mdk.mdk

Vapaa kuvaus

Aloituksia

147

Kommenttia

2529

  1. Palstat on täynnä tahallisia toistoja ja massalevitettyjä viestejä ja lenkkejä.

    Julian huolet ovat hänelle suuria asioita, kun on varovaisesti alettava testaamaan isojen maailmaan kurkistamista!
    Lasten huolet on otettava vakavasti ja olet ymmärtänyt sen. Ihana asia että lapsenlapsesi luottaa täysin vaariinsa ja hänen apuunsa ja ymmärtämiseensä!

    Löytyikö sopivan kiiltävää huulipunaa?
  2. ja joulukuusi on laatikossa odottelemassa ensi joulua.
    Jätin vaan adventtikyntteliköt ikkunoille.
    Katson että joulu on ohi minun kohdaltani.
    Koska kinkku jäi ostamatta reissuun lähtökiireissä
    niin ostin nyt ja hyvältä maistuu!

    Vegetaarisen ruokavalion ja hikoilun ansiosta
    laihduin pari kiloa, on otettava takaisin ... :-)
  3. kun näen että edellinen viestini meni väärään
    paikkaan, piti laittaa tuonne hännille.
    Ehkä SkillaNin kirjoittama sana "lasagne"
    viestissään sai sormeni refleksinomaisesti
    jatkamaan kinkkuteemalla :-D.
  4. Ennenkuin tämä Juttutupa on punaisessa tilpussa niin tämä täti vetää ison
    joulukinkun uunista...
    En voinut vastustaa kiusausta kun olin eilen kaupungilla
    ja näin että joulukinkut on alennusmyynnissä!
    Ostin ison kinkun ja nyt odotan vesi kielellä sen valmistumista.
    Keittiöstä leijuu herkulliset tuoksut nenuuni.
  5. Katsoin eilen illalla uutisia, missä kerrottiin
    Thaimaassa elefanttien olleen rauhattomia ja sanottiin töräytelleen kärsällään
    muutama tunti ennen kuin aallot saavuttivat rannikon.
    Tuntia ennen katastroofia niitä ei enää pidätellyt mikään, vaan ne lähtivät
    juoksemaan vuoristoa kohti, turistien ratsastamina.
    Niin pelastui moni turistikin.

    Joku asiaintuntija sanoi, että ilmeisesti elefanteilla on joku ultraäänien
    tunnistamiskeskus, joka ilmoittaa uhkaavasta vaarasta.
  6. missä mainitaan :-)
    Ei vielä nukku-Mattia näy, joten päätin pistäytyä tuvalla kurkkaamassa onko muita vielä liikkeellä.

    ZOZ, kuinka sun tentit on menneet? -
    Olet varmaankin kiitollinen meille mummuille, jotka olemme tukeneet noissa C++ "läksyissä", meillähän nämä hommat on hanskassa, vaikka välillä onkin hanskat hukassa! :-) ;-)

    Joskus sitten, kun olet uraputkessa, voit muistella meitä täällä Juttutuvassa... Muuten, olen huomannut että kaikilla "nörteillä" on yhteistä tuo suun venyttely (=haukottelu), alituinen väsymys.

    Veljeni poika, joka kuuluu juuri tuohon "nörtti-rotuun", tuli jouluksi kotiin Lontoosta, on haukotellut koko ajan, sukeltaa välillä peiton alle ja nukkuu, nukkuu, nukkuu vaan! Voi sitten kertoa kavereilleen, että on käynyt kotona nukkumassa.
    Sinäkin noita korvatyynyjä tunnut kaipailevan...

    No hyvää yötä nyt vaan kaikille yökyöpeleille,
    eli niinkuin exäni sanoi: "Hyvä jöötä, jököpeli", kun ei suomen kieli oikein suussa taipunut.
  7. Muutama päivä kotiin tulon jälkeen aloin todella käsittää mistä katastroofista olen selvinnyt ehjin nahoin.
    Mieliala vaihtelee itkukohtauksista kaikkia ja kaikkea ajatellessa, kiitollisuuteen että olen turvallisesti kotona.

    Kuulin ystävättäreltäni, joka on saanut yhteyden sukulaisiinsa Sri Lankalla ja jotka ovat lukeneet lehtiä, katsoneet paikallisia TV-uutisia ja jopa käyneet paikan päällä, että ainoastaan yksi ihminen (valkoihoinen turisti) oli pelastautunut hotellin katolle, kaikki muut ihmiset joutuivat virran vietäväksi hotellissa missä asuin...

    Olen nähnyt painajaisunia. Uin kaikenmaailman roinan keskellä, tarraudun seiniin ja herään kun rutistan tyynyä rystyset valkoisina.

    Onneksi on ystäviä, jotka ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä ja on ystäviä, joilla on ammattitaitoa auttaa kriisissä olevia. Siinäkin mielessä olen onnekas ja edellytykset omasta (pienestä) kriisistä selviämiseen ovat käden ulottuvilla.

    Toivon että kaikki ne, jotka todella ovat kaiken kokeneet, saisivat parhaan mahdollisen tuen kotiin päästyään. Samoin omaiset, jotka ovat eläneet ja elävät epätietoisuudessa.
  8. sama jurina hallitusta ja viranomaisia kohtaan.
    Täällä Ruotsissa vaaditaan jo hallituksen eroamista kun eivät ole toimineet riittävän nopeasti.
    Ulkoministeri meni kaikessa rauhassa teatteriin,
    joku toinen vietti jouluvapaatansa, Perssonilla itsellään taisi olla pitkien unien tarve ja olla höllötti kaikessa rauhassa kotonaan.

    Vasta nyt ovat ensimmäiset hallituksen järjestämät koneet matkalla hakemaan loukkaantuneita ruotsalaisia kotiin. Matkayhtiöt ja jotkut työnantajat, kuten Volvo, ovat lähettäneet ylimääräisiä koneita hakemaan ruotsalaisia. Yhteistyösopimus on myös mm Suomen, Norjan ja Saksan kanssa.

    Kun Suomi oli jo lähettänyt ensimmäiset koneet ja kenttäsairaaloita onnettomuuspaikoille, jahkaili Ruotsin hallitus vielä, eikä uskonut että tilanne on niin vakava kuin sanottiin.
  9. kaikille juttutupalaisille!
    Tämä uudenvuoden aatto tulee vietettyä hyvin hiljaisesti, ilman shampanjaa ja rakettien räiskettä.

    Katselin eilen illalla TV:stä kauheita kuvia juuri alueelta missä olin, Sri Lankan pahimmin tuhoutunutta aluetta, joten ei ole aihetta juhlia.

    Toivon, että tuosta katastroofista on ainakin se hyöty, että ihmisten ajatusmaailma laajenee käsittämään tämän elämän katoavaisuuden.
    Toivotan valoisaa uutta vuotta 2005!
  10. Niitä on nyt Pohjanmeren rantavesissä....
  11. on paratiisi niinkauan kuin kaikki on hyvin.
    Mutta paratiisista saattaa tulla yhtäkkiä helvetti, niinkuin monessa muussakin asiassa täällä elämässä.
  12. toivepussistasi! Olen, niinkuin huomaat, hiukan jälkiporukoissa juuri nyt.

    Toivotan itsellesi hyvää uutta vuotta ja antoisia keskusteluja Suomi24:llä!
  13. Suurista onnettomuuksista, "läheltäpiti"-tilanteista selvittyään, kuolemantapauksien jälkeen jne.
    ihminen alkaa miettiä viimeisiä, edeltäneitä hetkiä, viimeisiä sanoja ja puheita, jotka
    jälkikäteen tuntuvat niin kohtalon johdattamilta ja merkityksellisiltä.

    Itse olen muistellut viimeistä iltaa ystävieni seurassa hotellin ravintolassa.
    Olimme pukeutuneet parhaisiimme, Sriyanilla oli kaunis sari päällään, minulla sininen kaftaani
    ja molempien hiuksissa tuoksuvat aralian kukkaset.
    Ravintolassa oli "elävää musiikkia", trio kierteli pöydästä pöytään vieraita viihdyttämään.

    Sriyani halusi laulaa heidän kanssaan omalla kielellään ja muusikoista se oli erityisen mukavaa.
    Sriyani ja orkesteri säteilivät ja yhteistyö sujui loistavasti!
    Kiittelimme musiikkoja kädestä pitäen ja toivoimme
    että voisimme tavata seuraavalla kerralla kun palaamme Sri Lankalle.
    Heitä ei varmaankaan enää ole...

    Ravintolasta siirryimme uima-allasalueelle, missä oli kulttuuri-ilta.
    Kuu paistoi pimeässä illassa, soihdut valaisivat aluetta ja kuvastuivat veden pinnasta,
    "tulikärpäset" loistivat ja taustalla pimeässä pauhasi Intian valtameri, jossakin kaukana merellä tuikki kalastusveneitten valot, melkein olisi voinut kuvitella jonkun kaupungin valoiksi, niin paljon kalastusveneitä oli merellä.
    Katselimme sri lankalaista tanssiesitystä, soihtu-showta, pantomiiniä ym. ja nautimme lämpimästä illasta ja hyvänolon tunteesta...

    Profiilissani on mottona: Elä tänään, huomenna voi olla myöhäistä...
  14. oli minullakin tänä aamuna mielessä, kun laittelin itselleni
    aamiaista turvallisessa kodissani, katselin TV-uutisia ja ajattelin,
    kuinka moni on ilman kotia ja omaisiaan, kuinka moni
    ulkomaalainen ei enää koskaan pääse kotiin.

