vanha.jaara

Vapaa kuvaus

Olen varttunut ja virttynyt tekniikan ihminen, joka on ehtinyt olla jo hyvin monessa mukana. Olen kiinnostunut hyvinkin erilaisista asioista, mutta fysiikan ja matematiikan ongelmat ovat aina haasteellisia, vaikka toisaalta kieli ja sen käyttäminen on myös kiintoisaa. Noita persoonallisuusosion vastuksia pitäisi osaltani kohtuullisesti laventaa, sillä nuo standardivastaukset eivät minulle sovi lainkaan. Minulle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen vanha.jaara@suomi24.fi. Vastaan, jos vain ehdin. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

376

  1. Samaa ihmettelin itsekin, mutta sitten lukaisin seuraavan linkin tarinat ja tulin asiasta sivistyneeksi

    http://tremor.nmt.edu/how.html
  2. Liikuttelemalla kursoria faasidiagrammin eri kohdissa saa selville, millaista jäätä missäkin paineessa syntyy. Lisäksi napsattamalla hiiren nappulaa saa vielä tarkemman kuvauksen kunkin jäätyypin ominaisuuksista.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000005765401
  3. 16/17.

    Täytyy jälleen ottaa omaehtoinen suomen kielen kertauskurssi, tosin se on tarpeen monen muunkin syyn takia.
  4. Ferromagneettiset aineet menettävät magneettisuutensa Curie-lämpötilassa. Linkissä

    http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/tables/curie.html#c1

    on esitetty muutamien ferromagneettisten aineiden Curie-lämpötilat (huom. lämpötila ilmoitettu kelvinasteina).
  5. Aivan normaali menettely: karakteristinen yhtälö, sen juuret, homogeenisen osan ratkaisu, sitten yksittäisratkaisu ja lopuksi vakioiden määritys alkuehdoista. Ja siinä se on.
  6. Ammattielektroniikassa kullattuja liitinpintoja käytetään juuri siksi, että kontakti säilyy hyvänä vaikeissakin ympäristöoloissa, jollaisia ovat esimerkiksi erilaiset teollisuusympäristöt. Jos on kyse usein avattavista liittimistä, täytyy kultauksen olla vielä suhteellisen paksu.

    Harrasteaudiolaitteissa kysymys on pelkästään imagon kohottamisesta, ei mistään teknisestä tarpeesta.
  7. Katselepa ensin vaikka täältä

    http://www.diffusion-polymers.com
  8. Kai kumminkin olet mieltänyt, että olet yliopistossa opiskelemassa etkä oleilemassa? Jos olet peruskoulussa ja lukiossa ollut huomattavan lahjakas oppilas, niin olet vain tuudittautunut siihen harhakäsitykseen, että opit asiat ilman suurempia ponnisteluja.

    Voin vakuuttaa, että opintojen edetessä jokaiselle tulee eteen se raja, jolloin asioiden oppimisen eteen tulee tehdä tosissaan työtä. Joillekin tämä raja tulee aiemmin, joillekin toisille myöhemmin, mutta jokaiselle se joka tapauksessa tulee.

    Joten kannattaa vain panostaa ohjelmoinnin oppimiseen pikkuisen enemmän ja oppia samalla se, ettei opiskelu läheskään aina ole pelkkää hauskaa leikkiä vaan raakaa työntekoa.
  9. Tuoltahan löytyi myös lisää tietoa:

    http://www.lsbu.ac.uk/water/explan2.html#Pmelt

    Eli vesi aina jäätyy, kun pakkasta laitetaan riittävästi, oli paine mitä tahansa.
  10. Monille kuuluisuudesta haaveleville nuorille näyttää tulevan yllätyksenä, ettei se Idols-jengi käykään noutamassa heitä televisioon kotoa peiton alta, vaikka he ovat tietysti lavasäteilyltään täysin omaa luokkaansa.
  11. Olen usein ihmetellyt, mikä hirveä hinku nuorilla on joillekin suosikkialoille, jotka eivät tarjoa keskitason ammattilaisille, joita useimmista kuitenkin tulee, sen kummemmin pysyvää työtä kuin kunnon palkkaakaan. Esimerkkinä tallaisesta ovat erilaiset taideoppilaitokset tai sitten proosallisemmat hoiva-alan ammatit.

