Harmaa talous voidaan voittaa - jos on poliittista tahtoa

Mitä on harmaa talous?

Harmaa talous tarkoittaa laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta veroja eikä lakisääteisiä eläke-, tapaturma-, työttömyysvakuutus- tai tullimaksuja.

Ketkä hyötyvät harmaasta taloudesta?

Harmaasta taloudesta on lyhyellä tähtäimellä hyötyä kaikille siihen osallistuville. Jätettyään veronsa ja lakisääteiset maksunsa maksamatta yrittäjä saa summan käyttöönsä. Työntekijä hyötyy maksamatta jääneen ennakkoveron määrän. Kuluttaja hyötyy saadessaan tuotteen tai palvelun halvemmalla.

Ketkä kärsivät harmaasta taloudesta?

Harmaa talous on haitallista kansantaloudelle. Valtio menettää verotuloja. Harmaan talouden kustannukset yhteiskunnalle ovat 5–10 miljardia euroa vuodessa. Laillisesti toimivat yritykset joutuvat toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa.
Harmaa talous aiheuttaa kuitenkin haittaa myös siihen osallistuville. Yrittäjää uhkaa rikossyyte mikäli asia paljastuu. Työntekijät työskentelevät ilman sosiaaliturvaa, työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry eläkettä. Kuluttajalla ei ole tavallista kuluttajansuojaa, eikä työllä tai palvelulla takuuta.

Harmaan talouden yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen

Harmaaseen talouteen liittyy usein myös järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, kuten tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia, rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Toisaalta se voi olla työsuojelun laiminlyöntiä tai sosiaaliturvan väärinkäyttöä, kuten esimerkiksi työttömyyskorvauksen nostamista, vaikka todellisuudessa tehdään töitä.

Mitä harmaan talouden kitkemiseksi on tehty?

Suomessa talousrikosten esitutkintaa ja talousrikostorjuntaa suorittavat valtakunnallisesti toimiva keskusrikospoliisi, alueelliset talousrikostutkintayksiköt ja eräiden kihlakuntien poliisilaitosten talousrikostutkintayksiköt ja -ryhmät tai poliisilaitoksen yksittäinen talousrikostutkija.
Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Laki ei ole kuitenkaan onnistunut lopettamaan harmaata taloutta.

Verohallinnon yhteydessä aloitti tämän vuoden 2011 alussa toimintansa harmaan talouden selvitysyksikkö, jolla on tietoja kerätessään oikeus murtaa muiden viranomaisten salassapitovelvollisuus. Se saa näin yrityksistä ja yksityishenkilöistä tietoja, joihin muilla ei ole pääsyä. Harmaan talouden selvitysyksikkö jatkaa vuoden 2010 lopussa lakkautetun Virken toimintaa. Virke oli v. 2000 perustettu viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti.

Ketkä vastustavat harmaan talouden kitkemistä?

Esim. EK ja Rakennusteollisuus vastustavat tilaajavastuulain kiristämistä ja sitä, että työn teettäjä olisi vastuussa ulkomaisen työntekijän veroista. Tässä vaatimuksessa on takana raha eli pelko kustannusten noususta. Julkisuudessa voidaan kyllä olla vastustavinaan harmaata taloutta, mutta käytännössä ei tehdä mitään, koska ei haluta vaarantaa isojen yritysten ja suuren rahan voittoja.

Mitä ollaan tekemässä ja mitä pitäisi tehdä?

Huhtikuussa 2011 rakennusalalla otetaan käyttöön ns. käänteinen arvonlisäverojärjestelmä. Käänteisyys tarkoittaa, että ostaja suorittaa veron tilaamastaan rakentamispalvelusta myyjän sijaan - urakointiketjussa aina pääurakoitsijaan saakka. Tavoitteena on vähentää rakennusalan harmaata taloutta.
Tämä käänteiseen arvonlisäjärjestelmään siirtyminen on hyvä alku, mutta se ei tule riittämään harmaan talouden vastaisessa sodassa. Verohallinnolle pitää antaa nykyistä paljon enemmän resursseja valvontaan. Pimeän työvoiman aloille pitää ottaa käyttöön henkilökortit, joista käy ilmi myös verotustiedot.

Miksi ei ole tehty tarpeeksi?
Mikä tässä oikein kiikastaa?

Harmaan talouden kitkemisessä on kaksi pääestettä. Toinen on se, että hyvin monet ihmiset hyötyvät siitä. Tosin vain lyhytaikaisesti, joten eläkkeellä voi tulla orpo olo. Toinen syy on ison rahan vaikutus, eli ennen kaikkea bisnesmaailma haluaa harmaata taloutta sen tuomien voittojen takia.

Ketkä haluavat vastustaa harmaata taloutta?

Minä vastustan harmaata taloutta, koska se on lakien vastaista, ja koska se tuo väärinkäyttäjille epäoikeudenmukaista etua rehellisten ihmisten kustannuksella.
Eikö edes valtiota kiinnosta tiedossa oleva muhkeat verotulot, jos harmaa talous laitettaisiin kuriin? Miksi nykyinen valtiojohto ei toimi tehokkaammin asiassa? Eikö ole olemassa todellista tahtotilaa asian korjaamiseksi? Onko liian paljon salaisia kytköksiä, joiden etuja pitää varjella?
Ketkä ihmiset ja mitkä puolueet haluavat liittyä kanssani vastustamaan tätä rikollista harmaan talouden toimintaa, joka jäytää Suomea kuin syöpä?

Jouko Piho
Itsenäisyyspuolueen
kansanedustajaehdokas
Uudenmaan vaalipiirissä