Koko helvetin elämä on niin pienestä kiinni. Ihmiselämän onnistuminen ei riipu omista valinnoista, vaan siitä millaisessa ympäristössä sattuu kasvamaan.
Synnyin 80-luvun puolivälissä melko tavalliseen perheeseen, ja ilmeisesti elämän alkuvuodet menivät aika kohtuullisesti. 90-luvun alussa alkoikin kaikki mennä päin persettä.
Laman aikana isäni menetti työpaikkansa. No isäpä tästä turhautuneena alkoi vetää viinaa ihan urakalla. Humalassa turhautuminen purkautui toki omaan perheeseen, ja olikin "ilo" kuunnella kuinka isä taas raivosi ja löi äitiä, samalla kun itse peloissaan odotteli, että tuleekohan se kohta lyömään minuakin. Selvin päin hän oli useimmiten ihan mukava, mutta saattoi kilahtaa ihan mitättömistäkin asioista, joten kotona piti olla aina hieman varpaillaan. Lopulta isä teki itsemurhan ollessani 15-vuotias.
Lapsuuden kokemukset ovat aivan varmasti vaikuttaneet luonteeseni. En tiedä kasvoiko minulle edes koskaan minkäänlaista itsetuntoa. Olen aina ollut ujo ja epävarma, mikä on herättänyt valtavasti hilpeyttä ihmisissä. Naisseuraa nyt en ole koskaan onnistunut saamaan, pelkkää halveksuntaa vain epämiehekkäisillä ominaisuuksillani.
Mikään ei vedä niin KATKERAKSI, kuin sellaisten ihmisten halveksunta ja pilkka, joilla itsellään oli turvallinen ja hyvä lapsuusympäristö. Heillä oli varaa harrastaa mitä halusivat ja rahaa ostaa uusia vaatteita, sekä tehdä vaikka kivoja kesälomareissuja ulkomaille tai edes Linnanmäelle. Minäkin olisin halunnut harrastaa jotain joukkueurheilua jossakin seurajoukkueessa, mutta ei sellaiseen ollut rahaa. Uusi talvitakkikin hommattiin kirpparilta. Eniten rahaa perheessä taisi mennä isän viinaan.
Miksi en olisi katkera, kun sellaiset ihmiset NAURAVAT minulle, kun en ollut ihan yhtä onnekas?
Tällä hetkellä seuraan vahvasti isäni jalanjälkia, alkoholia menee aika reippaasti. Sillä pilaan kuitenkin vain oman elämäni (toisin kuin isäni), kun en naista ja lapsia tule koskaan saamaan. Opiskelen, mutta tulevaisuus tuntuu todella toivottomalta.
Ilman häviäjiä ei ole voittajia. Olen todella katkera elämälle, että minut valittiin häviäjäksi. Joka ikinen päivä mietin, entä jos muutama asia olisikin mennyt joskus toisin..
Miksi en olisi katkera?
3
281
Vastaukset
- 16+18
No jos tiedät mitä alkoholi isällesi aiheutti, kannattaako sen takia pilata itsensä elämää. Olet vain nyt pettynyt, mutta koeta päästä eroon alkoholista, yritä löytää joku harrastus elämääsi ja sen myötä saat muuta ajateltavaa.
Mieti mikä kiinnostaa sinua esim, harrastuksena ja rupea hankkimaan tarvikkeita. onkose valokuvaus tai joku muu harrastus jossa on samanhenkisiä ihmisiä. Ole rohkea, älä jää yksin, vaan keksi itsellesi jotain tekemistä.
Voit esim, sauvakävellä saat liikuntaa ja kunto pysyy hyvänä.. - Nainen jostakin =)
Samaa mieltä kanssasi. "Koko helvetin elämä on niin pienestä kiinni. Ihmiselämän onnistuminen ei riipu omista valinnoista, vaan siitä millaisessa ympäristössä sattuu kasvamaan." Olen sitä mieltä että elämä on sitä mitä muut siitä tekevät minulle/sinulle.
