hereillä) aistit avoinna Sun viestejäsi luin,
        niin sieltä ammensin ma aatoksein , nää sanaset
        tuohon
        mitä päivällä Sun silmäis eteen uskaliaast kirjasin

        - mun sieluini ovet taitavat olla jo pikkaisen raotetut
        Sun sanojes kantelten ,ilmoille kiirivien
        sävelten tunnustella :)
        - Tulikohan tästä nuottiviivastohon nuotti
        kuin ooppera
        mi rokkisointu tyylin hajoittaa,
        kun liian uskaliain sovittein !!
        nyt lähtee teosta näin
        kanteleiden soittamaan


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Kun uudelleen (hereillä) aistit avoinna Sun viestejäsi luin,
        niin sieltä ammensin ma aatoksein , nää sanaset
        tuohon
        mitä päivällä Sun silmäis eteen uskaliaast kirjasin

        - mun sieluini ovet taitavat olla jo pikkaisen raotetut
        Sun sanojes kantelten ,ilmoille kiirivien
        sävelten tunnustella :)
        - Tulikohan tästä nuottiviivastohon nuotti
        kuin ooppera
        mi rokkisointu tyylin hajoittaa,
        kun liian uskaliain sovittein !!
        nyt lähtee teosta näin
        kanteleiden soittamaan

        Eri sanamuodot,lausekkeet kuin ajatuksetkin,
        voivat piirtyä omissa mielissämme kuin säveleiksi,
        jotka muodostavat kokonaisuuden

        mielihyvän tunteen,joka meitä täälläkin
        kannattelee kuin henkiset sisäiset timantit
        säihkyen sisäisillä aalloillamme.

        Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
        mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
        vastaan ... elomme voimaa - Valomme
        ruhtinas runojemme hyvä haltija.

        Kaunista viikonvaihdetta Auringon
        että lumenvoimalla toivotan.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Eri sanamuodot,lausekkeet kuin ajatuksetkin,
        voivat piirtyä omissa mielissämme kuin säveleiksi,
        jotka muodostavat kokonaisuuden

        mielihyvän tunteen,joka meitä täälläkin
        kannattelee kuin henkiset sisäiset timantit
        säihkyen sisäisillä aalloillamme.

        Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
        mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
        vastaan ... elomme voimaa - Valomme
        ruhtinas runojemme hyvä haltija.

        Kaunista viikonvaihdetta Auringon
        että lumenvoimalla toivotan.

        Sävelet soivat meidän itse kunkin mielissä erilailla,
        kullakin oman muistojen hiilijälkein tuoman kokemuksen
        ja mielikuvain kautta
        Mielihyvän tunne on ruisleipämme elomme pitkässä viitassa,
        sen taskuista voimme poimia leipämme muruja
        kuin mielihyvän muistoja evääksi,
        voimaksi antamaan,
        elomme ,välillä myrskyävälläkin,merellä

        Lainaan tähän sanomaasi
        ”Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
        mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
        vastaan ”
        Mielenpanssari -miten kuvaava ilmaus, niin totta


        ----
        Kauniisti aurinko nyt kimmeltääkin lumen valkealla pinnalla
        koivut ja haapainoksat ovat valkeat huntunsa riisuneet,
        mutta kuusten ja mäntyin oksistossa valkeat pilvet vielä luovat
        auringonkilossa kultaista valoaan


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Sävelet soivat meidän itse kunkin mielissä erilailla,
        kullakin oman muistojen hiilijälkein tuoman kokemuksen
        ja mielikuvain kautta
        Mielihyvän tunne on ruisleipämme elomme pitkässä viitassa,
        sen taskuista voimme poimia leipämme muruja
        kuin mielihyvän muistoja evääksi,
        voimaksi antamaan,
        elomme ,välillä myrskyävälläkin,merellä

        Lainaan tähän sanomaasi
        ”Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
        mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
        vastaan ”
        Mielenpanssari -miten kuvaava ilmaus, niin totta


        ----
        Kauniisti aurinko nyt kimmeltääkin lumen valkealla pinnalla
        koivut ja haapainoksat ovat valkeat huntunsa riisuneet,
        mutta kuusten ja mäntyin oksistossa valkeat pilvet vielä luovat
        auringonkilossa kultaista valoaan

        Valojen harmoniat yhdistettynä
        mielentyyneyteen kuin elämän
        monimuotoisuuden ymmärtäminen,

        saavat kirpoamaan paljon hyvää
        aikaan kuin luottoa siihen että

        Elämän rakkaus voittaa synkimmätkin
        koetut koettelemukset !

        Sinulle : Hyvää Ystävänpäivää !


