Vapaa kuvaus

Aloituksia

14

Kommenttia

1602

  1. "Kyllä se vain niin on, että palkka on sidoksissa työn tuottavuuteen."

    Jankutat taas samaa kun jo kyseenalaistin tuottavuuden käsitteen. Määrittele ensin, mikä on tuottavuutta. Onko tuottavuutta maa-alueiden ja ilman saastuttaminen ja luonnonvarojen kuluttaminen etukäteen tuleviltakin sukupolvilta? Minkälainen tuottavuus meidän tuottavimmilla yrityksillämme itse asiassa olisi, jos niiden tulisi maksaa veroin ja sakoin korvaus aiheuttamastaan saastumisesta?

    Nykymallissaan lyhytnäköinen tuottavuus ei ole mitään muuta kuin varastamista. Helppo sillä tavalla on olla tuottava.

    "Onko tässä jotakin mitä et ymmärrä?"

    On, paljonkin. Logiikan puute on se, mitä en ns. markkinalogiikassa ymmärrä. Säästä vaivasi, minulle sinun ei tarvitse yrittää luennoida markkinataloudesta. Voit vapaasti itse jaksaa uskomista noihin Kauppalehti-mantroihin niin kauan kuin vielä voit.

    "Niin, siis taas kerran... kyvyistä ei makseta vaan työn tuloksista."

    Aivan. Tuloksista maksetaan, mutta väärässä suhteessa ja jopa väärille ihmisille. Miten selität tappiollisen M-realin johtajien palkat? Tai ulosliputtaneen/henkilöstöä irtisanoneen Viking Linen valtavat osingot?

    "JOs nyt joku sattuu nostamaan konkurssikypsän firman maailman arvostetuinpien joukkoon, niin kaipa sekin jokin meriitti on."

    Mikä sankaritaru. Ypöyksin maailmaa vastaan. Vetoavaa. Monikossa superlatiiviin tulee tosin -mm- tai -mp-aines: arvostetuin > arvostetuimmat, arvostetuimpien. Tarkoitus ei ole vittuilla, mutta tämä asia on minua jo pitkään jäytänyt täällä ja se leviää kuin tauti; on aika, että puutun siihen oman mielenrauhani vuoksi. (Tämän konsultaation sait kuitenkin ihan ilmaiseksi; yleensä laskutan näistä.)

    "Mitä muuten sinun mielestäsi pitäisi tehdä niillä firman voitoilla? Jakaa rotukissoille vai?"

    Nyt on siis tullut aika ottaa kantaa rotukissoihinkin. En ole seuraeläinihmisiä. Vapaa eläin paras eläin.

    Ekologisesti katsoen firmat eivät voi mitään valtavia "voittoja" tehdä. Ne voivat toimia järkevällä, kestävällä tavalla ja työllistää, se on mielekästä ja voittoa jo sinänsä. Kaikki muu on joltakin varastamista: luonnonvaroista, kolmansien maiden ihmisiltä tai yhteisen veden, ilman ja luontoarvojen pankista.

    Jos firma tuottaa voittoa, sen tulee palauttaa voitot sinne mistä on ne ottanutkin. Vaatimattomuus kaunistaa, ei oma suihkukone.
  2. Nyt sanoit jotain todella mielenkiintoista:

    "Tällaisen järjestelmän ohjauksessa pitäisi olla erityisen tarkkana, koska sillä jos jollain on erittäin suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle."

    Tämähän on uskomus sinänsä. Onko peruskoululla itse asiassa suuri vaikutus nuorten tulevaisuudelle, ja kuinka se mitataan? Ainakin itse peruskoulun toimijat: opettajat, hallinnoijat ja kehittäjät mielellään haluavat uskoa, että heidän apparaatillaan OLISI merkitystä ihmisten elämälle.

    Jos/kun peruskoululla on suuri merkitys ihmisen tulevaisuudelle, johtuuko se itse peruskoulusta: siitä mitä taitoja se on kehittänyt ja jättänyt kehittämättä - vai onko peruskoulun merkitys vain ulkoinen ja ehdollistettu eli taidoilla ei itse asiassa merkitystä vaan arvosanoilla välillisesti. Kokeeko oppilas itse saaneensa jotain oleellista peruskoulusta vai yhteiskunta saaneensa peruskoulumakkarakoneesta sellaista makkaraa kuin haluaa?

