Tämä uneton yö
sydämen sykkeeni jo huomisessa
kun tämän jäänvuoren hohtava
kylmyys puhaltaa minussa
vapaat vedet jäätyneet
joissa sorsat kiinnittyneet
jäävaippaansa
kuunsirppi hohkaa Taivaalla
maan ylle laskeutunut hiljaisuus
elää minussa vaimenneena
kuin lipuen ajatuksieni horisonttiin
jossa kalvaa mielenianturat
vieläkö vereni virtaa kehossani
että yön yli valkean lumen vielä näkisin
- vaiko vain hiilijälkiäni -
runoni pyyhältäessä pitkin
aavaa järvenselkää
minä jo tässä kylmyydessä
pakenen huomisenkin yli
kysyen "onko aamulla sylisi avattuna
jotta lämpösi minut sinne johdattaisi".
Ole edes hetki minussa - aamussa -
etten hiilijäljeksi yössäni jäisi !
Hiilijälkiä
59
999
Vastaukset
- ...vailla vastauksia
Mitä pelkää pieni lintu kun oksallansa istuu ja hievahtamatta vain katselee
tai mihin laskevat purossa solisevat veet joen uoman kokonaan kuivuttuaan?
Mitä huokaisee tyyntyessään tuuli ja mihin katoaa hyydyttyään hymy?
On olemassa paljon kysymyksiä vailla vastauksia, ja vastauksia ilman kysymyksiä, mutta voiko kaikkiin kysymyksiin koskaan olla olemassa valmiita mallivastauksia ja voiko johonkin olla aina vastauksena vain ettei tiedä?.
Ihan oudon pohdintoja toi runosi päähän, joista joku varmasti voisi kysyä mistä ne loppujen lopuksi on saaneet alkunsa, mutta onko sillä väliä kuitenkaan jos runosi oli se joka ne pintaan nosti.
Kaunis mutta raskas runosi sopi siis omaan ajatusmaailmaani ja kiitos siitä, mutta ymmärtää ei varmasti kannata yrittää kumminkaan päin.Tuo kommenttisi on taitavasti laadittu ja hyvin kuvaa
runon tuntojani jota yritin kuvata juuri sillä tarkoitetulla
otteella joka silloin tuli mieleeni tai oikeastaan oli jonkin
aikaa mietteissäni että nyt tummat sävyt minua johdatelkoot.
Mutta kun mietin ennen aloitustani että mistä kuin miten
niin tummia sanoja johdattelen,sitä ei ollut eikä oikeastaan
vakavaa yritystä edes runoa kirjoittaa mutta kun
- se jokin - hetki tulee minussa täyteen ... niin silloin on
vain ns.kirjoitettava,etsittävä joku aihe kuin sanat,ellei sitten
jo sattuisi olemaan mielessäni.
Et Sinä Hyvä lukija - ties vaikka kirjoittaja olisit - ihan outoja
pohtinut,ainakaan minun mittakaavassani ja oikeastaan minä
saatan kirjoitusvaiheessa pohtia ties mitä tai jo sitä ennenkin.
Erityisesti pidän tuosta kommentistasi - mielihyvällä - otan
vastaan,sillä runoni ei ole varmaan niitä helpoimpia avata
ymmärrettäväksi ja silloinhan tuo erhe voi olla ihan
kirjoittajankin oma "vika"- valinta.
Kiitos - upeasta kommentistasi,jonka olisin ottanut myös
kriittisemmälläkin tekstilläsi hyvin vastaan.
Hyvää yön kuin aamun hetkiä toivottelen tässä Sinulle !
- Tapiontytteli
uneton yö
saa ajatusten kehrän
kulkemaan omia polkujaan
minuus puhuttelee ,aistien kannel väräjää
Sinun sielusi kannel on soinnuttanut
aisteja puhuttelevan sävellyksen
- jo runosi nimi puhuttelee
sen merkityshän on moninainen, mutta se pysähdyttää,
sen myötä jää runosi vangiksi.
sieluni kannel jäi vangiksi näihin säkeisiin
”vapaat vedet jäätyneet
joissa sorsat kiinnittyneet”
”vieläkö vereni virtaa kehossani
että yön yli valkean lumen vielä näkisin”
”Ole edes hetki minussa - aamussa -
etten hiilijäljeksi yössäni jäisi ! ”
- kuule miten sieluni pauhaa
Kuin ärjyen pasuunat soi
veen tummat virrat
ja teräksen harmaat jäät
näin paljaana mun sieluni pohjaan näät -
tummain virtain luomaa tämä ;
”minä jo tässä kylmyydessä pakenen huomisenkin yli”
Voi Dolan !!Sinulle pitäisi vastata ylevillä sanoilla että korkealentoisella
runokielellä mutta tässä yössä tuntuu että pidättäydyn
arkisimmilla sanoilla jotain sopertaa.
Kirjoitit otteita runostani jotka syvälle iskostuivat ja jos
nyt yritän selittää kaavaa että miten ne tulivat siihen ehkä
siksi että sopivat tuohon runon henkeen että vielä sen
kuinka vähän niitä itse olen jättänyt käyttämättä.
Täytyy jälleen todeta että jälkeenpäin sitä itsekin hiukka
ajattelee,jotta miten nuokin tulivat tuossa mieleeni.
Tottakai jälkeenpäin luen niitä ennenkuin lähetän ettei nyt
ihan "lööperiä"olisi mutta en niitä oikein tarkkaan lue,ellei
nyt ihan mene teksti puihin,sillä sekin vaara on ilmeinen.
Myönnettäkööt että aikamoinen tunnelataus tämä oli sitä
tehdessäni ja sekin edes auttoi noiden muutamien lauseiden
tunnekuvien esille tuomiselle.
Lämmin Kiitos taas Sinulle kommentistasi ja ankarampikin
voit olla minua kohtaan kun tiedän kirjoitustaitosi.
Hyvää Sunnuntaita että puhtaita lumia ja kirkasta Taivasta !- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Sinulle pitäisi vastata ylevillä sanoilla että korkealentoisella
runokielellä mutta tässä yössä tuntuu että pidättäydyn
arkisimmilla sanoilla jotain sopertaa.
Kirjoitit otteita runostani jotka syvälle iskostuivat ja jos
nyt yritän selittää kaavaa että miten ne tulivat siihen ehkä
siksi että sopivat tuohon runon henkeen että vielä sen
kuinka vähän niitä itse olen jättänyt käyttämättä.
Täytyy jälleen todeta että jälkeenpäin sitä itsekin hiukka
ajattelee,jotta miten nuokin tulivat tuossa mieleeni.
Tottakai jälkeenpäin luen niitä ennenkuin lähetän ettei nyt
ihan "lööperiä"olisi mutta en niitä oikein tarkkaan lue,ellei
nyt ihan mene teksti puihin,sillä sekin vaara on ilmeinen.
Myönnettäkööt että aikamoinen tunnelataus tämä oli sitä
tehdessäni ja sekin edes auttoi noiden muutamien lauseiden
tunnekuvien esille tuomiselle.
Lämmin Kiitos taas Sinulle kommentistasi ja ankarampikin
voit olla minua kohtaan kun tiedän kirjoitustaitosi.
Hyvää Sunnuntaita että puhtaita lumia ja kirkasta Taivasta !Hei Ystäväni
Saat minut hämmentymään, kun minua tekstilläsi noin analysoit
En koe olevain sanojes noitten kaltainen lain
Olenhan tytteli aapasoiltani vain :))
Hmmm tuosta lukemisesta, varmasti hyvä jälkeenpäin lukea
Mutta
Ei liian paljosti jämään miettimään, säkeitä sanoja muuttamaan
Kun omassa kriittisyydessään -ei ehkä mene puihin -
-Mutta -
karsii oksia joiden rönsyjä, avautuvia silmuja
Ei itse ehkä enää näe
Ei kuule lehdykkeiden aukeavan
Ei uuden silmun esiin työntyvän
Siks vain malttaa, antaa taimen kasvaa,rönsyiks
toisten luettavaks
nautittavaks antaa
Vaan tämän kaiken taitanut Sä oot
kunhan höpäjän
onnen omiain
Sinulle tästä runostasi siis kiitos
Ja nyt
Vaikka kuinka ankara oisin
niin
Kuitenkin
nämä säkeet vieläkin
näin esiin nostan
”vapaat vedet jäätyneet
joissa sorsat kiinnittyneet”
”vieläkö vereni virtaa kehossani
että yön yli valkean lumen vielä näkisin”
Ihan mahtavaa tämä
näissä säkeissä on niin mittaamattoman paljon....... Tapiontytteli kirjoitti:
Hei Ystäväni
Saat minut hämmentymään, kun minua tekstilläsi noin analysoit
En koe olevain sanojes noitten kaltainen lain
Olenhan tytteli aapasoiltani vain :))
Hmmm tuosta lukemisesta, varmasti hyvä jälkeenpäin lukea
Mutta
Ei liian paljosti jämään miettimään, säkeitä sanoja muuttamaan
Kun omassa kriittisyydessään -ei ehkä mene puihin -
-Mutta -
karsii oksia joiden rönsyjä, avautuvia silmuja
Ei itse ehkä enää näe
Ei kuule lehdykkeiden aukeavan
Ei uuden silmun esiin työntyvän
Siks vain malttaa, antaa taimen kasvaa,rönsyiks
toisten luettavaks
nautittavaks antaa
Vaan tämän kaiken taitanut Sä oot
kunhan höpäjän
onnen omiain
Sinulle tästä runostasi siis kiitos
Ja nyt
Vaikka kuinka ankara oisin
niin
Kuitenkin
nämä säkeet vieläkin
näin esiin nostan
”vapaat vedet jäätyneet
joissa sorsat kiinnittyneet”
”vieläkö vereni virtaa kehossani
että yön yli valkean lumen vielä näkisin”
Ihan mahtavaa tämä
näissä säkeissä on niin mittaamattoman paljon.......Mitenhän minä saisin Sinut uskomaan että sanojesi
täyteläisyys kuin runojesi kuljenta tyylillä on täällä
harvinaisempaa herkkua,jota ei oikein muualla tapaa.
Väitänpä että olet hyvin tutustunut kaltaisten runojen
piiriin mitä itse kirjoitat ja joskus kuunkiertoja sitten
"miljoonia"... olen minäkin lukenut - hienoa - että noin
kirjoitat,itse pidättäydyn maallisessa tomussani ... vaikka
mieleni olisi joskus edes yrittää - tai edes kirjoista lukea.
Mutta ei hätää,silläpä taidankin pidättäytyä vain lukemaan
Sinun tekstejäsi ...kirjastoa täältä ... Sinulta.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Mitenhän minä saisin Sinut uskomaan että sanojesi
täyteläisyys kuin runojesi kuljenta tyylillä on täällä
harvinaisempaa herkkua,jota ei oikein muualla tapaa.
Väitänpä että olet hyvin tutustunut kaltaisten runojen
piiriin mitä itse kirjoitat ja joskus kuunkiertoja sitten
"miljoonia"... olen minäkin lukenut - hienoa - että noin
kirjoitat,itse pidättäydyn maallisessa tomussani ... vaikka
mieleni olisi joskus edes yrittää - tai edes kirjoista lukea.
Mutta ei hätää,silläpä taidankin pidättäytyä vain lukemaan
Sinun tekstejäsi ...kirjastoa täältä ... Sinulta.Lausun siis vain ; Kiitos
Ehkäpä joskus jotakin lukenut minä hmm-mmm......
Mieli taitaa laukata enempi kuin aivojen ohjaksissa on voimia taltutella
---
Maan tomussa , hiekanjyvissä, sorakiteissä,kivissä,kallioissa,vuorissa
- siis pilvenreunalle asti
ulottuu Sun sanais valtapiiril
Äärettömyys on riimiesi raja
Iättömyys on säkeittesi sija
----
Ps . nyt päässäni kipunoi… : )))
Kun vielä nimeä sille… Tapiontytteli kirjoitti:
Lausun siis vain ; Kiitos
Ehkäpä joskus jotakin lukenut minä hmm-mmm......
Mieli taitaa laukata enempi kuin aivojen ohjaksissa on voimia taltutella
---
Maan tomussa , hiekanjyvissä, sorakiteissä,kivissä,kallioissa,vuorissa
- siis pilvenreunalle asti
ulottuu Sun sanais valtapiiril
Äärettömyys on riimiesi raja
Iättömyys on säkeittesi sija
----
Ps . nyt päässäni kipunoi… : )))
Kun vielä nimeä sille…Kyllä niin toisinaan käy että mielikuvat ehkä laukkaavat
nopeammin kuin oikeaoppinen kielikantojen professori
mutta ainahan sitä voi tavoitella jotain,jonne kuitenkin
on niin pitkä ja kivinen tie.
Nyt nuo sanojesi paatos minua kohtaan ovat
liian korkeat minun todellisuudessa saavuttaa.
Olkoot kuitenkin sanamme toistemme
runoystävyyden merkkipaaluja kuin
toteemina säiden tuiverruksia vastaan.
Kiitän Sinua ja yösi olkoon valkeus
mielesi kummuilla niin korkealla
kuin Taivaan poutapilvi.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Kyllä niin toisinaan käy että mielikuvat ehkä laukkaavat
nopeammin kuin oikeaoppinen kielikantojen professori
mutta ainahan sitä voi tavoitella jotain,jonne kuitenkin
on niin pitkä ja kivinen tie.
Nyt nuo sanojesi paatos minua kohtaan ovat
liian korkeat minun todellisuudessa saavuttaa.
Olkoot kuitenkin sanamme toistemme
runoystävyyden merkkipaaluja kuin
toteemina säiden tuiverruksia vastaan.
Kiitän Sinua ja yösi olkoon valkeus
mielesi kummuilla niin korkealla
kuin Taivaan poutapilvi.Huomenta runoystäväni
Hienosti muotoilit sanoillasi nämä merkkipaalut
Hymyillen allekirjoitan sanasi,
tykästyin kovasti sanomaasi
Kiitos toivotuksistasi
-vaikkakin Elon-ilveilijä yrittääkin jälleen
viedä sellaiseen sirkukseen, jossa yö on tumma ja pilvien reunat repaleiset
Mutta älä ota huolta!!
Nostatan aapasoiltani sellaisen tuulen,myrskyn lailla lyököön
Meri aapani laitamilta ärjyen käyköön
Taivaani kansi salamoilla iskeköön
Aion taisteluni voittaa
vaikka aapani puut ryskyen kaatuisivat,maa vavahtelisi ja kalliot murenisivat
Katso
kantoihin kasvavat uudet versot,
kallion halkemista nousevat ikikukkien silmut
ja aapani elpyy
Ps.Kuten huomaat, paatos on sanoissani ikuiseen läsnä.....
Totuus - se on tuolla rivieni välissä jossain
Mutta ei oikeasti huolta, :))
Hyvää päivää Sinulle Dolan
terv.-tytteli- Tapiontytteli kirjoitti:
Huomenta runoystäväni
Hienosti muotoilit sanoillasi nämä merkkipaalut
Hymyillen allekirjoitan sanasi,
tykästyin kovasti sanomaasi
Kiitos toivotuksistasi
-vaikkakin Elon-ilveilijä yrittääkin jälleen
viedä sellaiseen sirkukseen, jossa yö on tumma ja pilvien reunat repaleiset
Mutta älä ota huolta!!
Nostatan aapasoiltani sellaisen tuulen,myrskyn lailla lyököön
Meri aapani laitamilta ärjyen käyköön
Taivaani kansi salamoilla iskeköön
Aion taisteluni voittaa
vaikka aapani puut ryskyen kaatuisivat,maa vavahtelisi ja kalliot murenisivat
Katso
kantoihin kasvavat uudet versot,
kallion halkemista nousevat ikikukkien silmut
ja aapani elpyy
Ps.Kuten huomaat, paatos on sanoissani ikuiseen läsnä.....
Totuus - se on tuolla rivieni välissä jossain
Mutta ei oikeasti huolta, :))
Hyvää päivää Sinulle Dolan
terv.-tytteli-Huomenta ja Päivää että kovinpa aamu kiireinen
olet ollut mutta ilmeisesti niin yö kuin aamukin
on hyvin Sinua kohdellut.
Olen hätäiseen uusimman runotuotteesi lukenut
että siitähän pitäisi siihen kommentti kirjoittaa
mutta sen verran kuitenkin tässä,jotta hyvä on
kun kevytmielisyyskin saa sijansa arjen huomassaan.
Taidankin nimetä Sinut aapatytöksi - aapatytteli - vaiko
odottaako minua leivätön pöytä ilman ystävyyden
rakkautta ja tuomiolleko saattaisit mustien huntujesi
takaa,viralta runoharrasteen.
Totuus löytyy juuri sieltä mistä itsekin mainitset.
Samoin nostetta päivääsi huikkaan kuin saatteeksi auringon.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Huomenta ja Päivää että kovinpa aamu kiireinen
olet ollut mutta ilmeisesti niin yö kuin aamukin
on hyvin Sinua kohdellut.
Olen hätäiseen uusimman runotuotteesi lukenut
että siitähän pitäisi siihen kommentti kirjoittaa
mutta sen verran kuitenkin tässä,jotta hyvä on
kun kevytmielisyyskin saa sijansa arjen huomassaan.
Taidankin nimetä Sinut aapatytöksi - aapatytteli - vaiko
odottaako minua leivätön pöytä ilman ystävyyden
rakkautta ja tuomiolleko saattaisit mustien huntujesi
takaa,viralta runoharrasteen.
Totuus löytyy juuri sieltä mistä itsekin mainitset.
Samoin nostetta päivääsi huikkaan kuin saatteeksi auringon.Jo pilkahduksen lailla pieni säde auringon
tuolt mustain huntuin takaa näin antoi toivohon
ett uuteen päivään, aikaan taas tietä astutaan
ei murheen suohon,alhoon voi jäädä makaamaan
Runsahin pitopöydin
ravitsevin aattehin
näin terveisensä laittaa
aapain tytteli ;)
ps.kuulehan kirjasin tähän aapatyttö, katselin hetken
ja aattelin, ettei tohi, ei pysty, eikä kykene :)))
kun on jo tätä ikää -näet :D))))) Tapiontytteli kirjoitti:
Jo pilkahduksen lailla pieni säde auringon
tuolt mustain huntuin takaa näin antoi toivohon
ett uuteen päivään, aikaan taas tietä astutaan
ei murheen suohon,alhoon voi jäädä makaamaan
Runsahin pitopöydin
ravitsevin aattehin
näin terveisensä laittaa
aapain tytteli ;)
ps.kuulehan kirjasin tähän aapatyttö, katselin hetken
ja aattelin, ettei tohi, ei pysty, eikä kykene :)))
kun on jo tätä ikää -näet :D)))))Jo säde pienen pilkahduksen
toivoa antoi maalle hunnutetun
yön kujilta läpi uuvutetun maan
kulkijan tään niin väsyneen
askeleet kun maanpoveen aukeaa
saatteena lienee kuin varjona murheen
kohti aamuun jo aukeamaan
pitopöytiin saattamaan
yhteen sieluun liittymään
- ja valo tuo uljas jo saapuva on
kun vaikenee hämäryys niin väritön
mut hetkeen heräävään ...
... pilkahdusta tästä yöstä niin nuorille
kuin ikääntyneille ei runot unhoon jää.
Sinulle : Kiitos !- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Jo säde pienen pilkahduksen
toivoa antoi maalle hunnutetun
yön kujilta läpi uuvutetun maan
kulkijan tään niin väsyneen
askeleet kun maanpoveen aukeaa
saatteena lienee kuin varjona murheen
kohti aamuun jo aukeamaan
pitopöytiin saattamaan
yhteen sieluun liittymään
- ja valo tuo uljas jo saapuva on
kun vaikenee hämäryys niin väritön
mut hetkeen heräävään ...
... pilkahdusta tästä yöstä niin nuorille
kuin ikääntyneille ei runot unhoon jää.
Sinulle : Kiitos !Tervehdyksellä lähestyn ma yössä valvovaa
Mi runsaan pitopöydän on luonut aamuun oottavaa
Joskus askel uupuin raskahammalt tuntunee
Vaan uusin terälehdin Toivonkukka aukenee
Sielun tervehdyksen uskaliaast ma laitankin
Ja kaikkea hyvää Sun yöhös toivonkin
Iätönnä kulkuansa kun Runontiellä askeltaa
Niin elämystä monta näin elonhonsa saa Tapiontytteli kirjoitti:
Tervehdyksellä lähestyn ma yössä valvovaa
Mi runsaan pitopöydän on luonut aamuun oottavaa
Joskus askel uupuin raskahammalt tuntunee
Vaan uusin terälehdin Toivonkukka aukenee
Sielun tervehdyksen uskaliaast ma laitankin
Ja kaikkea hyvää Sun yöhös toivonkin
Iätönnä kulkuansa kun Runontiellä askeltaa
Niin elämystä monta näin elonhonsa saaMa yössä valvon yksinäin
virran monien syömmein lipuvan
kah päivää tää
unhoa minuun loi
portaat toiveet tavoittamattomat
korkeimmalta alas rantautuu
kuin soittoa harpuin kantelein
hetkeen tähän koskettain
runontiellämme askeltain
elontannerta taivaltain
kirjaan muistojen
niteen teoksein
painaltain.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Ma yössä valvon yksinäin
virran monien syömmein lipuvan
kah päivää tää
unhoa minuun loi
portaat toiveet tavoittamattomat
korkeimmalta alas rantautuu
kuin soittoa harpuin kantelein
hetkeen tähän koskettain
runontiellämme askeltain
elontannerta taivaltain
kirjaan muistojen
niteen teoksein
painaltain.Hyv`yötä Ystäväin
Silmäluomein niin raskahasti painaa
etten muuta lausua ma saata......
- Pienen tovin hetkisen mä juuri töistä palanneena
nyt nukkumahan käydä saan
Ja muutmani näin elettyjen tuntein ma kykenen taas
takas palaamaan
Luen sitten säkeesi ma uudelleen.... Tapiontytteli kirjoitti:
Hyv`yötä Ystäväin
Silmäluomein niin raskahasti painaa
etten muuta lausua ma saata......
- Pienen tovin hetkisen mä juuri töistä palanneena
nyt nukkumahan käydä saan
Ja muutmani näin elettyjen tuntein ma kykenen taas
takas palaamaan
Luen sitten säkeesi ma uudelleen....Silmäluomet
nuo yönlähettiläät
aamuunsa jo heränneet
valkeaan lumeen uppoutuneet
kajoa tähän uuten uuteen päivään
taakseen jo jättänyt yönhämäryyden
... säkeitä elomme päivässä
yhteen tässä jo kiinnittyneet.
Hyvää viikonvaihdetta Sinulle lähetän
tässä runonmitassani.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Silmäluomet
nuo yönlähettiläät
aamuunsa jo heränneet
valkeaan lumeen uppoutuneet
kajoa tähän uuten uuteen päivään
taakseen jo jättänyt yönhämäryyden
... säkeitä elomme päivässä
yhteen tässä jo kiinnittyneet.
Hyvää viikonvaihdetta Sinulle lähetän
tässä runonmitassani.Ma täydessä kvaliteetissa näin ollen
Sun puolees nöyrästi näin kumarran
Mun eloin pelipöytä kai huokaa tyhjyyttään
Sielussani kuiske zugwang, näin kaiken kertokoon
Anteeksi suo, nyt ei säkeeni soi
eikä riimini revittele
Kiitos Sinulle säkeistäsi
Ja toivotuksistasi
- minä viikonvaihteen töissä,
ja muutenkin pitänyt tehdä lisävuoroja
-porukkaa paljon sairaana
Käperryn nyt luolani sammalvuoteelle
ajalliseks ajaks
näin hetkeksikö
väsyneenä nukkumaan....
