Vapaa kuvaus

- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta. Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin. No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen. S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve. sp.osoite viisnollaviis1@suomi24.fi Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

4775

  1. kirjoitetut viestit ja onneksi et sentään ole ylipääsemättömässä tilanteessa.

    No olen itse maksanut yhdeksänkytluvun alkupuolella melko isohkon takausvatuun ja tälläkin hetkellä olisi saatavia eräästä kaupasta, josta tuli minun osalle lahjoittajan rooli.

    No olen aina ajatellut asiat niin, että jos oma elämä ei jostakin menetyksestä kaadu, niin en uhraa siihen yhtäään enempää ajatuksiani tarmoani, kuin on käytännön kannalta pakko.
    Aikanaan hoidin pankkitakauksen pois ja otin tämän velallisen töihin, yli puoleksi vuotta täydellä palkalla,
    Yhtään markka en tileistä pidättänyt, enkä myöskään jälkikäteen ole yhtään kertaa tilille vaatinut, Vaikka hänellä nykyisin on asiat kunnossa ja asuu ok talossa( jota takasin) ja heillä molemmat ansiotyössä.

    Sama tämän 'lahjoityksen suhteen', olen mielessäni asian todennut, että nyt kävi tälläviisiin, ja pärjään ilman näitä jäämättä saamia rahoja, En siksi viitsi niiden perään edes kysellä, sillä vaikka tiedän, että nekin rahat saisin, jos oikein siihen tarmoni suuntaisin. Katson kuitenkin itseni kannalta paljon paremmaksi, kun annan asian olla.

    Juu ja en ole enää kovin 'varakas' eikä tuloni kummoiset, mutta pärjään omillani.
    Rahaan ja tavaraan minulla ei ole erityisiä intohimoja vaikka paljon niiden kanssa olen joutunut puljaamaan.

    Vieläkään minä en onneksi ole menettänyt uskoa toisiin ihmisiin, ja olen siitä mielissäni. Mikään ei tee elämästä hankalampaa, kuin varautunut suhtautuminen toisiin ihmisiin!

    En tiedä käsititkö, mitä ajan takaa, mutta näin olen asoita omalla kohdalla ratkonut ja olen vielä suurinpiirtein täysissä sielun jos en ruumiinvoimissa!

    Tsemppiä kuitenkin toivotan, ja armeliasta mieltä varsinkin itseäsi kohtaan!!
  2. viisaita, kun merellä on hätä!:)

    Juu eihän sitä kovin yksilöityjä kannaottoja voi antaa, kun ei ole kovinkaan moni seikka tiedossa.

    Siksi noin yleisellä tasolla esitin mielipiteeni, niistä perusteista, jotka ovat jotenkin yleispäteviä.

    Sijoituksen tuotto-odotukset kannatta aina ensiksi selvittää ja mahdollisimman realistisesti laskea!
    Mikään ei voita siinä tehtävässä 'vanhanaikaisia- ranskalaisia viivoja ja asioiden kirjaamista alekkain, sekä niiden perään faktaa ja ajatuksella asetettuja visioita lukuina!