Vapaa kuvaus

Aloituksia

176

Kommenttia

2968

  1. Onko Orpolla ja kokoomuksella ollut edes mitään tarkoitustakaan saada Suomen taloutta nousuun ja velkaantumista taittumaan. Pääasia on ollut palvella EK:ta ja tehdä tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Nyt jos koskaan oli varmaan Orpon ajatus, homma hoituu hölmöjä persuja vedättämällä. Purra ja persut ehkä uskoivatkin kokoomuksen ekonomisteja, että talouskasvua syntyy "dynaamisista vaikutuksista" kun oikein reilusti siirretään rahaa köyhiltä rikkaille. No, ne dynaamiset vaikutukset ovatkin olleet negatiivisia. Konkurssit ovat lisääntyneet, työttömyys on kasvanut, kansa on köyhtynyt ja valtion rahapula on pahentunut. Talous on taantunut. Ei kun lisää velkaa tekemään. Sellaista se on reunaoikeistolainen taloudenpito. Olisi se pitänyt Purran ja persujen ymmärtää kun minäkin sen ymmärsin jo heti alkuun.
  2. Etuja sinne ja etuja tänne - sekö on tämän päivän politiikan henki? Piittaako kukaan enää kansallisesra edusta, kaikkien yhteisestä edusta? Miksi kukaan ei tajua, että Suomen valtion vahvuus auttaa niin rikkaita kuin köyhiäkin? Suomalainen yhteiskunta on hyvä ja toimiva. Siihen EI tarvita mitään perustavanlaatuisia muutoksia, tarvitaan vain sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Tilapäisiä pieniä ponnisteluja ja eduista tinkimästä tarvitaan kun ajat ovat huonot tai kun on tehty pahoja virheitä ja vääriä valintoja politiikassa. Aina pitäisi kuitenkin säilyttää tasapaino. Puoluepatriotismi ei saisi mennä kansallisen patriotismin edelle.

    Ääriytynyt eturyhmäpolitiikka on tuhoisaa talouden tasapainolle ja koko yhteiskunnalle. Ristiriitojen sääntelyn pitäisi demokratiassa aina toimia. Suomen monipuoluedemokratia tarjoaisi ristiriitojen sääntelylle hyvän pohjan. Sen toimivuus kuitenkin vaatisi realismia ja ideologisesta ääriytymisestä luopumista.
    Kun ääriytynyttä eturyhmäpolitiikkaa harjoitetaan niin Suomi vene keikkuu ja hörppii vettä välillä vasemmalta ja välillä oikealta laidalta. Suomi-veneen kulku hidastuu ja vene on vaarassa kaatua.

    Kun PS on nyt siirtynyt vallanhalussaan oikealle niin Suomessa ei ole mitään puoluetta, joka toimisi yhteisen kansallisen edun hyväksi. Vasemmisto vaatii, että perustoimeentulotuesta ei saa tinkiä edes elämäntapatyöttömien ja laittomien maahantunkeutujien osalta. Oikeisto taas vaatii ehdotonta suurituloisten ja globaaliyhtiöiden suosimista - köyhempien pitäisi vain tyytyä rikkaitten pöydiltä putoileviin muruihin.