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Valojen harmoniat yhdistettynä
        mielentyyneyteen kuin elämän
        monimuotoisuuden ymmärtäminen,

        saavat kirpoamaan paljon hyvää
        aikaan kuin luottoa siihen että

        Elämän rakkaus voittaa synkimmätkin
        koetut koettelemukset !

        Sinulle : Hyvää Ystävänpäivää !

        Kiitos toivotuksista eilisen


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Kiitos toivotuksista eilisen

        Aamun valoilla

        niin valkoista kuin keltaistakin säihkettä
        virtausta kehon soluilla
        virraten kuin todistaen ihmiselon
        äärettömyyttä

        syvyydellään koskettaen :

        Anteeksipyyntö
        Anteeksianto : on Rakkautta !

        Kaunista viikkoa toivotan Sinulle.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Aamun valoilla

        niin valkoista kuin keltaistakin säihkettä
        virtausta kehon soluilla
        virraten kuin todistaen ihmiselon
        äärettömyyttä

        syvyydellään koskettaen :

        Anteeksipyyntö
        Anteeksianto : on Rakkautta !

        Kaunista viikkoa toivotan Sinulle.

        Keltaista kultaa tänään
        Nautinnollista “jaffaa” :))

        Ihmisen äärettömyys
        -kosketus
        ei tarvitse toinen toistansa
        tässä ja nyt
        nähdä
        kosketus kulkee äärettömyydenkin kautta

        Tässä on minulla opintoviikkoja kesken
        anteeksiannon tiellä
        monta on kantoa , kaskea
        ryteikköä,aapani mailla, lettoni uumenissa
        Rakkauden kämmeköillä
        on kyyneleistä kaste

        Kiitoksen lausun toivotuksistasi :))


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Keltaista kultaa tänään
        Nautinnollista “jaffaa” :))

        Ihmisen äärettömyys
        -kosketus
        ei tarvitse toinen toistansa
        tässä ja nyt
        nähdä
        kosketus kulkee äärettömyydenkin kautta

        Tässä on minulla opintoviikkoja kesken
        anteeksiannon tiellä
        monta on kantoa , kaskea
        ryteikköä,aapani mailla, lettoni uumenissa
        Rakkauden kämmeköillä
        on kyyneleistä kaste

        Kiitoksen lausun toivotuksistasi :))

        Vaiko hiilijälkiä vain
        avaraa aavaa

        kulkematonta polkua
        pinnalla pyyhältävää tuulta

        alla kinoksen käyneitä jälkiä

        - katseilta jo peittyneitä -

        katteettomia katseita
        lukemattomia toiveita

        tämän koskemattomuuden taivalta
        kuin mielen syövereistä uuvahtaneita
        kipinöiden paloa

        jotka heijastuvat jäätyneisiin
        silmiemme ikkunoihin

        ja kuin jostain kuitenkin
        lämpö hohtaisi jäähileisiin

        peittyneisiin hiillijälkiimme
        menneisyyden ulapoillemme.

        Kiitän lausutuista sanoistasi että yhdessä
        kenties jatkamme matkaa sulaneisiin
        hiilijälkiimme.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Vaiko hiilijälkiä vain
        avaraa aavaa

        kulkematonta polkua
        pinnalla pyyhältävää tuulta

        alla kinoksen käyneitä jälkiä

        - katseilta jo peittyneitä -

        katteettomia katseita
        lukemattomia toiveita

        tämän koskemattomuuden taivalta
        kuin mielen syövereistä uuvahtaneita
        kipinöiden paloa

        jotka heijastuvat jäätyneisiin
        silmiemme ikkunoihin

        ja kuin jostain kuitenkin
        lämpö hohtaisi jäähileisiin

        peittyneisiin hiillijälkiimme
        menneisyyden ulapoillemme.

        Kiitän lausutuista sanoistasi että yhdessä
        kenties jatkamme matkaa sulaneisiin
        hiilijälkiimme.

        Tässä runossasi toivo niin vahvasti läsnä
        toivo ,tuo voimavaroista ehkä suurin
        toivo kantaa aapain jäätyneillä hangilla
        upottavilla hetteillä
        ja
        tuulisilla kallioilla





        Katsoessaan
        valkeaan vaippaan verhoutunutta aapaa
        voi silmillään nähdä
        Jäljet
        jotka luovat toivon polun

        Sen jalanjälkiin on hyvä
        omat jalkansa laskea
        astua
        hangessa odottaviin askel`jälkiin
        kääntää selkänsä kinoksen alle jääneisiin
        vaikka tietääkin
        niitä muassaan kantavan
        kasteeksi kämmeköille tekevän
        piiloksi
        kampuraisille tassuillensa jättävän





        Lämpö sulattakoon jäähileet
        Jäätyneet ikkunat avautukoot
        Silmiemme nähdä
        Tulevaisuuden hiilenjäljet


