Vapaa kuvaus

Aloituksia

2

Kommenttia

34

  1. Meidänkin perheessä huolestuttiin, kun piti joululahjaksi ostaa, eikä löytynyt J:kylän Prismoista, Citymarketista eikä Sokokselta. Vanhemmat ja lapset on kaikki oppineet käyttämään ja on toiminut hyvin!
  2. Meidän reissu on nyt tehty, Norwegianilla Palmaan ja Palmasta bussilla Calas de Mallorcaan. Bussimatka kesti kauan, koska bussi pudotti turisteja moneen calaan ennen meitä, mutta tulipa siinä selväksi, että meidän kohde oli maisemiltaan loistava. Nimittäin hotellimme oli korkealla töyräällä, ja parvekkeet avautui suoraan auringonnousun suuntaan merelle.
    Hotelli oli kolmen hotellin kokonaisuus, joista kuitenkin vain yksi oli lokakuussa käytössä=ei jonoja missään, altaille mahtui mainiosti eikä ollut örveltäjiä. Vähän kulahtanut kokonaisuus (ei ilmastointia), mutta hyvin siisti, ja henkilökunta jaksoi olla ystävällistä. Ruoka oli herkullista. Muut asukkaat oli lähinnä brittejä ja saksalaisia, me oltiin ainoat suomalaiset. Suomea kuultiin vain kun käytiin vuokra-autolla Palmassa. Sää suosi, aurinkoa sai eikä illallakaan tarvinnut T-paitaa enempää. Aiottiin mennä lasipohjaveneellä yhtenä päivänä, mutta juuri silloin oli tuulisin päivä. Päätettiinkin mennä rannalle jossa aallot oli upeat (keltainen lippu). Merivesi oli täysin uimalämmintä.
    Autolla käytiin Artá-nimisessä kaupungissa, sinne on avattu uusi arkeologinen museo, joka bongattiin. Lapset ei kyllä hurranneet, mutta ilmainen wifi helpotti (hotellissa olisi joutunut maksamaan 8 euroa/päivä). Siinä lähellä on myös neoliittinen asuinpaikka, jonka katsastimme. Porto Cristossa kävimme luolissa (Ham, ei Drachi). Sitten vielä ajoimme itäisen alueen korkeimman kukkulan huipulle (509 m). Muut nähtävyydet jäi seuraavaan kertaan. esim. Manacorissa on arkeologinen museo, jonne on viety löydöt, jotka on tehty Calas de Mallorcan alueen neoliittisen ajan kylästä.
    Lokakuu on hyvä aika lomailla Mallorcalla, kesällä on liian kuuma.
  3. Jatkan tätä huijausta:
    Päivä 5: Kappadokia-Antalya
    Kun heräsimme 7 maissa, oli katolla kuuraa. Aurinko oli nousemassa. Suat oli mainostanut kuumailmapalloilua, joka on suosittua jos keli sallii. Nyt salli, kun laskin yli 30 palloa ilmassa ja lähdössä ilmaan. Ilma lämpeni pian, mutta meitä odotti pitkä bussimatka.
    Lähdimme kohti Antalyaa 8.30. Pitää mainita Ürgüpin kaupunki, jonka läpi ajoimme edellisenä päivänä ennen mattokutomoon menoa. Osa taloista oli kaivettu suoraan laavakiveen. Kuskilla oli tekemistä sovittaa bussi kapeille kaduille, mutta ihmeesti vaan mahduttiin.
    Matka jatkui hyvää vauhtia takaisinpäin. Suat kertoi, että Wow-travel aikoo ensi vuonna järjestää patikointiretkiä Kappadokiaan. Kertoi myös, että poissa ollessamme oli Antalyan alueella ollut myrsky, joka oli tehnyt vahinkoa, ja vettä oli tullut reilusti. Mutta se oli nyt tyyntymään päin.
    Tie oli enimmäkseen hyväkuntoista moottoritietä, ja maisemia oli mukavaa katsella. Taakse jäivät Hagin Dasz ja Konya. Taas alkoi nousu vuorille, lumiaura oli tehnyt vallit tien reunoille. Itse tie oli sula. Korkeimman kohdan jälkeen autoja oli pysähtynyt tien varteen. Näkyi nuotioita ja piknikpöytiä. Ihmisillä oli pulkkia ja jotkut tekivät lumiukkoja. Nauttivat lumesta, ehkä harvinainen huvi.