    On tietysti tämä vanha kepu, Suomen keskusta, joka voisi olla nimensä mukainen ja ylläpitää tasapainoa suomalaisessa monipuoluedemokratiassa. Keskusta on kuitenkin vanhan kaunansa vanki. Nyt ilkutaan ja riekutaan persujen ahdinkoa. Suomen politiikan vakauttaminen vaatisi vahvaa kansallismielistä keskustaa - siis kansallismielistä. Jos keskusta haluaa olla PS:ää liberaalimpi ja elitistisempi niin mikäs siinä. Ei suomalaiseen politiikkaan saada kuitenkaan vakautta ja realismia jos molemmat keskustaan kuuluvat puolueet ärhentelevät toisilleen ja heittäytyvät milloin kansallisvastaisen vasemmiston milloin kansallisvastaisen oikeiston apupuolueeksi ja käskyläiseksi.
  3. PS voi olla historiaa ellei synny tiukkaa keskustelua puolueen linjasta. Puolueen jäsenistöllä olisi nyt ratkaisijan paikka. Jäseniltä pitäisi tulla nyt vahvaa painetta ylöspäin. Maailma ja Suomi ei ole paljon muuttunut vuodesta 2017 - ei ainakaan parempaan suuntaan. Demokraattinen kansallisvaltio Suomi vaatii edelleen vahvaa isänmaallisuudelle omistautunutta puolustajaa. Liberaalit globalistit eivät ole luopuneet tavoitteistaa ja vielä vähemmän Putin on luopunut omastaan. Uhkat itsenäistä Suomea kohtaan eivät ole kadonneet.

    Oikeistolainen linja on johtanut PS:n katastrofiin, se pitää muuttaa jotta puolueen olemassaololle olisi mitään syytä ja puolueesta olisi mitään hyötyä kannattajilleen. Puoluejohdon on tunnustettava virheensä tai johdon pitää vaihtua vaikka se johtaisi hallituksen kaatumiseen. Perussuomalaisten asema on vaikea kun vasemmisto on tekopyhästi julistanut PS:n "rasistiseksi puolueeksi", jonka kanssa hallitusyhteistyö on mahdotonta. Kokoomus taas on valmis yhteistyhön vain jos PS suostuu tahdottomana apupuolueena ajamaan kokoomuksen ja EK:n reunaoikeistolaisia kansanvastaisia tavoitteita.

    Vasemmistovastaisuus on nyt ymmärrettävää perussuomalaisissa, mutta se ei saa johtaa siihen, että puolue sille tarkoituksella asetettuun ansaan. PS:n olisi pidettävä paikkansa puoluekentän keskellä ei-sosialistisena kansanpuolueena. Valmiutta yhteistyöhön kaikkien demokraattistenb puolueitten kanssa täytyy jatkuvasti korostaa. PS ei saa sortua samaan kuin muut puoleet. Kansallisen patriotismin on oltava aina ennen puoluepatriotismia, vain se pitää PS:n elossa. PS:n kannattajien pitäisi nyt ryhdistäytyä. Luulisin, että PS:n jäseneksi voi vielä liittyä vaatimaan linjan muutosta.
  4. Liki 10 vuotta sitten liberaali vasemmisto kävi Sipilän hallituksen kimppuun samalla kiivaudella kuin nyt käydään Orpon hallituksen kimppuun. Etunenässä näyttivät olevan elämäntapatyöttömät, jotka vaativat, että heidän elämäntapansa perustana olevat tuet pitää maksaa heille lyhentämättöminä ja ajallaan riippumatta siitä millaisessa tilassa valtion talous oli. Silloin puolustin Sipilän hallitusta ja olin tyytyväinen etenkin siihen, että Sipilän hallitus keskittyi itse ongelman hoitoon eikä taipunut oikealta tuleviin ideologisiin vaatimuksiin syvällisistä rakennemuutoksista kuten verotuksen painopisteen radikaalista siirtämisestä "työn verotuksesta" kulutuksen verottamiseen tai suomalaisen TES-järjestelmän romuttamisesta.

    Jälkeenpäin saatoin todeta olleeni oikeassa. Sipilä jätti seuraajalleen hyvässä kunnossa olevan talouden vaikka Sipilä harmittelikin sitä, että ei saanut Sotea maaliin. Siltä hyvältä pohjalta Marinin hallitus saattoi lähteä hoitamaan vastaansa tulevia kriisejä. Suomi selvisi koronasta ja Venäjänkaupan romahduksesta hyvin - ellei suorastaan liput liehuen. Annoin siitä täyden tunnustuksen Marinin hallitukselle. Sen sijaan arvostelin ankarasti Marinin hallituksen otteen täydellistä lopahtamista kriittisellä hetkellä kun maailmantaloudessa tapahtui äkillinen ja perustavaa laatua oleva muutos.