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Tässä runossasi toivo niin vahvasti läsnä
        toivo ,tuo voimavaroista ehkä suurin
        toivo kantaa aapain jäätyneillä hangilla
        upottavilla hetteillä
        ja
        tuulisilla kallioilla





        Katsoessaan
        valkeaan vaippaan verhoutunutta aapaa
        voi silmillään nähdä
        Jäljet
        jotka luovat toivon polun

        Sen jalanjälkiin on hyvä
        omat jalkansa laskea
        astua
        hangessa odottaviin askel`jälkiin
        kääntää selkänsä kinoksen alle jääneisiin
        vaikka tietääkin
        niitä muassaan kantavan
        kasteeksi kämmeköille tekevän
        piiloksi
        kampuraisille tassuillensa jättävän





        Lämpö sulattakoon jäähileet
        Jäätyneet ikkunat avautukoot
        Silmiemme nähdä
        Tulevaisuuden hiilenjäljet

        Tämä meidän yhteinen hiilijälkemme kenties
        tuottavat sellaisia yhdistelmiä jatkossa,että
        saattavat muodostaa ihan omat kuin itsenäiset

        ja erillisen runoelämyksen - erillisenä runona - mutta
        miten yhdessä samanaikaisesti saisimme luotua
        käsikirjoituksen,jotta olisimme

        Pyramidien laella.

        Hyvää yötä että aamua kirkkaille
        lumille toivotan.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Tämä meidän yhteinen hiilijälkemme kenties
        tuottavat sellaisia yhdistelmiä jatkossa,että
        saattavat muodostaa ihan omat kuin itsenäiset

        ja erillisen runoelämyksen - erillisenä runona - mutta
        miten yhdessä samanaikaisesti saisimme luotua
        käsikirjoituksen,jotta olisimme

        Pyramidien laella.

        Hyvää yötä että aamua kirkkaille
        lumille toivotan.

        Runot kuin hienojakoiset hiekanjyvät
        jotka kiteytyvät yhteen
        muodostaen kerrostumia
        Kohti pyramidin lakea
        jossa odottaa
        Horatius sauva kohollaan
        katsellen pyramidin kylkiin
        piirtyneitä hiilenjälkiä

        Kalevalan tähti luo
        valkoisen säteen
        käsikirjoituksen
        kultaiseen nuotistoon.....




        ----
        Kirkkautta lumilla tänään
        Kiitos toivotuksistasi:))

        Kultaisia kiteitä
        uniesi untavapeitteille


        ...vaikkakin varmaan
        vielä sanasiani myöhemmin viel kirjaan....


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Runot kuin hienojakoiset hiekanjyvät
        jotka kiteytyvät yhteen
        muodostaen kerrostumia
        Kohti pyramidin lakea
        jossa odottaa
        Horatius sauva kohollaan
        katsellen pyramidin kylkiin
        piirtyneitä hiilenjälkiä

        Kalevalan tähti luo
        valkoisen säteen
        käsikirjoituksen
        kultaiseen nuotistoon.....




        ----
        Kirkkautta lumilla tänään
        Kiitos toivotuksistasi:))

        Kultaisia kiteitä
        uniesi untavapeitteille


        ...vaikkakin varmaan
        vielä sanasiani myöhemmin viel kirjaan....

        Kalevala -

        tuo maamme suuri henkinen eepoksemme,
        mistä asti lienee väliimme tähän tullut
        mihin asti on meitä koskettava

        mitä kertoo tuo suuri tietäjä
        historian lehdiltä
        nykyisyytemme pyramidin laelle pystyttävän

        korkealle huipulle
        jopa ilmaan hapettoman
        onko tiemme viettävä tunnoiltaan

        jylhään
        kuin katoamattoman äärettömyyteen
        taipaleittemme askeleet johdattava on

        tuo kutsumus
        kanteleiden vienon viriävät soitot
        helmaan maamme kunniakkaan historiamme

        sinitaivaan auringon kuin kutsuttuna
        lempeät tuuloset meidät vielä herättävä on.

        Yön hiljaisuuden äänet vienoina aamuusi
        olkoon merkkinä ystävyyden taiamme.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Kalevala -

        tuo maamme suuri henkinen eepoksemme,
        mistä asti lienee väliimme tähän tullut
        mihin asti on meitä koskettava

        mitä kertoo tuo suuri tietäjä
        historian lehdiltä
        nykyisyytemme pyramidin laelle pystyttävän

        korkealle huipulle
        jopa ilmaan hapettoman
        onko tiemme viettävä tunnoiltaan

        jylhään
        kuin katoamattoman äärettömyyteen
        taipaleittemme askeleet johdattava on

        tuo kutsumus
        kanteleiden vienon viriävät soitot
        helmaan maamme kunniakkaan historiamme

        sinitaivaan auringon kuin kutsuttuna
        lempeät tuuloset meidät vielä herättävä on.

