Hempeämielisyydestäni huolimatta en jaksa millään ymmärtää maailman menoa meitä eteläisemmissä maissa enkä varsinkaan ns. kehitysmaissa. Kuinka voi olla niin, että siellä suotuisissa ilmastollisissa olosuhteissa kärsitään puutetta ja nälkää? Kasvillisuus puskee uutta versoa huikeaa vauhtia näihin meidän suomalaisten pohjoisiin olosuhteisiimme verrattuna. Ruokaa luulisi riittävän helposti kaikille. Mutta kun ei niin ei....!!!
Mitä on meidän kehitysapumme? Tai ylipäätään hyvinvointimaitten kehitysmaihin suuntaavan kehitysavun merkitys ja vaikutus? Montako kehitysmaata on saatu kehitysavun voimalla jaloilleen ja elämään ilman jatkuvaa avustamista?
Vaurastuneet "kaukomaat" sopivat erityistarkastelun kohteeksi. Itä- ja Kaakkois-Aasiassa monet valtiot ovat päässeet omille jaloilleen. En kuitenkaan näe niitten tilanteessa juurikaan kehitysavun vaikutusta. Vai onko "länsimaisella kehitysavulla" ollut jossain maassa ratkaiseva merkitys, kun valtio on päässyt kehittymään köyhyydestä nykyiseen ainakin kohtalaiseen vaurauteensa?
Luoko kehitysapu pysyvää vaurautta?
8
502
Vastaukset
- Marjamiemen Sepi
FST 5:sta ohjelman, joka käsitteli Kenian valtion mikrolainoja joita myönnetään niille joille sen katsotaan olevan tarpeen ja joihin voidaan luottaa edes jotenkin. Miten on mahdollista, että jo 50-100 € luotto vai pelastaa kokonaisen perheen pulasta. Tässä jaksossa eräs mies oli perustanut peltisepänliikkeen ja esitteli ylpeänä sen tuotoksia, kastelukannua, uunipeltiä, kattokourua yms perusatavaraa mitä pellistä voi helposti tehdä. Mies kehui tuotteitaan ja oman elintasonsa reipasta nousua. Jos tuollaisella lainalla, joka on meille lähestulkoon portsariraha, saa aikaan kokonaisen toimivan liikeyrityksen niin miksi niillä kymmenien vuosien aikana Afrikkaan työnnetyillä miljardeilla ei ole saatu muuta kuin sotaa ja kurjuutta ja lisää paskaa ojien pientareille. Eikö kehitysapu olisi syytä jakaa jo suoraan kyläläisille käteen jos he saavat sillä tuollaista aikaan? Ja sitähän ei edes tarvitsisi maksaa takaisinkaan niin kuin tuo mikrolaina. Onko tässä kehitysapupolitiikassa nyt jokin perusasia mikä ei toimi, tai mistä ei meille haluta kertoa? Kuinka Afrikkalainen peltiseppä saa asiansa kuntoon satasella samaan aikaan kun länsimaat eivät saa mitään aikaan tuhannella miljardillakaan.
