hiski.k

Vapaa kuvaus

Hiski K. Harjasusi asuu samassa kaksiossa kuin naapurin.kissa.

Aloituksia

22

Kommenttia

525

  1. Entä paljonko maailmassa on tapahtunut sellaista jota Nostradamus ei ole osannut ennustaa?
  2. Kentältä piti kuitenkin siirtyä tutkimuslaitoksiin ja tarhaoloihin ennen kuin selvisi, että tamaanit (Hyracoidea) ovat ulkonäöstään huolimatta läheistä sukua norsuille, että jotkut Microtus-suvun myyrät ovat niin yhdennäköisiä että lajien erottamiseksi on tutkittava mikroskoopilla kromosomeja ja siittiöitä, että vanhan ja uuden maailman majavat tosiaan ovat kaksi eri lajia (kuten myös vesikko ja minkki), ja että isot kissaeläimet saattavat luonnottomissa oloissa risteytyä.

    Eikä sitäkään kentällä selvitetty, että valaat (Cetacea) ja parivarpaiset kavioeläimet (Artiodactyla) ovat sen verran läheistä sukua toisilleen että ne on katsottu aiheelliseksi yhdistää monofyleettiseksi ryhmäksi Cetartiodactyla.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Cetartiodactyla

    Nisäkkäiden lisääntymiselimet ovat tärkeitä osasia, enkä malta olla siteeraamatta eläinsanastooni kopioimaani esimerkkiä siitä, mitä Honackin, Kinmanin ja Koepplin hakuteoksessa Mammals of the world (1982) sanotaan Sciurotamias davidianus-kallio-oravalajin siitinvärkin vaikutuksesta sen luokitteluun: "S.davidianus has a penile duct and Cowper’s glands, and its glans and baculum are similar to those of Ratufa; therefore, Callahan and Davis, 1982, removed this taxon from the Tamiasciurini where it had been placed by Moore, 1959, and tentatively referred it to the Ratufini. Gromov et al., 1965, placed this genus in the tribe Tamiini with the genus Tamias."

    Tällaisiakin eroja on hiukan hankala tutkia kentällä.

    Miten on, jb, jos joudut syyttömänä syytetyksi ja sinulta pyydetään DNA-näytettä, kieltäydytkö antamasta sitä vetoamalla siihen DNA-analyysin lapsenkenkäisyyteen?
  3. 1600-luvulla kirkkoisät katsoivat että majava on kala ja sopii siis paastonajankin syöpöteltäväksi...

    http://en.wikipedia.org/wiki/Beaver#In_dietary_law
  4. Paras olisi varmasti ollut se jota ei valitettavasti ollut olemassakaan, koska valmistaja tiesi että se olisi tavalliselle kuluttajalle liian kallis eikä sille olisi kysyntää! Valmistaja olisi ollut Revox, Tandberg tai Teac.

    Ensimmäiseni oli JVC HR-D225E (jos muistan kirjaimet oikein), jonka hankin 1985. Koneisto on aivan eri luokkaa kuin 2000-luvun puolella tehdyissä, eläkkeellä vaatehuoneen hyllyllä mutta toimii edelleen*. Dolby B-stereoäänestä oli paljon hyötyä vuokrakasettien kopioinnissa, kuvan laatu alkaa heiketä mutta ei ole edelleenkään huono.

    Sitten tuli Hitachin tekemä hifi-Finlux, eka hifikone jonka hinta putosi 3000 markkaan, ja toimihan se... aikansa. Romutin sen kun se rypisti ensimmäisen kerran nauhan. Sitten Panasonic jonka nimessä numero 65 - hifiääni kuten kaikissa myöhemmissäni, julmetun kohinainen kuva mutta valinnan ratkaisivatkin äänitystason käsisäätö, upotuseditointi ja 3000 markan tarjoushinta. Eläkkeellä mutta toimii*.

    Nelosena taas JVC, hinta 1495 markkaa, erittäin hyvä kuva ja hyvä koneisto. Tätä konetta käytän säästellen, silloin kun haluan nautiskella. Viitosena Funain muovilelu, hinta 69 euroa, nykyisenä päänauhoituskoneena, toimii pari tuntia kerrallaan ja alkaa sitten narskua niin muovisesti ettei raski pitempiä sessioita pitää, jos kohta ei yleensä tarvitsekaan. Nauhoituksia ei ole paljon tarvinnut tehdä tallentavan digiboksin hankinnan jälkeen.