Hyvää viikkoa Sinulle Dolan
Ystävyydellä
Toivottaen tytteli Tapiontytteli kirjoitti:
Ma täydessä kvaliteetissa näin ollen
Sun puolees nöyrästi näin kumarran
Mun eloin pelipöytä kai huokaa tyhjyyttään
Sielussani kuiske zugwang, näin kaiken kertokoon
Anteeksi suo, nyt ei säkeeni soi
eikä riimini revittele
Kiitos Sinulle säkeistäsi
Ja toivotuksistasi
- minä viikonvaihteen töissä,
ja muutenkin pitänyt tehdä lisävuoroja
-porukkaa paljon sairaana
Käperryn nyt luolani sammalvuoteelle
ajalliseks ajaks
näin hetkeksikö
väsyneenä nukkumaan....
Hyvää viikkoa Sinulle Dolan
Ystävyydellä
Toivottaen tytteliSinä käperryit nukkumaan
minä käperryn vuorostani
ja vien nuo sanasesi yli yön
aamuun kuuntelemalla vienoa
sielujemme yhteistä säveltä.
Kovin kiireistä Sinulla on ollut
ja toivonkin että lepo auttaisi
arvokasta työtäsi jatkamaan
kuin hengessä olen mukanasi,
missä kuljetkin.
Hyvää yötä kuin aamun valkeutta
Sinulle toivotan.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Sinä käperryit nukkumaan
minä käperryn vuorostani
ja vien nuo sanasesi yli yön
aamuun kuuntelemalla vienoa
sielujemme yhteistä säveltä.
Kovin kiireistä Sinulla on ollut
ja toivonkin että lepo auttaisi
arvokasta työtäsi jatkamaan
kuin hengessä olen mukanasi,
missä kuljetkin.
Hyvää yötä kuin aamun valkeutta
Sinulle toivotan.Luin uudestaan aiemmin kirjoittamiasi
Mun sieluin kanteleeni helkkää Sun sanais laulua näin soimaan
Kiitollisna sanoistasi painan pään
Ja nöyrärästi kiitän siit ilost, levon tunteest
mitkä sanas eloin nuottiviivastooni virittää
Veen virtain kohinan mun sieluin tunnistaa
Elo on kuin uni mitä aamun valkeudessa muistaa koettaa
Jotkin kuvat kuin ikiaikain poltinmerkit sielun pintaan hiilijäljiks jää
jotkin riemuin, iloin tuoden
Rauhan, Rakkauden mielen pintaan luoden
Vaan jotkin lailla painajaisen, pahan unen, mi unhoittaa näin tahtoen
mielen muistijäljest tarkoituksel kadottaen
haluais uuteen aamuun, uuten päivään astuen näin käyden
niin ettei elon tumman virtaan upoksihin käydä uhkais
vaan portait elon askelmain
näin aistit avoimina käyskennellä uskaltaisi
Ja elon sadon avosylin
vastaan ottaisi
mitä kulloinkin se eteen tarjoais
- Sieluni kuulee soittamasi sävelen -
Sinulle Ystävyyden terveisin tytteli Tapiontytteli kirjoitti:
Luin uudestaan aiemmin kirjoittamiasi
Mun sieluin kanteleeni helkkää Sun sanais laulua näin soimaan
Kiitollisna sanoistasi painan pään
Ja nöyrärästi kiitän siit ilost, levon tunteest
mitkä sanas eloin nuottiviivastooni virittää
Veen virtain kohinan mun sieluin tunnistaa
Elo on kuin uni mitä aamun valkeudessa muistaa koettaa
Jotkin kuvat kuin ikiaikain poltinmerkit sielun pintaan hiilijäljiks jää
jotkin riemuin, iloin tuoden
Rauhan, Rakkauden mielen pintaan luoden
Vaan jotkin lailla painajaisen, pahan unen, mi unhoittaa näin tahtoen
mielen muistijäljest tarkoituksel kadottaen
haluais uuteen aamuun, uuten päivään astuen näin käyden
niin ettei elon tumman virtaan upoksihin käydä uhkais
vaan portait elon askelmain
näin aistit avoimina käyskennellä uskaltaisi
Ja elon sadon avosylin
vastaan ottaisi
mitä kulloinkin se eteen tarjoais
- Sieluni kuulee soittamasi sävelen -
Sinulle Ystävyyden terveisin tytteliKovin ylevästi olet taas sanasesi asetellut kuin
kanteleiden että Kalevalan tunnelmilla
kuorrutettuna,joiden lomitse puikkelehdin
sielusi sisään tunnustelemaan,
miten sanat yhdistyvät sävel nuotteihin
luomaan runouden kauneutta ja kokemaan
niiden sykähdyttävintä sopusointua.
Näillä sanoillani - Kiitän - urhoollista
runoystävääni ja olkoot yösi lempeä.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Kovin ylevästi olet taas sanasesi asetellut kuin
kanteleiden että Kalevalan tunnelmilla
kuorrutettuna,joiden lomitse puikkelehdin
sielusi sisään tunnustelemaan,
miten sanat yhdistyvät sävel nuotteihin
luomaan runouden kauneutta ja kokemaan
niiden sykähdyttävintä sopusointua.
Näillä sanoillani - Kiitän - urhoollista
runoystävääni ja olkoot yösi lempeä.Kun uudelleen (hereillä) aistit avoinna Sun viestejäsi luin,
niin sieltä ammensin ma aatoksein , nää sanaset
tuohon
mitä päivällä Sun silmäis eteen uskaliaast kirjasin
- mun sieluini ovet taitavat olla jo pikkaisen raotetut
Sun sanojes kantelten ,ilmoille kiirivien
sävelten tunnustella :)
- Tulikohan tästä nuottiviivastohon nuotti
kuin ooppera
mi rokkisointu tyylin hajoittaa,
kun liian uskaliain sovittein !!
nyt lähtee teosta näin
kanteleiden soittamaan Tapiontytteli kirjoitti:
Kun uudelleen (hereillä) aistit avoinna Sun viestejäsi luin,
niin sieltä ammensin ma aatoksein , nää sanaset
tuohon
mitä päivällä Sun silmäis eteen uskaliaast kirjasin
- mun sieluini ovet taitavat olla jo pikkaisen raotetut
Sun sanojes kantelten ,ilmoille kiirivien
sävelten tunnustella :)
- Tulikohan tästä nuottiviivastohon nuotti
kuin ooppera
mi rokkisointu tyylin hajoittaa,
kun liian uskaliain sovittein !!
nyt lähtee teosta näin
kanteleiden soittamaanEri sanamuodot,lausekkeet kuin ajatuksetkin,
voivat piirtyä omissa mielissämme kuin säveleiksi,
jotka muodostavat kokonaisuuden
mielihyvän tunteen,joka meitä täälläkin
kannattelee kuin henkiset sisäiset timantit
säihkyen sisäisillä aalloillamme.
Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
vastaan ... elomme voimaa - Valomme
ruhtinas runojemme hyvä haltija.
Kaunista viikonvaihdetta Auringon
että lumenvoimalla toivotan.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Eri sanamuodot,lausekkeet kuin ajatuksetkin,
voivat piirtyä omissa mielissämme kuin säveleiksi,
jotka muodostavat kokonaisuuden
mielihyvän tunteen,joka meitä täälläkin
kannattelee kuin henkiset sisäiset timantit
säihkyen sisäisillä aalloillamme.
Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
vastaan ... elomme voimaa - Valomme
ruhtinas runojemme hyvä haltija.