    Ilmeisesti silloin nuorena on tärkeämpää, että ammattiala on kiinnostava ja pyrkimisen arvoinen, eikä suinkaan se, että työllään pitäisi elämässä tulla toimeenkin.
  12. Pitkään tunnettu temppu on ollut kylvää pilviin hopeajodidikiteitä. Aine taitaa vain olla kohtuullisen kallista sisältämänsä hopean takia, että sateen tekeminen tällä tavoin on harvinaista.
  13. http://tidepool.st.usm.edu/crswr/ice.html

    http://www2.bren.ucsb.edu/~dturney/WebResources/WaterSteamIceProperties/IceWaterProperties.pdf
  14. Lue ensin vaikka täältä sivulta 304 lähtien ominaisarvoista ja -vektoreista

    http://www.csc.fi/oppaat/num.kayt/
  15. Halukkaat lukekoot tarkemmin

    http://www.lsbu.ac.uk/water/explan4.html#mpemba
  16. Ulkomaisissa lähteissä "commercialisation" näyttäisi olevan ylemmän tason termi kuin "productisation", jolla tarkoitetaan vain tuotteen loppuviilausta; suomalaisten kirjoituksissa taas päinvastoin. Suomalaisia onkin väitetty turhan tuotanto-orientoituneiksi, kaupankäynti on sen sijaan on perinteisesti ollut vaikeampaa. Kai se sama näkyy termistössäkin

    Ilmeisesti molemmat käyvät yleistekstissä, tieteellisissä kirjoituksissa kannattanee ottaa tarkemmin selvää termien tarkasta merkityksestä.
  17. http://www.lexitec.fi/queries5.html

    Itse käyttäisin kuitenkin termiä "commercialise innovation", jota on käytetty esim. lähteissä

    http://web.mit.edu/deshpandecenter/downloads/presos/facultyworkshop_SBIR.pdf

    http://www.et.teiath.gr/tempus/glossary.asp

    http://www.sydneybec.com.au/DSRD Leaflets/pdf/INNOVATE.pdf
  18. En aiemmin ottanut esiin tätä linearisointia, joka tietysti tuottaa yksinkertaisimmat yhtälöt. Sen voi tehdä juuri kuten kerroit, tai sitten korvaamalla ensin jo männän etäisyyden yhtälössä arcsin(R*sin(fii)/L) lausekkeellla R*sin(fii)/L.

    Edelleen tästä linearisoidusta etäisyydestä derivoimalla saadussa nopeuden lausekkeessa voidaan sin(R*sin(fii)/L) korvata (R*sin(fii)/L):llä. Näin päästään täsmälleen esittämääsi yhtälöön.

    Virhe tarkkojen ja linearisoitujen yhtälöiden välillä on normaaleilla kiertokankisuhteilla aivan olematon, ja siksi kannattaa käyttää vain yksinkertaistettuja yhtälöitä, vaikka nykytekniikalla tarkkojenkin yhtälöiden pyörittely on aivan yhtä helppoa.
  19. Täytyy hieman puolustaa muinaista tutkijaa, sillä hän ei varmasti päässyt pudottelemaan esineitä kymmenen kilometrin korkeudesta, vaan jo muutama kymmenen metriä sai riittää. Lisäksi hänellä ei ollut nopeustutkaa saati muita elektroniikkavempeleitä nopeuden tai ajan mittaamiseen, vaan silmämääräinen vertailu oli ainoa keino.
  20. Jos tarkastellaan putoamisliikettä neliöllisen ilmanvastuslain vallitessa, niin kuvaavaksi differentiaaliyhtälöksi tulee

    m v'(t) = m g -k (v(t))^2

    missä m on massa, g maan vetovoiman kiihtyvyys, k ilmanvastuksen verrannollisuuskerroin ja v(t) nopeus ajan t funktiona.

    Kun tämä yhtälö ratkaistaan ja ratkaisusta otetaan raja-arvo, kun t lähestyy ääretöntä, niin rajanopeudeksi saadaan

    (m g/k)^(1/2).

    Näin rajanopeus on verrannollinen putoavan esineen massan neliöjuureen, jos muut tekijät säilyvät vakiona.
    21. 17 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt