Eerikinkronikka satua, Sigtunaa ei poltettu

kirvesvartta

"Eerikinkronikka tehtiin pääasiassa poliittiseksi propagandaksi. Mahdollisesti kirjoittajan väite ristiretken suuntautumisesta nimenomaan Hämeeseen liittyykin ajankohdan ankaraan taisteluun Novgorodia vastaan Karjalan ja Hämeen herruudesta. Samoin perustein kronikan kirjoittaja syytti karjalaisia Sigtunan hävityksestä vuonna 1187, vaikka tekijät olivat mahdollisesti Baltiasta. Lyypekin kaupunginkronikka 1340-luvulta kertoo Birger-jaarlin alistaneen Suomen Ruotsin kruunulle. Yhden tulkinnan mukaan ristiretki liittyikin Hämettä laajemman Lounais- ja Etelä-Suomessa sijaitsevan alueen liittämiseen osaksi Ruotsin valtakuntaa.[7] Jörgen Weibull toteaa asian seuraavasti:"Todellinen Suomen valloitus pantiin alulle Birger jaarlin hallituksen aikana"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen

Uppsalan tuomiokirkon kaniikin Ericus Olain Chronica regni Gothorum -historiateos 1470-luvulta yhdistää Birger-jaarlin kotiinpaluuta kuvatessaan toisesta ristiretkestä kertovan, 1320–1340 kirjoitetun Eerikin kronikan kuvaukseen 1200-luvun jälkipuoliskolta peräisin olevan Pyhän Eerikin legendaan sisältyvän Eerikin kotiinpaluun suoran sanamuodon. Ensimmäinen ristiretki Suomeen on Ericus Olaille tuntematon. http://fi.wikipedia.org/wiki/Piispa_Henrik


"Sigtuna ei tuhoutunut
Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Sigtuna jatkoi kasvamistaan ja vaurastumistaan hävityksen jälkeenkin, aina 1300-luvun puoliväliin saakka. Kaupungin polttamisesta kertovaa noki- ja tuhkakerrosta ei ole havaittu lainkaan. Tuhon laajuutta on siis liioiteltu." http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigtunan_tuho

Novgorodin kirkon ovi, johon perimätieto liittyy, on tutkimusten mukan valmistettu Saksan Merseburgissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sigtunan_tuho

WTF... mitä satuja meille opetettiin koulussa? Ja opetetaan vieläkin. Ymmärrän, mikäli meillä olisi Ruotsalaiset vielä käskemässä. Kenen etua ajaa se, että historiaa muunnellaan näin?

Arkeologisten todisteiden valossa läntinen Suomi on kuitenkin ollut kristillinen jo tuolloin, eikä mitään todisteita valtiollisen tai kirkollisen järjestäytymisen tapahtumisesta nimenomaan 1150-luvulla ole löydetty. 1100-luvun valtiollisessa hajaannustilassa kaikenlaiset hävitysretket Itämeren kansojen kesken olivat arkipäivää, eikä Eerikin retki näistä luultavasti suuremmin poikennut. Retken jälkeen Eerikin sanotaan palanneen Ruotsiin, mutta Henrik olisi jäänyt Suomeen levittämään kristinuskoa ja organisoimaan kirkon järjestystä. Retken historiallisen todenperäisyyden arviointia vaikeuttaa se, että Eerikin lyhyen kuninkuuden aikaisia tapahtumia paisutettiin hänen poikansa Knuut Eerikinpojan hallituskauden aikana mahtipontisiin mittoihin Knuutin yrittäessä turhaan saada isäänsä kanonisoitua pyhimykseksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piispa_Henrik