        Yön hiljaisuuden äänet vienoina aamuusi
        olkoon merkkinä ystävyyden taiamme.

        koskettavat sanan säikeet
        Ikiaikain sanaparret
        Tykästyksistä suurista
        mahtaisan kielemme juurista

        ammennamme voimajuomaa
        Askeltaaksemme polulla
        jylhäin temppelein teleillä
        vaurain virtamme vesillä

        Noustaksemme taivaan laen alle
        runoin poluilla askellamme
        äärettömyydenkin rajoilla
        Sisimpämme näil sijoilla


        Soikoon kannel ystävyyttä
        Helkätköön kultaista säveltä


        Sinulle soikoon tuulet lempeästi
        poimi päivä , carpe diem
        Elämyksellisen tien
        Sinulle
        tähän päivään

        toivoo -tytteli-


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        koskettavat sanan säikeet
        Ikiaikain sanaparret
        Tykästyksistä suurista
        mahtaisan kielemme juurista

        ammennamme voimajuomaa
        Askeltaaksemme polulla
        jylhäin temppelein teleillä
        vaurain virtamme vesillä

        Noustaksemme taivaan laen alle
        runoin poluilla askellamme
        äärettömyydenkin rajoilla
        Sisimpämme näil sijoilla


        Soikoon kannel ystävyyttä
        Helkätköön kultaista säveltä


        Sinulle soikoon tuulet lempeästi
        poimi päivä , carpe diem
        Elämyksellisen tien
        Sinulle
        tähän päivään

        toivoo -tytteli-

        Kosketat

        hipaiset arinta syliä
        kuohuiksi virrat juotat

        kirpeää jäävettä
        huulet janoaa

        purosta koskeksi
        kielet rakkauden loit

        sijaa sydämelle yöksi luomaan
        tämän arkisen elämän huumaan

        kuin ääniä yli jäätyneen maan
        huokaa sielujen soinnit kaipuutaan

        hetkiseksi levähtäen
        lehahtaa tyyneys
        mielen tään

        yön usvaan katoavaan.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Kosketat

        hipaiset arinta syliä
        kuohuiksi virrat juotat

        kirpeää jäävettä
        huulet janoaa

        purosta koskeksi
        kielet rakkauden loit

        sijaa sydämelle yöksi luomaan
        tämän arkisen elämän huumaan

        kuin ääniä yli jäätyneen maan
        huokaa sielujen soinnit kaipuutaan

        hetkiseksi levähtäen
        lehahtaa tyyneys
        mielen tään

        yön usvaan katoavaan.

        kosketus sielun
        kosketus mielen
        Iäksi sieluhun jää

        Syli niin lämmin
        virrat kai kuohuna käy
        venhe rohkeesti koskelle vie

        Jäät murskaantuu
        Kölien alla
        Merenneidot harppujaan lyö

        kaipuun sävelet ilmoille kiirii
        eessä on haamujen yö

        Usva kun nousee
        jo peittyy
        Rauhaan maisemat nää


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        kosketus sielun
        kosketus mielen
        Iäksi sieluhun jää

        Syli niin lämmin
        virrat kai kuohuna käy
        venhe rohkeesti koskelle vie

        Jäät murskaantuu
        Kölien alla
        Merenneidot harppujaan lyö

        kaipuun sävelet ilmoille kiirii
        eessä on haamujen yö

        Usva kun nousee
        jo peittyy
        Rauhaan maisemat nää

        kosketusta runouden
        lähelle sykkivää sielua

        sydämien kuin mielien
        juurtumista syvyyksien
        porteille

        avatuille sanoille
        johdetuille tunteille

        yöstä aamuun
        päiviin hengenpurjeet
        ylös kohoamaan

        kanteen : Ystävyyden !


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        kosketusta runouden
        lähelle sykkivää sielua

        sydämien kuin mielien
        juurtumista syvyyksien
        porteille

        avatuille sanoille
        johdetuille tunteille

        yöstä aamuun
        päiviin hengenpurjeet
        ylös kohoamaan

        kanteen : Ystävyyden !