Laitoin tämän tänne siksi, että täällä on enemän lukijoita kuin kehitysapu palstalla. Uskon, että tuollaisella mikrotason toiminnalla on vaikutusta paitsi Afrikan hyvinvointiin, myös heijastusvaikutuksena rasismiin, sotiin, tauteihin, väestönkasvuun ja moneen muuhun asiaan. Kehitysapu nykymuodossaan on pitänyt huolen siitä, että Afrikkalaiset kaupunginjohtajat, ministerit ja pressat ajelevat Rolsseilla, asuvat sadan huoneen kartanoissaan ja omistavat pankkitilejä ympäri veroparatiiseja. Ja toiminta vain jatkuu. Kansalle jaetaan vanhoja vaatteita ja huopia ja kurjuus sen kuin vain jatkuu vuosikymmenestä toiseen. Miten on mahdollista, ettei tällaista superkusetusta huomata täällä lännessä. Tai jos huomataan, niin sille ei jostain syystä kuitenkaan tehdä mitään.Aivan aiheellisen seikan otat esille "Marjaniemen Sepi", että minnekähän mm. meidän suomalaisten kehitysapu lopulta päätyy? Pitäisiköhän sitä osoitetta valikoida entistä huolellisemmin? Tarkoituksenahan pitäisi ilmeisestikin olla se, että kehitysaputyö tekisi itsensä tarpeettomaksi ja väki siellä kehitysmaissa pystyisi ponnistautumaan elämässään omille jaloilleen ja sen jälkeen pärjäämään ilman kehtiysapua. Mitä lyhyemmän aikajakson kehitysapua siihen prosessiin tarvittaisiin, niin sitä parempi. Kehitysavun olisi oltava tilapäistä. Nyt vaikuttaa siltä, että monin paikoin kehitysavun tarve vaikuttaa jatkuvan hamaan tulevaisuuteen ilman toivoakaan ihmisten pääsemisestä itsenäiseen elämiseen.
- ei kannettu vesi kai
Leiriniekka kirjoitti:
Aivan aiheellisen seikan otat esille "Marjaniemen Sepi", että minnekähän mm. meidän suomalaisten kehitysapu lopulta päätyy? Pitäisiköhän sitä osoitetta valikoida entistä huolellisemmin? Tarkoituksenahan pitäisi ilmeisestikin olla se, että kehitysaputyö tekisi itsensä tarpeettomaksi ja väki siellä kehitysmaissa pystyisi ponnistautumaan elämässään omille jaloilleen ja sen jälkeen pärjäämään ilman kehtiysapua. Mitä lyhyemmän aikajakson kehitysapua siihen prosessiin tarvittaisiin, niin sitä parempi. Kehitysavun olisi oltava tilapäistä. Nyt vaikuttaa siltä, että monin paikoin kehitysavun tarve vaikuttaa jatkuvan hamaan tulevaisuuteen ilman toivoakaan ihmisten pääsemisestä itsenäiseen elämiseen.
Kehitysavussa on suistuttu täysin väärille linjoille. Avun pitää olla tilapäistä ja hyvin valvottua.
Kuultelin jokin aika sitten Radio Suomesta keskuteluohjelman kehitysavusta ja sen problematiikasta.
Ohjelmassa joku kehitysapujeppe kertoi, että eräs suuri ongelmakohta on kehitysapua saavien maiden hallitukset: he eivät ehdi kylliksi paneutua siihen, mitä kehitysapuraoilla tehdään. Ai miksikö? No siksi, että hallitukset ovat pulassa, koska kehitysapuvaroja virtaa monen monista eri kanavista maahan sellaisella vaihdilla, että varojen käyttöä ja niiden jakoa eri kehityskohteisiin on miltei mahdoton suunnitella ja koordinoida.
Pitäisi olla vain yksi tuloputki ja vähän enemmän näköalaa käyttökohteissiin. Eli rahaa tulee liian monista tuuteista: eri valtioilta, eri järjestöiltä ja liitoilta, yrityksiltä ympäri maailmaa ja pieniltä yhteisöltä ja yskittäisiltä ihmisisltä kautta telluksen. Kuka sellaista vastaanottavaa ja jakelua hoitavaa organisaatiota pystyy hallitsemaan puhumattakaan valvonnasta. Helposti käy, että antaa sille, joka älyää ekas pyytää...
Säännöllinen kehitysapu passivoi.
Tässä kanssa ajattelemisen aihetta:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Somalian avustamisesta voi olla jopa haittaa/HS20100209SI1MA01ehv
Tuntuu, että miten sota voi olla krooninen... ei kannettu vesi kai kirjoitti:
Kehitysavussa on suistuttu täysin väärille linjoille. Avun pitää olla tilapäistä ja hyvin valvottua.
Kuultelin jokin aika sitten Radio Suomesta keskuteluohjelman kehitysavusta ja sen problematiikasta.