7

979

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Simeoni I

      Sigtunan kirkko on ainakin raunioina, ei se kummoinen puukylä ole vielä tänäkään päivänä "vanhan kaupungin" osalta, tiedä sitten noista tuhkakerroksista... Googlaappa Sigtuna Museet, siellä on museossa näytillä tuntemattoman piispan jäänökset. Mistäkö tiedän, on tullut käytyä. Museon verkkosivuilla taisi olla kuvakin siitä. Suomessa ei tiedetä olleen Henrik-nimistä piispaa, mutta Ruotsissa kyllä. Tämä oli lähtenyt Sigtunasta muistaakseni Upsalaan käännyttämään pakanoita ja kaatunut sillä reissulla. Ruotsin puolella tunnetaan myös perimätieto Malärenin jäällä tapetusta piispasta. Epäilenkin että se tuntematon piispa voisi olla Henrik, jonka Ruotsin isojen järvien pohjoispuolta asuttaneet suomalaiset "pakanat" tappoi. Kostona siitä suomalaisten kansamurha ja muinaisen kuningaskunnan lopullinen kukistaminen Ruosin vallan alle Erikin johdolla. Vainoa paenneet suomalaiset toivat sitten Lallin tarinan / tarina säilyi kielen säilymisen ohessa Suomen puolella. Tästä johtuu mm. geneettinen samankaltaisuus suomalaisheimoilla sisämeren l. Itämeren molemmin puolin, länsipuolella kieli ei vaan ole säilynyt kuin paikoin paikannimissä.

      Tämä oli sitten sellainen teoreettinen kansallisromanttinen versio, mistä voinee olla myös eri mieltä. Veikkaan että jollain meni iho kananlihalle...

      • kirvesvartta

        Vainoa paenneet suomalaiset toivat sitten Lallin tarinan / tarina säilyi kielen säilymisen ohessa Suomen puolella. Tästä johtuu mm. geneettinen samankaltaisuus suomalaisheimoilla sisämeren l. Itämeren molemmin puolin, länsipuolella kieli ei vaan ole säilynyt kuin paikoin paikannimissä.

        Tuosta on kyllä kanssasi myös Wiki samaa mieltä:
        "Viikinkiajalla skandinaavinen, talonpoikainen elämäntapa ulottui pohjoisessa suurin piirtein Merenkurkun tienoille, Ångermanlandiin saakka. Pohjoisempana ja sisämaassa asui väestöä, jota voi nimittää lähinnä saamelaiseksi. Saamelaisten ja maanviljelijöiden välillä vallitsi koko rautakauden vilkas vuorovaikutus." http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_historia

        Tiedetään, että tarinat kulkeutuivat muuttoliikkeiden mukana, Suomen alueelle on toki muuttanut ihmisiä 1000-1200-luvuilla, ainakin nykyisen Viron puolelta, viimeisimpänä tuli Suomenruotsalaisasutus. Näin olen ymmärtänyt. Suomen varhaisin kristillinen sanasto pappi, suntioraamattu ja risti on kaiketi tullut sanastoomme samalla tavalla eteläisten maahanmuuttajien mukana.

        Helsingin nimikin taitaa olla maahan(maassa)muttajien mukanaan tuoma, sen ymmärretää antaneen Helinglandista muuttaneet asuttajat. (Hals-kurkku, kapeikko.... merenkurkku)

        Uskoisin havumetsärajan olevan määräävä tekijä, hevspelillä liikkuminen havumetsissä ei onnistu, eikä myöskään maanviljelys maan syvän routimisen vuoksi. Kasvukausi jää muinaisilla viljelylajeilla liian lyhyeksi pohjoisessa. Katkeamatonta talonpoikaista asutusta ei siis ole ollut Ångermanlandin pohjoispuolella.


      • Kalevinpoika
        kirvesvartta kirjoitti:

        Vainoa paenneet suomalaiset toivat sitten Lallin tarinan / tarina säilyi kielen säilymisen ohessa Suomen puolella. Tästä johtuu mm. geneettinen samankaltaisuus suomalaisheimoilla sisämeren l. Itämeren molemmin puolin, länsipuolella kieli ei vaan ole säilynyt kuin paikoin paikannimissä.