        Sielu sielulle laulaa
        Ja tunteella koskettaa

        Sydän porttinsa avaa
        ..... tai ainakin hiukkasen raottaa :))

        Aamu ja yö, päivä
        ja illankajo
        Yhdistyvät yhdeksi
        Erkanevat erilleen
        Ei ole määrettä niillä enää

        Ystävyydenkirja on avattu


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Sielu sielulle laulaa
        Ja tunteella koskettaa

        Sydän porttinsa avaa
        ..... tai ainakin hiukkasen raottaa :))

        Aamu ja yö, päivä
        ja illankajo
        Yhdistyvät yhdeksi
        Erkanevat erilleen
        Ei ole määrettä niillä enää

        Ystävyydenkirja on avattu

        Runot kuin laulut
        että ajatukset eri mietteineen
        ja tunnelmineen,ovat kuin
        ilmavirtoja,jotka käyvät lävitsemme

        - iloa että tuskaa -
        elämän aaltoja meissä
        alati kulkevia

        satuttaako vaiko hyväilee
        aamun kuin yön sisäisiä
        ritareita - ristiretkillään -

        erkaneeko
        vai yhdistääkö eri
        Ystävyydenkirjoa ?

        Kuka tämän todella tietää
        - en ainakaan minä.

        Kiittäen Sinua.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Runot kuin laulut
        että ajatukset eri mietteineen
        ja tunnelmineen,ovat kuin
        ilmavirtoja,jotka käyvät lävitsemme

        - iloa että tuskaa -
        elämän aaltoja meissä
        alati kulkevia

        satuttaako vaiko hyväilee
        aamun kuin yön sisäisiä
        ritareita - ristiretkillään -

        erkaneeko
        vai yhdistääkö eri
        Ystävyydenkirjoa ?

        Kuka tämän todella tietää
        - en ainakaan minä.

        Kiittäen Sinua.

        Tulkoon tuuli
        ja lävitseni käyköön

        Myllertäköön myrsky
        mieleni sekoittakoot

        Soikoon sade
        sielulleni sävelen tehkööt

        Pesänsä rakentakoon
        minun sydämeni kammioon
        Sinun sanojesi käydä
        -vieraaksi astukoon
        -muistoksi jääköön

        Kun koittaa aamunkajo
        Hiipii illanhämy
        Kun päivä on yöksi käyvä


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Tulkoon tuuli
        ja lävitseni käyköön

        Myllertäköön myrsky
        mieleni sekoittakoot

        Soikoon sade
        sielulleni sävelen tehkööt

        Pesänsä rakentakoon
        minun sydämeni kammioon
        Sinun sanojesi käydä
        -vieraaksi astukoon
        -muistoksi jääköön

        Kun koittaa aamunkajo
        Hiipii illanhämy
        Kun päivä on yöksi käyvä

        Tulkoon.

        Auringonpaiste

        tueksi näölle
        iloksi silmille
        vahvuudeksi mielenhuipuille

        sekoittakoot sisäiset veet
        niin ilon kuin surunkin tunteet
        saattakoot purjeemme ehjiksi
        tuleviin päiviin voimaksemme

        elämän haasteineen eteemme
        tuomaan

        suomaan sieluillemme toivonkipinöitä
        kuin yöllisille majakoille oppaaksi
        yön yli turvallisesti soutaa

        - vesiin jälkensä jättämään
        hiilijäljiksi -

        tunnisteeksi
        ettemme aavoille ulapoille
        eksyisi

        eikä muistomme hukkuisi
        syvien syövereidenkitaan.

        Tämän aamunkajossa
        soudamme Auringonvalossa
        kohti turvallista lumenvalkoista
        siintävää satamaamme kohden.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Tulkoon.

        Auringonpaiste

        tueksi näölle
        iloksi silmille
        vahvuudeksi mielenhuipuille

        sekoittakoot sisäiset veet
        niin ilon kuin surunkin tunteet
        saattakoot purjeemme ehjiksi
        tuleviin päiviin voimaksemme

        elämän haasteineen eteemme
        tuomaan

        suomaan sieluillemme toivonkipinöitä
        kuin yöllisille majakoille oppaaksi
        yön yli turvallisesti soutaa

        - vesiin jälkensä jättämään
        hiilijäljiksi -

        tunnisteeksi
        ettemme aavoille ulapoille
        eksyisi

        eikä muistomme hukkuisi
        syvien syövereidenkitaan.

        Tämän aamunkajossa
        soudamme Auringonvalossa
        kohti turvallista lumenvalkoista
        siintävää satamaamme kohden.

        Aurinko kauneudellaan
        valaisi
        hanget
        timanteiksi pintansa hohtamaan

        Kuu
        loi siniset varjonsa
        puiden vartioimalle polulle
        askelten käyden
        Mielen vahvuutta nostaen


        Sielu sanoillaan toistaan paikatkoon
        Kuin kalastaja
        purjeitansa korjaa

        Pistot toistakoon
        sieluin ikuista soitantaa

        Purjeet pullistukoon
        -paikattuinakin-
        vastaanottamaan tulevat tuulet
        ärjyvät laineet
        elämän aallokossa

        Heijastakoon purjeet hiilijälkensä
        yön kimmelvöissä
        aamunkajon uudessa toivossa
        ja päiveyden kirkkaudessa


