Vapaa kuvaus

Hiski K. Harjasusi asuu samassa kaksiossa kuin naapurin.kissa.

Aloituksia

22

Kommenttia

525

  1. No nyt alkaa valjeta. Jutussa on siis kyse siitä millainen vartalo sinusta on kaunis.
  2. Linkin

    http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/onko-tiede-kumonnut-jumalan/324228

    alta löytyy mm. seuraava:

    Aiemmin olen maininnut, että leijona ja tiikeri pystyvät risteytymään. Kyseiset lajit elävät eri mantereilla erossa toisistaan. Geenitutkimuksella tiedetään, että ne ovat lähisukulaisia. Kuinka risteytyminen ja geneettinen lähisukulaisuus selittyy muuuten kuin, että niillä on ollut joskus yhteinen kantamuoto? Tietysti Lentävä spagettihirviö on voinut näppärästi luoda ne sellaiseksi kuin ovat ihan vain tulevien tutkijoiden kiusaksi.

    Lakiutumista on tapahtunut lyhyessäkin ajassa mm. Färsaarten hiiri ei enää risteydy eurooppalaisen hiiren kanssa. Hiiriä vietiin Färsaarille muistaakseni joksus 1700-luvulla. En nyt valitettavasti löydä tähän linkkiä. Tiedän, että nyt väitetään, että Färsaarten hiiri on edelleen hiiri. Niin onkin, mutta aikaa on kulunut vain vähän.

    Linkki lajiutumisesimerkkeihin:

    http://www.student.oulu.fi/~ktikkane/lajiut.html

    Lopussa mainitaan myös Färsaarten hiiri.
    _ _ _ _ _

    Löytyy myös maininta:

    Yhdysvalloissa ei ID-teoriaa saa opettaa kouluissa sen takia, että se on uskonnon opetusta.
    _ _ _ _ _

    Kannattaa lukea myös seuraava:

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/riekkinen-usko-kestää-evoluution/360498

    ja siihen liittyvä keskustelu.
    _ _ _ _ _

    Tässä vastausta. Vastaapa sinä nyt montako tuhatta vuotta kreationismi on porskuttanut ja miten hiirulainen sinun tieteilysi mukaan on Färsaarille päässyt.
  3. Jos nyt lajikysymyksessä pysytään, ainakaan nisäkkäiden osalta lajien lukumäärää ei ole edes lopullisesti selvitetty. Esimerkiksi hiirissä, päästäisissä ja pienlepakoissa on runsaasti tapauksia, joissa laji voidaan erottaa toisesta vain kromosomeja tai siittöitä mikroskoopilla tutkimalla - tai hiukan helpommissa tapauksissa esim siittimen tai takahampaiden muodosta, joka tapauksessa sellaisista piirteistä joita on perin vaikea tutkia kentällä.

    Voin kyllä kuvitella tilanteen jossa tutkija vinkkaa ohi lentävälle lepakolle että hei, tule tänne. Lepakko istahtaa tutkijan ranteelle ja kysyy että mitä. Näytähän poskihampaitasi... kiitos... näytähän kikkeliäsi... kiitos. Olet Myotis brandtii, tutkija sanoo. Aha, lepakko toteaa ja lepattelee tiehensä.

    Mitä tämä osoittaa? Sitä että tutkimusmenetelmät kehittyvät. Linnéllä ja Darwinilla oli mikroskooppi, nykyisin osataan analysoida DNAta. Huomataan että jokin yhtenä lajina pidetty onkin kaksi tai kolme hyvin samannäköistä lajia. Löydetään uusia lajeja joista yksikään tutkija ei ole koskaan kuullutkaan - jopa niin tiuhaan asutusta ja hajalle pommitetusta maasta kuin Vietnamista. Lisäksi esim Färsaarilla on selvästi kehittynyt uusi hiirilaji sinne aikanaan joutuneista kotihiiristä. Lajiutumista tapahtuu todennäköisesti tai oikeastaan varmasti edelleen, mutta se tapahtuu sellaisissa ympäristöissä ruohonjuuritasolla ja sademetsän uumenissa, ettei sinne ihan jokapahinen tutkimaan pääse.

    Eläimet-on-luotu-lajinsa-mukaan -periaate ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa vaikka kreationistit kuinka vänkäävät.

    Muuan ruotsalainen hakuteos sanoo suurin piirtein siten, että laji on sellainen populaatio tai populaatioiden joukko johon / joihin kuuluvien yksilöidet tutkijat katsovat kuuluvan samaan lajiin.
  4. En suinkaan tarkoittanut että pelkkiä vasikoita kaadetaan. Voidaan valita iso sonni tai vaikkapa huonokuntoinen eläin joka ei pääse yhtä ripeästi pakoon kuin muut. Tilanteen mukaan tietenkin. Kolme hyeenakoiraa ei tarvitse yhtä paljon kuin kymmenen leijonaa. Basil Fawlty keksisi tähän varmasti enemmänkin mutta itse en jaksa; eiköhän asia selvene tälläkin...