    Vuorilta alas tullessa kuskimme Ramazan ajoi turhan lujaa, laitoimme turvavyöt kiinni. Saavuimme Antalyaan pitkän päivän päätteeksi ja satoi. Illallinen odotti. Ravintolan edessä lapussa luki, että Dress code: smart casual. Osoitti, kuinka hienossa paikassa ollaan, mutta me oltiin vaan casual.
    Päivä 6: Antalya-Alanya
    Aamiaisen jälkeen menimme meren rantaan vesiputoukselle. Oli muuten ääriään myöten täynnä sateiden ansiosta. Sitten olivat vuorossa kulta- ja nahkakauppa. Kultakaupassa sain korvakorut ja sormuksen puhdistettua, mutta mitään ei ostettu. Hinnat hirvitti, mutta opas kertoi hyvän tinkimisohjeen: ensin hinnasta puolet pois ja sitten vielä 25-30%. Silloin hinta on suunnilleen kohdillaan. Nahkatakin lähtöhinta oli 1400€! Mulla ei koskaan ole ollut nahkatakkia, enkä tosiaan aikonut sitä ostaa. Siksi heitin vaan hintoja, ja 400 eurolla sen jouduin ostamaan...
    Lounaan jälkeen kaupunkikierros kävellen. Oli hieno keli ja paljon nähtävää. Opas kertoi, että tie vuorten yli oli ollut aamun suljettu lumentulon takia.
    Sitten ajettiin Aska Buketiin. Jos sanon että sinne on Antalyasta 100 km, en paljon valehtele. Lapset juoksivat heti rantaan aaltoja katsomaan, olivat kuulemma valtavia. Illallisen jälkeen 19.45 oli turkkilaiseen iltaan lähtö. Paikka oli lähellä Alanyaa karavanseraissa. Enpä ennen ole nähnyt miesnapatanssijaa (nainen oli kyllä parempi).
    Päivä 7: Aska Buket
    Oli hieno päivä onneksi, kun se oli viimeinen. Kävimme basaareissa ja teimme tuliaisostoksia. Juomat olivat ilmaisia. Aurinkoa pystyi ottamaan hotellin altaan aurinkotuoleissa. Kävelimme meren rantaa Antalyaan päin seuraavaan niemeen asti. Jotkut uivat meressä. Muut hotellit olivat tyhjillään. Voi vain kuvitella millaista on kun kaikki ovat täynnä. Lapset uivat sisäaltaassa. Pelattiin ilmakiekkoa. All inclusive jatkui lähtöön asti.
    Päivä 8:
    Klo 01.30 aamupala, 02.30 bussi lentokentälle kun lento oli 06.20. Kone lähti ajallaan.
  4. Päivä 3: Alanya-Konya-Kappadokia
    Lähtö oli jo 7.30, joten aamiainen alkoi jo tuntia ennen. Koko yön oli tuullut kovaa.
    Vuorille nousu oli elämys. Kohta kasvillisuus alkoi muuttua, ja sitten näkyi jo lunta. Liikennemerkissä oli lumiketjujen kuva. Puolentoista tunnin ajomatkan jälkeen oli tauko huoltoasemalla, jossa myytiin vaikka mitä. Hedelmiä, mausteita, vaatteita, krääsää. Aika kallista. Vessoissa oli sekä reikämallia että normipönttöjä. Tuuli kylmästi, lämpötila 9 astetta. Kohta alkoi laskeutuminen vuorilta.
    Bussin jääkaapissa myytiin Efes-olutta ja rakia 3 €, vesi 50 s/0,5 litraa ja limsat euron.
    Oli komea näky kun Konyan kaupunki tuli esiin kukkuloiden takaa. Siellä ajoimme Mevlanan museolle/hautamuistomerkille. Se oli ainoa paikka, jossa naisia neuvottiin peittämään päänsä, jos mahdollista. Väkeä oli paljon, lähinnä paikallisia. Hieno ja kiinnostava paikka. Sitten lounaalle.
    Matka eteni suoraa tietä pitkin Konyan laaksoa, ja kohta oikealla alkoi siintää Hagin Dasz-tulivuori, joka osaltaan on syynä Kappadokian maisemiin. Kun se oli jäänyt kauas taakse, pysähdyimme karavanserailla, joita aikanaan oli 40 km välein. Paikasta jäi mukava muisto. Suosittelen matkamuistojen hankintaan! Siitä 10 min.matkan päässä oli maanalainen kaupunki. Kylä ympärillä näytti tosi köyhältä. Toivottavasti asukkaille jää edes jotain meiltä turisteilta.
    Pääsimme juuri auringonlaskun aikaan upeimpiin maisemiin. Nevsehirin kaupungin jälkeen tultiin Avanosin kylään, jossa oli hotellimme Yiltok. Ruokailun jälkeen illan huipensi käynti hamamissa, jonne halukkaille oli kuljetus (25€). Elem? oli nimi. Paikan sauna oli hyvin suomalaisen oloinen ja tosi siisti, kuten hamamissa kaikki.