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Aurinko kauneudellaan
        valaisi
        hanget
        timanteiksi pintansa hohtamaan

        Kuu
        loi siniset varjonsa
        puiden vartioimalle polulle
        askelten käyden
        Mielen vahvuutta nostaen


        Sielu sanoillaan toistaan paikatkoon
        Kuin kalastaja
        purjeitansa korjaa

        Pistot toistakoon
        sieluin ikuista soitantaa

        Purjeet pullistukoon
        -paikattuinakin-
        vastaanottamaan tulevat tuulet
        ärjyvät laineet
        elämän aallokossa

        Heijastakoon purjeet hiilijälkensä
        yön kimmelvöissä
        aamunkajon uudessa toivossa
        ja päiveyden kirkkaudessa

        Jälkiä -
        menneisyydestä

        otteita kuluneista askeleista
        edessä koskematonta

        satanutta lunta

        Taivaan hiilijälkiä
        lukematta jääneitä sivuja

        tavoittamattomia tuulahduksia
        tämän maailman pyörteitä

        ja kaiken tämän keskellä
        tietämättömyyden
        elämän gallerioita ...

        aavistuksia kuin kysymyksiä
        vailla vastauksia - minä tässä -


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Jälkiä -
        menneisyydestä

        otteita kuluneista askeleista
        edessä koskematonta

        satanutta lunta

        Taivaan hiilijälkiä
        lukematta jääneitä sivuja

        tavoittamattomia tuulahduksia
        tämän maailman pyörteitä

        ja kaiken tämän keskellä
        tietämättömyyden
        elämän gallerioita ...

        aavistuksia kuin kysymyksiä
        vailla vastauksia - minä tässä -

        Jäljet menneisyyden
        sielussamme
        mukanamme kannamme
        Kun ne voimaks käännämme
        omat hiilijälkeim
        Se rikkautta antaa
        evästystä tulevaa

        Ne kirjoittamattomatkin
        jotkin
        voimme kuin näkymätönt
        lukea


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Jäljet menneisyyden
        sielussamme
        mukanamme kannamme
        Kun ne voimaks käännämme
        omat hiilijälkeim
        Se rikkautta antaa
        evästystä tulevaa

        Ne kirjoittamattomatkin
        jotkin
        voimme kuin näkymätönt
        lukea

        Aamumme hiljaisina kätkekööt
        tuhannet tunteemme
        nouskoot kuin salkoot liehumaan
        ystävyyden sanamme

        kuin opasteeksi kertomaan
        sanattomat sanamme
        kirjoittamattomat säkeemme

        jotka odottavat toistensa
        kosketusta
        hiljaa toisiinsa lipuen

        - äänettöminä -

        tunne voimanaan
        jota tuuli kantaa sylissään.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Aamumme hiljaisina kätkekööt
        tuhannet tunteemme
        nouskoot kuin salkoot liehumaan
        ystävyyden sanamme

        kuin opasteeksi kertomaan
        sanattomat sanamme
        kirjoittamattomat säkeemme

        jotka odottavat toistensa
        kosketusta
        hiljaa toisiinsa lipuen

        - äänettöminä -

        tunne voimanaan
        jota tuuli kantaa sylissään.

        aamun kesäinen utu
        Kätkeköön
        pehmeyteensä
        hiljaisuuden sanat

        usva pelloilla
        Suojelkoon vaippaansa
        säkeittemme oraat

        tuuli tuntureiden
        Tuudittakoon sylissään
        sanojen kosketuksen

        aallot merien
        Huuhtokoon rantakiville
        auringossa hehkumaan
        elomme hiilijäljet


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        aamun kesäinen utu
        Kätkeköön
        pehmeyteensä
        hiljaisuuden sanat

        usva pelloilla
        Suojelkoon vaippaansa
        säkeittemme oraat

        tuuli tuntureiden
        Tuudittakoon sylissään
        sanojen kosketuksen

        aallot merien
        Huuhtokoon rantakiville
        auringossa hehkumaan
        elomme hiilijäljet

        Utua

        tämän suuren aallokon pärskeissä
        sen myötäleissä
        sen laskuissa

        kiepun kuin lastuina ilmoilla

        Taivaan julma peikko peittoaa
        voimani kiivaaseen myrskyn syliinsä

        ammottavaa tummaan nieluun
        koskemattomiin syvänteisiin

        vieläkö tämän kestän
        että keuhkoni
        vielä hengittävät

        myrskynsilmästä

        - Elämänsilmiin -
        - kuka tämän päättävä on -


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Utua

        tämän suuren aallokon pärskeissä
        sen myötäleissä
        sen laskuissa

        kiepun kuin lastuina ilmoilla

        Taivaan julma peikko peittoaa
        voimani kiivaaseen myrskyn syliinsä

        ammottavaa tummaan nieluun
        koskemattomiin syvänteisiin

        vieläkö tämän kestän
        että keuhkoni
        vielä hengittävät

        myrskynsilmästä

        - Elämänsilmiin -
        - kuka tämän päättävä on -

        Vaikka julminkin myrsky vainoaa
        Tuuli ylitsemme kantaa
        Sade piiskaa alastomuuteemme saakka