Kaunista viikonvaihdetta Auringon
että lumenvoimalla toivotan.Sävelet soivat meidän itse kunkin mielissä erilailla,
kullakin oman muistojen hiilijälkein tuoman kokemuksen
ja mielikuvain kautta
Mielihyvän tunne on ruisleipämme elomme pitkässä viitassa,
sen taskuista voimme poimia leipämme muruja
kuin mielihyvän muistoja evääksi,
voimaksi antamaan,
elomme ,välillä myrskyävälläkin,merellä
Lainaan tähän sanomaasi
”Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
vastaan ”
Mielenpanssari -miten kuvaava ilmaus, niin totta
----
Kauniisti aurinko nyt kimmeltääkin lumen valkealla pinnalla
koivut ja haapainoksat ovat valkeat huntunsa riisuneet,
mutta kuusten ja mäntyin oksistossa valkeat pilvet vielä luovat
auringonkilossa kultaista valoaan Tapiontytteli kirjoitti:
Sävelet soivat meidän itse kunkin mielissä erilailla,
kullakin oman muistojen hiilijälkein tuoman kokemuksen
ja mielikuvain kautta
Mielihyvän tunne on ruisleipämme elomme pitkässä viitassa,
sen taskuista voimme poimia leipämme muruja
kuin mielihyvän muistoja evääksi,
voimaksi antamaan,
elomme ,välillä myrskyävälläkin,merellä
Lainaan tähän sanomaasi
”Tunnesanojen lämmin kulku on kuin
mielenpanssari vellovaa ulkomaailmaa
vastaan ”
Mielenpanssari -miten kuvaava ilmaus, niin totta
----
Kauniisti aurinko nyt kimmeltääkin lumen valkealla pinnalla
koivut ja haapainoksat ovat valkeat huntunsa riisuneet,
mutta kuusten ja mäntyin oksistossa valkeat pilvet vielä luovat
auringonkilossa kultaista valoaanValojen harmoniat yhdistettynä
mielentyyneyteen kuin elämän
monimuotoisuuden ymmärtäminen,
saavat kirpoamaan paljon hyvää
aikaan kuin luottoa siihen että
Elämän rakkaus voittaa synkimmätkin
koetut koettelemukset !
Sinulle : Hyvää Ystävänpäivää !- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Valojen harmoniat yhdistettynä
mielentyyneyteen kuin elämän
monimuotoisuuden ymmärtäminen,
saavat kirpoamaan paljon hyvää
aikaan kuin luottoa siihen että
Elämän rakkaus voittaa synkimmätkin
koetut koettelemukset !
Sinulle : Hyvää Ystävänpäivää !Kiitos toivotuksista eilisen
Tapiontytteli kirjoitti:
Kiitos toivotuksista eilisen
Aamun valoilla
niin valkoista kuin keltaistakin säihkettä
virtausta kehon soluilla
virraten kuin todistaen ihmiselon
äärettömyyttä
syvyydellään koskettaen :
Anteeksipyyntö
Anteeksianto : on Rakkautta !
Kaunista viikkoa toivotan Sinulle.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Aamun valoilla
niin valkoista kuin keltaistakin säihkettä
virtausta kehon soluilla
virraten kuin todistaen ihmiselon
äärettömyyttä
syvyydellään koskettaen :
Anteeksipyyntö
Anteeksianto : on Rakkautta !
Kaunista viikkoa toivotan Sinulle.Keltaista kultaa tänään
Nautinnollista “jaffaa” :))
Ihmisen äärettömyys
-kosketus
ei tarvitse toinen toistansa
tässä ja nyt
nähdä
kosketus kulkee äärettömyydenkin kautta
Tässä on minulla opintoviikkoja kesken
anteeksiannon tiellä
monta on kantoa , kaskea
ryteikköä,aapani mailla, lettoni uumenissa
Rakkauden kämmeköillä
on kyyneleistä kaste
Kiitoksen lausun toivotuksistasi :)) Tapiontytteli kirjoitti:
Keltaista kultaa tänään
Nautinnollista “jaffaa” :))
Ihmisen äärettömyys
-kosketus
ei tarvitse toinen toistansa
tässä ja nyt
nähdä
kosketus kulkee äärettömyydenkin kautta
Tässä on minulla opintoviikkoja kesken
anteeksiannon tiellä
monta on kantoa , kaskea
ryteikköä,aapani mailla, lettoni uumenissa
Rakkauden kämmeköillä
on kyyneleistä kaste
Kiitoksen lausun toivotuksistasi :))Vaiko hiilijälkiä vain
avaraa aavaa
kulkematonta polkua
pinnalla pyyhältävää tuulta
alla kinoksen käyneitä jälkiä
- katseilta jo peittyneitä -
katteettomia katseita
lukemattomia toiveita
tämän koskemattomuuden taivalta
kuin mielen syövereistä uuvahtaneita
kipinöiden paloa
jotka heijastuvat jäätyneisiin
silmiemme ikkunoihin
ja kuin jostain kuitenkin
lämpö hohtaisi jäähileisiin
peittyneisiin hiillijälkiimme
menneisyyden ulapoillemme.
Kiitän lausutuista sanoistasi että yhdessä
kenties jatkamme matkaa sulaneisiin
hiilijälkiimme.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Vaiko hiilijälkiä vain
avaraa aavaa
kulkematonta polkua
pinnalla pyyhältävää tuulta
alla kinoksen käyneitä jälkiä
- katseilta jo peittyneitä -
katteettomia katseita
lukemattomia toiveita
tämän koskemattomuuden taivalta
kuin mielen syövereistä uuvahtaneita
kipinöiden paloa
jotka heijastuvat jäätyneisiin
silmiemme ikkunoihin
ja kuin jostain kuitenkin
lämpö hohtaisi jäähileisiin
peittyneisiin hiillijälkiimme
menneisyyden ulapoillemme.
Kiitän lausutuista sanoistasi että yhdessä
kenties jatkamme matkaa sulaneisiin
hiilijälkiimme.Tässä runossasi toivo niin vahvasti läsnä
toivo ,tuo voimavaroista ehkä suurin
toivo kantaa aapain jäätyneillä hangilla
upottavilla hetteillä
ja
tuulisilla kallioilla
Katsoessaan
valkeaan vaippaan verhoutunutta aapaa
voi silmillään nähdä
Jäljet
jotka luovat toivon polun
Sen jalanjälkiin on hyvä
omat jalkansa laskea
astua
hangessa odottaviin askel`jälkiin
kääntää selkänsä kinoksen alle jääneisiin
vaikka tietääkin
niitä muassaan kantavan
kasteeksi kämmeköille tekevän
piiloksi
kampuraisille tassuillensa jättävän
Lämpö sulattakoon jäähileet
Jäätyneet ikkunat avautukoot
Silmiemme nähdä
Tulevaisuuden hiilenjäljet Tapiontytteli kirjoitti:
Tässä runossasi toivo niin vahvasti läsnä
toivo ,tuo voimavaroista ehkä suurin
toivo kantaa aapain jäätyneillä hangilla
upottavilla hetteillä
ja
tuulisilla kallioilla
Katsoessaan
valkeaan vaippaan verhoutunutta aapaa
voi silmillään nähdä
Jäljet
jotka luovat toivon polun
Sen jalanjälkiin on hyvä
omat jalkansa laskea
astua
hangessa odottaviin askel`jälkiin
kääntää selkänsä kinoksen alle jääneisiin
vaikka tietääkin
niitä muassaan kantavan
kasteeksi kämmeköille tekevän
piiloksi
kampuraisille tassuillensa jättävän
Lämpö sulattakoon jäähileet
Jäätyneet ikkunat avautukoot
Silmiemme nähdä
Tulevaisuuden hiilenjäljetTämä meidän yhteinen hiilijälkemme kenties
tuottavat sellaisia yhdistelmiä jatkossa,että
saattavat muodostaa ihan omat kuin itsenäiset
ja erillisen runoelämyksen - erillisenä runona - mutta
miten yhdessä samanaikaisesti saisimme luotua
käsikirjoituksen,jotta olisimme
Pyramidien laella.
Hyvää yötä että aamua kirkkaille
lumille toivotan.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Tämä meidän yhteinen hiilijälkemme kenties
tuottavat sellaisia yhdistelmiä jatkossa,että
saattavat muodostaa ihan omat kuin itsenäiset
ja erillisen runoelämyksen - erillisenä runona - mutta
miten yhdessä samanaikaisesti saisimme luotua
käsikirjoituksen,jotta olisimme
Pyramidien laella.
Hyvää yötä että aamua kirkkaille
lumille toivotan.Runot kuin hienojakoiset hiekanjyvät
jotka kiteytyvät yhteen
muodostaen kerrostumia
Kohti pyramidin lakea
jossa odottaa
Horatius sauva kohollaan
katsellen pyramidin kylkiin
piirtyneitä hiilenjälkiä
Kalevalan tähti luo
valkoisen säteen
käsikirjoituksen
kultaiseen nuotistoon.....
