Mun bulimiaa kukaan ei ota tosissaan kun olen mies. Vanhemmat sentään on ollut huolissaan siitä, ehkä siksi kun olen todistanut plussakorttituloksella, että se kaikki tuhlaaminen on oikeasti mennyt ruokaan, eikä mihinkään muuhun.
Hampaita korjattiin tässä viime talvena. Etuhampaat oli ihan rikki. Kukaan ei tajua tätä. Psykiatri ei ota tosissaan, kuntoutushoitajat ei myöskään. Oksennan useita kertoja päivässä. On mulla muitakin mielenterveysonglemia ja diabeteskin, kiitos jatkuvat ahmimisen ja sokeriarvojen heittelyn. En edes tiedä miksi kirjoitan, ei kukaan kuitenkaan välitä.
.......
7
198
Vastaukset
- tsiptsip^^
kyllä aina joku välittää.. koita etsiä elämästäsi jotakin, joka on senttien, kilojen, kalorien ja muun sen ulkopuolella. syömishäiriö kun ei halaa eikä pussaa..
Voi kun olisikin joku joka halaisi, mutta kun ei. Miksi kukaan välittäisi tälläisestä köyhästä, sairaasta ja vielä erakostakin...
- Ruoka-addikti
Malkavian_Twilight kirjoitti:
Voi kun olisikin joku joka halaisi, mutta kun ei. Miksi kukaan välittäisi tälläisestä köyhästä, sairaasta ja vielä erakostakin...
En tiedä olenko oikeassa, mutta bulimiaan liittyy usein yksinäisyys, ainakin tämän palstan perusteella. Joko bulimiaa sairastava eristäytyy tai hän on ollut jo sitä ennen yksinäinen.
Ruoka on mulle ollu lohtu siitä asti kuin muistan ja lihomisen pelko sai minut opettelemaan oksentamisen taidon. "Nyt voin syödä niin paljon kuin haluan." Onhan se tavallaan hienoa, mutta hampaat sanovat näköjään ensimmäisenä itsensä irti. On vihlontaa, särkyjä ja esimerkiksi mars-patukan syöminen sattuu niin paljon että meinaan alkaa huutamaan.Hammaslääkärikeikka edessä tässä piakkoin. 2 vuotta oon sairastanu ja pahimpina aikoina olen oksentanut joka päiva.
Hoitajien/psykiatrien juuri pitäisi auttaa. Vaihtoon vaan jos tuntuu, ettei sinua oteta tosissaan. Hyvää hoitohenkilökuntaa on olemassa, ilmeisesti liian vähän. Syötkö lääkkeitä? Osalla on vaikutusta ahmimishimoon. Apua on varmasti saatavilla, mikäli sitä jaksaa ja haluaa hakea. Voimia!
- ao
Älähän nyt! Kyllä joku aina välittää! Yritä löytää itsestäsi ja elämästäsi hyviä puolia ja koita nauttia niistä. Tiedän että ei ole helppoa. Itselläni bulimia on nyt vähän on/off-tilassa. Välillä olen ihan tyytyväinen itseeni ja elämääni, toisinaan taas vihaan ulkonäköäni ja sitten tulee taas syömisen kanssa ongelmia. Yritä löytää joku jolle voit vapaasti puhua tuntemuksistasi. Minulla ainakin pelkkä pahan olon purkaminen toiselle ihmiselle helpotti paljon. Pidän sinulle peukkuja pystyssä, voimia! :)
Kiitos vastauksista. Kyllä tässä kai jotenkin eteenpäin mennään. Joku kysyi lääkeistä, syön ison kasan lääkkeitä aamulla ja illalla. Mikään niistä ei pitäisi vaikuttaa syömiseen. Yksi lääke oli sellainen mutta sen olen jo lopettanut vuosi sitten. Huonojen maksa-arvojen takia lopetettiin se lääke. En tiedä ehtiikö ne lääkkeet ede imeytyä ennen kuin oksennan. Kai ainakin osittain.
- Ruoka-addikti
Paha sanoa tässä juuri oksentaneena :( Lääkkeiden kanssa, etenkin jos niitä menee useasti päivässä, on varmasti haitallista oksentaa.
Miten mä nyt purkaisin. Tunnen itseni läskiksi (ja olenkin, koska painan 71 ja olen 172 pitkä)
Ahmin leipää ja pastaa kermakastikkeessa niin paljon, etten melkeinpä pystynyt oksentaa koska sattui mahaan niin paljon. Noh, se murhe oli minuutissa huuhdottu pönttöön. Alkoholia olen juonut eilen ja tänään eli pluskaloreita tullut varmaankin. Olen kuin pullataikina, inhoan itseni, olen ruma ja lihava, oksennan itselleni. Ahmin ja oksennan, olen lihava. Mikään ei ole hyvin. Suhteellisen kauniit kasvoni turpoavat ja olen ruma. Kroppani on kamalaakin kamalampi. Auttakaaa mua!!!!!!!!!
Miksi en osaa syödä niin kuin pitäisi? Itkettää ja masentaa. Lääkkeet auttaa minua mutta yksikään ei ole bulimiaan. Ilmeisesti seronil on lääke ahmimishäiriön hoitoon? Lääkkeistä on apua, mutta terpaiaa tarvitsen ja paljon.
"Oksennan itseni hetkeksi hoikaksi, sitten taas sorrun syöpöttelemään vähän liikaa, jonka jälkeen löydän itseni maha pallona vessasta, siistiä!
- coolbiaatch
ensin alkuun pakko sanoo itse parhaillaa parantumassa olevana bulimikkona että ÄLÄ OTA ITTEÄS LIIAN TOSISSAAN. ÄLÄKÄ VÄLITÄ JOS JOKU MUU EI OTA. Itsetunto kohdilleen ! äläkä sekota sitä itseluottamukseen.. itseluottamus on yliarvostettua. MUtta itses tunteminen on tärkeintä. OPETTELE KUUNTELEEN KEHOAS. Ala unelmoida ! jos unelmoit jo niin ala miettii realistisesti pikku askeleittain miten voit lähtee kohti unelmia/tavoitteta/tulev.suunnitelmia !
Toivonmuka näist oli mitää apua. Itsellä päiväkirjan pitäminen auttaa ! sinne kaikki vaa iha ilman mitää sensuuria ja esittämistä ! niin joo ja omaittensä 247 arjessakin kannattaa pyrkii olemaan..mut se tosiaan onnistuu parhaite ku ei ota itteensä liian tosissaa. Bulimia on ihan ku alkoholi tai tupakka jne.. riippuvuus. Mut periaattees jos siin o hyvä nii ehk joskus vuosien pääst vois esim. kerran pari vuodes viettää bulimia päivän ! =)
TSEMPPIÄ & RAKKAUTTA !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692653
- 622592
- 681772
- 241597
- 201520
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91460- 151372
- 381223
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81187- 251096