        Olemme vahvat
        Minuutemme pitkospuut kantavat

        Salli lastusi laskeutua
        Tuulen tyveneeseen
        Suojattuun poukamaan

        riehukoon myrsky
        meren armottomuuden yllä
        Hukkukoon
        Iäisyyden avanteisiin


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Vaikka julminkin myrsky vainoaa
        Tuuli ylitsemme kantaa
        Sade piiskaa alastomuuteemme saakka

        Olemme vahvat
        Minuutemme pitkospuut kantavat

        Salli lastusi laskeutua
        Tuulen tyveneeseen
        Suojattuun poukamaan

        riehukoon myrsky
        meren armottomuuden yllä
        Hukkukoon
        Iäisyyden avanteisiin

        Tämä aamumme valkeus
        olkoon rauhattomuuden satamamme

        johon olemme saapuneet
        kuin äitimme kohdusta maailmaan

        ja silmämme avautuneet
        että huutomme meriltä kuulleet

        poukamaamme
        - jonne meitä on odotettu -
        emme hukkuneet
        vaan elämäämme saapuneet

        näihin sydäntemme
        avanteisiin.


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Tämä aamumme valkeus
        olkoon rauhattomuuden satamamme

        johon olemme saapuneet
        kuin äitimme kohdusta maailmaan

        ja silmämme avautuneet
        että huutomme meriltä kuulleet

        poukamaamme
        - jonne meitä on odotettu -
        emme hukkuneet
        vaan elämäämme saapuneet

        näihin sydäntemme
        avanteisiin.

        Ah, päiviemme suuruutta
        sen loputonta valkeutta
        kun saamme poukamassa levähtää
        turvassa

        myrsky kohisten käy
        horisonttim takana
        Vaan
        ei satamaamme
        sivalla
        ei pahuudella iske

        Purtemme keinuvat
        Ystävyyden aalloilla


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        Ah, päiviemme suuruutta
        sen loputonta valkeutta
        kun saamme poukamassa levähtää
        turvassa

        myrsky kohisten käy
        horisonttim takana
        Vaan
        ei satamaamme
        sivalla
        ei pahuudella iske

        Purtemme keinuvat
        Ystävyyden aalloilla

        Olemme satamaamme saapuneet

        - löytäneet hiilijälkemme-
        siitä muistomme rakentaneet

        kätelleet maata,vettä että

        Taivaasta unelmoineet

        jätämme nyt jälkemme
        muiden niissä kulkea

        tilaa menneille

        että uusia elämäntuulia
        kohtaamaan.

        Sinua Kiittäen - Hiilijäljistämme !

        ps ... ei tarkoita runojen päättymistä
        vaan uusien luomista.


      • dolan
        Tapiontytteli kirjoitti:

        Ah, päiviemme suuruutta
        sen loputonta valkeutta
        kun saamme poukamassa levähtää
        turvassa

        myrsky kohisten käy
        horisonttim takana
        Vaan
        ei satamaamme
        sivalla
        ei pahuudella iske

        Purtemme keinuvat
        Ystävyyden aalloilla

        Runopurtemme

        kuin veteen piirretyt
        kevyet aallokot

        kuin merkkinä

        - Hiilijälkemme -

        jättäneistä tuulosista

        hyväksyttyjä
        hylättyjä tunnetiloja

        kuin sojottavat peukut
        ylös ja alas
        maailman myrskytuulina

        tulevat - menevät
        elämännauhoina

        vain meidän virrassamme
        lipuu rauhatyven

        säteinä ilakoi pisarat
        ulottuen

        sinne
        minne muut eivät näe
        tietään löydä

        saavuttamattomat majakamme
        kuin salatut taivaanpolut

        - Elämän hiilijälkiämme -


      • Tapiontytteli
        dolan kirjoitti:

        Runopurtemme

        kuin veteen piirretyt
        kevyet aallokot

        kuin merkkinä

        - Hiilijälkemme -

        jättäneistä tuulosista

        hyväksyttyjä
        hylättyjä tunnetiloja

        kuin sojottavat peukut
        ylös ja alas
        maailman myrskytuulina

        tulevat - menevät
        elämännauhoina

        vain meidän virrassamme
        lipuu rauhatyven

        säteinä ilakoi pisarat
        ulottuen

        sinne
        minne muut eivät näe
        tietään löydä

        saavuttamattomat majakamme
        kuin salatut taivaanpolut

        - Elämän hiilijälkiämme -

        liftarit elämän poluilla
        aukenivin sydämin
        aistivin sieluin

        Hylättyjen askelten ääressä
        Kiitollisna hiljentyen
        Itsensä hyväksyen