----
Kirkkautta lumilla tänään
Kiitos toivotuksistasi:))
Kultaisia kiteitä
uniesi untavapeitteille
...vaikkakin varmaan
vielä sanasiani myöhemmin viel kirjaan.... Tapiontytteli kirjoitti:
Runot kuin hienojakoiset hiekanjyvät
jotka kiteytyvät yhteen
muodostaen kerrostumia
Kohti pyramidin lakea
jossa odottaa
Horatius sauva kohollaan
katsellen pyramidin kylkiin
piirtyneitä hiilenjälkiä
Kalevalan tähti luo
valkoisen säteen
käsikirjoituksen
kultaiseen nuotistoon.....
----
Kirkkautta lumilla tänään
Kiitos toivotuksistasi:))
Kultaisia kiteitä
uniesi untavapeitteille
...vaikkakin varmaan
vielä sanasiani myöhemmin viel kirjaan....Kalevala -
tuo maamme suuri henkinen eepoksemme,
mistä asti lienee väliimme tähän tullut
mihin asti on meitä koskettava
mitä kertoo tuo suuri tietäjä
historian lehdiltä
nykyisyytemme pyramidin laelle pystyttävän
korkealle huipulle
jopa ilmaan hapettoman
onko tiemme viettävä tunnoiltaan
jylhään
kuin katoamattoman äärettömyyteen
taipaleittemme askeleet johdattava on
tuo kutsumus
kanteleiden vienon viriävät soitot
helmaan maamme kunniakkaan historiamme
sinitaivaan auringon kuin kutsuttuna
lempeät tuuloset meidät vielä herättävä on.
Yön hiljaisuuden äänet vienoina aamuusi
olkoon merkkinä ystävyyden taiamme.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Kalevala -
tuo maamme suuri henkinen eepoksemme,
mistä asti lienee väliimme tähän tullut
mihin asti on meitä koskettava
mitä kertoo tuo suuri tietäjä
historian lehdiltä
nykyisyytemme pyramidin laelle pystyttävän
korkealle huipulle
jopa ilmaan hapettoman
onko tiemme viettävä tunnoiltaan
jylhään
kuin katoamattoman äärettömyyteen
taipaleittemme askeleet johdattava on
tuo kutsumus
kanteleiden vienon viriävät soitot
helmaan maamme kunniakkaan historiamme
sinitaivaan auringon kuin kutsuttuna
lempeät tuuloset meidät vielä herättävä on.
Yön hiljaisuuden äänet vienoina aamuusi
olkoon merkkinä ystävyyden taiamme.koskettavat sanan säikeet
Ikiaikain sanaparret
Tykästyksistä suurista
mahtaisan kielemme juurista
ammennamme voimajuomaa
Askeltaaksemme polulla
jylhäin temppelein teleillä
vaurain virtamme vesillä
Noustaksemme taivaan laen alle
runoin poluilla askellamme
äärettömyydenkin rajoilla
Sisimpämme näil sijoilla
Soikoon kannel ystävyyttä
Helkätköön kultaista säveltä
Sinulle soikoon tuulet lempeästi
poimi päivä , carpe diem
Elämyksellisen tien
Sinulle
tähän päivään
toivoo -tytteli- Tapiontytteli kirjoitti:
koskettavat sanan säikeet
Ikiaikain sanaparret
Tykästyksistä suurista
mahtaisan kielemme juurista
ammennamme voimajuomaa
Askeltaaksemme polulla
jylhäin temppelein teleillä
vaurain virtamme vesillä
Noustaksemme taivaan laen alle
runoin poluilla askellamme
äärettömyydenkin rajoilla
Sisimpämme näil sijoilla
Soikoon kannel ystävyyttä
Helkätköön kultaista säveltä
Sinulle soikoon tuulet lempeästi
poimi päivä , carpe diem
Elämyksellisen tien
Sinulle
tähän päivään
toivoo -tytteli-Kosketat
hipaiset arinta syliä
kuohuiksi virrat juotat
kirpeää jäävettä
huulet janoaa
purosta koskeksi
kielet rakkauden loit
sijaa sydämelle yöksi luomaan
tämän arkisen elämän huumaan
kuin ääniä yli jäätyneen maan
huokaa sielujen soinnit kaipuutaan
hetkiseksi levähtäen
lehahtaa tyyneys
mielen tään
yön usvaan katoavaan.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Kosketat
hipaiset arinta syliä
kuohuiksi virrat juotat
kirpeää jäävettä
huulet janoaa
purosta koskeksi
kielet rakkauden loit
sijaa sydämelle yöksi luomaan
tämän arkisen elämän huumaan
kuin ääniä yli jäätyneen maan
huokaa sielujen soinnit kaipuutaan
hetkiseksi levähtäen
lehahtaa tyyneys
mielen tään
yön usvaan katoavaan.kosketus sielun
kosketus mielen
Iäksi sieluhun jää
Syli niin lämmin
virrat kai kuohuna käy
venhe rohkeesti koskelle vie
Jäät murskaantuu
Kölien alla
Merenneidot harppujaan lyö
kaipuun sävelet ilmoille kiirii
eessä on haamujen yö
Usva kun nousee
jo peittyy
Rauhaan maisemat nää Tapiontytteli kirjoitti:
kosketus sielun
kosketus mielen
Iäksi sieluhun jää
Syli niin lämmin
virrat kai kuohuna käy
venhe rohkeesti koskelle vie
Jäät murskaantuu
Kölien alla
Merenneidot harppujaan lyö
kaipuun sävelet ilmoille kiirii
eessä on haamujen yö
Usva kun nousee
jo peittyy
Rauhaan maisemat nääkosketusta runouden
lähelle sykkivää sielua
sydämien kuin mielien
juurtumista syvyyksien
porteille
avatuille sanoille
johdetuille tunteille
yöstä aamuun
päiviin hengenpurjeet
ylös kohoamaan
kanteen : Ystävyyden !- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
kosketusta runouden
lähelle sykkivää sielua
sydämien kuin mielien
juurtumista syvyyksien
porteille
avatuille sanoille
johdetuille tunteille
yöstä aamuun
päiviin hengenpurjeet
ylös kohoamaan
kanteen : Ystävyyden !Sielu sielulle laulaa
Ja tunteella koskettaa
Sydän porttinsa avaa
..... tai ainakin hiukkasen raottaa :))
Aamu ja yö, päivä
ja illankajo
Yhdistyvät yhdeksi
Erkanevat erilleen
Ei ole määrettä niillä enää
Ystävyydenkirja on avattu Tapiontytteli kirjoitti:
Sielu sielulle laulaa
Ja tunteella koskettaa
Sydän porttinsa avaa
..... tai ainakin hiukkasen raottaa :))
Aamu ja yö, päivä
ja illankajo
Yhdistyvät yhdeksi
Erkanevat erilleen
Ei ole määrettä niillä enää
Ystävyydenkirja on avattuRunot kuin laulut
että ajatukset eri mietteineen
ja tunnelmineen,ovat kuin
ilmavirtoja,jotka käyvät lävitsemme
- iloa että tuskaa -
elämän aaltoja meissä
alati kulkevia
satuttaako vaiko hyväilee
aamun kuin yön sisäisiä
ritareita - ristiretkillään -
erkaneeko
vai yhdistääkö eri
Ystävyydenkirjoa ?
Kuka tämän todella tietää
- en ainakaan minä.
Kiittäen Sinua.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Runot kuin laulut
että ajatukset eri mietteineen
ja tunnelmineen,ovat kuin
ilmavirtoja,jotka käyvät lävitsemme
- iloa että tuskaa -
elämän aaltoja meissä
alati kulkevia
satuttaako vaiko hyväilee
aamun kuin yön sisäisiä
ritareita - ristiretkillään -
erkaneeko
vai yhdistääkö eri
Ystävyydenkirjoa ?
Kuka tämän todella tietää
- en ainakaan minä.