    Nyt kun vasemmisto arvostelee Orpon hallituksen aikaansaannoksia kahden ensimmäisen hallitusvuotensa aikana niin on pakko olla opposition kanssa samaa mieltä. Itse asiassa arvostelen Orpon hallitusta vielä kovemmin sanoin kuin vasemmisto. En arvostele vain leikkauksia sinänsä, arvostelen koko Orpon hallituksen talouslinjaa. Eikä arvosteluni todellakaan ole jälkiviisautta. Heti kun media kertoi Orpon hallituksen ohjelmasta niin reaktioni oli, että nyt menee hommat päin seiniä.

    Orpo lankesi juuri siihen, minkä Sipilä vältti. Aikana, jolloin ehdottomasti olisi pitänyt keskittyä akuutin ongelman hoitoon lähdettiinkin vyöryttämään Suomeen pitkän tähtäimen oikeistolaisia tavoitteita. Seuraukset ovat olleet Suomelle ja suomalaisille kertakaikkisen järkyttäviä. Leikkaukset olivat sinänsä tarpeellisia, mutta niillä olisi pitänyt saavuttaa nopeita tuloksia, jotta niitä olisi voitu perustella kansalle. Missään tapauksessa ei olisi pitänyt kumota valtion menojen leikkauksia valtion tulojen leikkauksilla eli verohelpotuksilla. Kun globaali talous oli taantumassa niin tuloverojen leikkaus ei saanut aikaan työllisyyden nousua ja talouskasvua. Sen sijaan leikkausten aiheuttama kotimarkkinoiden supistuminen aiheutti työttömyyden kasvun ja konkursseja, jotka syvensivät taantumaa. Hallituksen toimien dynaamiset seurannaisvaikutukset ovat siis olleet negatiivisia.

    Kaikki on mennyt juuri niinkuin pelkäsin tai jopa pahemmin. Sanat tahtovat loppua kesken omia tuntojani tapahtuneesta kuvaillessani.
  5. Siltähän se näyttää vaikka niin ei olisikaan. Politiikassa on kuitenkin tärkeää se, miltä politiikka näyttää, sen osoittaa viimeisin gallup. Nyt on kuitenkin niin, että persujen kannalta pahin tapahtui jo silloin kun hallitus ei ollut edes aloittanut hommiaan. Se pahin oli hallitusohjelma. Kun puolueet ovat sopineet yhteisestä hallitusohjelmasta niin siitä pidetään kiinni. Tuo hallitusohjelma oli olennaisilta osiltaan kokoomuksen tavoitteiden mukainen ja täysi katastrofi persuille. Lisäksi vielä hallitusohjelman pahin osa toteutettiin heti alkuun. Tuloveron alennus hyvätuloisille ja sen perään sitten leikkauksia pienituloisilta oli uskomatonta typeryyttä persuilta. Valtion tulojen leikkaus teki tyhjäksi valtion menojen leikkaukset - enemmän kuin tyhjäksi niiden "dynaamisten vaikutusten" jälkeen, jotka seurasivat. Koko homma meni kertakaikkisesti päin seiniä, tulos on päinvastainen kuin mihin pyrittiin.