        Tietäen
        Hiilijälkem ovat ikuiset

        ja purtemme purjehtii
        lipuen runorantamme tyveneen
        suojaan
        sanojen salamilta
        aatosten ukkosilta

        olkoon timanttini suojassa
        Sun kämmenilläs


      • Tapiontytteli kirjoitti:

        liftarit elämän poluilla
        aukenivin sydämin
        aistivin sieluin

        Hylättyjen askelten ääressä
        Kiitollisna hiljentyen
        Itsensä hyväksyen

        Tietäen
        Hiilijälkem ovat ikuiset

        ja purtemme purjehtii
        lipuen runorantamme tyveneen
        suojaan
        sanojen salamilta
        aatosten ukkosilta

        olkoon timanttini suojassa
        Sun kämmenilläs

        Miten aukeavat sydäntemme avannot
        auki elämäntuulille
        aavaa mertemmeselkää seilata

        ottaa luonnonankaruudet vastaan
        vaiko kuin TV:n totuusleikkiä

        ja huutaa - Pelistä pois !

        Huudetaanko
        kuulemmeko
        - - - - - -
        - miten luontoäitimme
        kohtelee mieliemme pintaa ?


    • Uneton yö, tiedän
      sydämen syke, jääköön huomiseen
      kylmyys... lämpenee, kun sen aika on

      jäätyneet vedet
      aikanaan lämpenee

      kuunsirppi loistaa
      valoa sydämeen enteilee

      ajatukset antaa myöten
      odottaen tulevaa

      veri on sakeaa
      virtaa vielä pitkään

      hiilijäljet ovat tulevaa
      odottavat eksyjää

      kylmyydessä pakenijan
      lämpö turruttaa

      sylin löydät kyllä
      lämmön saat varmasti

      hetken aamussa, kuin illassa
      et hiilijäljessä yöksi jää.

      Näin uskon, näin toivon, vai? Hienon runon kirjoitit ystäväin!

      • Luin yöllä tämän hätäisesti ja nyt ulkoilun jälkeen
        uudemman kerran enemmän keskittyneenä Sinun
        tekstiisi - mietinnän kautta.

        Poimin yhden sanan ja kuin sen kautta tulkkaan
        runoasi kuin pitemmälle tulevaisuuteen ja meillä
        jokaisella on - Tulevaisuus - ... tuota
        katsantokantaa ylläpitäen ... löytyi minulle kuin
        uusi ...tulkkaus - Kiitos !

        Näin minäkin tahdon uskoa kuin toivoa,sillä hiilijälki
        voi myös olla - Tulevaisuutta - kauniilla tavalla piirsit
        merkkisi minuun.

        Kiitos ja Halaus !


    • Vie ajatukset kauaksi.
      Ja kuitenkin likelle.
      Aivan syliini.

      Lieden lämpöiseen.
      Takkatulen kupeeseen painaudun.

      Juon teetäni.
      Kipuni kalvaa mieltäni.

      Elämäähän tämä.
      Rakkautta.

      Painan silmäni kiinni
      Vain hetkeksi.

      Unimaailmassani
      kuulen ihanaa musiikkia.

      "Muista silloin sua rakastan".

      • Ajatukset,nuo mietteiden kuultamat virtamme,
        että miten ne meitä kuljettavat
        ja miten meitä kohtelevat

        vaiko hetken onnentunnetta
        vaiko vain odotuksen kaipuuta
        edessä aava viimainen järvenselkä
        kuin yksinäisyyden sielumme,jota
        luminietokset vartioivat.

        Vain yöllinen hetkemme ja silmänräpäys
        kun unimaailmamme peittelee

        pehmeään harsoon ... muistatko siinä
        yksinäisiä sieluja maailmanuni täynnä

        täyttäen koko Rakkauden pitopöytämme.

        Hyvä Margi - lämmin ja nöyrä - Kiitos Sinulle
        ja Hyvää yötä.


      • Hei - mitähän yrität sanoa ja minähän kurkkasin kuin
        joskus kerran aiemminkin että mitä mahdollisia kokemuksia
        voisi Sinulla olla ?

        Kiittäen

        Dolan


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      46
      5727
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      585
      2160
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      82
      1161
    4. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      359
      1038
    5. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      77
      1013
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      53
      981
    7. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      61
      926
    8. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      60
      897
    9. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      844
    10. Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses
      Haapavesi
      58
      768
    Aihe