Ohjelmassa joku kehitysapujeppe kertoi, että eräs suuri ongelmakohta on kehitysapua saavien maiden hallitukset: he eivät ehdi kylliksi paneutua siihen, mitä kehitysapuraoilla tehdään. Ai miksikö? No siksi, että hallitukset ovat pulassa, koska kehitysapuvaroja virtaa monen monista eri kanavista maahan sellaisella vaihdilla, että varojen käyttöä ja niiden jakoa eri kehityskohteisiin on miltei mahdoton suunnitella ja koordinoida.
Pitäisi olla vain yksi tuloputki ja vähän enemmän näköalaa käyttökohteissiin. Eli rahaa tulee liian monista tuuteista: eri valtioilta, eri järjestöiltä ja liitoilta, yrityksiltä ympäri maailmaa ja pieniltä yhteisöltä ja yskittäisiltä ihmisisltä kautta telluksen. Kuka sellaista vastaanottavaa ja jakelua hoitavaa organisaatiota pystyy hallitsemaan puhumattakaan valvonnasta. Helposti käy, että antaa sille, joka älyää ekas pyytää...
Säännöllinen kehitysapu passivoi.
Tässä kanssa ajattelemisen aihetta:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Somalian avustamisesta voi olla jopa haittaa/HS20100209SI1MA01ehv
Tuntuu, että miten sota voi olla krooninen...Katsotaanpa tosiaan esim. juuri Somaliaa mahdollisuuksien paikkana. Ensimmäisenä tulee mieleen matkailu, turismi. Luonnonoloiltaan Somalia olisi varsin oivallinen matkailumaa - näin pinnallisen tietämyksen perusteella arveltuna. Nykyinen sotatila ei tietenkään anna matkailun kehittymiselle ja kehittämiselle yhtään mitään mahdollisuuksia. Olisihan tulevaisuuden horisontissa sentään edes pyrittävä näkemään jotain muutakin kuin loputonta sotimista ja merirosvousta.
On analysoitu, että toimeentulon ja rahan puute pakottaisi somalialaisia merirosvoukseen. Entä jos työtä, toimeentuloa ja rahaa, tienestiä kansalle ja sen liike-elämälle syntyisi turismin avulla? Meren rantaa riittää tietääkseni Somaliassa yllin kyllin. Varmaankin Somalian rannikolla on runsaasti tyhjää tilaa, jonne voitaisiin rakentaa matkailukeskuksia. Voitaisiinko täältä "Lännestä" todeta somalialaisille, että jos ja kun lopetatte sotimisen, niin myös "Länsi" investoisi matkailupalveluihin? Varmaan yhtä hyvin myös arabimaailmasta löytyisi rahoitusta Somalian matkailuelinkeinon edistämiseen.- dfdfdgdfgdgdfg
Leiriniekka kirjoitti:
Katsotaanpa tosiaan esim. juuri Somaliaa mahdollisuuksien paikkana. Ensimmäisenä tulee mieleen matkailu, turismi. Luonnonoloiltaan Somalia olisi varsin oivallinen matkailumaa - näin pinnallisen tietämyksen perusteella arveltuna. Nykyinen sotatila ei tietenkään anna matkailun kehittymiselle ja kehittämiselle yhtään mitään mahdollisuuksia. Olisihan tulevaisuuden horisontissa sentään edes pyrittävä näkemään jotain muutakin kuin loputonta sotimista ja merirosvousta.
On analysoitu, että toimeentulon ja rahan puute pakottaisi somalialaisia merirosvoukseen. Entä jos työtä, toimeentuloa ja rahaa, tienestiä kansalle ja sen liike-elämälle syntyisi turismin avulla? Meren rantaa riittää tietääkseni Somaliassa yllin kyllin. Varmaankin Somalian rannikolla on runsaasti tyhjää tilaa, jonne voitaisiin rakentaa matkailukeskuksia. Voitaisiinko täältä "Lännestä" todeta somalialaisille, että jos ja kun lopetatte sotimisen, niin myös "Länsi" investoisi matkailupalveluihin? Varmaan yhtä hyvin myös arabimaailmasta löytyisi rahoitusta Somalian matkailuelinkeinon edistämiseen.niin atomipommi ratkaisee niiden mielisairaiden apinoiden ongelmat nopeiten. Somaleita ei kannata pitää hengissä.
