Tee se tänään mistä haaveilet

kymmeniä vuosia olin tästä haaveillut ja tänään sen tein. Naapurit katselivat kylläkin aika pitkään, ajattelivat tietenkin, hullu suomalainen. Vein matot lumihankeen sankkaan lumisateeseen jo puolen päivän aikaan. Pari tuntia sitten löysin ne :) Mutta raikkaan tuoksuisia ne ovat.

otan sen eron akasta nyt heti

jos tuntuu että haluan tehdä välttämättä semmoiset siirrän tuonnemmaksi joista ajattelen että olis ihan kiva tehdä mutta ei sillä just niin väliä ole jos en teekkään tässä elämässä =))))

Ajattelin että kaikki missä on epäonnistunut, tai mitä ei ole saanut toivomallaan tavalla toimimaan kannattaa heittää mielestä, vaikka joskus on vaikea päästää irti hyvistäkin ideoista. kuitenkin joskus on luovutettava, eikä kannata taistella ja odottaa ihmettä tapahtuvaksi.
Mulla on neljä tuotevihkosta täynnä kaikenlaista ideanpoikasta ja ne jää kaikki varmaan toteuttamatta, ellen niitä rupea postittelemaan henkilöille/yrityksille jotka voisivat niitä hyödyntää. Sitä kai kuvitteli saavansa nimen maailmankirjoihin hyvillä tuotteilla, mutta paskat.
Kirves kaivoon ja senkun vaan oleillaan. Mitä sitä turhaa mitään pohtimaan. :D

Haave olis sellainen hytillinen vene, jota pystyis vetämään auton peräkärryssä.
Sen veis aina eri järvelle, miks ei merellekkin (sinne pitäs varmaan olla rannikkolaivurin kurssi).
Muutaman päivän kiertelis järvellään hiljakseen.
Jokaisen isomman järven rannalla on taajama, niin vois polkupyörällä tutustua niihin.
No haaveet on haaveita, ja haaveissa paistaa aina aurinko.
Tämän hetken haave on tehdä täytekakku. Ihan vain kokeilumielessä, sellaista en ole ennen tehnyt.
Oli tarkoitus tehdä se tänään, mutta ei ollut kananmunia, niitä kai siinä tarvitaan, enkä kehdannut lähteä hakemaan.

Enhän viitti tänään kaikkea.
Aina pitää olla haaveita, jos ne kaikki tekee nyt niin sitten ei enää ole niitä, tai sitten pitää keksiä uusia.
Parikin on muhimassa ja toivottavasti tulee toinen ainakin tehtyä talvilomalla.
Ja eläke ajasta en ajattele yhtään mitään, sinne ei suunnitelmia taas ole mulla yhtään.

Pitäisi saada pienoinen lottovoitto että pystyisi haaveen toteuttamaan.

Olen ajatellut sitä kulkuvälineeksi. Ne selviytyvät kylmistä keleistä Mongoliassa. Ajattelin, että varmaan ne sopeutuisivat Suomen talveenkin. Jonkinlainen eläinsuojakin niille pitäisi rakentaa. Mulla olis puruvuorattu ikkunallinen autotalli pihassa. Siitä sais hyvän kamelitallin. Ootko sitä mieltä, että tuumasta toimeen ja kamelia hakemaan? Vai pitäiskö vielä vähän miettiä?

toissailtana kehotuksestasi totta ja aloitin katselemaan dvd:ltä trilogian ensimmäistä osaa ja eilen katsoin loput kaksi. Nyt sitten olen Tarua Sormustenherrasta rikkaampi yuolla sisikunnassani ja muutenkin se avasi silmiäni eräälle tasolle ja olen siitä hämmentynyt. Alanpa rohkeilemaan monen muunkin langanpään kerimisen suhteen.