    Kuutosena LG:n VHS-DVD-yhdistelmä, 129 euroa, hyvä kuva ja hyvä äänentoisto. Oli jonkin aikaa käytössä mutta siirsin vaatehuoneen hyllylle odottelemaan* (otettavaksi käyttöön sitten kun Funai sanoo poks), kun ostin seitsemännen ja mahdollisesti viimeisen: LG ...388, VHS-DVD-tallennin, 199 euroa. Hyvä kuva vaikka terävyyden säätöä jää kaipaamaan, pääasiallisena toistavana koneena. Mekanismi tuntuu onneksi sellaiselta ettei se ihan puolessa vuodessa leviä, mutta silti mietin ostaisinko kaiken mahdollisen varalta varakoneeksi vielä toisen samanmoisen... (isäukko pohti yhdessä vaiheessa ostaisiko vielä yhden kolmiäänipäisen kasettidekin ja olen kuullut kaverista joka osti varastoon kaks kuvaputkitöllöö sillon ku ne makso enää 99 euroo kple...)

    Olen laskeskellut että tällä määrällä voin katsella vanhoja nauhojani koko loppuikäni - aika vähän noita tulee katsottua kun TV työntää katsottavaa niin paljon ettei pääkopan vastaanottokyky tahdo riittää. DVD:lle kopiointi tuntuu liian suurelta urakalta, enintään joitakin useimmin katsomiani voisin ajatella levyttäväni.

    * Toki näilläkin pyöräytän kasetin tai pari silloin tällöin ettei koneisto "pikeenny"!
  5. Tom Brakefield: Kingdom of might - the world's big cats (1993): Although hybrid offspring of various [big cat] species are generally infertile, Helmut Hemmer has reported that some hybrid females are fertile,
    thus making possible crosses between the hybrid and one parental species.

    Risteymien lisääntymiskyky on siis poikkeus eikä sääntö.
  6. Valikoituja mielipiteitä majavien lajimäärästä aikajärjestyksessä; tässä ovat mukana vain ne jotka olen poiminut oman latina-englanti-suomi-nisäkäsnimistöni huomautuksiksi, lukemiani kirjoja on toki parikymmenkertaisesti enemmän:

    - Reid [1818-1883] & Harvey: Quadrupeds, what they are and where found (www.gutenberg.org, ei julkaisutietoja): Of true Beavers there is only one species - unless the beaver of the Old World be different from the well-known animal of the American continent.
    - Salovaara (toim): Eläinten maailma (Otava 1930 - 1931): Amerikkalainen majava luetaan nyttemmin eri lajiksi - -;
    - Hvass: Maailman nisäkkäät (WSOY 1957): - - kolme lajia, (tavallinen) majava, Kanadan ja Kalifornian majava, - -;
    - Morris: The mammals (Hodder and Stoughton (& The Zoological Society of London & Granada TV Network), London 1965): It is now generally believed that all living Beavers belong to a single species, - -;
    - Grzimek et al (toim): Grzimeks Tierleben (Kindler Verlag, Zürich 1967 - 1972): Früher betrachtete man die altweltlichen und die neuweltlichen Biber als zwei verschiedene Arten. Die gründlichen Untersuchungen, die H-A Freye 1960 veröffentlichte, ergaben jedoch die Unhaltbarkeit dieser Artentrennung.
    - Kiehtova eläinmaailma (Valitut Palat, 1.p 1972, 2.p 1972, 3.p 1980, 4.p 1987): Castor fiber on majavan ainoa laji.
    - Siivonen: Pohjolan nisäkkäät (Otava, 2.p 1974): Ovatko majavat eri lajeja vaiko alalajeja on toistaiseksi selvittämättä.
    - Lahti (suom toim): Zoo - suuri eläinkirja (WSOY 1977 - 1978): Kanadanmajavan kromosomiluku on nimittäin selvästi pienempi kuin euroopanmajavan, eivätkä lajit ilmeisesti pysty enää risteytymään - -;
    - Koivisto (toim): Suomen eläimet (Weilin & Göös 1983): Suoritetuissa tarhakokeissa niiden ei ole todettu risteytyneen.