Kehitysavun tarkoituksenmukaisuus näkyy olevan asia, jolla on jatkuva ajankohtaisuus. Aikamoinen meteli syntyi Björn Wahlroosin suosituksesta lopettaa koko kehitysapurahan jakelu maailmalle. Minä nyt en ole aivan sillä kannalla, mutta tarkoituksenmukaisuus ja tuloksellisuus pitäisi kyllä asettaa ylimmiksi kriteereiksi kehitysapuyhteistyössä. Eikä siihen yhteyteen tarvitsisi liittää jotain tiettyä osuutta bruttokansantuotteesta tai valtion budjetista. Annettaisiin sen verran kuin itse hyödylliseksi ja hyväksi näkisimme, jos niin arvioisimme. Omantunnontuskien tunteminen jonkin prosentti- tai promilleosuuden alapuolelle jäämisestä oman rahan maailmalle kylvämisessä kelpaa vaikka turhuuden ja tunteilun ja toisten vedätettäväksi alentumisen malliesimerkiksi. Jos kehitysapua jonnekin suunnataan, niin tulosta pitää syntyä viimeistään vuosikymmenessä, kahdessa. Mihinkään loputtoman ja takarajattoman elatusavun suorittamiseen meidän ei tarvitse eikä ole järkevää osallistua.
- Safarillaollut
Kehittyminen ja taloudellinen kasvu vaatii onnistuakseen yhtä ja toista. Ihmisten pitäisi osata lukea, kirjoittaa ja laskea, eli siis koulut ovat tärkeitä.
Valtion ja kuntien pitäisi olla jotensakin toimia mm. jonkintasoisen infrastruktuurin luomiseksi: tietoliikenne, tiet, satamat, vesi, sähkö jne.
Pitäisi olla pankkeja ja vakuutusyhtiöitä jne.
Aikoinaan näitä maita hallinnoivat siirtomaaherrat, joilla oma suu oli lähinnä. Maiden itsenäistyttyä rakenteet romahtivat ja osaajat poistuivat. Voidaan tietenkin kysyä olisiko paikallisten heimojen johdolla tapahtunut jonkinlaista kehitystä jos siirtomaavaihetta ei olisi ollut.
Nyt sitten kehitysavun rahoilla on jo pitkään yritetty "suurta loikkaa", mutta ei se ole onnistunut, joku projekti toimii hetken, mutta kun apu lakkaa, hanke hiipuu ja kuolee. Ajateltakoon vaikka Tansanian sahoja, vaneritehdasta, lastulevytehdasta ja kalastustroolareita. Tai koko Zimbabvea, joka on saanut paljon julkisuutta.
Valtioilta puuttuu verotuloja, joilla rakenteita kehitettäisiin. Siihen taas kuvitellaan apuna olevan suora budjettituki, import support jne. Mutta kun ilmaista vastikkeetonta rahaa tulee, niin kyllä byrokraatit sen nopeasti käyttävät, ties minne.
Omien kehitysmaakokemuksieni perusteella jaksan uskoa lähinnä kansalaisjärjestöjen työhön, mikrolainoihin ja pitkäkestoisiin koulutushankkeisiin. Edelleen on kiinnostavaa kuvitella kuinka "ulkomaan harjoitteluun" lähteneet joskus palaavat ja käynnistävät oppiensa ja kokemustensa varassa jotain uutta ja toimivaa kuten Kiinassa on tapahtunut. Jotain tällaista raportoidaan Länsi-Afrikasta mm. Liberiasta, mutta heikkoja nekin tarinat. - suomi suomalaisille
Safarillaollut kirjoitti:
Kehittyminen ja taloudellinen kasvu vaatii onnistuakseen yhtä ja toista. Ihmisten pitäisi osata lukea, kirjoittaa ja laskea, eli siis koulut ovat tärkeitä.