    En vieläkään voi käsittää kuinka hilkulla
    oli oma henkeni!
    Luin eilen illalla iltalehdestä nimetyistä alueista, jotka ovat
    huuhtoutuneet mukana, mm alue missä itse olin.
  15. Suomalainen sanoitus lauluun, joka kaikui korvissani tinnituksena pari päivää Sri Lankalla:

    Oi Herrani, kun katson maailmaasi,
    kaikkea, minkä sanallasi loit,
    sen kaikki langat otit hallintaasi,
    ravinnon, hoivan luoduillesi soit,
    sielussa kaikuu kiitos loputon:
    Hän suuri on, hän suuri on!
    Sielussa kaikuu kiitos loputon:
    Jumala suuri, suuri on.

    Kun ukkosmyrskyn, vetten pauhun kuulen
    ja näen salamoiden leiskunnan,
    pisarat aistin, tunnen sadetuulen
    ja lupauksen kaaren loistavan,
    sielussa kaikuu...

    Kun kesätuuli niityn yllä kulkee,
    lähteellä kukkatuoksu leviää,
    kun syvä metsä minut syliin sulkee,
    kun kuusikossa rastas viheltää,
    sielussa kaikuu...

    Ja Sana kertoo, kun sen aarteet tutkin,
    vain suuruudesta Herran ihmeiden,
    Kansaansa hän on vienyt, kantanutkin,
    taistellen halki tuskan, kiusojen.
    Sielussa kaikuu...

    Kun syyllisyys ja synti painaa mieltä,
    armoa, rauhaa painun pyytämään,
    hän vapahtaa, hän auttaa harhatieltä
    ja eksyksistä uuteen elämään.
    Sielussa kaikuu...

    Nyt silmät himmeästi nähdä voivat,
    vaan kerran katson Herraa kasvoihin.
    Kun ikuisuuden kirkkaat kellot soivat
    ja saapuu viimein rauha sapatin,
    taivaassa kaikuu kiitos loputon:
    hän suuri on, hän suuri on,
    taivaassa kaikuu kiitos loputon:
    Jumala suuri, suuri on!
  16. matkaani viikolla, mutta en saanut vaihdettua lentolippua ja hotellikin oli täynnä vieraita
    uudenvuoden yli....
    Onnekkuus on lievä sana kohdallani.
  17. eivät ensimmäisenä tulleet mieleen kun kävelin joka päivä rantaa pitkin ihanan valkoisessa hiekassa ja Intian valtameren aallot huuhtoivat varpaitani...
    Mutta vahingosta (ehkä) viisastuu.
  18. oli varmasti liikaa sille leopardille jonka tapasin safarilla. Se luikki varjoon kun näki minut :-) Oli vaan haukottelevinaan välinpitämättömästi!
  19. Emme ole vieläkään saaneet yhteyttä sri lankalaisiin ystäviimme... Mutta jos tuo hyökyaalto pyyhki Sri Lankan etelärannikkoa pitkin, niin hotellia, missä asuin, ei enää ole. Mereen oli matkaa 10-15 m.

    Minulla oli kummallinen "kuulohäiriö" (tinnitus) hotellissa, uskoin sen johtuneen ilmastointilaitteitten huminasta.
    Kuulin erilaisia musiikkikappaleita! Pari päivää soi korvissani hyvin tunnettu, alkuperältään ruotsalainen, hengellinen sävelmä (O, store Gud) jonka mm Elvis on laulanut levylle!
    Kerroin hotellissa ystävilleni, että ei haittaa jos oikeasti saan tinnituksen, jos saan kuulla musiikkia koko ajan jonkin yksitoikkoisen äänen sijaan!
    Luin äsken laulun tekstin ja kylmät väreet kävi... Aivan kuin olisi saanut ennakkovaroituksen/muistutuksen jonkun suuremman voimista, vaikka en itseäni uskovaisena pidäkään.

    Kun tapasimme Estonian viimeisellä matkallaan ja äitini päivitteli laivan kokoa, niin sanoin että se on uiva ruumisarkku, siihen laivaan en koskaan menisi! Tokaisuni oli todempi kuin tarkoitinkaan.

    Pieneltä tuntuu matkalla hankkimani vaivat.
    Colombon lentokentällä sattui eräs matkustaja tönäisemään kantapäähäni kärryllään. Kantapäähän tuli haava ja jalkaterä turposi hetkessä elefantin jalan kokoiseksi ja muuttui "mustelmaksi". Eilen aamulla oli koko pohje turvoksissa ja hellä, pelkään että se on veritulppa, tavallinen vaiva pitkän lentomatkan jälkeen.

    Toinen matkamuisto on hiekkakirput, joita olen tuonut mukanani. Tuskin 1 mm:n kokoinen kärpänen, joka porautuu ihoon kuin punkki ja munii ihon alle.
    Nämä vaivat kyllä kestää kun tietää että henki vielä pihisee...
  20. arpapeliä...Tänään tuntuu kuin olisi saanut
    suurvoiton...että kiitos vaan onnitteluistasi!
    21. 114 / 127
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt