Lukukelpoista rappiokulttuuria

Otsikkoni ei aivan tee oikeutta eräästä pariskunnasta. Olen lukenut kirjaa puoleenväliin. Kirja ilmestyi suomeksi viime elokuussa ( nyt on vuosi 2010 ). Se on Patti Smithin "Ihan kakaroita". Se kuvaa Pattin ja Robertin taiteilijasuhdetta. Kuvausta sävyttää Robertin piilossa ollut homoseksuaalisuus. Robertilla on viihtymystä pimeään puoleen. Pariskunta rämpii äärimmäisessä köyhyydessä. He vaihtavat asuinpaikkaa ystävien avustuksella New Yorkin kaupungissa ja säästävät kaikessa. He ihailevat eräiden ranskalaisten runoilijoiden rappioromantiikkaa, toisaalta huolehtimisessa on jonkinlaista säntillisyyttä. Esineet ovat keskeisiä, käytän sanaa esine myös jostain piirustuksesta tai installaatiosta. Minusta on mukava tutustua tällaiseen ilmapiiriin ja lukea tasaisesti jatkuvaa tekstiä, joka ei kuitenkaan pitkästytä. Onko joku muu lukenut kirjan?