Valtion ja kuntien pitäisi olla jotensakin toimia mm. jonkintasoisen infrastruktuurin luomiseksi: tietoliikenne, tiet, satamat, vesi, sähkö jne.
Pitäisi olla pankkeja ja vakuutusyhtiöitä jne.
Aikoinaan näitä maita hallinnoivat siirtomaaherrat, joilla oma suu oli lähinnä. Maiden itsenäistyttyä rakenteet romahtivat ja osaajat poistuivat. Voidaan tietenkin kysyä olisiko paikallisten heimojen johdolla tapahtunut jonkinlaista kehitystä jos siirtomaavaihetta ei olisi ollut.
Nyt sitten kehitysavun rahoilla on jo pitkään yritetty "suurta loikkaa", mutta ei se ole onnistunut, joku projekti toimii hetken, mutta kun apu lakkaa, hanke hiipuu ja kuolee. Ajateltakoon vaikka Tansanian sahoja, vaneritehdasta, lastulevytehdasta ja kalastustroolareita. Tai koko Zimbabvea, joka on saanut paljon julkisuutta.
Valtioilta puuttuu verotuloja, joilla rakenteita kehitettäisiin. Siihen taas kuvitellaan apuna olevan suora budjettituki, import support jne. Mutta kun ilmaista vastikkeetonta rahaa tulee, niin kyllä byrokraatit sen nopeasti käyttävät, ties minne.
Omien kehitysmaakokemuksieni perusteella jaksan uskoa lähinnä kansalaisjärjestöjen työhön, mikrolainoihin ja pitkäkestoisiin koulutushankkeisiin. Edelleen on kiinnostavaa kuvitella kuinka "ulkomaan harjoitteluun" lähteneet joskus palaavat ja käynnistävät oppiensa ja kokemustensa varassa jotain uutta ja toimivaa kuten Kiinassa on tapahtunut. Jotain tällaista raportoidaan Länsi-Afrikasta mm. Liberiasta, mutta heikkoja nekin tarinat.kunnioituksella safarimatkailua kohtaan, mutta muuten olet asialinjalla.
kukaan ei ole näköjään kiinostunut tarvitaanko meidän huipputeknologiaa afrikan oloissa, ei takuulla.
silloin kun koneet -välineet- ovat toiminvarmoja ja vahvarakenteisia se riittää toistaiseksi .
tähän mennessä kaikki skandinavien suurella rahalla rakentamat utopiset projetit ovat menneet metsään,
joissain tapauksessa suomalaisten pystyynkuolleeseen.
mikrolainat onat tehokas tapa auttaa , niinkauan kuin pidetään liljanvalkoiset kaukana siitä toiminnasta.
50 euroa vaikuttaa ehkä pieneltä summalta meitin öykkäreistä, mutta sen arvo on ainakin kymmenkertainen edellyttäen että se saadaan sellaisenaan perille. alkuun ei tarvita ökypankkeja eikä vakuutus yhtiöitä ne vaan ryöväävät köyhien vaivalla ansaitut rahat.
en ole rahoitustoiminnan tuntija mutta jonkinlainen osuustoiminta saattaisi sopia joihinkin olosuhteisiin.
edellyttäen että paikalliset toimivat demokraatisesti päättäjinä omista rahoistaan ja lainojen myöntämisessä sekä perinnässä. toinen edellytys on että merentakaiset liljanvalkoiset ja heidän lakeijansa podetään erossa tästä toiminnasta.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista857455- 965384
- 2574595
- 444495
- 623247
- 492685
Olet oikeasti ollut
Niin tärkeä mulle ja kaikki meidän väliltä on pilattu ei yksistään sinun toiminnalla vaan minun myös.222348Kuuluu raksutus tänne asti kun mietit
Pelkäätkö että särjen sydämesi vai mikä on? En mä niin tekisi mies koskaan 😘292322- 492313
- 412184