    Päivä 4: Kappadokia
    8.30 lähti bussi. Askelmittariin tuli päivän aikana lähes 17 000 askelta. Kävimme mm. Kyyhkyslaakson reunalla ja Göremen kirkoissa, joista Suat asiantuntevasti kertoi, sisällä luola-asunnossa ja Star Wars-elokuvasta tutuissa maisemissa. Välillä lounastimme komeassa rakennuksessa hotellimme vieressä muutaman muun bussiseurueen kanssa. Hyvin mahtui ja palvelu pelasi. Erään laakson myyntikojusta ostin paikallista valkoviiniä 1 ltr/7€. Päivän päätteeksi kävimme Avanos Hali-nimisessä mattokutomossa. Faktat oli kiinnostavia, esittely taitavaa ja matot olisi saanut kotiovelle, mutta ne hinnat... Sinne jäi matot.
    Mahtava päivä. jatkuu...
  5. Meidän matka Antalyaan ja Kappadokiaan 6.-13.2.2013
    Edellisenä iltana hotelli Bonus Inniin. Yön hintaan 124€ kuului auton parkki matkan ajaksi ja kyydit mennen tullen lentoasemalle.
    Päivä 1: Lento oli 11.15. Oltiin 2,5 h ennen kentällä. Lähtöselvitys oli jo alkanut. Kunnon kävely portille 32. Kone lähti 7 min. etuajassa. Tax free hintoja koneessa: Gordon´s gin ja Yeni-raki 17 €/litra. Puolet Turkin hinnoista.
    Kun laskeuduttiin kohti Antalyaa ensikertalaisen silmään pistivät vaaleat suorakaiteet jotka todellakin osoittautuivat kasvihuoneiksi. Niitä on varmaan kymmeniätuhansia.
    Terminaalin ulkopuolella oli mies Wow-travel-kyltin kanssa. Meidät neuvottiin "portille", jossa opas kysyi nimet ja antoi bussin numeron. Lämpötila oli 16 astetta, oli vähän sateista.
    Bussimme oli vähän yli puolillaan, kun lähdettiin kohti Aska Buketia. Opas Suat kertoi, että meillä on firman paras kuski, Ramazan, ja firman uusin bussi. Matkalla opas kertoi tulevasta. Jos halusimme syödä samana iltana hotellilla, hinta oli 15€, paitsi jotti ruoka- ja retkipaketin, jolloin se tuli kuulumaan paketin 199€ hintaan. Joka tapauksessa maksu seuraavan päivän infotilaisuudessa.
    Hotellille n. 16.30. Suat jakoi huoneet vauhdilla. Hotelli on jaettu blokkeihin, joita on kaikkiaan9. Meillä oli 7. blokki. Kotiutumisen jälkeen mentiin tutustumiskierrokselle. Lapset alkoivat heti bongaamaan kissoja, mutta se oli toivotonta. Niitä oli liikaa.
    Syömään menimme 19 maissa. Vaikuttavat ruokapöydät!
    Illalla käveltiin vielä marketin kautta. Opas oli sanonut, että omia eväitä ei hotelleihin saa tuoda, mutta niinhän oppaan kuuluu sanoa. Ja meillä oli iso käsilaukku.
    Päivä 2:Infotilaisuus ja Alanyan-retki
    Aamiainen oli 7-10. Sitten rantakävelylle. Oli puoliaurinkoista ja tuulista, lämpötila n. 17. Infotilaisuudessa klo 11 Suat kertoi tulevasta viikosta ja markkinoi paketteja, jotka kattoivat ruuat, sisäänpääsyt opastuksineen sekä all inclusiven viimeiselle päivälle. Päätimme ottaa ne. 12-vuotiaamme sai paketin puoleen hintaan.
    Alanyaan klo 12.30. Lounas, linnoitus, tippukiviluola (jonka edessä kojuissa syötävää, juotavaa ja matkamuistoja). Sitten keskustaan. Nostettiin euroja, kun melkein kaikki käteinen oli mennyt pakettien maksuun.
    Takaisin hotelliin ja illalla syömään, nyt osattiin jo ruokailla taitavammin sen valtavan valikoiman keskellä. Jälkiruokapöytää unohtamatta. Jatkuu...
  6. Luin Sirkka Muuriaisniemen kirjan "Autolla eläkkeelle" jossa kuvaa automatkaa Alanyan lähelle Mahmutlariin ja takaisin. Siinä voi olla jotain vinkkejä.