        Tuosta on kyllä kanssasi myös Wiki samaa mieltä:
        "Viikinkiajalla skandinaavinen, talonpoikainen elämäntapa ulottui pohjoisessa suurin piirtein Merenkurkun tienoille, Ångermanlandiin saakka. Pohjoisempana ja sisämaassa asui väestöä, jota voi nimittää lähinnä saamelaiseksi. Saamelaisten ja maanviljelijöiden välillä vallitsi koko rautakauden vilkas vuorovaikutus." http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_historia

        Tiedetään, että tarinat kulkeutuivat muuttoliikkeiden mukana, Suomen alueelle on toki muuttanut ihmisiä 1000-1200-luvuilla, ainakin nykyisen Viron puolelta, viimeisimpänä tuli Suomenruotsalaisasutus. Näin olen ymmärtänyt. Suomen varhaisin kristillinen sanasto pappi, suntioraamattu ja risti on kaiketi tullut sanastoomme samalla tavalla eteläisten maahanmuuttajien mukana.

        Helsingin nimikin taitaa olla maahan(maassa)muttajien mukanaan tuoma, sen ymmärretää antaneen Helinglandista muuttaneet asuttajat. (Hals-kurkku, kapeikko.... merenkurkku)

        Uskoisin havumetsärajan olevan määräävä tekijä, hevspelillä liikkuminen havumetsissä ei onnistu, eikä myöskään maanviljelys maan syvän routimisen vuoksi. Kasvukausi jää muinaisilla viljelylajeilla liian lyhyeksi pohjoisessa. Katkeamatonta talonpoikaista asutusta ei siis ole ollut Ångermanlandin pohjoispuolella.

        1100-luvulla Ruotsi oli jatkuvan sisällissodan kourissa, kun Erikin ja Sverkerin suvut taistelivat vallasta. Jos Erik "Pyhä" (paavi ei katsonut sopivaksi, että ruotsalaiset pitivät pyhänä miestä, joka oli kuollut kännissä murhan uhrina) teki jonkun retken Suomeen, sillä tuskin oli pysyvää vaikutusta täällä, eikä sillä reissulla ainakaan tuotu kristinuskoa Suomeen.

        Todennäköisesti legenda tosiaan sepitettiin Birgerin aikana sata vuotta myöhemmin lujittamaan Erikin suvun valta-asemaa.

        Suomen ensimmäinen piispa oli luultavasti Rodolfus -niminen tanskalainen, joka mahdollisesti jäi tänne 1202 ns. Sunenpoikien sotaretken jälkeen. Tanskan valta-aikaa Suomessa kesti 1220-luvulle, jolloin Tanskan valta Itämeren täydellisenä herrana äkisti romahti.

        Hämäläisetkin olivat omaksuneet kristinuskon jo ennen Birgerin retkeä, sillä 12 vuotta ennen ko. retkeä he nousivat kapinaan kirkkoa vastaan, novgorodilaisten tuella. Tuomas-piispa kukisti kapinan ja hyökkäsi Nevalle asti 1240, mutta Novgorodin ruhtinas Aleksanteri (lisänimi Nevski) löi piispan armeijan. Viisi vuotta myöhemmin Tuomas heitti pyyhkeen kehään ja vetäytyi Visbyhyn dominikaaniluostariin. Suomessa oli menossa ilmeisen sekavat ajat, jolloin Birger näki tilaisuutensa tulleen, saapui maahan kesällä 1249 sotajoukon kera ja istutti piispaksi ruotsalaisen Beron, kunnes palasi seuraavana talvena kahmimaan vallan itselleen sössöttäjäkuningas Erik Sammalkielen heitettyä äkisti veivinsä.

        Birgerin Suomessa käynnistä lähtien Ruotsin valta maassa lujittui nopeasti ja läntinen Suomi tuli osaksi Ruotsin valtakuntaa.


      • Kalevinpoika kirjoitti:

        1100-luvulla Ruotsi oli jatkuvan sisällissodan kourissa, kun Erikin ja Sverkerin suvut taistelivat vallasta. Jos Erik "Pyhä" (paavi ei katsonut sopivaksi, että ruotsalaiset pitivät pyhänä miestä, joka oli kuollut kännissä murhan uhrina) teki jonkun retken Suomeen, sillä tuskin oli pysyvää vaikutusta täällä, eikä sillä reissulla ainakaan tuotu kristinuskoa Suomeen.