    WHO:n kyselyn mukaan suomalaisnuoret viihtyvät peruskoulussa huonosti.

    Ja sitten väitteesi siitä, että pojat jotenkin erityisesti kyseenalaistaisivat murrosiässä järjestelmää ja auktoriteetteja. Poikien kapina on usein avoimempaa, mutta toisaalta ei usein kovin tarkkaan suunnattua eikä poliittista. Muistanpa omilta yläasteajoiltani olleeni luokan ainoa ääneen-kyseenalaistaja. Eri juttu on sitten ikkunoiden rikkominen jne. - sen pojat osasivat paremmin. Voi kyllä kysyä, menikö viesti perille ja mitä sillä halusivat sanoa.

    Oliko Pepe sinun elämällesi peruskoululla suuri merkitys?

    Minulle itse asiassa oli. Peruskoulun suurin ansio oli sen omalakisuus ja itsensä kyseenalaistamattomuus. Se pani ajattelemaan.
  3. "Okei, jos näin ajattelet, niin silloin työntuottavuus tai aikaan saadut tulokset eivät liene sinun kriteereitäsi vaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus (?"

    Ilmeisesti itse olet sitä mieltä, että "tuottavuus" ja työn "tulokset" ovat jotain absoluuttisia ja jäännöksettömästi mitattavissa olevia suureita. Tuollainen ajattelu on paitsi lapsellisen hyväuskoista, myös ilman muuta sitä mitä teollisuus, pääoman omistajat ja parhaiten ansaitsevat haluavatkin kaikkien ajattelevan. Ihme miten pureksimatta kaikenlainen hömppä menee läpi muka koulutetullekin väestönosalle.

    Palkkaa pitäisi maksaa erilaisten periaatteiden yhdistelmällä, nimittäin tuottavuus ja tulokset kulkevat käytännössä käsi kädessä ns. talouskasvun kanssa, ja useimmiten vielä niin, että se palkitaan, joka tuottaa eniten paskaa maailmaan muiden riesaksi.

    Toki tuottavuus voidaan määritellä uudellaan ekologisen uusiutumisen näkökulmasta ja samalla lätkäistä oikeansuuruiset haittaverot ympäristön pilaamisesta turhaa tavaraa tuottaville yrityksille.

    Tuottavuuden ja tuloksenteon käsitteet nyt vaan ovat ihan mitä sattuu firmasta ja sen tavoitteista riippuen, ei ne ole mitään sellaisia käsitteitä joilla voisi yleistä yhteiskuntapolitiikkaa järjestellä.

    "Siis kaikille tarpeidensa mukaisesti eikä suinkaan panoksen mukaisesti. Eikös sitä kutsuta kommunismiksi?"

    Asetat nyt tarpeiden vastakohdaksi panoksen. Mikäs se sitten on? Lapsellinen ajatus sekin, että Ollilan tai Terentjeffin kyvyt ja panostus olisivat niin ylimaalliset mitä palkka ja palkkio antaisivat aihetta olettaa.

    Ahneutta perustellaan monin tavoin. Vanha kikka on asettaa toiseksi (ja ainoaksi) vaihtoehdoksi kommunismi ja kuljeskella sitten kysymässä ihmisiltä kumman he haluavat. Tiedät itsekin, että on ihmisiä, joilta voisi ottaa palkasta ja palkkioista vielä reippaasti pois ja silti he saisivat enemmän kuin runsaskätisen korvauksen siitä, mitä he todellisuudessa ovat saaneet aikaan.

    Tyydyttikö tämä vai lähdetäänkö puhumaan Brasilian maanomistajista?
  4. 1) Saatko enemmän palkkaa kuin keskimäärin perushoitaja?

    Saan.

    2) Miksi sinun pitäisi saada enemmän palkkaa kuin perushoitaja?

    Ei minun pitäisi, mutta jostain syystä kevyestä ja mukavasta työstä nyt vaan maksetaan enemmän kuin raskaasta.

    3) Jos et saa, pitäisikö sinun saada yhtä paljon palkkaa kuin perushoitaja?

    -

    4) Pitäisikö perushoitajan saada yhtä paljon palkkaa kuin sinä?

    Pitäisi. Vähintään.

    5) Kuinka paljon olisit valmis luopumaan omasta palkastasi, jotta perushoitaja saisi yhtä paljon palkkaa kuin sinä?

    En tiedä tarkalleen mitä perushoitaja saa, varmaan jotain päälle 2 000 € päivystysten ja vuorolisien kanssa (?) joten en pysty tasaamaan enkä tässä tasaisi vaikka tietäisinkin. Mutta 500 € enemmän saisi verottaja viedä mihin tahansa sosiaali- ja terveyspuolen menoihin hyvään tarkoitukseen enkä älähtäisi. Esimerkiksi vanhuksia voisi hoitaa paremmin.

    Nyt on sitten huomattava, että päätoimisesti opiskelen ja sivutoimisesti teen työkeikkoja, joista saan suhteellisesti aika hyvän korvauksen käytettyyn aikaan nähden. Tuon korvauksen olen suhteuttanut kuukausipalkaksi tässä kyselyssä ja siihen tuo 500 € perustuu, siis jos työskentelisin täysipäiväisesti voisin luopua tuosta summasta. Tosin itse asioisin isommilla kukkaroilla, Suomessa on kyllä niitäkin, joilla todella olisi mistä ottaa. Yllättäen juuri he ovat kaikkein tarkimpia rahoistaan. 233 euroa kuussa nettoavat täyspäiväiset opiskelijakaverini pystyvät siitäkin summasta maksamaan Unicefin maailmanlapsilisää, Amnestyn kuukausisuoraveloituksen ja Greenpeacen jäsenmaksun eikä tee heikkoakaan. Varmaan heiltä liikenisi vielä perushoitajillekin, jos joku kävisi pyytämässä (itse en ole ihan niin höveli). Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan.
  5. "Missä taas miehet menestyvät, ovat kohdat b ja erityisesti c."

    Menestyvät kyllä, mutta tietystä historiallisesta hetkestä leikattu tilanne ei voi olla absoluuttinen totuus. Työelämässä menestymistä tarkastellessa on pakko ottaa huomioon ajan akseli, ja menneisyyteen nähden mielestäni naiset menestyvät nykypäivänä yllättävän hyvin.

    Sitten peruskoulusta. Muodollisesti se on ylhäältä päin ohjattu, mutta kuinka yhdenmukaiset aika-, oppisisältö- ja arvostelukriteerit sinänsä vähentävät dynaamisuutta? Erilaisia opetusmenetelmiä ei kaiketi ole kielletty vaan sellaisten etsimiseen jopa kannustetaan. Tosin Suomen hyvät Pisa-tutkimukset ovat hyviä vain taloudellisesta näkökulmasta, siis työelämän vaatimuksiin suhteutettuina. Tytöt ovat kuitenkin menestyneet nykyisenlaisessa talouselämää palvelevassa peruskoulussa hyvin, joten on odotettavissa, että "dynaamisemmassa" työelämässä tulee näkymään sama jako myöhemmin.

    Suomalaisten lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista Pisa ei kerro. Teini-ikäisten tyttöjen riski sairastua masennukseen on kaksinkertainen samanikäisiin poikiin nähden. (Duodecim 19/2004)

    Siitä olen samaa mieltä, että todellinen markkinatalous voisi olla tällainen mahdollisimman tasa-arvoinen ja dynaaminen järjestelmä. Ikävä kyllä tällaisesta markkinataloudesta ei ole tehty havaintoja reaalimaailmassa, ainakaan enää 2000-luvulla.
  6. "Velkajärjestelyssä lasketaan tietty summa jolla tulet toimeen. Ulosotto taas ei ota kuin korkeintaan sen yhdenkolmasosan."

    Niinpä, tässä pitääkin jokaisen miettiä mihin omat tulot velkoihin nähden riittävät ja mihin eivät. Suoralta kädeltä ei kumpaakaan vaihtoehtoa kannata kenellekään suositella, vaikka ilaman muuta velkojat haluaisivat että kaikki valitsisivat ulosoton.

    "Eräissä rahoittavissa instansseissa miestä joka päättää hoitaa asiansa arvostetaan enemmän kuin tyyppiä joka päättää viisi vuotta kituuttaa ja päästä sitten kuin koira veräjästä."

    Velkoja se tässä maassa on ainoa, joka pääsee kuin koira veräjästä. Puku päällä solmio kaulassa mennään televisioon jauhamaan paskaa yleisestä maksumoraalista ja sen ylläpitämisestä. Velkomismoraalista ei ole tietoa. Niin ihmisten henkilökohtaiset omaisuudet kuin firmojenkin kalusteet ja tilat realisoidaan pilkkahintaan. Tarkoitus ei tietenkään tosissaan olekaan kuitata velkaa olennaisesti pakkohuutokaupalla. Kun myy polkuhintaan, velkaa jää mukavasti jäljelle korkoa kasvamaan ja ulosotossa oleva velallinen on kuristusnarussa loppuelämänsä. Velan joutuu maksamaan moninkertaisesti takaisin pankille ilman että alkupääoma koskaan lyhenee senttiäkään.

    Velkajärjestely ON asioidensa hoitamista ja varsinkin laman jälkeen monille se ainoa tapa hoitaa asiansa. Väite, että velkajärjestelyssä oleva pääsee vastuistaan kuin koira veräjästä, kuulostaa lähinnä jonkun Contantin ym. perintätoimistojen härskiltä propagandalta. Velkojan etuhan se, jos velallisryhmät halveksivat ja syyttelevät toisiaan. Velkajärjestelyyn nyt ei kuitenkaan kevytmielisesti tai rikollisesti velkaantunut pääse.

    Toisaalta kituuttamista, ja kuitenkin pääsee liian helpolla? Nie panimaju.

    "Nyt pelaat sillä elämän osa-alueella josta minulla on tommonen 1'200'000mk (201'826,53€) enemmän kokemusta."

    Hmm. Tuskin tuo oli alkuperäinen lainasummasi, vaan tuossa on jo korot ja perintäkulut mukana - vai?

    Miten olisit toiminut 8 miljoonan kanssa? Vieläkö olisit purrut hammasta vai olisiko velkajärjestely jo alkanut näyttää simpsakammalta vaihtoehdolta?
  7. "Homma menee muuten niin, että se pahuksen merkintä nököttää asiakastiedolla viisi vuotta sen jälkeen kun kaikki velat on maksettu."

    No, velkajärjestelyssä nyt ei kuitenkaan ole näin, koska siinä viiden vuoden aika alkaa raksuttaa ilmeisesti viimeistään silloin, kun tuomioistuin vahvistaa velkajärjestelyn. Silloinhan alkuperäistä velkaa ei enää ole siinä mielessä kun se aikanaan tehtiin, vaan velkajärjestely korvaa sen.

    "Velkajärjestely taas on sellainen asia, että se vetää ihmisen todella tiukalle.
    Parhaimmillaan jopa ulosotto on /kk rahatilanteen kannalta parempi vaihtoehto."

    Ulosotossa on nämä lakisääteiset "lomakuukaudet" ulosotosta, samoin voi velkajärjestelyssä neuvotella velkojan kanssa tällaisista maksuvapaista kuukausista. Lainsäätäjä edellyttää velkojilta nykyään joustavuutta velalliseen nähden. Ulosotto ei ole koskaan optimaalinen vaihtoehto, koska kaikki täysivaltaisen kansalaisen portit pysyvät kiinni, jos elää ulosotossa. Puhelinliittymää ei avata ilman eri vakuutta, vuokra-asuntoa on vaikea saada, samoin työpaikkaa.

    Velkajärjestely osoittaa, että ihminen pyrkii selvittämään velkansa ja on siksi positiivisempi signaali kuin ulosottokierteessä eläminen. Totta kai velkoja toivoo, että ihmiset ajattelisivat, että paras vaihtoehto maksaa kakat pois. Viime lamasta jäi vaan joillekin semmoiset paskat, ettei niitä kukaan yksi ihminen olisi pystynyt elinaikanaan maksamaan.

    "Velkajärjestely taas on sellainen asia, että se vetää ihmisen todella tiukalle.
    Parhaimmillaan jopa ulosotto on /kk rahatilanteen kannalta parempi vaihtoehto."

    Velkajärjestely muuten sallii tulojen nousun niin, että vasta tarpeeksi suuresta tulojen kasvusta pitää velkojalle tilittää osa, osan taas saa pitää itse. Velkajärjestelyssä olevalla on siis motivaatiota nostaa tulojaan, toisin kuin ulosotolla elävällä.

    Nimim. "läheltä seurannut"