Stressasin työssäni vuosia ja epäilen että siihen tottuu vähitellen. Enkä tarkoita että stressiin tottumisessa olisi mitään hyvää. Työtahti alkoi jotenkin hyytyä ja uusia töitä ei millään olisi jaksanut aloittaa ja kaikki tekeminen alkoi mennä ihan "automaattiohjauksella" Alkoi tulla hankaluuksia ihmissuhdeisiin kun olin ja olen edelleen jotenkin henkisesti lukossa.
Tajusin jälkeenpäin että "normaalistressiä" suurempi stressipiikki antoi lisää voimia noin viikoksi eteenpäin. Ensin oli joku hengitystietulehdus ja antibioottikuuri. Sitten yksityiselämässä koin voimakkaan pakene tai taistele tilanteen ja taas jaksoin loistavasti yhden viikon. Kehitin jopa itselleni muutaman kerran yksin ollessani jonkinlaisen "raivokohtauksen". Huusin ja hakkasin nyrkillä vaikka tyynyä. Ja taas meni viikko vähän paremmin. Töissäkin yksi oikein kauhukiireviikko saattoi mennä ihan hyvin, mutta sitten saattoi mennä taas monta viikkoa ihan henkisesti jumissa ja romuna. Lopulta meni yöunet. Saatoin nukahtaa vasta puolilta öin ja herätä taas aamuyön pikkutunteina.
Lopulta aloin tietoisesti pyrkiä välttelemään stressaavia tilanteita. Kävin myös lääkärin juttusilla ja diagnoosiksi tuli tietysti nykymuodin mukainen keskivaikea masennus. Nyt voin jo vähän paremmin mutta edelleen pää on jotenkin sumea ja lukossa. Eniten tässä harmittaa että ei oikein jaksa hoitaa sosiaalisia suhteita ja perhekkin varmaan kärsii syrjäänvetäytyvästä isästä.
Nykyään toivon että tilanne alkaa paranemaan ja vielä mahdollisimman pian tietysti. Jos joku muu on käynyt samanlaisia ongelmia läpi ja selvinnyt niistä niin kerro ihmeessä miten?
Stressin voimalla?
En luovuta ikinä ?
0
76
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 682650
- 622582
- 681772
- 241597
- 201520
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä91460- 151372
- 381223
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko81177- 251096