        Todennäköisesti legenda tosiaan sepitettiin Birgerin aikana sata vuotta myöhemmin lujittamaan Erikin suvun valta-asemaa.

        Suomen ensimmäinen piispa oli luultavasti Rodolfus -niminen tanskalainen, joka mahdollisesti jäi tänne 1202 ns. Sunenpoikien sotaretken jälkeen. Tanskan valta-aikaa Suomessa kesti 1220-luvulle, jolloin Tanskan valta Itämeren täydellisenä herrana äkisti romahti.

        Hämäläisetkin olivat omaksuneet kristinuskon jo ennen Birgerin retkeä, sillä 12 vuotta ennen ko. retkeä he nousivat kapinaan kirkkoa vastaan, novgorodilaisten tuella. Tuomas-piispa kukisti kapinan ja hyökkäsi Nevalle asti 1240, mutta Novgorodin ruhtinas Aleksanteri (lisänimi Nevski) löi piispan armeijan. Viisi vuotta myöhemmin Tuomas heitti pyyhkeen kehään ja vetäytyi Visbyhyn dominikaaniluostariin. Suomessa oli menossa ilmeisen sekavat ajat, jolloin Birger näki tilaisuutensa tulleen, saapui maahan kesällä 1249 sotajoukon kera ja istutti piispaksi ruotsalaisen Beron, kunnes palasi seuraavana talvena kahmimaan vallan itselleen sössöttäjäkuningas Erik Sammalkielen heitettyä äkisti veivinsä.

        Birgerin Suomessa käynnistä lähtien Ruotsin valta maassa lujittui nopeasti ja läntinen Suomi tuli osaksi Ruotsin valtakuntaa.

        Perimätiedon mukaan Birger voitti Hämeessä kuningas Ravon ja mestasi kuninkaan, hänen poikansa ja pojanpoikansa Rapolan linnavuorella.


    • AN791

      Eerikinkronikkaa en ole lukenut, mutta Hämeen linnan muistan tv-sarjasta Kuninkaittemme jäljillä.

    • oppi tulee idästä

      Varhaisin kristiillisyys Suomen itäpuoliskossa jopa Hämeeseen asti oli ortodoksista. Monet uskonnolliset käsitteet tulevat idän kautta, kuten tästä pitkästä, pääosin asiallisesta keskusteluketjusta voi päätellä:

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/2421330

      Novgorodilaisten mainitaan vuonna 1311 hävittäneen Vanain kaupungin, jolla tarkoitettaneen Janakkalan Hakoisten muinaislinnaa. Komea, jyrkkä kallio kolmostien itäpuolella vähän Linnatuulen taukopaikasta pohjoiseen. Valitettavasti raunoita ei enää ole näkyvissä.

      Noihin aikoihin 1300-luvulla alkoi Hämeen linnan rakentaminen Ruotsin itäisimmäksi puolustusasemaksi. Tästä edettiin itäänpäin Savon ja Viipurin linnojen rakentamisella. Pohjois-Karjala säiltyi ortodoksisena 1600-luvulle asti, jolloin voimakas luterilaistaminen sai lähes kaikki asukkaat pakenemaan silloisen itärajan taakse.

      • ....................

        "Noihin aikoihin 1300-luvulla alkoi Hämeen linnan rakentaminen Ruotsin itäisimmäksi puolustusasemaksi."

        Ruotsi perustettiin vasta 1530.

        Onko tieto "rakennettiin Ruotsin puolustusasemaksi" peräisin ruotsalaisesta vai puolueettomasta historiankirjoituksesta?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      88
      1517
    2. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      10
      1380
    3. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      75
      1146
    4. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      115
      1109
    5. Katsotko mieluiten

      Kaivatussasi mitä?
      Ikävä
      67
      1078
    6. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      75
      971
    7. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      68
      905
    8. Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan

      Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n
      Maailman menoa
      255
      890
    9. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      12
      831
    10. Pidätkö kaivatustasi

      Minkä vuoksi erityisesti? Mikä hänessä vetoaa?
      Ikävä
      33
      813
    Aihe