    Tämän hetken tiedon mukaan lajit ovat kanadanmajava (Castor canadensis) ja euroopanmajava (C.fiber). Mitä sanoivat varhaiset kreationistit, entä mitä sanovat nykyiset? Vai onko kysymys liian vaikea?
  7. Ja kun tutkimusmenetelmät kehittyvät, monet lajirajat saattavat mennä uusiksi, kuten tuolla aiemmin majavista kirjoitin.

    Mikä onkaan tieteellisten kreationistien suhde majavien lajikysymykseen - ovatko he koko ajan tienneet että majavia on kaksi lajia, kuten niitä perinteisen eläintieteen tämän hetken tietämyksen mukaan on, sen sijaan että niitä olisi yksi kuten ennen 1950-lukua arveltiin tai vaikkapa kolme kuten joku taisi 1950-luvulla olettaa? Entä mitä he siinä vaiheessa sanovat jos perinteisen eläintieteen uusilla tutkimuksilla havaitaan että majavalajeja onkin enemmän kuin kaksi? Pitävätkö edelleen kiinni kahdesta?
  8. jb, luettele kissaeläinlajit. Tämän ei pitäisi olla liian vaikeaa jos kerran olet lajiutumisasioista selvillä. Saat myös luvallani luntata oppikirjoista jos haluat.
  9. Esittele kaikin mokomin omat taksonomiset metodisi jossakin eläintieteilijöiden kongressissa. Katsotaan sitten saatko tiedeyhteisön vakuuttumaan.

    Sinulta ei varmaan kannata kysyä oletko kuullut että eläinten sukulaisuutta voi tutkia myös DNA:n avulla, koska jotenkin epäilen ettet pidä sitä pätevänä keinona.
  10. Olisikohan Miskatonicin yliopiston vai Yläbaman aliopiston alaa?

    http://en.wikipedia.org/wiki/Miskatonic_University
  11. Urosleijona × naarastiikeri = liikeri [engl liger], urostiikeri × naa­rasleijona = tiikoni [engl. tiglon, tigon]; nimen alkukirjain kertoo isän lajin. Brakefieldin Kingdom of might - the world's big cats (1996) mainitsee liikerien olevan erittäin isoja - kirjassa on vaikuttava kuva, jonka tunnistuttamisella on hyvä jekuttaa kohtalaisen asiantunteviakin harrastajia.

    Leikola (suom toim): Suuri eläinkirja (2.painos 1963), suora lainaus: [Tii­kerin ja leijonan] Sukulaisuus on niin läheistä, että eläin­tarhoissa on pystytty joskus tuottamaan täysin terveitä ja jopa lisääntymiskykyisiä risteytymiä. Naarasleijonan ja urostiikerin jälkeläinen on monessa suh­teessa tiikerimäinen, mutta sillä on leijonan juovaton tai heikosti juovikas turkki; uros­leijonan ja naarastiikerin pentu taas on muuten leijonamaisempi, mutta sen turkki on yleensä juovikkaampi.

    Koivisto (suom toim): Kodin suuri eläinkirja (1978 - 1982), lyhennetty & tiivistetty ote: tarhaoloissa tuotettuja risteymiä: urosleijona × naarastiikeri, useinkin tarhoissa, elinkelpoisia, lisääntyviäkin, urokset enemmän tiikerimäisiä; urostiikeri × naarasleijona, elinkelpoisia; urosleopardi × naarasleijona, ulkonaisesti välimuoto; uros­leijona × naarasjaguaari, elinkelpoisia; urospuuma × naarasleopardi Hagenbeckillä Ham­purissa 1911; urosleopardi × naarasjaguaari ja urosjaguaari × naarasleopardi, tarhassa hel­posti, elinvoimaisia ja kookkaita; Seuraavanlainen risteytyskin on onnistunut: urosleijona × naaras(jaguaari × leopardi).
    _____