Kiittäen Sinua.Tulkoon tuuli
ja lävitseni käyköön
Myllertäköön myrsky
mieleni sekoittakoot
Soikoon sade
sielulleni sävelen tehkööt
Pesänsä rakentakoon
minun sydämeni kammioon
Sinun sanojesi käydä
-vieraaksi astukoon
-muistoksi jääköön
Kun koittaa aamunkajo
Hiipii illanhämy
Kun päivä on yöksi käyvä Tapiontytteli kirjoitti:
Tulkoon tuuli
ja lävitseni käyköön
Myllertäköön myrsky
mieleni sekoittakoot
Soikoon sade
sielulleni sävelen tehkööt
Pesänsä rakentakoon
minun sydämeni kammioon
Sinun sanojesi käydä
-vieraaksi astukoon
-muistoksi jääköön
Kun koittaa aamunkajo
Hiipii illanhämy
Kun päivä on yöksi käyväTulkoon.
Auringonpaiste
tueksi näölle
iloksi silmille
vahvuudeksi mielenhuipuille
sekoittakoot sisäiset veet
niin ilon kuin surunkin tunteet
saattakoot purjeemme ehjiksi
tuleviin päiviin voimaksemme
elämän haasteineen eteemme
tuomaan
suomaan sieluillemme toivonkipinöitä
kuin yöllisille majakoille oppaaksi
yön yli turvallisesti soutaa
- vesiin jälkensä jättämään
hiilijäljiksi -
tunnisteeksi
ettemme aavoille ulapoille
eksyisi
eikä muistomme hukkuisi
syvien syövereidenkitaan.
Tämän aamunkajossa
soudamme Auringonvalossa
kohti turvallista lumenvalkoista
siintävää satamaamme kohden.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Tulkoon.
Auringonpaiste
tueksi näölle
iloksi silmille
vahvuudeksi mielenhuipuille
sekoittakoot sisäiset veet
niin ilon kuin surunkin tunteet
saattakoot purjeemme ehjiksi
tuleviin päiviin voimaksemme
elämän haasteineen eteemme
tuomaan
suomaan sieluillemme toivonkipinöitä
kuin yöllisille majakoille oppaaksi
yön yli turvallisesti soutaa
- vesiin jälkensä jättämään
hiilijäljiksi -
tunnisteeksi
ettemme aavoille ulapoille
eksyisi
eikä muistomme hukkuisi
syvien syövereidenkitaan.
Tämän aamunkajossa
soudamme Auringonvalossa
kohti turvallista lumenvalkoista
siintävää satamaamme kohden.Aurinko kauneudellaan
valaisi
hanget
timanteiksi pintansa hohtamaan
Kuu
loi siniset varjonsa
puiden vartioimalle polulle
askelten käyden
Mielen vahvuutta nostaen
Sielu sanoillaan toistaan paikatkoon
Kuin kalastaja
purjeitansa korjaa
Pistot toistakoon
sieluin ikuista soitantaa
Purjeet pullistukoon
-paikattuinakin-
vastaanottamaan tulevat tuulet
ärjyvät laineet
elämän aallokossa
Heijastakoon purjeet hiilijälkensä
yön kimmelvöissä
aamunkajon uudessa toivossa
ja päiveyden kirkkaudessa Tapiontytteli kirjoitti:
Aurinko kauneudellaan
valaisi
hanget
timanteiksi pintansa hohtamaan
Kuu
loi siniset varjonsa
puiden vartioimalle polulle
askelten käyden
Mielen vahvuutta nostaen
Sielu sanoillaan toistaan paikatkoon
Kuin kalastaja
purjeitansa korjaa
Pistot toistakoon
sieluin ikuista soitantaa
Purjeet pullistukoon
-paikattuinakin-
vastaanottamaan tulevat tuulet
ärjyvät laineet
elämän aallokossa
Heijastakoon purjeet hiilijälkensä
yön kimmelvöissä
aamunkajon uudessa toivossa
ja päiveyden kirkkaudessaJälkiä -
menneisyydestä
otteita kuluneista askeleista
edessä koskematonta
satanutta lunta
Taivaan hiilijälkiä
lukematta jääneitä sivuja
tavoittamattomia tuulahduksia
tämän maailman pyörteitä
ja kaiken tämän keskellä
tietämättömyyden
elämän gallerioita ...
aavistuksia kuin kysymyksiä
vailla vastauksia - minä tässä -- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Jälkiä -
menneisyydestä
otteita kuluneista askeleista
edessä koskematonta
satanutta lunta
Taivaan hiilijälkiä
lukematta jääneitä sivuja
tavoittamattomia tuulahduksia
tämän maailman pyörteitä
ja kaiken tämän keskellä
tietämättömyyden
elämän gallerioita ...
aavistuksia kuin kysymyksiä
vailla vastauksia - minä tässä -Jäljet menneisyyden
sielussamme
mukanamme kannamme
Kun ne voimaks käännämme
omat hiilijälkeim
Se rikkautta antaa
evästystä tulevaa
Ne kirjoittamattomatkin
jotkin
voimme kuin näkymätönt
lukea Tapiontytteli kirjoitti:
Jäljet menneisyyden
sielussamme
mukanamme kannamme
Kun ne voimaks käännämme
omat hiilijälkeim
Se rikkautta antaa
evästystä tulevaa
Ne kirjoittamattomatkin
jotkin
voimme kuin näkymätönt
lukeaAamumme hiljaisina kätkekööt
tuhannet tunteemme
nouskoot kuin salkoot liehumaan
ystävyyden sanamme
kuin opasteeksi kertomaan
sanattomat sanamme
kirjoittamattomat säkeemme
jotka odottavat toistensa
kosketusta
hiljaa toisiinsa lipuen
- äänettöminä -
tunne voimanaan
jota tuuli kantaa sylissään.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Aamumme hiljaisina kätkekööt
tuhannet tunteemme
nouskoot kuin salkoot liehumaan
ystävyyden sanamme
kuin opasteeksi kertomaan
sanattomat sanamme
kirjoittamattomat säkeemme
jotka odottavat toistensa
kosketusta
hiljaa toisiinsa lipuen
- äänettöminä -
tunne voimanaan
jota tuuli kantaa sylissään.aamun kesäinen utu
Kätkeköön
pehmeyteensä
hiljaisuuden sanat
usva pelloilla
Suojelkoon vaippaansa
säkeittemme oraat
tuuli tuntureiden
Tuudittakoon sylissään
sanojen kosketuksen
aallot merien
Huuhtokoon rantakiville
auringossa hehkumaan
elomme hiilijäljet Tapiontytteli kirjoitti:
aamun kesäinen utu
Kätkeköön
pehmeyteensä
hiljaisuuden sanat
usva pelloilla
Suojelkoon vaippaansa
säkeittemme oraat
tuuli tuntureiden
Tuudittakoon sylissään
sanojen kosketuksen
aallot merien
Huuhtokoon rantakiville
auringossa hehkumaan
elomme hiilijäljetUtua
tämän suuren aallokon pärskeissä
sen myötäleissä
sen laskuissa
kiepun kuin lastuina ilmoilla
Taivaan julma peikko peittoaa
voimani kiivaaseen myrskyn syliinsä
ammottavaa tummaan nieluun
koskemattomiin syvänteisiin
vieläkö tämän kestän
että keuhkoni
vielä hengittävät
myrskynsilmästä
- Elämänsilmiin -
- kuka tämän päättävä on -- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Utua
tämän suuren aallokon pärskeissä
sen myötäleissä
sen laskuissa
kiepun kuin lastuina ilmoilla
Taivaan julma peikko peittoaa
voimani kiivaaseen myrskyn syliinsä
ammottavaa tummaan nieluun
koskemattomiin syvänteisiin
vieläkö tämän kestän
että keuhkoni
vielä hengittävät
myrskynsilmästä
- Elämänsilmiin -
- kuka tämän päättävä on -Vaikka julminkin myrsky vainoaa
Tuuli ylitsemme kantaa
Sade piiskaa alastomuuteemme saakka
Olemme vahvat
Minuutemme pitkospuut kantavat
Salli lastusi laskeutua
Tuulen tyveneeseen
Suojattuun poukamaan
riehukoon myrsky
meren armottomuuden yllä
Hukkukoon
Iäisyyden avanteisiin Tapiontytteli kirjoitti:
Vaikka julminkin myrsky vainoaa
Tuuli ylitsemme kantaa
Sade piiskaa alastomuuteemme saakka
Olemme vahvat
Minuutemme pitkospuut kantavat
Salli lastusi laskeutua
Tuulen tyveneeseen
Suojattuun poukamaan
riehukoon myrsky
meren armottomuuden yllä
Hukkukoon
Iäisyyden avanteisiinTämä aamumme valkeus
olkoon rauhattomuuden satamamme
johon olemme saapuneet
kuin äitimme kohdusta maailmaan
ja silmämme avautuneet
että huutomme meriltä kuulleet
poukamaamme
- jonne meitä on odotettu -
emme hukkuneet
vaan elämäämme saapuneet
näihin sydäntemme
avanteisiin.- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Tämä aamumme valkeus
olkoon rauhattomuuden satamamme
johon olemme saapuneet
kuin äitimme kohdusta maailmaan
ja silmämme avautuneet
että huutomme meriltä kuulleet
poukamaamme
- jonne meitä on odotettu -
emme hukkuneet
vaan elämäämme saapuneet
näihin sydäntemme
avanteisiin.Ah, päiviemme suuruutta
sen loputonta valkeutta
kun saamme poukamassa levähtää
turvassa
myrsky kohisten käy
horisonttim takana
Vaan
ei satamaamme
sivalla
ei pahuudella iske
Purtemme keinuvat
Ystävyyden aalloilla Tapiontytteli kirjoitti:
Ah, päiviemme suuruutta
sen loputonta valkeutta
kun saamme poukamassa levähtää
turvassa
myrsky kohisten käy
horisonttim takana
Vaan
ei satamaamme
sivalla
ei pahuudella iske
Purtemme keinuvat
Ystävyyden aalloillaOlemme satamaamme saapuneet
- löytäneet hiilijälkemme-
siitä muistomme rakentaneet
kätelleet maata,vettä että
Taivaasta unelmoineet
jätämme nyt jälkemme
muiden niissä kulkea
tilaa menneille
että uusia elämäntuulia
kohtaamaan.