    Onko nyt enää mitään tehtävissä? Jos on niin hallitus ei sitä näy tekevän. Samaa tuhoisaa linjaa vain jatketaan. Jotain positiivista olisi tapahtunut, täysin riippumatta hallituksesta. Työmarkkinakierros näyttää sujuvan oletuksia paremmin. Palkat nousevat, mikä auttaa valtiotakin. Bensan ja dieselin hinnat ovat ennätysmatalalla ja inflaatio kurissa. Lainakorot näyttävät olevan laskussa joten Orpon hallituksen paisuttaman velkataakan hoitokulut hieman helpottavat. Kun hallitus on se mikä se on niin todennäköisesti nuokin positiiviset asiat onnistutaan mitätöimään.
  6. Kehitys kehittyy. Kehitys on kierre. DNA-molekyyli on kierteinen. Se myös muistuttaa tikkaita, kierreportaita. Elämä kehittyy kuin tikkaita nousemalla. Elämä luo aina vain lisää toimivaa DNA:ta. Toimiva DNA säilyy. Mitä enemmän toimivaa DNA:ta on sitä enemmän mahdollisuuksia on uusille mutaatioille. Mutaatioita tapahtuu aina vain enemmän. Vaikka valtaosa mutaatioista on hyödyttömiä tai vahingollisia niin hyödyllisiäkin tapahtuu enemmän. Turkijat ovat todenneet outoja ja mielenkiintoisia asioita, joita ei vielä täysin ymmärretä. Koodi voi olla monistunutta. Käytöstä poistunutkin DNA säilyy, se vain on ikäänkuin käännetty pois päältä. Onko näillä jutuilla jokin merkitys - sitä ei tiedetä, tai jos siitä on uutta tietoa niin minä en ole sitä nähnyt. Onko joku?
  7. Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet monien muiden tavoin ymmärtänyt väärin mutaatioiden satunnaisuuden. Minuakin tämä sattumanvaraisuus hämmensi kunnes keksin sille ratkaisun. En tyrkytä tätä ratkaisua kenellekään, kerron vain miten se menee. Käytetään nyt sitä silmän evoluutiota esimerkkinä.

    Silmän kehityksessä on useita tasoja. Oletetaan eliö, joka on silmän kehityksessä tasolla 0 eli sillä ei ole silmiä lainkaan. Eliölle kehittyy valoherkkiä soluja, joilla se aistii valon määrää. Eliö on tasolla 1. Valoherkät solut keskittyvät yhdelle alueelle, johon muodostuu pullistuma joko ulos- tai siisäänpäin. Se auttaa tunnistamaan valon suunnan. Ollaan tasolla 2. Nyt kehitys haarautuu. Pullistuma sisäänpäin johtaa kamerasilmään, jonka alkeellisin muoto on "camera obscura". Siinä on vain reikä ilman linssiä. Sellainen silmä on helmiveneellä, joka on alkukantainen pääjalkainen nilviäinen. Pullistumasta ulospäin taas alkaa kehittyä verkkosilmä, jollainen on hyönteisillä. Nyt ollaan tasolla 3. Jos nyt kamerasilmän reikään kehittyy kalvo niin se on alku linssille. Siirrytään tasolle 4. Samaan aikaan silmän kehityksen kanssa kehittyy eliön hermosto, joka ottaa vastaan valoärsykkeitä. Kun aivot kehittyvät niin kamerasilmän tuottamista ärsykkeistä voi syntyä hahmoja, joihin eliö reagoi. Ollaan tasolla 5. Nyt jatkokehitys on vain hienosäätöä, entistä paremman silmämallin kehitystä, missä silmän anatomian kehitys ja aivojen kehitys tukevat toisiaan.

    Miten kehitystasot sitten auttavat evoluutiota? Oletetaan, että ihmisen silmä on vaikka tasolla 7. Nollatasolta on tietenkin mahdotonta hypätä kertaheitolla tasolle 7 satunnaisten mutaatioiden avulla, mutta tasolle 1 se kyllä on mahdollista. Evoluutio etenee hyppäyksittäin. Hyödylliset mutaatiot vakiintuvat ja uusi taso mahdollistaa uudet mutaatiot, joiden avulla siirrytään taas seuraavalle tasolle. Suvullinen lisääntyminen ja darwinismi hoitaa sitten lopun.