    Mitä sitten tulee muihin Canis-suvun lajeihin kuin koira (susi, punasusi, kojootti, kultasakaali, vaippasakaali, juovasakaali, simeninsakaali), ne risteytyvät peräti hilpeästi koirien kanssa jos saavat tilaisuuden ja jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Simeninsakaali (Canis simensis, aik mm kaberu ja etiopiankettu, uusionimi etiopiansusi) saattaa hävitä sukupuuttoon risteytymällä koiran kanssa - ellei ehdi kuolla koirien levittämiin tauteihin. Susi, punasusi ja kojootti risteytyvät keskenään jos niikseen tulee; jotkut taksonomit ovat sitä mieltä että punasutta (Canis rufus) ei ole olemassa vaan se on suden ja kojootin risteymä; itse en ole aivan vakuuttunut. Jonkun kirjan (nimi unohtunut) mukaan kettu ja kojootti risteytyvät tarhassa mutta tätä en oikein usko.
    _____

    Olen itse taksonomina pelkkä harrastelija; tuntemukseni on kertynyt 1991 aloittamani nimistön keräämisen myötä. Mutta asiantuntijatkin ovat kaikkea muuta kuin yksimielisiä: Corbetin ja Hillin perusteos A world list of mammalian species (1980) listaa tiettävästi 4008 lajia, mutta vetää minunkin havaintokyvylläni huomaten monta mutkaa aivan liian suoraksi. Macdonaldin (toim) Encyclopaedia of mammals (minulla v 1989 painos; suomalainen laitos Maailman eläimet (1985 - 1986)), joka on likipitäen ainoa ns suurelle yleisölle tarkoitettu teos joka luettelee kaikki lajit vähäisimpiä päästäisiä myöten, listaa oman laskuni mukaan 4106 lajia; Desmond Morrisin The mammals (1965) tuntee ilmeisesti 4237 lajia mutta mainitsee useita sellaisia joita mikään muu ei näytä tuntevan jos oikein muistan. Nykyinen käsitys nisäkkäiden lajimäärästä liikkunee 4400:n paikkeilla. Hvassin Maailman nisäkkäät (1957) esittää toisaalta sellaisenkin arvion kuin 10.000!

    Voisin joskus laskea montako kirjoista löydettyä lajinimeä omassa nimikokoelmassani on (esim Macropus canguru, M.elegans, M.parryi, Protemnodon elegans, Wallabia canguru, W.elegans ja W.parryi ovat yksi ja sama piiskahäntävallabi eli sirokuonokenguru eli cookinvallabi eli eli...), mutta se vaatisi pirusti rivilaskentaa ja luettelon typistelyä johon en jaksa kehittää makroa.

    Se että Suomeen 1930-luvulla istutettiin sekä euroopan- että kanadanmajavia, johtuu siitä että tuolloin niitä pidettiin samana lajina. 1950-luvulla joku taisi peräti todistaakin sen. Nykyisin kuitenkin tiedetään että niiden kromosomilukukin on erilainen eivätkä ne risteydy edes tarhaoloissa. Vesikon ja minkin (Mustela lutreola ja M.vison) sukulaisuuden tuntemus on käynyt läpi samat vaiheet.

    Joten näissä riittää selviteltävää vielä pitkäksi aikaa ja joka vuosi joku löytää jotain uutta. Wikipedian siivilöinti on osaltani väliaikaisesti pysähtynyt kohtaan Dasymys, ja kun pääsen Zyzomys woodwardiin asti, lienee koko hoito uudistunut niin paljon että on aika aloittaa Abrawayomys ruschiin kohdalta uudelleen!

    Ja nyt mä lähden teeveen ääreen katsomaan hienoa scifiä.
  12. Tuskinpa minulta kysyt, mutta vastaan kuitenkin.

    1. Risteytyskokeilla.
    2. Kalat ovat joka tapauksessa mätiä ennen syntymäänsä.
    3. Luoja tietää, minä en.
    4. Saattaa olla ammattilaisellekin liian vaikeaa, mutta tieteelliset lajinimet mirhanreini ja ranjitsinhi ovat jotenkin äänteellisesti kivoja.
  13. van den Brink / Kaikusalo (suom. toim.): Euroopan nisäkkäät (1968): "Yleisesti ollaan samaa mieltä siitä, ettei suku (genus) ole luonnollinen käsite. Siitä, pitäisikö suku käsittää laajasti vai rajoitetusti, tullaan siksi aina kiistelemään."