Sinua Kiittäen - Hiilijäljistämme !
ps ... ei tarkoita runojen päättymistä
vaan uusien luomista.Tapiontytteli kirjoitti:
Ah, päiviemme suuruutta
sen loputonta valkeutta
kun saamme poukamassa levähtää
turvassa
myrsky kohisten käy
horisonttim takana
Vaan
ei satamaamme
sivalla
ei pahuudella iske
Purtemme keinuvat
Ystävyyden aalloillaRunopurtemme
kuin veteen piirretyt
kevyet aallokot
kuin merkkinä
- Hiilijälkemme -
jättäneistä tuulosista
hyväksyttyjä
hylättyjä tunnetiloja
kuin sojottavat peukut
ylös ja alas
maailman myrskytuulina
tulevat - menevät
elämännauhoina
vain meidän virrassamme
lipuu rauhatyven
säteinä ilakoi pisarat
ulottuen
sinne
minne muut eivät näe
tietään löydä
saavuttamattomat majakamme
kuin salatut taivaanpolut
- Elämän hiilijälkiämme -- Tapiontytteli
dolan kirjoitti:
Runopurtemme
kuin veteen piirretyt
kevyet aallokot
kuin merkkinä
- Hiilijälkemme -
jättäneistä tuulosista
hyväksyttyjä
hylättyjä tunnetiloja
kuin sojottavat peukut
ylös ja alas
maailman myrskytuulina
tulevat - menevät
elämännauhoina
vain meidän virrassamme
lipuu rauhatyven
säteinä ilakoi pisarat
ulottuen
sinne
minne muut eivät näe
tietään löydä
saavuttamattomat majakamme
kuin salatut taivaanpolut
- Elämän hiilijälkiämme -liftarit elämän poluilla
aukenivin sydämin
aistivin sieluin
Hylättyjen askelten ääressä
Kiitollisna hiljentyen
Itsensä hyväksyen
Tietäen
Hiilijälkem ovat ikuiset
ja purtemme purjehtii
lipuen runorantamme tyveneen
suojaan
sanojen salamilta
aatosten ukkosilta
olkoon timanttini suojassa
Sun kämmenilläs Tapiontytteli kirjoitti:
liftarit elämän poluilla
aukenivin sydämin
aistivin sieluin
Hylättyjen askelten ääressä
Kiitollisna hiljentyen
Itsensä hyväksyen
Tietäen
Hiilijälkem ovat ikuiset
ja purtemme purjehtii
lipuen runorantamme tyveneen
suojaan
sanojen salamilta
aatosten ukkosilta
olkoon timanttini suojassa
Sun kämmenilläsMiten aukeavat sydäntemme avannot
auki elämäntuulille
aavaa mertemmeselkää seilata
ottaa luonnonankaruudet vastaan
vaiko kuin TV:n totuusleikkiä
ja huutaa - Pelistä pois !
Huudetaanko
kuulemmeko
- - - - - -
- miten luontoäitimme
kohtelee mieliemme pintaa ?
Uneton yö, tiedän
sydämen syke, jääköön huomiseen
kylmyys... lämpenee, kun sen aika on
jäätyneet vedet
aikanaan lämpenee
kuunsirppi loistaa
valoa sydämeen enteilee
ajatukset antaa myöten
odottaen tulevaa
veri on sakeaa
virtaa vielä pitkään
hiilijäljet ovat tulevaa
odottavat eksyjää
kylmyydessä pakenijan
lämpö turruttaa
sylin löydät kyllä
lämmön saat varmasti
hetken aamussa, kuin illassa
et hiilijäljessä yöksi jää.
Näin uskon, näin toivon, vai? Hienon runon kirjoitit ystäväin!Luin yöllä tämän hätäisesti ja nyt ulkoilun jälkeen
uudemman kerran enemmän keskittyneenä Sinun
tekstiisi - mietinnän kautta.
Poimin yhden sanan ja kuin sen kautta tulkkaan
runoasi kuin pitemmälle tulevaisuuteen ja meillä
jokaisella on - Tulevaisuus - ... tuota
katsantokantaa ylläpitäen ... löytyi minulle kuin
uusi ...tulkkaus - Kiitos !
Näin minäkin tahdon uskoa kuin toivoa,sillä hiilijälki
voi myös olla - Tulevaisuutta - kauniilla tavalla piirsit
merkkisi minuun.
Kiitos ja Halaus !
Vie ajatukset kauaksi.
Ja kuitenkin likelle.
Aivan syliini.
Lieden lämpöiseen.
Takkatulen kupeeseen painaudun.
Juon teetäni.
Kipuni kalvaa mieltäni.
Elämäähän tämä.
Rakkautta.
Painan silmäni kiinni
Vain hetkeksi.
Unimaailmassani
kuulen ihanaa musiikkia.
"Muista silloin sua rakastan".Ajatukset,nuo mietteiden kuultamat virtamme,
että miten ne meitä kuljettavat
ja miten meitä kohtelevat
vaiko hetken onnentunnetta
vaiko vain odotuksen kaipuuta
edessä aava viimainen järvenselkä
kuin yksinäisyyden sielumme,jota
luminietokset vartioivat.
Vain yöllinen hetkemme ja silmänräpäys
kun unimaailmamme peittelee
pehmeään harsoon ... muistatko siinä
yksinäisiä sieluja maailmanuni täynnä
täyttäen koko Rakkauden pitopöytämme.
Hyvä Margi - lämmin ja nöyrä - Kiitos Sinulle
ja Hyvää yötä.Hei - mitähän yrität sanoa ja minähän kurkkasin kuin
joskus kerran aiemminkin että mitä mahdollisia kokemuksia
voisi Sinulla olla ?
Kiittäen
Dolan
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih465727Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j5852160Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens821161Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3591038- 771013
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä53981Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.61926- 60897
- 228844
Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses58768