Minunkin elämää on muut pilannut. Olen joutunut kärsimään toisten ihmisten takia. Olen jo aikuinen ja silti sama peli jatkuu. Minunkin elämä olisi paljon parempi jos saisin elää elämääni omana itsenäni. Enkä Narsistin tyttärenä :(
Voimia sinulle ja ole oma itsesi, jätä se juominen tai ainakin vähennä sitä. Ei se ole ratkaisu ongelmiin tai apu johonkin, päin vastoin sekin pahentaa tilannetta. Olen huomannut että selvin päin on hauskempaa ja pääsee helpommin jonnekin tai jostain pois.
Kesällä on kauniita paikkoja missä voi istua ja lukea kirjaa. Puistoissa on varmaan yksinäisiä ihmisiä juttelemaan ihan reilusti vaan.
Kyllä sitä rohkenee kun tapaa jonkun kivan ja mukavan juttukaverin jossain vaikka siellä puiston penkillä.
Jos tykkäät koirista, se on hyvä lähestymistapa mennä juttelee jollekin koira ihmiselle. Kysellä siitä koirasta jotain esim. Ikää ja vaikka kehua koiraa että onpa söpö.
Täälläkin on noita keskustelu paikkoja missä voi ihmisten kanssa keskustella, ja joku oikein rehellinen ja samanhenkinen ihminen kuin sinä niin voi tavata vaikka kahvilla jossain.
Älä jää suremaan sitä isääsi ja seuraa hänen jalanjälkiään, tiedät mihin ne johtaa?
Kuules nyt se pää pystyyn ja kohti uusia tuulia.
Jätä se juominen ja käy vaikka syömässä sillä rahalla jossain kauniissa paikassa. Hyvä ruoka tuo hyvän mielen =)
Jos käy pohjalla niin sieltä vaan kohti ylös päin. Niin minäkin olen sieltä noussut =)
Järvi ja meri rauhoittaa, Kaunis auringon paiste ja lämmin tuulen henkäys. Ja vaikka hyvä kirja ja jotain naposteltavaa. Kesä on kivaa aikaa on mahdollisuuksia enemmän kuin talvella.
Voimia sinulle ja käy testaamassa nämä mun ohjeet jossain =) - vittuuntunut...
Minulla on kanssa ollut vaikeuksia elämän kanssa nuoruudessa ja miksei vieläkin. Isäni oli ja on kai edelleen kaappijuoppo ja vittuilee minulle silloin kun käyn siellä kotiseuduilla. minulla ei ole töitä ollut vuosiin siis muuta kuin jotain helvetin palkkatuki ja työharjoitteluja pienellä rahalla. onneksi sain hyvän miehen jonka palkalla elämme tiukkaa elämää. Siis aika yksinkertaista elämää eli aika paljon kotosalla kissojen kanssa joita meillä on 3 kpl. joskus elokuvissa käymme tai muuta. Elämä on kai taistelua päivästä toiseen että saa jotain ruokaa ja saa laskut maksettua. velkaa on liikaa tuloihin nähden. Mutta kun ei nykyyään saa mitään kelvollista asuntoa alle 50 000 e ja vuokrat kalliita. Mutta koti se on tämäkin vaikka osin pankin oma.
En syntynyt onnellisten tähtien alla kaiketi. onneksi ei ole lapsia tässä helvetissä.
Joskus vain tekisi mieli myydä asunto ja lähteä maailmalle. Mutta mitä se auttaisi..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 742932
- 652783
- 681822
Tykkään susta
Elämäni loppuun asti. Olet niin suuresti siihen vaikuttanut. Tykkäsit tai et siitä171669- 241657
- 201600
- 221533
- 481297
- 381263
Onko meillä
Molemmilla nyt hyvät fiilikset😢ei ainakaan mulla mutta eteenpäin on mentävä😏ikävä on, kait se helpottaa ajan myötä. Ko91259