    Välillä esimerkiksi kaikki pienet kissapedot ilveksiä myöten on luettu Felis-sukuun, tämänhetkinen trendi tuntuu olevan jaotella ne puoleen tusinaan eri sukuun.

    Olisi myös kiinnostavaa tietää _esimerkiksi_ se missä kohtaa saksanhirvi (Cervus elaphus) lakkaa olemasta saksanhirvi ja alkaa olla vapiti (Cervus canadensis). "Beringinsalmen kohdalla" tuskin kelpaa selitykseksi, koska muutamat tutkijat lukevat jotkut aasialaisetkin alalajit vapiteiksi.

    Nisäkkäiden taksonomiaa tutkiessa (olen kerännyt nimistöä vuodesta 1991 ja tutustunut taksonomiaan siinä sivussa) vaikuttaa joskus siltä että okapi on ainoa laji jonk luokittelusta ei sanottavasti ole eriäviä mielipiteitä.
  14. Liikereitä taiwanilaisessa eläintarhassa:

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/08/tiikeriemo_synnytti_leijonalle_poikaset_1906087.html?origin=rss

    Wikipedia kertoo vielä hurjemman jutun: "There have been at least 11 documented cases of Blue/Fin Whale hybrid adults in the wild. Arnason and Gullberg describe the genetic distance between a Blue and a Fin as about the same as that between a human and a gorilla."
  15. "Olisikin mukava tietää, että mikä on tämän entisajan taikaseoksen koostumus, jos ja kun se säilyy jopa kymmeniä tuhansia vuosia luonnonolosuhteissa?"

    On kai niitä analysoitu ja kaiketi jossain maalaustaiteen historian kirjoissa selitettykin? Max Doerner, Bodo W. Jaxtheimer ja Akke Kumlien voisivat olla sopivia nimiä joilla aloittaa.
  16. En pysty selventämään koska en ole biologian ammattilainen. Valitan.

    Saattaa olla ettei tyhjentävästi pystyisi selventämään ammattilainenkaan.

    Mutta ottakaamme tähän vertailun vuoksi mielipide Cercopithecus-suvun lajimäärästä, teoksesta Grzimeks Tierleben (1967 - 1972): "Und De Vore stellt resignierend fest: »Wieviel Arten von Meerkatzen es tatsächlich gibt, hängt davon ab, welcher Spezialist sie zählt.»"
  17. Karlssonin ja Anderssonin toimittama teos Djurens underbara värld (1985) esittää määritelmän käsitteelle 'laji': "Art – den fundamentala enheten vid indelning av växter och djur. Djuren indelas i arter som är lika varandra i sådan omfattning att dr utan fertilitetsnedsättning hos avkomman kan fortplanta sig tillsammans. Gränsfallen är emellertid legio, och för många grupper av närstående djur råder det stor osäkerhet om artgränserna. Läng försökte man att nå fram till entydiga, objektiva kriterier för en art. Även seriösa taxonomer anför i dag följande definition som ett gott alternativ: En art är vad en erfaren expert inom områden anser vara en art."

    Pari harjoitustehtävää: montako lajia Canis- ja Equus-sukuihin kuuluu?
  18. Mitä hittoa ovat "hyötytiloihin nähden 2 vapausasteen liikkuvat ohjausrakenteet"? Tuollaisia ei ole edes RLLK keksinyt.
  19. "Kuuta on mukava katsella muttei se raketilla kulje. Ja kaiken lisäksi ilman voimakasta gravitaatiota sekin singahtelisi ympäriinsä kuin hullun kulli."

    Mikä sitä sinkauttelisi? Eikö se muka kulkisikaan suoraviivaisesti viimeksi saamansa potkun suuntaan, kunnes joku tai jokin muuttaisi sen rataa?
  20. Kas kummaa kun yhtäkään oikeaa avaruuslentoa ei kuitenkaan ole tehty niillä lautasen muotoisilla aluksilla, vaan matkaan on lähdetty niillä lyijykynän mallisilla raketeilla. Mutta ehkäpä nuo "oikeat avaruuslennot" ovatkin kaikki tyynni olleet Hollywoodissa, Moskovassa, Cinecittá-studioilla jne. lavastettuja ja Hubblen kuvat Pixarin tietokoneilla tehtyjä?
    21. 25 / 27
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt